Canadan uutiset, September 20, 1923

              1- I
4 . *••*»•
«iii» '-W-*ttVj!li
- ------- ' "-.'^s»!
LI
m.
^1-
katiiä lulliisi olevan jonkun inaa-iiman
suurvalloista ycikä vain
kourallisen bolshevismiliöyiyu
tainnuttamia > suöiaa;lais-ryssUläi^
siä kommunistej^. -
•Nyt on sellainen nkaasi Suo­men
hallitukselle iälietetty Cana^
dankin: kommuriisteiita. Toron­toissa
syyskuun 3 p mä pidetys^^
prot^Stikokou ksessa on-; 1 aadittu
päätöslariselnia^ jossa ni m. ^ailö-ta•
an;näiniv•S^•'; '^^^
"Koska Suomen porvaristo,
noustuaan, valtaan Suomen työ-
1 ä i sluo ka n vallan k aa ppa u ksen' k u
kistuessä sisällissodassa y
1918 Saksan -junkkerien avusta­mana
murluLsi tuhansittain työläi­siä,
a rapu maila heitä laumoittain
ilman mitään oikeusvarjoakaan,
niiden joukossa suuri osa naisia
ja lapsiakin, sen lisäksi kidutet-tuaan
kymmeniätuhansia, vanki­leireillä,
joissa heitä laumottain
kuoli nälkään, sekä hävilti val­tiollisen
ja taloudellisen työväen­liikkeen
suureksi osaksi.
Ja koska nyt hiljan viime elo-häisempikin
dollarimäärä, josta
luopuminen ei paljon merkitse,
on 'Suomessa suurena apuna.
Muistakaa siis," kansalaiset,
ensikädessä niitä, jotka ennen
kaikkia muita ovat oikeutetut
»neiltä avustusta odottamaan ja
joiden auttaminen meille lähin­nä
kuuluu. Ne kun niin monta
kertaa, tahtovat juuiden vähäpä-töisempien
asioiden vuoksi jou­tua
kokonaan unohduksiin.
Paavillinen kirkko lutherllaises-sa
Suomessa.
. Kotimaa kirjoittaa tällä otsak
keella, mainiten että ^tällä kir­kolla
on Suomessa Väin kolme
seurakuntaa ja toistatuhatta jä­sentä.
Jatkaa: ;: ; ^•
'Nyt on roomalaiskatolinen­kin
kirkko alkanut vilkkaam­paa
.toimintaa. ja suunnittelee i l ­meisesti
itselleen aivan toisen­laista
asemaa ja vaikutusta mei­dän
maassamme kuin tähän asti.
Näyttä ällän uuden uskonnon va-kuun
alussa samainen h alli tus pauslain luoma asema avaavan
on Vanginnut kaikki työväen- Paavilaiselle kirkolle uusia mah-.
järjestön toimitsijat ja 27 työ- dollisunksia. Monien muitten oi-väen
puolueen . edusta ja jäsentä, reellisten ilmiöitten ohella tääl-tämän
lisäksi lakkauttanut lä näinä päivinä tapahtuvat roo-
I .11, I M - I U M l (f I. ^ *
*4 j . c «SS-<TSsp«S*iS*
"-ä-, ^-"'^ "rr" W » Il Il i*iif%?yiW[^iV'T'tiMm
**** tÄ.T?/^' VBlK.'»>HCni,irar
• • "4, ^ » Il Huilii,'
Jr* >
kaikkityöväenTuokah sanoma-lehdet
ja sulkenut niiden kirja­painot,
Uliin ''kokous protestee-raa
tällaista epäinhimillistä raa­kaa
sortotöimenpidettii. vs^staan
ja lupaa sille 'kannatusta tyran­nimaista
"porvariston diktatiiu-rihallitusta''
vastaan, joksi sen
täytyy Suomen nykyistä vallas­sa
olevaa porvariluokan liallitus-ta.
nimittiiä. Kopio päätöksestä
lähetetään Canadan s uomalai s en
jäi\jestönvä:litykselläs Suomen
konsulille ^ Montrealiin ja jos
mahdollista Suomen eduskunnal­l
e " Allekirjoittajat P. Merta­nen,
kokouksen puheen johtaja^
Lauri Johnson, kokouksen kir­juri.
./'V : • y^;: V "
Suomen li ai li tus ja Suomen
viralliset edustajat ovat tämän­tapaisiin
. sisunpurkauksiin en­nestään
tottuneet ja tulevat nii-
<len suhteen menettelemään har-ansa
mukaan, .: jotenv tämä
malaiskatolisen piispan vihkiäi­set
— ensimäiset sitte uskonpuh-
IJ.J lUj, lii WilXqiiFj
m
distuksen jälkeen — ovat erikoi­sena
ilmauksena siitä toiminnan
tehostamisesta ja vaikutuksen
laajentamisesta, mitä Roomasta
kiisin nyt suunnitellaan niyclskin
meidän: maamme osalle.. Sitäkin
siTmäänpistävämpi merkitys täl­lä
piispan viiikimyksellä on kun
ilmeisesti asianomaiselta taholta
tehdäiin m i t ä voidaan, jotta ti­laisuus
tulisi niin edustavaksi
kuin suinkin ja jotta se saisi
mahdollisimman suurta huomio­ta
sekä yksityisten ettii sanoma­lehdistön
ja valtiollisten piirien
puololtn, 'Niinpii• : tulee tiiiine
paavin erikoisena läliettinä . kar-dinali
Hossum, joka viime viik­koina
on kierrellyt Skandinavi­an
maissa Islantia myöten. On­han
my()s pidetty huolta siitä et­tii
ineidiin sa n o m aleh dis t ö m ni e
ke aikaansa tuntiluvun ja siitii 1
tulevan hyödyn mukaan, vaan
tekee tehtävänsä sisäisen velvol-
1 isuuden ja . vakaumuksen in­noittamana,
r ^
Eräs rautatieläinen oli vääntä­mässä
rautatiesiltaa paikoilleen,
k un hän näki pienen tyttä ren s ii
vierähtävän jokeen. Pikajuna
oli aivan edessä. Mitä piti teli-dä?
Lapsen tai pikajunan tuiu)
oli edessä. " Ole uskollinen
kaikui ääni hänen sydämessään.
Pikajuna pelastui, mutta'lapsi
hukkui. Näin muuttelee uskol-^
lisuus. V^:':-y^;;- ' • .
Uskollisuus ystiivyydessä, rak­kaudessa,
avioliitossa ja kodissa
On mitä tärkein ja onnea tuotta­va
ominaisuus. ITskollisuUs yin-märtiiä
tai tahtoo ymmärtää ys­tävänsä
ja. asemansa. Se kestää
hädäs5Säkin. • ' ' H ^ ystävä
tunnetaan," ,
: Isänmaanrakkaudessa uskolli­sena
olemista on aina pidetty
jokaisen kunnon kansalaisen vel­vollisuutensa.
Kreikkalaista Efi-altesta,
joka luopui \iskollisuu-destaau
isänmaataan kohtaan,
on h i Storia ai n a pitänyt i n h oli ^;
tavanpetturin esikuvana.
Uskollinen mies kunnioittaa
maansa lakeja ja noudattaa nii­tä?
hyvän omantunnonkin täh­den.
Sam alla. pitää hän a rvossa
kotimaansa oloja, sen kieltä, hy-kauan,
sillä kysymyksessä ' voi
olla vakavakin asia. y
2. Lapsi, jolla on kipeä kurk­ku,
jolla on kova yskä, jolla on
näppylöitä taikka tä.;pliä ruu­miissa,
on pidettävä ta:rkasti e-rillään
muista lapsista.
3. Ki pidä laskea vieraita ei
varsinkaan toisia laipsia, jotka
ovat hiljalvkoin jostain "taudista
parantuneijt, jos läpsi on sairaa­na
n a, ja sillä on kurkku ki peä -
nä, sillä tauti voi olla vaaralli­sempaa;
kuin osataan aavistaa.'
; Lasten lämpimästi, pukeminen
dll tärkeämpi • asia kuin pukinei­den
hienous ja komeus.; Kuoka,
uni ja pu ke niinen ovat tiivkei ui­mat
asiat koululasten kotihoi­dossa
heidän kouluaikanaan.
iaeil kurssimme rahaläfes»
tyksille SUOMEEN
ja
e on
CANADAN TALOUDEL­LINEN
ASEiVEA.
kautta tiedöitettäisiin, miten sol­uusi
''protesti" ei aiheuta odot- laista henkilöä sopii ottaa halli-
•iä tapoja, tuotteita, aatteita ja
tehtäviä. Ja niinkuin yksilön
tulee : olla uskollinen tehtäväs­sään
ja asemassaan,; samaten tu­lee
kan sa ku n n an ki n oi 1 a usko Ui­nen
omille aatteilleen jii tehtä-
Villeen. — Frans Kärki. '
Lasten koidunkäynti ja ^ait-
. hempain velvollisuudet.
1 ) 1 1 "
tamatonta hämmästystit tai
päänvaivaa. Ne, jotka Suomen
päättyneeksi julistettua sisällis­sotaa
koettavat täällä edelleen­kin
jatkaa ja ryssän kanssa o-inaksi
tuhokseen veljeillä, saavat
niin , tehdä, ellei asianomaisella;
taholla katsota tarpeelliseksi sii­hen
estettä; asettaa. :• • : ; ; ; : .;
Kansalaiset, muistakaa omaisi­anne
Suomessa!
•4 M b »
III II IIII TTi^iirl^PinlUMlJt.iMlUi ] JII _ j_
4^
^ ^ ^ ^
»•yim. i I t<>i*r
.rt •• "IIT'' »iiiliMa^iin
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
•; Kuten tässäkin lelidessä olleis­ta
uutistiedoista näkyy, ovat
ankarat hallat Pohjois-Suomessa
aina Etelä-Pohjanmaata myö-
'ten, joissakin tapauksissa vielä­kin
etelämpänä, aiheuttaneet
miltei ' täydellisen katovuoden.
Siten on niiden paikkakuntien
maanviljelijöitä ja samalla ker-
'taa. koko maata kohdannut ras­kas,
tuhoisaa jälkeä •jättänyt is­ku,
josta suuren väestöosän toi­meentulo'
ensi vuoden satoon
saakka tulee' paljon kärsimään..
Kautta maailman kerätäiin
Uj^kyään' •;' axHistiisfä' •' Jäpaiiin
maanjäristyksen; uhreille. Sitä
maata kohdanneeseen suureen
onnettomuuteen ja sen seuraus­ten
lievittämiseen on kiintynyt
koko maailman huomio. Sinne
lähetetään avustusta satoja mil­joonia
dollareita ja laivanlastit-tain
elintarpeita, joka tietysti
•on aivan paikallaan. Kaikkien
muiden kansojen tarpeet, niin­pä
pienen, kaukaisen Suomen-kiri,
ovat sen rinnalla _ jääneet
varjoon, vaikka ne pienempine
luonnonrikkauksineen ja muine
luonnoUisine etuineen ovat mon­ta
kertaa epäkiitoillisemmässa a-semassa.
••-•^•^
Täällä asuvilla känsalaisillämr
me on nyt tilaisuus ojentaa am-tava
kätensä. Canadaan on vii­me
vuosina runsaasti saapunut
suomalaisia jiiuri noilta hallan
kovin kourin kohtelemilta. seu­duilta.
Uiseimmat ovat päässeet
hyviin työansioihin ja koonneet
sievoisia rahasummia. Osa niis­tä
pitäisi liietä ja varmasti lii-keneekin
omaisille Suomeen.
;Pienempikin täältä kaukaisesta
lännestä lähetetty rahamäärä ori
ilahuttava tervehdys kotimaa­han,
tervetullut lahja
' * .vastaanotetaan
tukseh ja väestöii vastaan ker­tomalla
miten ehim. Islannissa
häntä on taholta ja toiselta poik­keuksellisella
tavalla kunnioitet­tu
hamasta . siitä hetkestä kun
hän suvaitsi jalallaan astua Js-
1 annin rantatöyväälle j.n.e."
Leliti ; mainitsee sitte m i t en
jotkut lehdet ovat antautuneet
tekemään reklaamia; kardinaalin
tulosta. Ilbl. oikein päklrjoituk-sessa
ja neuvoo ^ pidättäväisyy-tecn.
Huomauttaa, edelleen, mi­ten
vilkkaasti paavin kirkko ny­kyään
toimii, sekä miten häikäi­lemättömästi.
• varoittaen siitä.
" I^leidänkin huomiomme on tuo­hon
reklaamintekoon kiintynyt.
Pidä m me sitä omasta puolestam-me
meilläkin nousussa olevan
aristokratian • nousun ja karisan-yalistusvastenmielisyyden
merk­kinä.
Roomalaiskatolinen kirk­ko
on aristokratinen kiukko,, ul­konaisen
loiston, taiteen ja ylel­lisyyden
kirkko, lutherilainen
taas tarkoitukseltaan kansanval­taa
lähentelevä, sisäisen hengen­elämän
kirkko. .Kun jesiiiittain
joukkokunta . nyt riemukulussa
rupeaa ta a^ saa pumaan ma a h am­me
ja valloittamaan itselleen
helsinkiläisestä herrasväestä seu­rakuntaa,
se on uusi todistus sii­tä
mihin suuntaan he menevät.
Uskollisuudesta.
Jo vanhoista, ajoista alkaen on
uskollisuutta pidetty suuressa
arvossa. Se ori ollut mitä tär­kein
tekijä monen kuuluisan
miehen elämässä ja menestymi­sessä..
'{:'y---';: -^^i-;':-^-:':
Kun ön uskollinen töissään ja
tehtävissään, saapi siitä siuna­uksensa.
Mutta; se, ken hajoit­taa
voimansa ja on uskoton työl­leen,
ei.saa aikaan mitään kun­nollista.
Viisi virkaa, kuusi
nälkää,'' sanoo sananlasku.
Usein on kovin vaikeata olla
uskollinen, etenkin jos telitavät
ovat pieniä tai jos tappiot jä
vaarat ovat uhkaamassa. Mutta
keri- ei ole pienissä asioissa Us­kollinen,
kuinka hän •• voisi .suu­ria
tehtäviä hoitaa?
Uskolliset^ miehet alallaan 0-
vat kuiri; Saarijärven Paavo, jo­ka
kesti kovat kohtalotkin ja
Kuri; koulut taasen alkavat vai­kutuksensa,
tuo se mukanaan e-rityisiä
velvollisuuksia aidoille ja
isille, lapsille ja opettajille. ; Sa­moin
kuin niuussakin työiisä sai­ras
ei voi olla hyödyllinen työn-:
te ki j ii, sama 1 la t a vai la ei 1 aps i,
jonka terveys ei ole hyvä ja jol­la
ei ole riittävästi voimia, voi
menestyä koulussa ja luvuis­saan.
Ne lapset, joiden vanhem­mat
o V a t antaneet hy vii n; li u olen
lapsilleen, saavuttavat hyviii tu­loksia
koulussa. •
Äitien huoleksi jää aina var-jella
lapsiaan kulkutaudeilta ja
yleensil sairaudelta. Kun äiti
.huolehtii lapsistaan ja panee
merkille mahdollLscn taudin en­simäiset
: oireet, ; voi iiän .suurcs-se
määrin suojella lapsiaan pa­hemmilta
seurauksilta ja vaka­vilta
taudinkohtauksilta. Lasten
alituinen silmälläpito terveyden
suhteen on tärkeä puoli niiden
kasvatuksessa. On muistettava,
että koulussa jä luokalla suuri
joukko lapsia joutuu alinomaa
seurustelemaan toistensa' kanssa.
Silloin on taudin tartunnan vaa­ra
myöskin. suurin, ja jokaisen
äidin tulisi valvoa omien lasten­sa-
terveyttä. • r': :;:/:•;
Aivan yksikertaiset ohjeet täs­säkin
vaikuttavat. / ihmeellisesti.
Kun niitä kodissa aletaan nou­dattaa,
tulevat ne tavaksi.
: 1.. Lapsille; tulee toimittaa .hy­vä
ja ravitseva aamiainen ennen
kun ne lähtevät kouluun.
2. Niille tulee antaa aikaa
syömiseen, niin etteivät ;rie ah­mimalla
työnnä sisäänsä ruokaa.
3. Lasten tulee olla aina pu­ettuna
vuodenajan mukaan. Sa­teella
tulee> olla kalossit ja sade­takit
etteivät kastu kouluun
mennessään ja sieltä tullessaan.
Kylmällä ilmalla tulee olla pääl­lystakit.
.7'
* 'Useimmat lapsissa ilmenevät
taudit voidaan jo alussa havaita
erinäisistä merkeistä eli oireista.
Ja useiirimat voidaan parantaa
aivan yksinkertaisesti, jos ajois­sa
huolehditaan hoidon suhteen
Seuraavat . ohjeet ovat hyödylli­siä
noudattaa ensimäisteri oirei­den
silmälläpidossa: ;
1. Näpyt ruumiissa. ;
2. Kipeä kurkku, ^ •
3. Kova yskintä.
\ 4. Kuume. \ ;1
5. Oksetus. ;;r'':^;'.-r'::'
6. Punaiset ja vetiset silmät.
Nämä merkit edellyttävät ai­na
vakavamman taudin: ilmene­mistä.
Silloin on hoito ja apu
tarpeen. '
on siis silloin tehtävä.
Seuraava asiallinen, tilastotie­doilla
varustettu amerikalainen
selostus Canadan taioudelliseHtn
k(ihityksestä antaa selvän kuvan
siitä erinomaiseu ' tyydy11 iiviist ä
asemasta,. . johon tämä maa on
sodan jälkeen koliounut ja vielä
valoisammasta tilanieosta, jota
kohden taloudellisell a alalla, oi -
laari kulkemassa.
Mahdollisen hiilenknivajnin
lakon tot en tuessa, ori • Ganada
.-V' • '
paljon e d u 11 i s e ni m a s s a . as e m a s-s
a kuin. viime vuonna. Sen sato
on erinomainen,:rioin;40()- mil-ioonaksi
busheliksi . arvioitu;
Viljankorjnuseeir. on oman. väen
lisäksi, "tuotettu- TJKH) miestii
Eri g] a unista. Kant a teiden,; h i»y-rylaivayhtiöiden
ja ;, erilaisten
yhdistysten välityksellä ön ak-tiivisest
i ryhdy11 y ' edistämiiiin
asutustoimintaa. ' Niin ; liiheinen
naapuri kuinCanada nieille (Vn-kiil
jä vaikka siellä asuu pal.joii
a meri ka laissyntyi s i ä. • ni in täll ä
piiolella .mahdollisesti vain ani-iiarvat
käsittävät,; kuinka
mattaviin saavutuksiin siellä oh
päästy kaupan, teollisuuden- jä
rahaliikkeen alalla. Canada, jos­sa
asukkaita on aUe 0 miljoo­naa,
on maailman ensimäinen
maa ; verrattuna kunkin .asuK'-
kjraii osalle tulevaan vientiin ja
tavaramäärän : suuruuteen katso­en
neljäs maa maailmassa.
Clanadan maailmarikauppa oli
tammikuulla 1923 päättyneeltä
vuodelta lähes 1.850 miljoonaa
dollaria. Yh dys vai tain. väkiluku
on kaksitoista .ke rt a a suurem i>i,
; mu tta -S i itä huo li m a It a ^ o H ; 111 e.i-dän
.• maailmankaup.pamme:; sa­malta
: • ka hdcn toi st a kuu k auden
ajalta, $7J38,:«6.000, eli vain
neljä kertaa. Canadan . kokonais­summaa
suurempi. Sen,jä; mei­dän
välinen kauppavaihto oli
noin 980 milj. dollaria, siis noin
Myös myömme pankki-eapituk-sia
(shekkejä) markoissa yllE*
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolm en prcsentin korkoa vifK
täviä ms.tfciisttijien shekkejä d.«I-lareissa,
jotka Suomessa l u n a J v
taan siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
; Lähetyskulut • rahalähetyksille
postia kautta on 15c. summill*»
alle $20.ÖU; sitä suuremmilta sui»-:
miltä mitään kuluja ei peritä.: ;
Läh etyskulut sähkoteitse OD
$3.56 kaikilta summilta. ^
Kaikki läbetykset osoitetaan
postin kautta,; jos sähkösanoma-lähetystä.
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenue vat» •
taanottajan ja lähettäjän osoifc-teellä
varustettuna osoitteella.
Foreign Department
HANCOQK r^^^
;;; V - - P e r u s t e t t u v. 1874.-.
Varat y l i . . . . . . . ...$3,000,000,00^
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi .suomalaista Uikkeessäm-me.
- /
yksi kahdeksasosa meidän koko
• ui ko m aan ka uj)astam me.' ;. Cana-; ;'
da niyi meille tuotteitaan 394:
miljooiiau dol 1 arin arvostä ja ;;; ;
osti meiltä tavaroita 585 miljoo-nau
arvosta. Lisäys sen . vienti­kaupassa
oli suurempi kuin ;
meiltil ostamiensa .tuotteideri- y-lijääniä•
Sen tuonti-, ja yienti-kaiippa:,:
'nieidiih. kanssamme oli
suurempi kuin sen koko kaui)pa- •
vaihto Bri tt itäisen Valtakunnan
kans;|a, ^ vaikka sekin oli ) huo- ;'
mattavasti suurentunut. Tämän ;
lisäksi On .(;'anada meidän toi-seksi
paras ostajamme, el pal­jonkaan
Suur-Hritanniastä jä-;
lessä. Ja; helposti voi se päiistä
ensimäiselle sijalle. ; ;.;.;.;.
:. M e idä 11 asu kk ait amme ja mei- .
dän i)ä ii oma a m me on runsaasti y
siirtynyt Cariadaa.u. Vuosina
1900—1922.i kulki pohjöisen ra- •
.jan .yli lähes 1,400,000 amerika-laista.
. Siihen aikaan yankee-siii-
tolaiset , muodostivat . enem­män
kuin kolmannen osan; Cana-
Mahdollisiminan pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon; että allekirjoitta­neella
ön joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
SUOMEN
35:00 Suomen riiarkkaa Yhdysvaltain dollarista.
Kaikki lähetykset osoitetaari,pestin ka.Utta, jos säH-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa, lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille pn
40c summille $40.00 asti, 50c summilJe $50.00 asti,
76e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa eri]^^
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja psoit^
;;ka^.'- ;>;•;•".;" •;•;,;:;; ;;;^.;-.:i,>^\;;^^ Vv ;• • 'S^ :\' ••.
••- « J
v 4 l
.r<l