Vapaus, December 3, 1921

              VAPAU
Ota&dan tiuomalaSsen lyömstSn äänenkannattaja, Hines-tyy
Sndburyssa, Oct., joka tiisiai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP ,
•Vastaava toimittaja, Toimitussihteeri.
V A P A U S
Theonly oigao of Finnish WorkerB in Canada. Pub-lisbed
in SudbSj-, Ont^ cvery Toesday, Thursday and
Rflturdflv.
Advertigjne rates 40c per col inch. Minimum charge
lor fiinrfe insertion 76c, Discount on Btandmg advcrtise-
Senr^le Vapaus is the beBt^dvertising medinm.«mong
the FinniflhPeople in Canada. ^
toisiinsa. • O n pidättävä luonnollisena asiana, d t ä tie­toiset
ainekset johtavat proletaaristen järjestöjen toir
mintaa.
nmotufihinta 40» palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmouS
76c. -Tuolemanilnlotukset?2.00 (mniBto-värJyistä
60c. kultakin lisäksi). - Kihlau^ ja avioliitto
Umot. aito hinta $2.00, iumenmnntoailm. (ninuten kuin
»««-.uttoamotusten yhteydessä «2'00 kerta.-- A v ^ ^
notukset $2.00 kerta (2 kertaa $8.00. - Syntymailmo-tokset
$2.00 kerta. - Halutaan tieto la osoitcilmotakset
$l!00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista jlmotuksista,
joista ei ole sopimusta, •iilppTfthflti seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
«1.60 ja yksi kk. 75c, . , v i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli ^k.
$tf.00 ja kolme kk. $1.75, . ^ -
Tilauksia; joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiegten joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
JiOme St,, Puhelin 1038, - - PoEtaosote:
Box 69, : Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
iirjeesecnne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-fioonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. yikkcnhoitaja.
Bepstered at the Post Office Department, Ottawa, as
B t K i o n d class matter.
Järjestökuri
Tänä mailmaii työväenliikkeen j a meidänkin jär­jestömme
uudestaanrakentamiskautena on nieidän otet­tava
niionia uusia menettelytapoja) käytäntöön omassa
sisäisessä järjestötoiminnassammekin, jos mielimme me­nestyksellisesti
suorittaa tehtävämme. Järjestötoimin­tamme
lujittamisebi j a joukkojen valmistamiseksi tu­leviin
tärkeisiin tehtäviinsä on välttämätöntä kasvattaa
jäsenistöön mitä suurin keskittyneisyys ja mitä- l u j in
eheys j a täsmällisyys kaikissa toimissa. Tämä saa-,
vutetaan l u j a l l a ja taitavasti käytetyllä proletaarisella
järjestökurilla. ,
V Sen tähden on osastoissamme, unioissa ja, kaikissa
järjestöissämme on otettava käytäntöön kuritoimen-piteet.
Pieninkin laiminlyönti, pieninkin v i l p p i on ran­gaistava.
Meidän toimintamme suuri heikkous on näi­hin
asti ollut kurinpitotoiraenpiteitten laiminlyönti. On
valittu henkilöitä tehtäviin, mutta ei ole välitetty o v ;*
ko he niitä suorittaneet tai ei. On oteltu jiiseniä jär­jestöihin,
mutta e l ' o l e ^ välitetty miten he ovat täyttä­neet
velvollisuutensa. Seurauksena on ollut hajanai­suus-
löysä Järjestö- j a luokkamoraali, tehtävien lai­minlyönti,,
nahjusmaisuus j a saamattomuus, j a näitä
seuraavat erimielisyydet, riitaisuudet j a repeämiset.
Meidän önharjotettava joukkojamme kuteij konsa­naan
sotilaallista armeijaa, on opetettava sitä tottele­vaisuuteen
j a kuuliaisuuteen j a velvollisuuksiensa par­haan
kykynsä mukaiseen täyttämiseen. On totutettava
jäsenet noudattamaan johtoa j a määräyksiä, jotta he
voisivat taas itse vuorostaan johtaa j a opastaa.
Meidän on korostettava jäsenillemme alinomaan
sitä seikkaa, että proletaarisen järjestön jäsenyys antaa
heille tunnontarkkoja velvollisuuksia j a tehtäviä, jotka
heidän o n parhaan kykynsä mukaan, jokaisen kohdas­taan
suoritettava; j a että, prtletaarisen vallankumo­uksen
voittoon vienti ei ole mahdollinen ilman val­lankumouksellisten
työläisten persoonakohtaisitta uh
rauksitta. Meidän on saatava proletaarisen kumo­uksen
asia jäsenistömme sydämen asiaksi, jonka puo
lesta he ovat valmiit tekemään kaikkensa.
Järjestökuri on myöskin välttämätön provokaatto-risen
toiminnan j a toimenpiteitten pfsiytymisen pois-kitkemiseksi
j a ehkäisemiseksit jota on nykyisin myös-l
u n aina pidettävä "Visusti silmällä, sillä ei ole epäile-
,Q)istäkään etteivätkö vallassaolijat yritä kaikenlaisten
Irötyriensa kautta heikentää, hajottaa j a pirstota toi
multaamme.
F Jäsenistömme kuritoinienpiteisiin totuttaminen ja
kasvattaminen, kurin käytäntöönpano j a sen valvomi­nen
on kaikissa järjestöissä tietoisten proletaaristen
etujoukkojen pyhä velvollisuus. Heidän on pidettävä
kaikkea toimintaa tarkoin silmällä. Kuitenkaan he ei­vät
saa käyttää asemaansa väärin. E i saa asettaa jä
senille sellaisia tehtäviä, jotka ovat heille ylivoimaisia
suorittaa; ei äaa olla tyrannimainen, mutta välttämät
tömästi luja j a järkkymätön. Etujoukkojen on esimer
keillä: itseuhrautuvaisuudella, väsymättömällä innos
tuksella j a järkkymättömällä vakaumuksellaan näytet
tävä tietä; taitavasti kasvatettava järjestöjen pohja
joukkoja kuripidon välttämättömyyteeen.
Tällaisen taitavan j a lujan kurin kautta me voim­me
suunnattomasti lujittaa j a vahvistaa järjestöjämme
sekä sisäistä höllyyttä j a velttoutta, että ulkonaista pro-vokatsionia
vastaan. Täten me myöskin kasvatamme
todella proletariaatin asialle innostunutta j a uskollista
joukkoa.
Lienee vielä tärkeää, että vanhoillisten työväen­järjestöjen
johtajabyrokratia ja proletaarinen keskit-utyneisyys
j a k u r i ovat kaksi e r i asiaa j a vastakkaisia
" toisilleen.. Vanhoillinen johtajabyrokratia käyttää
diktatuurivaltaa j a yksinhallintaa joulckojen y l i joko
itsekkäisiä etuja ajaakseen tai palvellakseen vallassa-olevien
etuja, j a molempia yht'äikaa. Proletaarinen
jkuri j a keskittyneisyys taas ei tapahdu johtajien etu­jen
j a tyrannimaisuuden palvelemisen vuobi, vaan on
se välttämättömyys proletaarisen vallankumouksellisen
liikkeen voimistumisen j a lujuuden sekä loppukädessä
itse proletaarisen vallankumouksen menestjTnisen
vuoksi. Näitä kahta asiaa ei siis pidä antaa sekottaa
Industrialisti jatkaa provokat-sMiaan
Vastavallankumouksellisten asialla korviaan myöten
itsensä ryvettänyt «Industrialisti» on nyt paljastanut
viimeisenkin rippeen vallaiikumpuksellise^ta tekopyhyy­destään,
ryhtymällä entistä julkeammin sähdteeraamaan
j a parjaamaan Venäjän nälkäänäkevien avustusta sekä
Yhdysvalloissa että Canadassa.
Port Arthurin kirjeoiivaihtäjamme äskettäin sattu­vasti
huomautti, että pitkään aikaan ei mainitun lehden
Canadan uutisosasto ole (muutamaa poikkeusta l u ­kuunottamatta)
sisältänyt juuri mitään muuta kuin
C^adan S. S. Järjestön j a sen äänenkannattajan par­jausta.
Mainitun lehden N:o:278 non taas selvä osotus
siitä kuiiikalndustrialistin agentit ajavat «teollisuus-unioriisnjiaanii^
ja «lyomaaöppiaan». Siinä mitä s i -
kamaisemmin parjataan j a vaÖiet^Tlaan iS. S. Järjestön
ja sen osastojen Venäjän ayusti/ksesta. M;m. l^irjottajq
Quhuu mitenkä S. S. Järjestö on «räba-asioissäkih pet­tänyt
työväen». Vaikka kirjottaja €1 «varmastikaan voi
tuoda yhtään tapausta missä tälbista olisi tapd|itunut.
Mutta Industrialistia j a sen agentteja sapettaa niin
|)eeveli8ti se, että Canadan Suom. Sos, Järjestö, sen osas­tot
.ja sen jäsenistö on teoissa näytiävät hinsainvä^
tensä, keräämällä näinä parina viime Tuonna Suomen
punaorpojen, Venäjän nälkäänäkevien j a K a r j a l a n raa­tajien
hyväksi lähes 20,000 dollaria, pienistä pennin­geistään,
Oyatpa monet järjestömme ulkopuolella ole­vat
työläistoveritkin rientänet panemaan roponsa noi­hin
keräyksiin, vaikka Induslrialistin agentit ovat kai­kin
voimin saboteeranneei näitä Ijeräybjä, lietsomalla
epäluuloa j a laskemalla mitä ruokottomimpia valheita
Järjestöämme j a sen luottamushenkilöitä j a l a i t o b ia
vastaan," '' : '
Näitä vastavaliarikumoubellisia shakaaleja kiuk:ut-taa
hirmuisesti se, että Järjestömme jäsenmäärä yhte­nään
kasvaa, toiminta osastoissamme elävöityy j a var­sinkin
se, että pieni lehtemme on niin hyvin menestynyt
j a on nyt saamassa'Canadan suomalaisten niin teolli-suustyöläisten
kuin niaalaisraatajienkin yksimielisen
kannatuksen, Kun sitavastoKi Industrialistin agenttien
pystyttämät «kannatusrenkaab kuolevat omaan tyhjyy
teensä j a hengettöinyyteensä. Vallankumöukselliseeh
tietoisuuteen heräävä j a kansainvälisen luokkasolidari-
8t|uden läpitunkema työväki kun karkkoontuii niistä
JD^kuvasti pois j a liittyy osastoihimme. Eikä näitä
lyifiläisiä enään näissä «kannatusrenkaissa mikään p i -
dätä. Uskokaa pois, työläiset eivät enään ole teidän
narrattavissanne, sillä he haluavat tyhjien fraasien s i ­jalle
todella elävM kumouksellista toimintaa, mikä
saattaa heidät tietoisiksi mäilman proletariaatin koko-naisliikkeestä
j a saattaa heidät k i i n t e ^ yhteyteen
tämän liikkeen kanssa.; Canadan, samoin k
valtainkin suomalaisia herämiyttä työväkeä on^^lka^
nut siinä määrin liettää teidän vastavallankumouksel­linen
propagandanne, että he nyt j o käsittävät, että
te teette karhunpalvelusta kumoubellista työväenlii­kettä
vastaan.
Suomalaisen vallankumouksellisen työväen aineksen
tehtäväbi niin Capadassa kiiin Yhdysvalloissakin' jää
tehdä selvä pesäero tämän vastavallankumoubellisen
aineben kanssa j a riistää siltä jä sen toirtiillä viimei­nenkin
kannatus, se on j o kyllin kauan repinyt, sabo-teerannut,
sotkenut j a heikenlärtyt vallankumouksellis­ten
työläisten rintamaa. Me olemme ollee^ heitä koh­taan
sangen suvaitsevaisia, leppeitä, j a odotelleet, että
he luopuisivat saastaisesta työstään, tekisivät paran­nuksen
j a käyttäisivät voimansa työväen luokkaliik-keen
todelliseeh edistämiseen, mutta olemme jatkuvasti
siinä, pettyneet. Tekisimme väärin mailmaii vallanku^
mouksellista^työväenliiketjäkshtaan, ellemme täysin
paljastaisi heidän komiuuttaan. Siivotkaamme'siis nä-mä
mailman proletariaatin liikkeen häväisijät j a par.
jaajat vasiavallankumouks^lliseen lokayiemäriin.
Vaino kiihtyy. Valkoiset hirmutpi-met
jatkuvat. '/
Maallraan köyMlistoIuokkaa aje­taan
kuin riistaa. Porvariston kos-tonuhrina'.
ovat yhtähyvin tietoiset
ybHot kuin perheetkin. Baakuudet
sellaisetkuin Yrjö Häkeliriin perhet-t
^ o n kohdannut eivät ole harvi­naisia
missään maassa. Unkari on
niistä luuluisa. Samoin Espanja,
Vallassaölijain kostorihekumalle ei
aseta mitään rajoja ikä »etkä suku­puoli
• ' • • ^
Tyypillisenä voidaan pitää, vii­meistä
espanjalaista tapausta. Maan
ministeripEesidenttiä vastaan tehdyn
attentaatin johdosta ön - jör vanki­loihin
raahattu kokonaisten työläis*
korttelien asukkaat, tapettu kym-^
raeniä, ehkäpä satoja. YJidcn por-värin
murhasta on jo rangaistu sa­toja
työläisiä, levitetty kauhua koko
työväenluokan keskuuteen. Mutta
vaikka jo on päiviltäkin päästetty
joukottain <syy]lisiä>, vaikka atten­taatin'
tekijänä oli vain. y b i ainoa
henkilö^ niin Tieläkään ei Uhrieii lu­ku
riitä. Määrä olisi täysi vasta,
kun Espanjan hallitus tietäisi, että
kaikki maan tietoiset työläiset olisi­vat
joko lukkojen takana taikka koi-rankuopassa.
Niinpä ei sille ole an­tanut
päivän ei yön Tauhäa tietoi­suus
sitä, että m.m, eräs proletaari,
pariskunta, Fort-nimeltään, on elä­nyt
ulkopuolella ohranan kynsien
ulottuman. Nämäkin työläiset, jossa­kin
ulkopuolen^ Espanjan piileskele­vät
lainsuojattomat kansalaiset oli
saatava «ansaittuun rangaistukseen»
nekin.; Jä niin keksittiin tepsivä
keino, keino, joka kautta aikain on
parhaiten vaikuttanut omistavan
luokan ajökyttiin. Pariskunnan kiin­niottamisesta
määrättiin* huima pai-;
kinto. Ei vaivaisia tuhansia taikka
kymmeniätuhansia, kuten pikku r i ,
kollisteh,- huijaripankinjohtajain ja
kruunimvarkäiden kiinniottamisesta.,
vaan miljoonia, saksanmarkoissa 24
miljoonaat Moisella summalla, sillä-hän
saisi jo enemmän tai vähemmän
varman valtaistuimenkin, miksi ei
siis myös kiinni vähäpätöistä prole-taaripariskuntaa.
>
Ja aivan oikein! Kauan ei es­panjalaisten
ihmismetsästäjäin tar­vinnutkaan
odottaa, kun jo saatiin
sanoma sieltä, missä tällaisten pik­kurahojen
tarve on paraikaa suurin.
Saksasta, että nyt oli peräänkuulu­tettu,
24 mlijoonan markan arvoi­nen
pariskunta kiinni. Saksan hal­lituksella;
jonka sosialidemokraatti,
set ministerit osaltaan tekevät niin
ihastuttavaksi, oli erikoinen ilo i l ­moittaa
tästä maailmanhistoriassa
ainutlaatuisesta tapauksesta Virka-vei
jilleen • Espanjan hallitukselle:
kaikki hyvin. Olemme ottaneet kiin­ni
nämä merkkihenkilöt; maksua
vastaan perittvinä.
Ja nyt ei ole kysymyksessä 'muu
kuin näiden espanjalaisten toverien
luovuttaminen, ihmiskauppa, jos
kohtakin kalliimmasta hinnasta, kuin
mitä yhdestä pariskunnasta, lienee
erinäisten Vuosituhansien kuluessa
koskaan maksettu.
Pahaksi onneksi Espanjan porva­ristolle
ja Saksan hallitukselle on
maailmassa kuitenkin kansaa muu­takin,
on vielä proletariaattiakin,
vaikka kumpaisetkin ovat niin sano-
Toveri Hautamäki länneMä
Järjestömme organiseeraaja toveri A l f r e d Hauta-mäki
saapuu näinä päivinä lännelle luentomatkalle.
Toveri Hautamäki on lahjakas j a tietoinen puhuja sekä
kykenee selvittämään yhteiskunta-taloudellisia j a po­liittisia
kysymyksiä, kuin on myöskin selvillä vesillä
tämänpäiväiseen mailman proletariaatin liikkeeseen
nähden. Joten lännen tovereilla on tilaisuus kuuli
hyvää puhujaa. Mutta toveri Hautamäen matka v o i
käydä mcnestyksellisebi ainoastaan siten, että osasto-jen
toimihenkilöt tekevät parhaansa valmistaessaan pu­hetilaisuuksia
j a ilmottamalla niistä itse kullakin paik-kakunnalla
j a koettamalla saada mahdollsiimman laa­jat
joukot puhetilaisuubiin.
Lehdessämme on Järjestön sihteerin laatima matka­ohjelma,
josta näkyy m i l i o i n toveri Hautamäki saapuu
kullekin paikkakunnalle.
Kehotamme lännen tovereita j o ajoissa ryhtymään
toimenpiteisiin puhetilaisauksim kalHnpuolin onnistut-tamjsebi.
— Suomen tasavallan presidentti on pyytänyt kor­keimman
oikeuden lausuntoa idotisten lisäksi 14 kapina-vangin
armahtamiseksi. Kun otamme huomjioon, että
Suomen vankiloissa kituu vielä noin 1000 kapina-vankia,
niin huomaamme, Iniinka niukasti porvareilta
tippuu-jcarmoa».
— Progressijsipuolueen johtajan T. A . Crerarin
äskettäin puhuessa Torontossa, kuului yleisön joukosta
ääni: «Antakaa meille enempi tehtaita». Mr. Crerar
vastasi: «Mitä te niillä tekisitte, sillä puolet Canadan
tehtaista ovat nykyisin suljetut.»
mattomalla innolla sitä harventaneet
ja halvanneet. Ja tämä proletari­aatti,
se tekee tämän ihmiskaupan
riidanalaiseksi. Jlspanjan proletari­aatti
kääntyy Saban proletariaatin
puoleen selittäen mistä on kysymys:
että maan proletariaatti kokonaan
lakien ulkopuolella, että yhden ai­noan
vuoden kuluessa on murhattu
600 proletaaria, että on kysymys
koko tietoisen proletaariaineben
juuriltaan kitkeminen, mistä osan
muodostaa tämänkin pariskunnan
ajojahti, mirild vuoksi^ Saj£?an prole­tariaatin
dli estettävä^jotta ei näitä
Espanjan valkoisen kauhun uhreja
luovutettaisi sille. ,
Ja valpasomatuntoinen Saban
proletariaatti, sen tietoinen aines
kommunistit eivät suinkaan -vitkas­tele.
Ihan itsestään syntyy kansan­liike
-vierasmaalaisten toverien puo­lesta.
Ber^nissä pidetään mielen,
osoitus, joka lausuu jyrkän tuomi
onsa odotettavissa »levän luovutuk­sen
johdosta, joka mitä jyrkimmin
sotisi kansainvälistä asyylioikeutta
vastaan, ja keholttaa koko Saban
proletariaattia muodostamaan suo­jelevan
kehän hirveän uhan alais­ten
ympärille.
Mutta toistaiseksi eivät viranomai­set
ole tietääkseenkään proletariaa­tin
väliintulosta, Istuuhan itse hai-lituksessä
sen edustajia, sosialide-mökraatejal
Ja siksi toiseksi: jos­takin
romukasasta löydetään vanha
vuonna 1860 . Espanjan ja Saban
välinen luovutussopimus joka on yhä
voimassa huolimatta «vallankumouk­sesta
» ja muutamien kymhiemen mo­narkkien
keikahduksesta! Ja pitää-iän
innokkaiden poliisimiesten, kel­po
ohranain, jotka tätä arvokasta
saalista vainutessaän . ovat nuuski,
neet läpi puolen Berliiniä, saada
hyvin ansaittu palkkansa 24 mil­joonaa,
josta ehkä korkeassa asemas­sa
olevat välittäjät saavat prosent-.
tinsa hekin.
Seikka olisikin ehkä toinen, elle:
olisi tuota palkintoa. Lempo välit
täisi espanjalaisista; on sitä tar­peeksi
tekemistä omankin maan epä
järjestyiäinesten kanssa. Varsinkin
kun kysymyksessä olevat karkurit,
kaan eivät ollenkaan tunnu hullum­milta.
«Murhaaja (vakuuttaa asian
omainen viranomainen) tuntuu ihan-teittensa
säälittävältä uhrilta, eikä
tee lainkaan epämielyttävää vaiku-luita.
» Mutta se palkinto. Se \ on
asia sinänsä. Liebknechtistä ja Lu
xemburgistakaan ei saatu tähän ver
raten kuin pilkkäpalkinto, jos kohta
kurssi silloin olikin korkeampi. Ja
nyt pitäisi luopua tällaisesta tavaili,
suudesta hyväntekijäisestä. Ei kos­kaan!
Ja niinpä on saksalaisten ohranain
ja hallituksen oikeamielisyyden vaa
kalaudan toisessa päässä 24 miljoo>
naa,' toisessa kansainvälinen hyvä ta­pa,
oikeus ja vähäpätöinen työläis-pariskunta,
jota odottaa kidutuskuo
lema. Mutta on luonnollista, että
nuo 24 miljoonaa painavat äärettö.
män paljon enemmän kuin vaakalau-dantoisessa
päässä olevat painot, el­lei
näiden lisäksi tule koko Saksan
proletariaatia.
Sillä sen varassa häilyy nyt näi
den^spanjalaisten toverien henkir
M, Törmä.
Oikeassa oli Heikkilän Vaari sa­noessaan:
«Ei tässä maailmassa enää
osaa elää. Elämän mutkallinen mo­ninaisuus
ja ristiriitaisuus tekee sen,
että täällä itsekukin on jonkun ver­ran
ymmällä. Ei ainoastaan yksin­kertainen
ihminen ja koyhäparka,
jonka elämä on yhtämittaista ym-mälläolemista
leipäkannikan ja ve­rorahan
vuobi, mutta myöskin ri.
kas ja mahtava, viisas ja voimalli­nen,
kaikki ovat näinä päivinä sa­massa
bdotubessa. y
Ymmällä ovat kaitsijat jä Uumat,
pelastajat jä pelastettavat, sudet
niinkuin lampaatkin. Hi)»n suhtau­tua
tähän saatänaillisteen aikaan?
tuskailee kirkon mahtius. Miten se­littää
se, miäisa nyt olemme ja se,
mihin olemme menossa? häkältelee
porVarilTirien terjanoppineisuus.^ Mi­ten
jäl^'€staa? kiroilee kapitalismi.
Miten iaflita? 'hätäilee valtiomahti.
Miten selvitellä ija sotkea, miten pu­noa,
että vahvat pelastuisi ja lieikot
sortuisi, että'-laonten mahti säilyt
taisi tehonsa tulevaisiin aikoibin?
sadattelee salainen diplomatia, joka
ennen pahimmistakin pälkähistä pe­lasti.
Ne ovat ymmällä._^
Ministeriparat, teitä käy melkein
sääli, iCunniatuolista pn tullut työn.
huolen ja harmin tukala istuin, par-jauben
paikka. TeiÖe on jätetty
sotkuiset asiat ja pulmallinen pe­sänselvitys,
epäkiitollinen ja ylivoi­mainen
tehtävä — jumalillekin, saa­ti
sitte kuolevaisille. Teette niin tai
teette näin, teitä arvostellaan kah­taalta,
ylhäältä ja alhaalta päm.
Näette, kuinka mahdoton on palvel.
la kahta herraa. Olette auttamat-
Itomasti ymmällä — j a kaikki te
arvoiltanne ja nimiltänne erilaiset
mahti- ja vahtimiehet^ joilla nyt
kapitalistisen maailman pelastusta
kokeillaan.
Vai emmeko näkisi, kuinka te
hyppäätte toistenne luona kuiskut­telemassa,
te kokoonnutte yhtenään
«neuvottelemaan», mutta eroatte
niistä aivan neuvottomina taikka
suurin, mutta turhiin yritybiin rau-kfeavin
t\iumirt. Olette ymmällä
oman sotkobenne vuobi, johon Olet­te
kietoutuneet kuin kärpäset yöllä
kudottuun hämähäkinverkkoon. Olet­te
ymmällä «kansan» vuobi, tuon
ryysyisen, nälkäisen ja näännytetyn
suurtekijan, jota ei eilinen tarvln.
nut pelissä huomioon ..ottaa, mutta
job nyt käy tiultassä äänilajissa
kyselemään:herrat, mitä aijotte teh­dä?
Saatamme hy^n arvata jutun laa­dun,
mihin salaisten nenvostopöy-tiemme
ääressä johdutte, kun aikan
ne olette sotknai suoltaneet Tähän
tapaan se käy: W i n , Veljet, tässä
me nyt olemme. Jos jotenkuten
selviydymmeldn keskenämme, mutta
entä kansa, känsä, joka ilmefeesti
alkaa herätä, nähdä, tuntea ja aja
telia, miten selviydymme aifö. t i
spmmekö ikeen painoa — sitä pa­remmin
se sen tuntee ja pyrkii pu.
dottamaan, tyonnämmekö kapillani
suuhun — sitä enemmän se ajat­telee
ja ajatuksessa on tuho. Sam
mutammeko kaikki valon lähteet —
mutta, Herra jumala, emmehän voi
sammuttaa aurinkoa, emmehän voi
tukkia tuulta ja pidättää myrskyä!
Ainoa tepsivä keino olisi: katkoa
kaulat, ja koneet meillä siihen olisi
eikä luontoa puuttuisi, mutta me-
_ Nyt on aika lähettää joulurahat oinaisäleen ja.tuttavillp c
s fia,_ '^SajÄjj,! Vanhassa synnyinmaassamme on taas raBlfa= „-i
monen öm^e^isäja äiti, veli ja sisko, S Ä «S i? 4^
viattomat lapset OTOt^puntteessa, He kilikin ojenSLt-f^ P«S
puolen meren ja odottavat pientä apua, "J^J^^^at kateagg!
Parhain apa «n pieni rahalahja.
Sen'voi lähettää meidän kauttamme. "
LXifETYSKUSTANNUKSET:
PostiflM 15cia&iHa summilta. Sähkösanomalla IS.Soiaijtiitg
Nykyään ei yksuaSn toinen suomalainen liike CanaJ».
ybta monta SnomenMarkkaa dollamta kuin me eilfK » L M . - * * * * !
_ Thdy«.Uoma kun Canadan ja Yhdyvaltain it^ ^\
Z ketaan, maksa jhta monta Suomen marUcaa dollaritta b b ^
B o x 6 9 , : ^ / ^ ^ ^ ^ ^ ^ ' Sudbury,Ont
S Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T Hill m DB
s fair Ave. * BeHe,
ImiiiiiiiiiiiinniiiiiiHiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiniiiiH
hän tarvitsemme työntekijöitä, hal­littavia,
kansaa. Emme siitä siten
pääse, mutta jotakin on tehtävä.
Sillä ön eEvä. esimerkki omasta
voimastaarr;^. kiihoittavämpi kuin kii-hoittavinkaan
puhe^ -r- Neuvosto-Ve.
näjä. Kukistakaamme se esimerkki
— mutta ihiten, kun emntie tehneet
sitä aikanaan, miten nyt, kun mil­joonat
ympäri maailman ovat käy­neet
sen puolesta puhumaan ja puu­haamaan
ja se itse on lujittunut
juurillaan? Veljet, täytyy myöntääj
että olemme ymmällä...
Joo, te olette olleet jo kauan" ai­kaa
ymmällä sen yhden vuoksi, jota
ette yhteisillä juonillannekaan aivan
ymmälle saa, sen äinoan näinä päi.
vinä, jolla on varma päämäärä ja
selvät meiningit, joita se vaikeim-pienkin
vastusten läpi vie innolla ja
tarmolla eteenpäin. Siinä teillä on
tärkein, mutta nähtävästi ratkaise­maton
ja alati tuskaa.tuottava pul­ma.
Jos vahingonilo on milloinkaan oi­keutettua,
lienee silloin kun teuras­taja
on ymmällä uhrinsa edessä.
Mutta hyvä nyt ei ole kerienkään
olla. Ainoastaan se, joka ei mitään,
näkisi, tuntisi eikä ajattelisi, voisi
olla levollinen. Mutta niitäpä on
vähän ja yhä vähenevät, sillä ta­pahtuu
se ihme, "että työväellekin
kasvaa —: hermot.
Olettekos hiiomanniit kuinka jos­kus,
ehkä hyvinkin usein, vaikka
läheiset asianne eivät satu olemaan
aivan hullusti, jokin paikka tuntuu
olevan pahasti vinossa, jokin seik.
ka mieltänne painaa ja puristaa
Ette huomaa, ette edes kysy syytä,
sillä siitä ori tullut tuollainen olen-,
nainen mielentila. Mutta jos olette
juuri viskannut kädestänne läpisil-mäillyn
sanomalehden, silloin ehkä
huomaatte vaivanne syyn: hirvittä­vä
maailman meno. Niin, nykypäi­vien
ihminen saa olla lakkaamat­tomassa
ärsytyksen tilassa, jonka
saa aikaan sanomalehdistö, olevien
olojen tulkki —- valheellinen tosin
osalta, mutta tulkki kuitenkin, val­heellisuuden
tulkki edes. Niiden
kautta se ajanvirta meitä huubite.
leie, milloin mitenkin, nyt verisesti
ja väkevästi. Loppumaton kauhu­jen
panoraama liikkuu silmiemme
edessä, hirvittävät seikat tärisyttä­vät
hermojamme: pyoyeleitä, piina­tulta,
vainajia, verta, kullan puser-tanaista
näännytetystä lihasta, tais­telua
elämästä ja kuolemasta. Ja
näiden vastakohtana sellaista innos­tuksen
' hehkua ja elamänuskallusta
etta sekin melkein tuottaa tuskaa
On puhuttu «maailmantuskasta»
Mutta siitä on puhuttu sfinä ym.
märrybes^ että sitä tuntisi vain
niinsanottu sivistyneistö J se ' pn ol­lut
vain tuollaista lienask^ta hie­noutta,
Vlttutfrieiämän hermostu­neisuutta.
Ei sitä työväestö, ei sitä
motikka ole säänut eikä voinutkaan
tuntea, sillä eihän sillä ole ollut
edes «hermoja». Ja melkein totta se
on ollut meidän aikoihinune asti
Mutta ovatpa ne Aermot» sille ru­venneet
kasvamaan ja jopa se tuntee
«maailmantuskaa» ja tuntee syvem­min
kuin lierrasbiset Voskaan; tun-.
.tee sita. ybilönä, ihniisena. jä ko­konaisena
ihmislttokkanä. Annetut
iskut tuolla tuntuvat täällä. Bäak-käys,
Vaino, julmuus etäisiriKri luot­taa
tuskaa jä /herättää oikeutettua
vihaa. Veljen veri maasta huutaa
maailman ääriin. Nyt voidaan puhua
«maailmantuskasta». Siitä on tullut
seiiralamen, j o b saattelee yksinäis­tä
vaeltajaa, joka tiinkeutuu rau­hallisen
perheen piiriin, joka väik­kyy
väsyneen silmien edessä, kun
hänen pitäisi iie lepoon ummistaa.
Se on katkerata, se on myrk­kyä,
mutta •— sanokaamme — ter-veelhstämyrj^
kyä, joka repii ia
rattää, joka karkaisee veren ia
distaa mielen. Niin, repii s
mutta repii se, luulen minä
keittäjiä, tuskain tuottajia itsa
kin. Painajainen se on heiDe
koston ' haamu kantapäillä, moi;
ta j a päivistä, jolloin oikeutta
maanpannaan - ja taas mijäy
nen vahingoniloa, sen verran
Antropiisi
. • • o-—-_
Toronto, Ont., marrask. 25:jii
1921/'
S. S. Osasto,
K. T .
Viimeisten vuosien ajalla oifa 1
jestömme joutunut olemaan mi I
lisesti irrallaan Canadan työväcstj ^|
järjestöistL Olemme valittajs
merkityksettömyyttämme maan TC :
sinaiseen ' luokkataisteluliikksekfi
nähden. Kuitenkin olemme pitäntf A
rivimme välttämättömänä Um
suutena j a toimien olevien miä
l i s u u b i e n mukaan, jatkuvasti t ^
ain kehityksen mukana odofii» '.^
maan työväestön nousun yhtsniil ^|
liikettä, voidaksemme luoda. I'
än yhteytemme siihen todellisen n
lankumouksellisen luokkataisteliii
keen/ pohjalla.
Nyt näyttää jännitys lauenaK
Joulukuun 11 p. on Torontoon bl
suttu .koolle neiivottelu-konferei
johon monien maan varsinaisen
eston järjeitöjen mukana olei
mekin kutsutut ottamaan osaa, ts
koituksella luoda todellinen
enluokkataistelutoiminnan kokomi
suus - - Työläisten puolue.,
ta siitä mielenkiinnosta ja
tuksesta minkä puolueen koi
mirien on saanut työväenkerrol
maan johtavissa teollisuuskest
sa voidaan päättää, että paola
perustaminen on varmaa; pyrMs
yhtenäisyyteen muodostuu toimnlf
•si työväen voimien eEvyydeksl
Alustavan neuvottelukokoa
t u l o b e n a siis .odotamme/ p o oM
perustavan, konventionin p i p f ^i
johonkin aikaan helmikuussa. M
tenkin sitä ennen katsomme
tömaksi välttämättömyydeksi j^j
tömme jäsenistölle puolueeseen
tautumisen käsittelyn. Myösta |
enemmän kuin tarpeellista uufctai
giBJO'
. ^ y x j o t t a a k i
Jiföjottaai
jtirjotetut oso
jonka m u k ^
^ j a e p ä l ä y < i<
pasja Canadan
gisTUoaen aiki
I postihalitul
llaan eitä tuolla
ja tarvittavien t
' Suurin syT
lyijykynää osot
iiireiden -ajabi
seiikoja:
Pankaa tai
Kirjottakaa
Pankaa joi
Laittakaa
;j;0-£ulkeko sit
lähettäkää
Vakuuttaki
Suomalaisi
yatiiksenesit
mu
•J^iamiehillemi
Otamme i
Hinta asiamieli
'ihnestyy kahd(
Montako i
paamme on n
määrä,, mutta
Jos otatK
losta Suomesti
miesten palkk
Koska en
Jolla, että asii
asiamies on j
lava vastaan s
pienentämisesi
Lehti on
Siihen kirjott
ja luokkatais
tehdä yhtenve
Suomeen, joti
kuun loppupi
VAPAUS,
Box69, S i
Täten ti
AIKAKAUSI
minulle 10
tusoikeiittta.
suostun myyi
' lä välin saa{
järjestömme ohjelma ja saaoi
joihin korjauksien esityksen wla
vuutimme viiine kesänä imf"^
tiivistämisen mahdollisuus jo_^
suhteessa ilmenee lähitulevai^
sa, puolueen muodostamisenB.
Edellämaihittuihin kuin sg^.
muihin toimintaamme
seikkoihin tulisi jäsenistönpä^
laisUus liiodä tiivistetty yitö»^
kokonaisymmärrys.
Viime keväänä PäätimOs 2 -
taa sääntömääräisen edustajs^^
sen pidon bska ei o U u t ^
vannaa selvyyttä^can^ ^
väen liikunnan Jä^iestpebö
doista, ja toiseksi eredjW^
nsrahastomme antanut nu»^^
doUisuubiä tässä f^'^^^
jakokousrahaston ^a^' ^
kaän mmittunut ja bet^j-j^
emme voikaan ajatetos^^^^
räisen edustajakokon^J^,,^.
kessa laajuudessaan. mD^.^^,
kuitenkin sitä mieltä, etta^tjt
pikin edustajakokous ^ ^ ^ ^
fä hetkellä. TäBsaJ^^tSni^i
päättikin t. p. ioin^
ratbistavaksi supistetun
kouben pitämisen, ^ . j ^
jaoteflen siten f ^ . ^ ' ^ B-G-ilemaan
S-IO- f ^ ^ V ^ i
led. Alta., le^:S^Jj3t5.»^'^ cd. Port Arthur ja yinP^
Täten h
Kuraavia jc
No. 1,
kaikki toisel
meillä on v
letta ottaa 1
seuraavan 1
Kehota
korttien mj
dyksinoin
fflään ainoa
änan menel
tänune yhtj
lenkaan va
Koetta!
nieistään t.
maan taval
fliuutamien
'oittoa ja
Iffirralla ai
Tämän
aaan, jote
ttuuta.
Siellä
konttoriini]
^aisuudessj
tusina;
liinta $1.2
tnsina; N :
»jea N :o
Tov,
2 e i Soo
JoiM)nt., :
«ahteelline
«nemmällä
Jsotta saa
*ö> asiam