Canadan uutiset, June 19, 1924

              ,1 '
t il
« !1
^1
tulisi järkiinsä, ryhtj^isi korjaa­maan
erehdystään. Ja toisekseen,
onlian se jo myöhäistäkin. Teh­tyä
lou'kkausta ei saada tekemät-
-tömäksi, paitsi ehkä nöyryytyk­sien
avulla, lupaamalla riittävän
määrän hyvitystä.
Toifiinaanpa tulee ajatelleeksi,
että mahtaakohan kongressikin
olla pasifistisen liikkeen palve­luksessa;
toimien ikäänkuin saa­neena
annoksen maailmanrauhan
^ seern^mia? Kumma ei olisi, sillä
tämän propagandan tekijät ovat
levittäneet liepeensä laidasta toi­seen.
Olisi varsin terveellistä, jos
Amerikan "rauhanapostolit' hie-
. iraseisivat unen pois silmistään ja
kääntäisivät katseensa biidda-laisten
toimintaan .Japanissa. U-seimmat;
niiitji joukkokokouksis­ta,,
joissa vaaditaani sotaa Ameri-kan
kanssa ja. joissa kiihoitetaan
kansaa uhrautuvaisuuteen sodan
varalta, tjoka | tällä kertaa voisi
tulla pakolliseksi Japanin kan­sallisen
kuiinian. ; röylikoininiän
häpäisijän, Auicrikan kanssa, pi­detään
suuren Buddan tomppo-peleifisä.
Näiclen kokousten joh­tajina
. toimivat huddalaiset 'pa­pit
ja isät. jotka pitävät bndda-laisuutta
kristillisyyttä korke­ampana.
Yhdysvalloissa on ]ialjon bud-dalaisia,
ja innokkiiimniat maa-ilmanraulian
apostolit lukeutu-
"vat juuri' heikäläisiin. Rylityisi-vätku
lie kenties sodan puhjet-
. tua kehoittamaan kansaa puolus­tautumaan
viholllisen hyökkäyk­siä,
vastaan. VA niin kauan, kuin
vaara tulee " idästä Ile tekevät
mieluuminin samoin kuin tekee
Venäjän ]uin».-armeijan komen­taja,
juutalainen Trotski, joka
ivaamaa rauhanevankeuliumva u-lospäin.
mutta' kiihoittaa omaa
kansaansa kaikella tarmollaan l i ­säämään
solilasvarustuksia. kek­simään
myrkkykaasuja,. rakenta-
• maan! lentokoneita ja. kanuunia.
voidakseen s oj) i \^ ä l l ä h e t k e l l ä
ryhtyä armeijoineen toteuttamaan
unelmaansa, V m aai Iman va 11a n k'u -
mousta, joka tässä tapauksessa
merk i ts e i s ij t ro t s k i 1 a ist a m i o li v a 1 -
' taa, Venäjän dlktaturia ja maail­man
saattamista i bolslievikisen
hurmeen punaamaksi, n. 6. pro-
::. letariaatin ast^inlaudaksi.
Japanin Ivansallisen liikkeen
johtaja, Tokion keisarillisen yli­opiston
professori, Shinkiohi
Ujesugi, sanoo liyvin ^kuvaavasti
mainitessaan . entisen Amerikan
lähetystön raunioilla "haraki-,
- rin' 'tehne(|stä| tuntemattomasta
japanilaisesta, että "tuo liarakiri
juuri osottaa ettei Amerikan laa­timaa
japanilaisten maastasulke-i-
»lbr.
minaisuuksia, vaan myöskin sa­mat
pahat ominaisuudet niiden
kolmella tyypillisellä kehitysas^
teellä: alkavina, täysin kehitty­neinä
ja jäykkään kaavaan kan­gistuneina.
Kun perinnölliset o-minaisuudet
tunnetusti tekevät
hyppäyksiä ja esiintyvät erilaisi­na
\ yhtyminä, ei havaintoaines ole
'kolmessa toisiaan > välittömässä
seuraavassa polvessa aina yhtä
selvästi näkyvissä, mutta varsin
usein sarja kuitenkin esiintyy ai­van
ilmeisenä. Ja pci jättävän
säännöllisesti se on pahan kehi­tyssarja.
Sydäntä ' kouristaa, kun
näkee kuinka ahneus, petolli­suus,
luijyys ja tylymielisyys pi­tävät
sukua polvesta polveen
kahleissaan; voi tapahtua, ettei
edes vaihtelun vuoksikaan saa
nähdä ainoakaan kypsään ikään
eläneen suvun jäsenen vapautu­neen
niiden hirmuvallasta. ; Ja
sam o ja • i 1 m iöi tä tapaa joka ta hoi -
laj kaikkien sukujen keskuudes-fii.
Pvipä tosiaankaan ole ihmej
että sydämen täyttää huoli koko
ihmisstivun tulevaisuudesta. j
Selvää on, että tässä ovat ih­miskunnan
kannalta katsoen en-s
i 1 u ok ka i set a r vo t. kyseessä. J os
voidaan minkä tahansa tarkkaan
tutkitun «uvun mistä taliansa jä­senestä
joltisellakin tarkkuudella
ennustaa, että hän on oleva lö-vuotiaana
niip ja niin suuressa
määrin itsekäs, 40-vuotinana niin
ja niin suuressa määrin ahne, 70-
vuotiaana niin : ja niin saita, jos
hän eliimänsä eri asteilhivtulee e-räänlaisella
tilastollisella vav-nuiudella
osoittamaan petollisuu­den,
häjyyden ja tylymielisyy-den
eri asteisia ominaisuuksia,
niin meidän on sanottava ihmis­kunnan
henkisiä ed.istysm-ihdol-
1 is un k si a 1 ly x\ n varsi n p i e n i k s i j a
kummallista ei olisi. - jos yksi ja
toinen rupeaisi pitänuiän sen a-sem
a a 1 o iv o 11 oi n a n a. : M i kä vu o k-s
i t eh d ii s i V i s t y s - ja le as v a t u s t yö t ä.
jos ihraiset eivät kuitenkaan ole
hyviian kasvatettavissa?
'ti la nne < >n :ki n toivoton, j oli ei
tuota vaarallista sarjaa onnistuta
katkaisemaan, TiMuiskunta ei o-le
autettavissa. joMei er. s.ivuissa
rupea esiintymään yksilöitä, jois-.
sa sukukiroilla ei enää ole mi­tään
valtaa, vaan joiden\^elämäs-sä
liyvä on voittanut pahan. Tar­vitaan
henkisen voiman siirtoa,,
uusien 'elämiinlähteiden aukoar
1 ui s t a i h m i ss u \' u n 1 i i kun t a t ilo illa;
Aivan niinkuin eräät saraat voi­daan
vain siten pelastaa elämäl­le,
että^ terve henkilö ^vuostuu an­tamaan
heille hänen omissa suo-n
iss a a n V i r t a a va a t e r vet ä - ver ta,
että jumalallisen elämän aalto
miskysymystä voida ratkaista {^'"^^see vaikuttamaan yksityisissä
1 f..
pelkillä puheilla eikä hallitusten
välisin ä nootein a, va a n san karM-Tsella
päättäväisyydellä, jota tä­mä
teko osoitjtaa." Ja teko,.niin
.tuntemattoman ja kenties vähä­arvoisen
henkilön tekemä kuin
.se onkin, on saanut hereille val­tavan
liikkeen, joka 'ottaa elin-juurensa
anlerikalaisvastaisesta
kiihoituksesta ja jonka - pohji-
'} mavsena Säveleenä on sotahuuto
i Amerikaa vastaan.- i
^Cl Tätäskaikkea nähdessä ja kuul-les'fea
tulee väkisinkin uudelleen
•': ja: uudelleen kcrtaama|an ajatuk­sissaan
kongressin" diiploinaatit-tömuutta"
Jaflanin jkysymystä
ratka*staessa jonka seitah.toi ajaa
sellaiseen' päätökseen kuin se on
nyt ajettu, presidentin epäämi­sestä
huolimatta. — (GPS).
Vaarallinen sarja.
Tuskin mikään ihmisten siveel­listä
kehitystä ja ilaatuishutta
kuvastava ilmiö on omiaan täyt­tämään
sydäntä niin
huolella
suurella
kuin se havainto, että
vanhempain ja e.|ivanhempain e-päedulliset
ominaisimdet uusiu­tuvat
nousevassa polvessa; Niin
•kauan |5;uin lapset ovat aivan
vakahaisia, he useimmiten^ näyt­tävät
todella ujisilta ! ihmisiltä,
joiden | henkisestä 'kehityksestä
voi toivoa mitä- parasta, mutta
'sitä mukaa kuin ikä karttuu ja
yksilöllisyys alkaa sa^da varmo-
^ja muotoja, alkaa kasvatissa
myöskin eroittautua suvun aikai-sempaiHT',
edustajain hahmopiir-
/teet, sekä hyvät että pahat, ni­menomaan
myöskin pahat. Tar­katkaa
TOrvuotiasta isoisää, 40-
vuotiasta poikaa ja 15-vuotiasta
pojanploikaa tai isoäitiä, tytärtä
ja tyttärentytärtä, silloin ette
-,jiäe: .äino^^ta an samojV hyviä 0-
ihm';sissä pahaa hävittävänä, hy­vää
luovana.
Ta r vita an u u d est isvn tyne i t ä
seksi raikkaimman ilon ja sietä-mättömimmän
tuskan.
Rukous äänestämiset asemesta.
Kun erään pikkukaupungin
naiset valmistelivat erästä maa­kunnan
äänestystä, varten, kävi
erään keskustoimikunnan jäsen
puhuttelemassa erään hotellin i -
sännän vaimoa, jonka mies joh-ti
suurinta ja parhaiten pidettyä
hotellia.siinä\ kaupungissa. Vai­mo
sanoi: "Oletteko hyvä ja sa^
notte Naisten Komitealle, että
minä en -voi äänestää.'' Hetken
vaitiolon jälkeen hän lisäsi vapi­sevin
huulin: • 'Kertokaa heille
myöskin, että sill'aikaa kun he
tekevät työtä, rukoilen minä: sil­lä
minullakin on poika, jonka tu­levaisuutta
minun täytyy ajatel­l
a ."
Äidin rakkaus oli valmiina luo­pumaan
suuresta tulolähteestä
•poikansa, suojelemiseksi.
Menetetty tilaisuus..
: lÄidinrakkaudclle,. enemmän
kuin mi 11 ekään m u u 11 e teki jälle,
on tämä maakunta velkaa sata
vuotta kestäneen taistelunsa vii-.
kijuomaliikettä: vastaan,/ taiste-lun,
jonka viimeisimpänä saavur
tusmuotona on ''O.T.A.'' (Onta:
rion kieltolaki).
Ajatelkaapa sitä I Siitä on ku­lunut
70 vuotta, kun vuonna
1.854, e r ä s i ^ 1 r. Fc n t o n, S h e r 1) r o o k -
esta, P. Q.ji teki ensimäisen esi-:
tyksen lakiasotukseksi väkijuo-mali
ik keen 1 o pr 11 n inisosta.. Tä -
niän esityk.4en hän teki parla-ment"
ssamine, jota sil 1 oin nimi-tettiin
'' Phrlia ment of Upper
and Lower Canada" (suomeksi :
A'lä- ja Ala-Cimadan Parlament-ti).
Asetus-ehdotus painettiin ja
sai ensiniäisen ja toisen lukemi­sen
parlamentissa. Kun sitten
0 t et t) i n y k s i t y: s 11 e n k i l ö i 11 ä « elk o
millä k a nn ai la k u lvin 1 ai ula a f i ja
oli tähän esitykseen, kävi selvil­le,
että. tämä asetusehdotus tulisi
1 uu 11 a va st i i Ii ä v i ä mä ä n ä ä nest y k ^
sessä kolmen i tai neljiin äänen
va s t u st a v a 11 a e n e m m is tö 1 lä, ja
niin luopui ehdottaja esityksesi
tään.
Siirretty kuolemantuomio.
Jos tämä lakiehdotus olisi
saanut osak.seen äänten eneni-ni
ist ön lain 1 a ati ja k un na ssa. o i isi
ollut laitonta Ontarion ja C^uebe-riii
asukkaille "valmistaa, tarjo­ta
tai mf ydä,' joko siioranaisesti
tai epäsuorasti,: kenellekään hen­kilöille
tai henkilöille, mitään^ai-koh
o oli pito i s^ a tai j u:o vutt avi a
juomia i^paitsi lääketieteelli­siin,:
k e mi ai li si in, sa k ram en t ta a 1 i-siin,
tai mekaanisiin tarkoituk-
Entä Paavo — Välittääkö hän, katsoen, päättänyt korott
väh.emmäi| kuin Aino? Ei suin-kaaUi
Mutta ehkäpä hän katsoi
kysymystä toiselta näkökulmal­ta.
Paavo sanoo: "On jo kyllin
pahaa nyt huolimattomien moot­torina
jajien takia. Juopuneet
ajurit ajaisivat meidän kokonaan
pois teiltä."
Auttakaamme häntä.
'Nainen, joka on tuntenut, ei
yksin juorupuheiden kautta, mut­ta
kokemuksesta, juopon kodin
'kalvavan kidutuksen, eikö hänen
sovi rukoilla Davidin rukousta?
"Syyttömästi ovat he virittäneet
verkkonsa minun eteeni, ja ilman
syytä siel ulien i ha u d a n kaiva­neet
— —- omaan virittämäänsä
maantierakennuksiin kuluvan 1
sän ajaksi myönnettyä määräi
haa 1,250,000 dollarilla. Alkui
räisen ohjelman mukaan teki
lunkiarvio 5,500,000 dollaria.
aa
mi
<0
. 1
verkkoon hän .tarttukoon. > 1
•'Herra, kuka on sinun vertaise-si,
joka päästät sorretun. häntä
väkevämmän kä-sistä, sorretun ja
köyhän raatelijastansa?"
• Auttakaamme kaikki sisarem­me
rukouksen vastaamisessa. .-—
J okainen na i n e n on., v el ka a vi­ii
a mi e 1 i sy y d en v ä k i j u o m a li i k e t tä
kohtaan, sillä ei ole olemassa ai­noatakaan
perhettä Ontariossa,
joka ei olisi tuntenut, jonkun
sen jäsenen kautta, tämän rotu-myrkyn
kuolettavaa kosketusta.
Canada ei ole *' alusmaa,''
Espanjan konsulin vangitser{^>
nen Montrealissa narkoottist
rohdoksien maahantuonnista s\
tettynä herätti huomiota Gan
dan parlamentissa viime vi
kolia työväenpuolueen edustajan
"Woodsworthin tiedustellessa pää­ministeriltä
Norjan» kon.sulin esit­tämää
protestia vangitsemisen
johdosta. Mr. Woodsworth ky­syi,
oliko Canada—kuten, pro­testissa
mainittiin -— "alusmaa"
ja oliko viranomaisilla oikeus pi­dättää
konsuli ja tarkastaa hä­nen
papereitaan. Pääministeri
King selitti, että Canada ei ole
alusmaa, vaan itsehallinnollinen
dominio. Espanjan konsuli oli
pidätetty opiumin ja narkoottis­ten
aineiden sala>kuljetusta kos­kevan
asetuksen perusteella eikä
pääministeri tuntenut mitään
säädöstä, jonka mukaan konsuli
olisi erikoisasemassa .vangitsemi­seen,
tai kotitarkastukseen näh­den.
1 *
Yleisiä uutisia. ''Tyytyväisyys'' VenäjäPä,.
Tshekan johdon antaman tie­don
mukaan 071 helmikuun aika­na
eri osissa Venäjää kuki.'>;tettu
kaikkiaan 76 työläisten ja talon­poikain
kapinayritystä. 1^ ta-i:>
a uksessa k a p in a n ku k i s t i v a 11 )u -
-nakaartilaisosastot (l.'ralin. Iko­nin,
Taganrof^in ja Jekaterinos-lavin
alueilla) ; muut kapimfyri-tyksct
tekivät tyhjiksi tshekan
joukot ja miliisi, jolloin 1) korke^
ampaa tshekan virkailijaa sai
surmansa.
Kevään m u k a n a ovat. rosvous
j a p ie H e m m ä t e p ii j ii r j e.s ty k se t m o
ni.^sa osissa Venäjää . huomatta-vasti
lisääntyneet. ilmoittaa
'' Timesin v kirjeen va i hta ja. Tä­mä
seikka on herättänyt erikois­ta
h e r m ost u n e i s u u 11 a M.o s k o \' a s-sa.
niissä toinieeiipaneva keskus-
IvOmitea äslc^ttäin : päiitti lisätä^
nykyisen tshekan t jo entisestään
sun.
Aniksin Jumala voi tehdä las-ihmisiäv
\persQonallisuuksia, j o t k a kelmat siitä inhimillisesti aavis-eivät
ole syntyneet lihan tahdos- tamattomasta kurjuuden ja k i ­ta
eikä miehen tahdosta, vaan
Jumalasta. Tarvitaan persoonal­li
su u'k si a j oi d e n h e nk i e 1 ämä poh -
j a u t u u Ji rm a 1 a a n : s a ra a 11 a tavoin
kuin Jeesuksen Kristuksen koko
olemus Jumalaan pohjautui.. Tä­män
mahdolliseksi tehdäkseen
Jeesus on maailmaan tullut, ja
hänen vaikutuksensa jatkuu tänä
päivänä yhä kasvavalla voimalla,
— Antti J . Pietilä.
ÄIDIN PUHELUA ÄIDEILLE,
varsinkin Ganadassa» ja tällä
hetkellä Ontariossa.
" O i katsoppa. noita pikku kul­tasia
1 Eivätkö olekin mukavan
näköisiä I" ja vieras kurottautui
laatikon yli keittiön uunin luona
tarkastellakseen kolmea ; pientä
Boston Bull-koiran pentua, jot­ka
leikittelivät äitinsä ympärillä.
Äkkiä hän vetäytyi takaisin kun
uhkaava matala-ääninen murina
varoitti häntä koskemasta noihin
pieniin silkiiitapaisella karvalla
varustettuihin pentuihin, jotka
näyttivät niin mieltäkiinnittävil-tä.
"Purisikohan se?"
"Kyllä," pelkään, että se sen
tekisi. Mieheni on ainoa, Viohon
se luottaa niin paljon, että an­taa
kosketella, pienokaisiaan",
vastasi talon emäntä.
Onpa siinä äidin vaisto!
, Mikä Jumalan lahja se on­kaan!
— Ainoastaan ne luonto­kappaleet,
jotka ovat hyvin al-haiisella
asteella luomakunnassa,
ovat tuota vaistoa vailla. Ihmis-
^idit^o1nMvat%totä'^4istoa siinä
määrässä, > joka tekee mahdolli-dutuksen:
syvyydestä: mielen ja
ruumiin kärsimyksestä; köyhyy­destä,
epäsiveellisyydestä ja
rik o ks is t a,' j o t ka vä k i ju o ma li i k e
no i n a sei t se mäin ä ky m menenä vuo
tena on sälyttänyt meidän kan^
nettavaksemme!! " •
He eivät tule .koskaan
antautumaan.
Kun .maamme sanomalehdistö
"antoi siiMet" tuon lakiehdotuk­sen
"peruuttamisesta" kaupun­geille,
kauppaloille, kylille, ja
korvessa sijaitseville mökkiloille
— mitähän äidit tekivät silloin ?
Meillä ei ole pöytäkirjaa siitä^
mutta me itiedäinme mitä tuhan­net
heistä tekivät myöhempinä
aikoina, kiin samanlaatuiset pet­tymykset
I kohtasivat heitä. He
kantoivat | heidän sydänkipunsa
ja heidän f vetoumuksensa suuren
oikeusistuimen eteen; — ja itket-tyään
ja rukoiltuaan t".ensä rau­haan,
he Isonsivat ja kävivät uu­teen
hyökfväykseen. Sillä .Onta­rion
äidit — ja Canadan ä^dit ei­vät
tule koskagji laskemaan asei­taan
kunn'es' ' John Barleycorn"
(viinaliike) on kuollut.
Äänet l)va.t parempia kuin
anomukset.
Nuo fanhan ajan naiset voivat
ainoastaan rukoilla ja anoa. Ää­nestyspäivänä
he voivat ainoas­taan
toivoapa rukoilfa. Nyt voi
heidän äidinrakkautensa löytää
ilmenemismuodon äänestysuur­nalla.
« '
Tänään^ sanoo isoäiti — • 'Ai­non
ja Paavon hapsia täytyy suo­jella.
Tietysti minä äänestän
"kuivan pu^^lesta."
Tiukat säännöt uimassa*
kävijöille.
New A''orkiu iähellii sijailsevien
Far lvoc-kaway ja Uoekaway Park
uimarantojen .johtokunta .on laa­tinut
erinäisiä määräyksiä, joita
uimareiden kuluvan kesän aikana
tulee ehdottomasti noudattaa.
P{iitsi si t ii, et t ä yksi ka p f)a leist en
uimapukujen käyttö iirmotta
kielletään niin miehiltä kuin nai­siltakin,
on. kieltoluettelossam.
m. seuraavat julistukset:
"Älkää ryhtykö kuhertelemaan
rannalla! Tyttöjen ja .nuorukais­ten
täytyy pysytellä kuuden tuu­man
päässä toisistaan, olkootpa:
maalla tai vedessä. Älkää narrat­ko
hengenpelastajaa huutamalla,
tytöt 1 Jos talidotte Hiänet tava­ta,
niin menkää hänen luokseen laajoja' valtuuksia kaikkien mah-ja
esittäkää itsenne!" ' dollisesti esiintyvien tapaiitu-
,, , ,—;—; ^ main varalta-'ja'kaikkien "vasta-
•New Yorkin rosvot vieneet' ', vallankumoukseirsten salaliitto-
500,000 dollaria. • ^ jen" ehkäisemiseksi.
-Virallisista lähteistä säatujeii
tietÖ j en•'ihUkään r bsy öa m in en j on
itse iNIoskövassakin kasyähut' pe--^
iottavan siitireksi^/Tainkä':yuök:si
p oi i isi p ä äl 1 i kk o: Ts i r n 1 - o il' " j ii 1-
kaissut ohjeita erikoisista t^o^^^
piteistä laini jä järjestyksen tm^^^^
vaamiseksi. M. m. on pääkaU-pu
n g i n k a du il le j ii r j est e 11 y s iiu r i a
ratsastavia patrulliosastöja!Tshe-k
alle a n ne tu ista eriko is y a 11 uu k-sista
on varsinkin huomattavat
toimenpiteet väärän rahan teki-j
ö it ä V a st a an. j otk a - o v a t vii m e
aikoina alkaneet toimia niin roli-keasti,
.että räha-äsiain komisari-aatti
on vaatinut, että rahanvää-rentäjäin
ratigaistukselcsi la
s e s t i ; : inäärättäisiib/^ k
rangaistus,- Kuu t.- ;;s -toiselta
puolen neuvo.*-'.. ••/.(det useasti
julkaisevat uutisia^ joiden mu­kaan
\ ra ha ny ää r en t ä j I ä: on ^; tuo-
Kynitnenen asetöttua rosvoa pi­dätti
toissa' keskiviikkona N^e^v
.Yorkissa Yhdysvaltain tul lilai-toksen
'kuorma-auton,, löivät aju­rin
tainnoksiin- ja pakenivat mu­kan
aa n 27 pa k e tti a' ja 1 o k iviä, j oi -
ta oltiin siirtämässä pääpostitoi-mistosta
Appraiserin jalokiviliik­keeseen.
Epävirallisten laskelmi­en
mukaan oli saaliin arvo puoli
miljoonaa dollaria. Pidätys r ta­pahtui
12 :nnen kadun ja kahdek­sannen
avenuen kulmassa. - Ros­vot
ajoivat 'kahdessa autossa, kul-j
e tt i V a t t a i n n o k si i n 1 y ö d y n a j u r in
seitsemän mailin päähän heittäen
hänet siinä ulos ja ajaen edelleen
pakoon. '^ :
Toinen Tanskan prinssi
nainut amerikalaisen.
i\Iiss Eleanor ^largaret Green,
t r i ja Mr.s. James O, Greenin ty­tär
New York'sta ja Tanskan
prinssi Viggo -vihittiin t. k. 10
p :nä avioliittoon morsiamen ko­dissa.
Prinssi, joka on mennyt
naimisiin ei-kuninkaallisen per­heen
sensä
puolest
Tanskan kruunuun.'
"Herran Tulen Kanta
Biblia (Pienempiä)
" (Keskikokoa)
" (Isoja)
IPusi Postilla (Lacstadiul
Pyhä Kaipuu .
Kansallista Itsetiitkistek
Minkä Mitäkin Italiasta
Vieläkin Siitä Ajasta :.
Mitä on kuolema
That Printer of UdelPs
Pyhäkoulun laulukirja (
Martti Luther
Amerikan Suomalaisten
Fi n n i n Ame r ie a . . . ..
Tarinoita Amerikan Suo
Kaivannosta hautaan
Pi<'nesth pappilasta
Ei sitä voi koskaan tietä
Paimen ja lampaat
Munkkikanimio ..
Sianhoito oppikirja
Kapinoitsija . . . ..
M i (dl i gan i n K u pn ri a lue ;
P.ioloa:ia .. . . . .
M i k s i tahdon olla suomJ i'^
Englantilais-Suomalainen
Su o m ai a i s -E n gl a n ti 1 a i nen
S an a k i r j a (Hek one n)
Katekismus ..
Kaarnatun historia . . ..
Pyhäkoulun laulukirja .
Eläinten lääkäri . . . . ..
English-Finnish St. Luke
P unan en ka rd in a a li .
Elämää ikuisessa yössä
. , . f .
' • %*
Muuan katuvallan kumoir > ^
Suomen Perustu-^ilaki ja
Kaukomieli . . . . . . •
Undying Eire '
The Sampo '
Life and Ileroic Deeds of
Finland and 'the Finhs . i
Sioni.a Kannel
Vij^sikirja, virret: ainoasta
Virsikirja : * f .
Onni Kalpa, kirj. J. Her
.Ka 1 e \'ala n A va i n, k o vi ssä
Rauhan. Sointuja, nuottie
Koraalikirja, virsikirja
Cölliers •Ne\v_Pliotographi
Opiksi ikä eletty . . . ..
Virsikirja,, evankeliumin
i
> -
PALUU, kirj. Uuno Hirvonc
TIEN K I S T E Y K S E S S Ä ; kir;
KIVIRANNAN PIENTILA,
Tilaukset j a rahat lähct<
CANADi
Port Arthur,
-1^ - -m
"•Ku.
moihiu huomioihin kuin mihi
kasvattajat kouluissa ja kodissa
ovat päässeet, vaikka täytyykin
myöntää, että sellaiset sivutckir
jät kuin- myötätunto ja vasten­mielisyys
usein johtavat toisiin
tuloksiin. Eräässä koulussa oH
oppilaan kuurous ollut tällainen
sivutekijä. Että ruumiiliisilla
mittu kuolemaan, ^^^n rnhn-^^i-^ ^^^.^^ ^^^^^^ ^.^^^^^^
^' tys älykkyyteen, sen todisH esi­telmöitsijä
sitovilla esiinerkeillä.
I Eräästä taulukosta, joka. oli Ifia-
' dittu Yhdysvaltojen armeijan
ain komissa ria a t in. va at imus
soittaa, että tuomioistuimet ovat
t ii h ii n sa akka la n ge tt a ne c t lait t o -
mia tuomioita.
cin maakunnan maantieministeri,
joka perjantaina sai' maakunnan
rahastonhoitajalta toimelrai aiito-mohiililiikennettä
ja ' turvalli-suusssääntöjä>
koskevien asetus­ten
tiiytäntöönpanemisen.
Hudson Bayn radalla sotilaal­lista
merkitystä.
Vaikkakaan Hudson Bayn rau­tatiestä
ei hänen mielestään ole
Länsi-Ganadalle hyötyä viljan-kuljetusreittinä
tulisi se kuiten­kin
rakentaa valmiiksi ja käyttää
sitä t a ka o ven a ma h d ollist en sota­toimien
sattuessa, lausuu Port
Nelsonissa töitä valvova insinöö­ri
D. W. McLachian; rautatiede-partementille
jättämä.ssään ra­portissa.
S. J. Hungerfordin te-
'kemää" esitystä, että kiskot nyt
valmiina olevan radan loppu­päästä
poistettaisiin muualla käy­tettäväksi,
ei McLahlan kannata,
sillähän katsoo, että rantatiestä
olisi paljon apua poliisivirano­maisille
,metsäpalojen sammutta­jille
j ä riistanvartijoille.
I on päättänyt; että kaikkiin vir-
'kanimityksiin vaaditaan valtiol­lisen
polii^n (ohranan) hyväk­syminen.
Insinöörit viisaimpia
ihmisiä.
räksi luku 118. Mutta eri am-tien
älykkyys jakautui tähän ta­paan
: insinöörien ^ älykkyysaste
161, p a 15 p ie n 152. l ä ä k är i e n 127,
opettajien 122, hammaslääkärien
110. sairashoitajattarien 09 ja va- luja: siitä liitosta tuli:
Hyödyllinen neuvo naimisiin
aikoviUe miehille.
Aviopuolisoiden keskinäiset oi­keudet
aiheuttavat usein' kiiltoja,
jopa jolitavat avioeroihinkin. Sen
vuoksi i:^on tärkeätä, että kaikki
suhteet järjestetään heti aviolii­ton
alu.^sa niin täsmällisesti, ettei
myöhemminkään, kun rakkaus
alkaa ''lemmehtymään•haalis­tumaan,
pääsisi riitoja synty­mään.
Eräs mies ratkaisi nämä
seuraalvalla jksinkertaisella ta­valla
/ja vakuutti, että hyvä ja
Lisämääräraha maantietoihin.
Ontarion hallitus on, maakun-ri3ssa
vallitsevaan työttömv-^C-P »kautta oli päästy jokseenkin sa-lokuvaajien
86; Soittotaiteilija^t, Heti vilikimisen jälkeen asetti
Prot*. Gh, Sperman piti äsket-' taiteilijat ja näyttelijät tuli- hän toiselle tuolille hameen ja
täin Tukholmassa Ruotsalais-' vat kokeissa kaikkein v'iineisim- toiselle tuolille= housut sekä lau-englantilaisen
yhd-styksen koko-' pinä älykkyysarvosanoilla 82, 81 sui nuorelle emännälleen: ota nyt
uksessa esitelmän älykkyyskö- ja 62. Esitelmöitsijä huomautti kumman haluat, mutt^ jos hou-keista,
sen synnystä, käytöstä ja kyllä, että numerot koskevat yk- sut otat niin hoida ne kans. '
tulevaisuudenmahdollisuuksista. sinomaan Amerikaa ja että Eu-| On selvää että tällaisena, hetke-Älykkyyskoe,
sanoi esitelmöitsi- röpassa saattavat suhteet olla nä ei kukaan nainen voi olla niin
jä, on vielä suhteellisesti nuorta toiset. ' itsekäs, että housut ottaisi. Rak-tiedettä,
mutta se on siitä huo- kauden juhlapaisteessa nainen
limatta ehtinyt vakiinnuttaa ar- Autohurja.telMoiUe suurempi " i t y y ^ y ^ l ^ ^ ^ ^ ^«^^ 1^^'
vonsä käytännössä, vaikka teon- ranffaistus kantaa. - , ;
assa yhtä ja toista-vielä olisikin ^ * Myöhemmin kun emäntä aikoo
" E n aio ryhtyä / keräämään sekaantua isännän asioihin ja-
\
11.
epävarmaa; Sen tärkein käy­tännöllinen
ansio on se, että sen • kymmenen dollarin sakkomaksu- kun tällä on oikeus järeällä ääj.-^
avula voidaan oikeat ihmiset oh-! ja laillisen ajonopeuden ylittävil-;neltä jyräyttää: muista,kuirfman;'
jata oikeille aloille elämässä, siis • t ä autona ja jilta, koska niin lem- vatlitsit, ei emännällä ole muuta
tehtävä mikä koskee läheltä nuo­rison
kasvattajia. Esitelmöitsijä
todisti /miten älykkyyskokeiden
peä menettely ei johtais' mihin- mahdollisuutta kun kiltisti tyyH
kään tuloksiin. Bljei autohurjas-' tjrä kohtaloonsa, jonka on itse it*
telijoita. muuten saada järkiinsä selleen määrännyt. ,
otan n'iltä lupakiijat po>.". se-l" . • -