Vapaus, March 13, 1924

              Torsteina, maaHA^ 131»; ~ Huir March 13
Yksilö ja yhteiskunta
georasvassa oian^ sel-nttääkseni,
Tniten mielestäni materialistisen his-
" toriankäsJtyksen pohjalla , voidaan
\ yltflilSUisyyden merkitystä arvioida.
Voi sattua, että sosialistien taholta
on taipumusta ikäänlcnin kieltää
kaikki persoonallisen elämän oikeo^
tus, ja tällöin ammutaan materia*
hiÄoriankäsityksen tehosta­misessa
yli-maalia,
fllika on tässä asiassa ero por­varillisen
j a proletaarisen katsomuk­sen
välillä. Käsittääkseni on ero
«nnen kaikkea siinä, että porvarit
kuvittelevat eräiden»yksHSiden vai­kutusta
yhteiskunnassa ja elämäsr
Bä' suureksi: j a tärkeäksi, antaen
heidän toiminnalleen ratkaisevan
merkityksen jne. Sosialistit kieltävät
kokonaan yksiI5n oleellisen vaiku-tuksen
historiaan,; aiyan iri^pumat-i
tä siitä kysymyksestä, miten suuri
on ero'eri ihmisten välillä, eritoten
heidän taipumuksissaan ja lahjois-
:• «aan. • s';.. .
Kuten kaikkialla luo luonto muun­noksia
Jhmist€n'kin keskuudessa, -h-misen
korlisamman 'kehitysasteen
. v u o k s i erilaisuudet esiintyvät erikoi­sen
Vlmäänpistävinä, ja niinpä e-siintyy
myös erikoisilla fiengenlah-j&
Ila varustettuja ihmisiä, joissa
ajan virtaukset eritoten esiintyvät
j a yleensä inhimilliset pyrkimykset
ikäänkuin enemmän merkitseviä ku-
' vastuvat, mutta nämä seikat, joiden
tutkiminen kuuluu muidten tieteiden
; alaan, eivät kuvaa materialistisen
historiankäsityksen tehostamaa toslr
V asiaa, että maailman menoon ei- yk­si
ihminen juuri mitään vaikuta.
Hänen toimintansa on kuin pisara
meressä. '
. Ajatelkaam|io Marxia. Hänen
.neronsa ilmeni siinä,' että hän sito-<
.\van- selvästi määritteli historiässt^
• varkuttavat »voimat,' m u l ^ yhteis­kunnallisen
kehityksen kannalta ii
;hiluVoUut: korvaamaton sen enempää
i^Jcuinvjbkii^ aivan keskinkertainen i h ­minen;
jos ei tätä köyhälistön maa-ilmnicatsomuksen
muovailua olisi
suorittanut siinä i a siinä kaupun-jrissÄ
ja niistä-ja niistä juutalaisia-ta;
vanhemmista syntynyt tiedemies,
' olisi^^ sen ' suorittanut' joku toinen.
Historian «voimat vaikuttavat yksi-
/ tylsistä J a yksilöstä riippumatta, ei-
' niiden kuvastuminen' ihmisaja-tttk
«£Säa ole yhtään yksilöön sidot-
- Uutt4 tähän rajolttuukin mate­rialistisen
historiankäsityksen anta­ma
.opetus^ se el kejöa" siihen kysy-
';.n>yk9Öctt| mlkft on yksilöllisyyden
'iHetkityA ihmiselle itselleen, tnissd
t määrin ^ persoonallisiiutta- siilien JiähÄ
den on kumiioltettava ja te-
1ipftt4i4. J8''Jcun kerran kiellämms
ykfiUöUisyydien oleelliseni merkityk*
sen yhteiskunnassa, emme voi myön>
tää'yhiiellö nimiselle yksilönä auk­toriteettia
ja vaikutusvaltaa, joten
^ silloin voimme käsitellä äsken mai­nittua
kysymystä aivan vapaasti.
Onhan selvää, että'siksi kehittyneel-
' Ifi keskushermostolla varustetun o-leniion
kuin ihmisen hyvinvointi vaa­tii
eräiden rajojen siialla suur^
ta persoonallista vapautta, yksilölli­syyden
oikeuksien tunnustamista.
Siitä tosiasiasta, ettei yksi yksilö ole
luonnon ja yhteiskunnan kannalta
arvokkaampi kuin toinen, koska
luonto^ykailöitä tuhlaten synnyttää
j a etupäässä suvun jlläpitänrisestä
huolehtien • vaatii yksityisen alistu­mista
sukutyypin normaali mitta­kaavaa
noudattamaan, ei suinkaan
seuraa, ettei Uiminen saisi olla'oma
Hsensä siten, että hän toimii luon­non
määräämällä tavalla elämän
kuvastimena, koska toiselta puolen
luonto itse hio ihmisten keskuu­dessa
• niitä muunteluja, joita per­soonallisuudella
tarkoitamme. Näi­den
kysymysten «yvenipi käsittely
veisi liian pitkälle, .mainittakoon
vain, että järjestetyn y<hteiskunnan
kautta olemassaolon tustelu kohoo
tasolle, itse asiassa alkuperäisestä
luonnontilasta aivan toimelle tasol­le,
joka oleellisesti muuttaa yksi
lon ja suvun välistä / suhdetta ja
antaa mahdollisuuksia myös ihmisen
kehittymiselle 'yksilönä, ja että to:
dennäköi^sti tuleva onnellisempi
yhteiskunta on suuresti. lisäävä^tätä
kehitysmahdollisuutta, jonka yhteis­kunta
tähän asti on taannut vain
hallitsevan luokan yksilöille. Selvää
on, ettei sosialismi ole — - kuten
porvarien taholta sitä «arvosteltaes­sa
» alituisesti eri muodoissa hoe­taan
~ yksilöllisyyden vihollinen
eli toisin sanoen kaavamaisten sa-marrkaltaisuuden
vaatija. Pois' se
meistä. fSosialismilla, joka on nykj^-
ä ^ historian lakeja selittävä ja tä­män
tiedon pohjafle •. ralientuvan
köyhälistön ohjelma, i ei ole mitään
tekemistä sen kysymyksen kanssa,-
ovatko ua tulevatko ihmiset ole-,
maan samankaltaisia vai -eL Sosia
lismi tarkottaa olotilaa,'Jossa yh
teistyon kautta jokaisen - plemassa
olo on luvattu; jokainen toimii icy-kynsä
mukaan ja saa yhteiskunnal­ta
kaikkea tarpeensa makaan, siinä
kaik;)cii^ Tosin me ymmärrämme »o- L
L Ä P I K U L K E V A
filakuuvaunuiiikenne
SodbgiplaMonYälillä
%il»tee Snaboirata 0.15 i,p. p i m t t i i a .
Saapnn ToroBtoon 7.20 «.p. piivittiio.
thihUt» ToroatofU 10-45 Lp. piiVittSin
SMpau SodbBiTyn 8.55 a.p. pifrittiun.
Tikettejä y.m. tietoja saa
Ä. G. Bell
City H d t e t ia Freiffht Aseatti. — Telefooni 174.
aa!
Alkaen maaliskuun 1 päivästä, tulee SAU-ISTAMME
olemaan avoinna neljänä päi­vänä
viikossa. : Siis: Tiistaina, keskiviik*
k;ona, perjantaina ja lauantaina. '
Asiala ja Seppälä
Kaleva Suomalainen Apteeki
^ Kaikki meidän suomalaiset kotilääyceemme ovat valmiQf.H,
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain
sekä K a K Nymanin erikoiskatsaniSn a l S Me k &
me ainoastaan parhaita^qhtoja valmistukseemme. «J^»^-
KUMMITAVAROITA ^
Kuuraavesipussia, bmta $1.25,
$200, $3.00. 14.00 ja S5.00.
Knnmave«ipussia letkuj», hin­ta
..„..., $1.00.
Buiskuja naisille, hinta $3.^0
RujRkuja .miehille, hinta $1.00
EBiskuja-lapsille, hinta .35
Konraruisknja, lunta .... 85
Nenäruiiöcuja, hinta .... .36
Varmuusesineitä naisille, lin-ta
$3.50
Varmuusesineitä miehille, hin­ta
$3.00 tus.
Kääreitä, plaastaria v.ra.
Haavapnmpulia 25c, 40c, 75c,
$1.60. •
HaavakääreiJbä r 20c, 2' 26c
Brxcmasalva^. hinta ........ .75
Boffmännin, tippoja, sydän-alnskipnun
.50 ja $1.00
Selkäplaa5t«ria
Rmtaplaastaria
.85
JM
.50 > .60
.60
.50
•10-
26c,
MuauM^ssfltirla ^.^^.^
EetterMraättiä, yskään
hengenabdiitokseen ....
Halvausvpttä. hinta ....„>„
Hiusöljya. hinta ..
Hammaitippo;-i, hinta .... .25
H a m m a s k i t t i h i n i a ....
Hammashuijoju, hintif
40c, 50c ja 75c
Hemoroidesalvaa, hinta .76
Hajupihkaa.: hinta 25e unssi
Intinlinjauienttia, :hinta .... .50
Snellfnaniiin koliikki tippoja .50
KarafeKtiviinaa. hinta . . i .50
Kamferttiöljyä. hinta ........ .60
Emätippoja, koliikiin ja sydän-alaskipnun,
hinta .50
Hammaspulveria, ;26 ja 60e.
ftosalvaa. hinta ^
Korttia, kaivaa 25c nari
KamferttihnjamentUa i»
KummiplaasUria "*~ "ir
Kolmenlaisia tippoja":!! M
L^ulmjanienttia CA
Mikstura SimplekV*""''**~" 12
™ . y s p „ W e r i a — I
P u u n S I j y ä " ~ - " - ~ il
. P r Ä t i S S : ''il
Preserveeraavia tippoj;'"" 50
IlSIÄ": —iS
suu. ja hammMvem~: .50
TilatlcM meilti lää^oettelo. ' M e i l l i on sutavana luikki». Suomen, Canadan ja Ameri-k$
5«n.0 0l iSUkik e«iittSa , ik*ounminmiii«UUv atriolattuak, simttaas.k —ee raEurvimkoaiaslleäjaak eluye.mtte. lQMt e am*iaakmtiaemhimllee^ po»tirah«n k>a ik":».»u.'
K A L E V A APTEEKI
168 So. Algoma St
W. A. CARLEY,
Omistaja ja apteekkari.
Port Arthur, Ont.
r . G. E. NYMAN, Suomessa ja Canadässa
tui^ianon suorittanut apUsekkari.
sialistien keskuudessa yksllöUisyy- JraiVa MaiVaiJin r a U -
den tunnustamiseen kohdistuvan pe-1 Ui^lla
lon,:joka johtuu siitä, että helposti
arvellaan porvarien väärän käsityk­sen
päätsevän köyhälistön keskuu-
J<?s matkMi : on ininuUe jotain
j . , -xx r « I A lopettanut, niin on se ainakin opet-dessa
kummit olemaan. Mutta por- L^^^^ kerskailemaan mähdot- r l r ^ l T, r""'""." h*^»-- Ennenkuin olin jättänyt
5^, i^r"" * TnisJ^^^^i^^^^IinJuvannutuaemeleh.
alla Hehän tahtova penistella Lj,,^ haastattelua. Etelämeren chert
J|okkavaltaansa, «roa rikkaiden 3a Kalhnamokun ka,».sa. Nyt
koyh,en'vähUd silla, «ttä nämä pe-L ^, Btel^m^rert" Ta
rustuvat yksllöUiseen kykyyn, tar- Ljonoliilu muistoihini, mutta liivat-
e"^» Ztwl'm ä£llä ?h«Vöi"WM,W T ,f .o^lfl TmiT'\^ haastatteluja en ^o^le^ ^S anut. A i -
tään tekömlsbä > käiitidemälmmejfQJ^gtt^ - , .
seikkain kan*ja} heidän tyksllölll- , • " - .
»yyterisä* ' ton vain ^jlstämiseUe «»noljdussa sdn nah^^
kyltti. yksllölHseltsi tarmoksf he lei-JJ^" .»nieleniuntoisia kum sumkin 6
maftyat julkeud^n ryöstämisensä Jne. ahmaisemaau. Ilma
»Pämä virsi kaikuu palkkattujen por-1'^^» »»»«»^»^ raulc^isevaa, ettÄ ha-v
ä r i l l i s t e n sanomalehtineekeri- "r,!""''^^" "^^^ ynttaa-kuva-en
suusta. Mitä taas pUarimslin .^1?.^^°»""" ^'^«^^^i ;mm a,-
historiankirjoittajiin tulee. . täytyy kiihoittaateeni matkakuumet-heidän
paremman oppaan puutteessal^ "{^"«^ «/^ J?*^^^-'
selittää historiaa keikarien, k u n l n - F ^ ^ ^ . " ^'^^"^^^fl^"»';^» «»V»
kaldcn y.n,. «ankarien» luomaksi, f Se kasittea vain muu-
K. V. S.
Kaksi laivastoa
Venäjällä on ilmestynyt läh. 400-
«Ivuiiien kiVj^ «Punanen sotalaivasi
> » , ' Siinä klrjottaa englantilainen
•T- New)i)old kahdesta laivastosta,
joiden onnyt i^atkaistava sellainen
merisotilsallinen pulma jollaista ei
vielä ole ollut l^e ovat Iso Brltan-
, nia ja Venäjä, joiden' vaikeudet ovat
aivan erilaiset, mutta kummankin
. mutkikkaat ja tärkeät*
* Britannia on rakennettu riistolle
ja perustuu stn valta alistettujen
ja velallisten kansojen orjuutukseen
" laivaston voimalla. Jo Nelson lie­nee
sanonut, että diplomatian paras
väittelyväline on luja laivasto, ja
' 'Britannian laivasto sulkee kyllä rdo-nen
suun.' Se on hyvin johdettu ja
•järjestetty ja voi heittää valtavia
voimia mihin ta!hansa.maan ääreen,
jossa brittiläinen pääoman edut ovat
uhatut V. 1914 oli laivastoparaa-tassa
näytteillä 7 engl. ^peninkulman
rivit laivastoa.» , ,' /
':? Amerikan porvaristo . rakensi - so­dan
aikana valtavan kauppalaivaston
"ja sotalaivaston sen turvaksi. Se on
• / Englannin varustaja puuvillalla, vil­jalla,
lihallaHpuutavarallä sekä naf­talla.
Englannin on Amerikan pai­nostuksesta
räSotettava suurtjen so-
'talaivain. rakentamista, ja jos osot-tautuu
e t ^ sillä / ei ole. kyllin laivo­ja,
niin uhkaavat sitä amerikalaiset
valtameriDä' ja 'Banska 'rannikolla.
'Ja siUoin on lopussa Britannian val­takunta^
» , s '
Jos Britannian Työväenpuolueen
hoUitns yrittäisi noudattaa porvarisi"
tolle epämieluisaa politiikkaa, on sen |
tamla oinia yaikutelmiani.
Kun mahtava. laivamme' m sata­maan,
pyristeli ympärillämnje sato-yallaa^
a pysyäkseen turvattava elin-1 ja poikia, jotka sukeltivat laivasta
tarpeiden" kuUetus Britannian työ- heittämiemme:iTali|)jen^.p^^
välle. Vain silloin ei Britannian ta eroten, yirkaveljistään Afrikan
merivoimia käytetä i hyökkäykseen Port Saidissa ja DjibutissaJ osasivat
erkä saartojen toimeeni^anoon. nämä ppjat todella uida" mestarilli-
Neuvosto-Venäjä sai .tsaarivaUal-jsesti. Rauhallista, luistavaa crawliä,
ta perinnöksi kokoelman^ jotenkin jjo^^ fkiidättt heitä nuolena kirkaan-kelvottomiä
laivoja, jotka olivat pai- sinisessä vedessä. . ' Näillä saarilla
velleet tsaarin tarkotuksia. i Venä- ovat itse aallot opettaneet; ihmisille
jän työtätekevän kät\saii rännikoit- UopeimmÄn j a voimaa sä^tävimmäri
tep puolustus tarjoaa suuren joukon uintitavan, jota amerikalaiset tree-vakavia
kysymyksiä: Jäämeren ran-narit ovat «ttemmin; hieman paran-ta,
Vladivostok, Mustanmeren sata- nelleet ja soiveUuttaneet kilpailuin-mat
ja Punainen Pietari.—- niitä tiin.
on puolustettava vihollisten hyök- (Pitkää ja valkeata heikkarantaa
käyksiä vastaan. .Vaikeus on siinä, vastaan 1 vierivät ^alituisesti raskaat
ettei voida kuljettaa laivoja: teolli- mainingit* Veden taittuessa takäi-suuskeskuksiin
korjattaviksi. ^MKevei- sin . seppelöi . hohtava vaahtopyörä
tä aluksia vielä voräi siirtää kavana- laineet Jo ammoisista ^ ajoista asti
teitä Pietariin. Jäämeren; hiili- ja jon alkuasukkaiden mieliurheiluna
rauta-asemat»-. Itämeren sulkeminen ollut ratsastaa aaltojen mukana
Saksan vallankuraouksfen sattuessa*^ rantaa kohti kapeilla laudoilla tai
ulkopolitiikka, joka ' takaa lluotsin pienillä kanooteilla; On varmasti
laivaston puolueettomuudenrMus-iha^ata katseltavaa, Jtun Hawaijin
tanmeren _ salmien :kysymys — ne 1 ruskeat pojat kiiltävän valkean Icuo-kaikki
. antavat • ajattelemista kan- hon ympäröiminä ratsastelevat suo-sainvälisen:
vallankumoiiksen meri-jrina kuin^ tikut' taittuessa taivaan-sotilaaUisille
laitoksille, i J a jos rie- kaaren väreiluhrö^
lä .tapahtuu vallankumous Britanni- sa<
assa, on Pietarin ja Lontoon väli- r Huneen, jollaisena sitä ensikertaa
nen: laivaväylä ^turvattava.- • Inahdetaan varmasti; pitää teknilli-
Vedenalaisten V aikakaui^ on tth- {seen Selitylleen en tahdo koskea,
kaava : 1 Britannian ,im(perialismille.
Se merkitsee ttoän ros;vovallan^kuo^ 1 Automobiilitame -^kiemurteli Irii
linkamppailua. Mutta ' merivallan j vaasti eteenpäin mainioita tasaisia
välineitä tarvitsee työväkikin : ensi I teitä pitkin. Valkorunioiset = pal-aikoina
porvariston kukistumisen jmut, joiden: kruunut kohosivat kym-jalkecn.
'Ilmalaivojen lisäksi tarvit-joionion metrien korkeuteeni-löyhyt-see
Venäjäkin vedenalaisia turva- telivät vilvakkaastt lehviään'pSäm-takseen
rannikkonani Kehittäköön me yllä. Kiertelimme laakso" laak-nuoriso
:älyään ja mumistaan voi- jaolta, joiden : ympärillä' kohosivat
dakseen tajitää tehtävänsä, kun vuoret: poimutellen laviiniiTrorySen
kansainvälinen koyhalistS ^ taistelee rorurtamina. Eräältä näköalaikulifoi-valtansa
puolesta nia^manmerinSjIaltaoU-^niaimo.^i^
ia'ininässä., • joen meren pintaa, Joka ikidseäti
myrskyten velloi aaltojaan rantoja
vasten. Ja pari sataa metriä jal­kojemme
alla ^ oli ,mu5tainpunanen
bananaapeltoi joasa 'taimirivt kier­telivät
kuin yalkeankeltäiset siteet
Väriä, väriä;..
' • • • '
Aurinko: laskee hiljalleen meidän
istuessa jälleen rannalla. Pilvet
vuorten huippujen yllä punertuvat
Laineet (laulavat melkein kove.mmin
kuin »amenkajaiseh - laivaston lento-koneet,
jotkk ylpeUlen' leijaiJevät
pilvien välissä. Rouvani ja minun
vierelläni istuu muuan oppinut ruot­salainen
professori. -. Vaikka < hän
tietää Orientin jralaisnaksista enem­män
kuin moni muu kuolevainen
täällä 'vpienessä maailmssa> leikkii
veitikka hänen vasemmassa silmä-kvlmassaan.'
Puhmmne kyilpemises-tä.
.Professori nauraa: «Väliin voi
joutua^'/kylpemään mitä omituisim-jnjssa
tilanteissa. Olin kerran ollut
pitkällä^ kamerame'tsästyksellä koko
päivän ja hajusin suuresti kylpeä
kotiin päästyäni. Temppelissä, jos­sa
asuin, ei 'kuitenkaan öfaut tilai­suutta
mitenkään J tuota toimitusta
suorittaa, vaan neuvottiin minut lä­himmälle
kuumalle lähteelle minne
oli vähintäin puolen tunnin matka.
Samalla huomasin kuitenkin pylväs­käytävän
vieressä suunnattoman
suuren lotuskukkaseo; jonka terä-lehteen
oli kerääntynyt runsaasti
vettä odottamaan pyhiinvaeltajien
hellien käsien kosketusta. Sain s i l
loin erinomaisen päähänpistoa. K i l
pesin ilman muuta lotuskuikan iha­naan
terään j ^ otin siellä elämäni
suiloisimman Iqflvyn.» "SeDaisia pro^
fessoreja ei liene liikaa. ^
• Ä^apea kuunjuova kiiltää taivaal­la.
Tähdet vilkkuvat Istumme hil­jaa
katsellen kuunjiiovan vaipumis­taan
vaipuvan. Se /punertuu sit§
tummeinmaksi, kuta lähemmä.* tai­vaanrantaa
se painiiq. Lopuksi
näyttää se hehkuvan |)unaiselta ve­neeltä,
joka hitaasti ^Wppoaa mus­taan
vet«en.
^^Tähdet ovat enää -yksinään tai­vaalla.
Mainingit -loistavat', kirk­kaasti
vivahdellen niiden valossa ja
vyöryvät kumeasti humisten • rantaa
vasten loputtomissa valkeissa riveis­sä.
• '
(Bo Ekelund cIdrottsbladet*iB3a>.)
Halutaan tietää
Haluan tietää missä, on Seppälä,
entinen rautatieläinen Vaasassa. Jo­ku
vuosi sitten tulit'vaimoinesi tä­hän
maahan ja lähtösi fedellä jätit
Töysässä minulle selvittämättä joi­tain
asioita. Jos hän itse ei tätä
huomaa, niin pyydän jonkun anta­maan
Ihänen tarkka osotteensa. Os­kar
Aho, Mokomon P. Ö.. 6. N. B . ;
Önt.
Haluaisin tietää ^missä en tutta­vani
Eino Siiteri. Jos satut tämän
huomaamaan, niin ^ r j ota. Kaikilta
muiltakin kirjeet tervetulleita. Wil-jam
Aho. Gregoires Mills, Mite 45,
via Ooobrane, Ont -
TatkinnonsDoritiannt^
Hieroja
Sairaanhoitaja luoniaisella alalla.
Otan vaataan sairaita Sam Mat--
sonin saunassa 805 Huron j a Albert
St kulmassa. ' , ^
AUI La&tL
Haluaisin tietää missä on isäni
Alfred Kytoläi kotoisin Kauhajoelta,
Pukkilan ^ l ä s ^ En ole saanut ni-tään
tietoa teistä, isä, yhdeksään
vuoteen. : Kirjota, rakas isä, edes
ylcsi kirje. (Lapsesi Irene ja Henni
Kytölä, Seinäjoen asema, Suomi;
Haluaisin tietää missä on Lempi
Blad, kotoisin- Forsastay tullut Ga-nadaan
syksyllä 19i20. Jos huomaat
nämä rivit niii^ ilmoita osotteesi,
taikka jos joku hänen tuttavistaan
tietää hänen osotteensa, niin olisi
hyvä ja ilmettäisi minulle osotteella:
Frans Oskar Lehtonen, Camp 2,
Headquarters, B'. C. Canada; .
Soo, Ont,, Ilmoituksia
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LE1PÄIWE
ANGHAN LEIPURILIIKKEESTA
,27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230-^.
rilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukselle, Suosittelee kannatusta heimolai-siltaan.
Kauppa sijaitsee: "
W. N. JANAKKA
371 Albert S t W . Soo, Ontaria
Te voitte saada hyvän kuumavesipussin
$1.00 ylöi $2.50.-. Taattuja, meilti.
Nutsons Drug Store,
Gore & Albert St. Soo, Ont.
SUOMI CAFE
332. Albert St. W. Soo,
.Ontario
Otto Häkkinen
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivä..
305 .Albert St., W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO.'
PaiTitiainen MakuQ-YaanBllenne
Sndboryn . ja Toronton välilUu
CANADAN HAU.ITUKSEN
RAUTATEIULX
Läpikulkeva makuuvaunu Iculkee
nyt päivittäin (Sudburyn ja Toron­ton
välillä, Canadian Natinoal/rau­tatietä,
lähtien Sudburysta kello
9.15 l.p., saapuen' Torontoon 7.20
a.p. ja lähtien Torontosta 10.45 l.p.
?aapuen Sudburyyn 8,&5 a.p.
Pilettejä y.m. tietoja saa A. G.
Bell, City Ticket & Freight Agent
Telf. 174.
Jatketta Hakoaika
South Porcupinen Kulutusosuus-ruokalan
emännöitsijän paikka ju­listetaan
täten hakuke^oisten seka
toimeensa kykenevien 'hiekldlöidett
•haettavaksi. Haikemukset olisi s i ­sään
jätettävä palkkavaa^muksineen
tämän maaliskuun 25 p :ään - men-nessäj-^^^
alla. olevalla osotteella, sekä
hyväksytyn on toimi vastaanotettava
viimeistään 5 -pmä' huhtikuuta.
Emännoitsijälle. kuuluu Poikatalon
puolesta ruoka ja vapaa asunto, se­kä
apunaan hän voi ruokalassamme
käyttää kalita tai kolmea naispalve­lijaa.
Ruokailijoiden lukumäärä on noin
neljäkymmentä miestä.
South Porcnpine, Box 519, Ont,
Canada.
John Horila,' kirjuri.
J . A. Maclnnes,; B.A. W.H.C. Bner.
MacINNES & BRIEN
Lakimiehet, Asiapajajat, Notoriot
363 Queen Str.,
Saalt Ste. Marie, Ontario.
Konttori vastapäätä Sanit Streettiä.
Rahaa lainataan halvimmalla korolla.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa.
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo^
katavaraa ^ sekä: kaiScenlaista eläin­ten,
rehua. Linjalla- olijat tehkää os­toksenne
osuuskaupasta.
369 Wellinghtan St., West. Ont,
Can. — Telefooni 1810 F.
Gore St Apteekki
LaäUceita, toilettitarpeiu;^ ailaareja
ja ugaretteja.
Lääkäri palveluksessa. '
Me valmistamme je kehitämme 'fil­mejä
24 tunnin sisällä.
Suomalainen kaTq)pa-apnIainen.: :
H. S; Boehmer
Kemisti ja Apteekkari.
SAULT STE MAEIE.--ONTABIO
BARNES DRUG CO.
Suomalainen UlkoUbetr* apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sooaaa oleva apteekkii jo­ka
ilmo^taa Vapaudetea.
McFadden&McIIIiiiaD
Asianajajat, lakimiehet nottrist
:;.v;V,:;'::; y.m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden. K. C
E. V.McMiUan.
CharHe Häyrinen
AUTONA JURILIIKE
Phone 1798 W.
3S4 Albert St- W. Soo, Oat
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILlIiUE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, Ont
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B, WEST
' Seltikrankatohtori
• Tarkastetaan X-sähkosädekoneeU»-
?17.aoacester St. Soo, 0»t
Phone 1306 —
KymmeneÄ vuoden kokemu^ l o ­malaisten:-
keskuudessa.
Leipää
ja leivoksia tarjoamme sununisss .J»
vähittäin • kovaa leipää js korppoj»
Uöietetään • pyydettäessä.
STCELTON BAKERV
Puhdin 739 J .
Matti Ketola. ^
3fM WmaSagtaa S t W. So*