Canadan uutiset, June 5, 1919

              - f'
& OlNADlir PUTllSET, PORT ARTHUR, DNT.. OSN-ARS; Torst; KesäKuun 5 p. 1919 f N U M E R O 23'
CANADAN UUTläET
ainoa suomalainen sanomalehti Cana*
ydassa. Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
I Kustantaja
The Canada News Publisltine Co,
E r i c k J . Korte, LtikHeenho^taja.
! T I I i A U S m X N A T:
Cariadaan: ?2.00 koko vuodelta,
^1.60 ? Icuukaudelta,'$ii25 puolelta
vuodelta, 6C senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen:', $2,60
koko vuodelta Ja $ 1.50 puolelta vuo-
I I L M O I T U S H I N N A T :
V senttiä p a l a t a t u u m a l t a : kerran ju-.
4a'stunaj P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u l c s i l -
le k o h t u u l l i n e n a l e n n u s . H a l u t a a n t i e -
t o - Ja n i m e n m u u t t o i l m o t u k s e t 50 sent­tiä
k e r t a , $1.00 k o l m e k e r t a a . N a l m a -
ilmoltuldset $2.00 kerta, $3.00 kolme
k e r t a a . , r A v i o l i i t t o - j a kihlau.->"ilmoi-lukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
?1.B0, muistovärsyllä $2J00. Syntymä­i
l m o i t u k s e t $1.00, A v i o e r o i l m o i t u k -
set $2.00.
Pöytäkirjat, t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-luetteloti.
l u e n t o - i l m o i t u k s e t y. m. 15
eenttiä t u u m a l t a . 1 i
Uutisten J o u k k o o n aijotulsta i i l m o i -
tuksJstal peritään ] O aenttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen'hinjfa. on
BOsevttiä; Postis.<5a t u l e v i a ilmoitUksia
el hyväksytä v e l a k s i t u n t e m a l i i o m i l i a /
Poliitii.'.'et jimoilukset- $nOO t u u -
m a l t a . ^-i- •; • '
K a i k k i l i i k k e e l l e a i j o t u t k i r j e e t , t l -
l a u k s e t i j a rahat ovat lähetettävät
oaöitteella:
C A N A D A N UimSRT,
P o r t A r t h u r , ' Ont„ Canada.
C a n a d a n - U u t i s i s t a l a i n a t t a e s s a on
iähdc m a m i t t a v a , I
O s o l t e m i n i t o l i s e . s t a . t u l e e i l m o i t t aa
l e h d e n k o n t t o r i i n sekä vanhateitä uusi
o.snite. i ^
"CANADAN IHJTISBT
I (The Canada Xcws)
TIne only F i n n i s h - News]>ape'r In Can­ada.
Pia lvi i.«hed every Thuraday toy
TiW5 C a n a d a News P u b l i s h i n g C o .
B r i c k J . K o r t e , Manager. ;
D a i l y . N e w s B l d g . , P o r t A r t h u r , Dnt.
1 CAN/V1>AN U U T I S KT
ia w e l c o m e d a n d r e a d i n e v e r y F i n n i sh
home jn the D o m i n i o n . It i.s t h e onlj
dire^cc ädvertising m e d i u m for those
m a n u f a c t u r e r s and merhants wh(
v i « h toi c r e a t e a n d h u i l d a p r o f i t a b lt
and per.manent d e m a n d f o r their|prod-ucTs
a n d m e r c h a n d i s e by the l a r g e a nd
ever grrJAV.ing i<"'innish p o p u l a t l o n r e s l d -
i n g i n C a n a d a . . -Place y o u r t r i a l ad-verti.
sement and get resuUs. i
" Veljey^! Onko sisältörik-kaampaa
sanaa 9 Siihen sisältyy
k a i k k i , inikä on ihmiselle kor-keintaypyhintä-
Mutta se ei r a ­joitu
ulkonaisiin suhteisiin — se
on .sisintä, mitä voi olla. Sen pe-reustus
i p n sielun syvyyksissä.
Sen vuoksi ei pelkällä ulkonaisel­l
a veljeydellä pitkälle päästä/ jo­ta
vastoin sisällinen veljeys rat­kaisee
k o i ^ elHniän kysymyksen.
E i tarvitse :inuuta kuin toteuttaa
tämän sanan sisäinen aate j a elä­män
tn rkoit us on saavutettu. V e i -
jeyssuliteesecn ov{# ihmiset aina
pyrkineet, mutta ovatko he siihen
tulleet? e
sojen olemukseen, niiden elämään
j a tapoihin/ että j o pelkkä sodan
ajatuksin ' saa ihmiset 'kauhuöta
värisemään. , '
Sangen usein v i i t a t t i in kansain­väliseen
kristillisyyteehj rauhan­liikkeeseen
j a sosialismiin, vedot­t
i i n näiden likkeiden voimaan ja
merkitykseen rauhan asiassa.
' M u t t a kuitenkin näiden samo­jen-
kansojen keskellä istui k u n -
nioiletui 1 la pnikoilla arvohenki-löitä,
jotka, hflutoivat mielissään hallitusa^ioista,. . Oikeudellinen
väkivallalla bolshevikeille.
Tämä lakiehdotus, tunnettu n i ­mellä
" L a k i Supmen hallituspe-rusteiden
määräämiseksi, " s ä ä t ää
lyhyesti, esitettynä sein*aavaa:
Suomi on tasavalta. Iiakia sää­tävä
valta uskotaan eduskunnal­le
j a toimeenpaneva^e valta pre­sidentille.
Tämän .lisäksi tulee
ministeristö, johon kuulun pää-ministeristö
ja muut tarpeelliset
ministerit huolehtimaan maan
VAPAUS TAIKKA KUOLSMA.
Advei^tising rates 40G. per i n c h.
P o l i t i ? a l advs. ?1.D0 p e r Inch. .
A d v e i t i . ^ e n i e n t s must reach our of
f i c e /VVr-dnesday noon to appear 'Or
T h u r s d a y ' s i s s u e .
S u b f i c r i p t i o n price in C a n a d a $2,0t
per ;year, L^nited States and othej
c o u n t r l u s $2.00 per y e a r .*n advanne.
Entorert as setxmd clu.ss luail mat
MT, Doc. 1, 1915. at tho Poftt Office a\
l'ort. Arthur. Ontario, Canada, i
T H E AIM OF T H E C A N A D AN
U U T I S E T .
To help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, tiie Dominion of Canada: Tc
rcserve its Iaws and inspire othera tc
respect and obey them: To strlve
unceasingly to quicken the pUjblic's
eense of civic duty: In ali ways t'o aid
)n making thIs country greater and
better than we found It. V
Yleensä on tapana, että kuol­ioisia
ei puhuta pahaa. Jos joku
y .st ä vist il m m e kuolee, josta em m e
oikein kaikkina aikoina pitäneet,
u i i 11 II n oh d a n i m e liänen kuoltu aa n
kaikki JjäncM heikot puolensa ja
m v i i s t c l o v n n K v iiänen hyviä puoli-a
a n , »7 o' k o 111 eli a i sn us yksistään
ja m y i i l H l n i i t o kuolleen jälkeen-jääjifitä
omaisia kohtaan vaatii
meiiäunhoittamaan kaiken pa­han
ajatteltvmisen kuolleista. P a -
li a n ])uli II minen edesin enn eistä ei
l i y ö d y t ä ketään, eikä ainakaan
p u l m ja Ue - i t s e l l een^ oi e se ka un is-
I u ks e k s i.. Kos tonhalui n en sielu
voi tietenkin parhaiten silloin
t y y d y 1 1 ä ii • i n li o i t ta v a a: i nt o h im o -
an.sa, k u n hiin kuolleesta lausuu
loukkaavasti, mutta p y y t ä k ä ä mr
nro me jokainen py.syä poissa sel­laisesta,
-(t
kaameita suunnitelmia/"ja sano-malehdety
nuo sivistyksen etu-vartijat,
" jotka puhuivat• rauhan
puolestaj julkaisivat noiden mies­ten
. kuvia huomatuilla paikoilla
ja kertoilivat heidän tuumiaan
tulevista mahdollisista tapahlu-i
n i s t a . . .
V—a.
Jos joku suomalainen rähi-
~ iMeidän ei ko.skaair ])itäisi
silloin tehdä vääryytl"i kun ihmi
set katselevat, sanoi IMavk Tv.V-n.
^lios, jokli '^väröi, voi menet-tiiii,
muHn nain.^n jolyi epäröi, on
varmasti voitella. '
— Hullujen sydän on heidän
suussaan, mut'a vii.span suu on
häiiKiu svdämessuin.
' — Omien virheittensä tnnnus-taminen.
on enÄimäin|u askel pa-raulumiseen/
m utta ikävä • k^rllä,
u.sein myö.s viimeinen. '
i — Ale em ui e pidä ymmärtäväi­sinä
sellaisia, jotka ymmärtävät
meitä,- vaan sellaisia, jotka ym­märtävät
totuutta.
— Mehiläiset eivät tiedä, tule­vatko
syömään kokoamansa hu­najan,
kamoin emme mekään
tiedä, kuka on hyötyvä siitä hen-kist'Stävoininsta,
jonka me tuom-m(^.
maailmankaikkeuteen. Äl­käämme
vaivatko aivojamme saa­daksemme
s»'lkoa siitii, mutta r a -
vitkaam me sitä tunteillamme
mielikuvillamme, kaikella, mikä
n ä k y y . Tuntuu. k u u l u U ; ymmärre-läiiti.
Silloin tulee hetki, jolloin
k a i k k i kiiantyy n i i n luonnollisel­la
tavalla parhaaksi hengelle, jo­ka
on alistun\it tosi-inhimillisen
vaivo 1 lisuuden Jiyvän tahdon alle,
uttä c-päilys yeii ponnistusten hyö­dyttömyydestäkin
tekee sen tut-kimisinnon
vain. vielä kirkkaani-in
a ksi, puh t a a mmaksi, epä itsekö
käämmiiksii itsenaisemmäksi ja
jalommaksi.
• -~ Veljeys j a ylipäänsä tdisiaan
ymmärtäminen on mahdollinen
ainoastaan sentiihdenj että oiji ole­massa
ivaikille ihmisille yhteinen
sielu.
N i i n k u i n vapaus on hallitusi-ten
ainoa suoja. niin järjestys^ ja
maltillisuus ovat yleensä välttä-niättömät
vapauden säilyttämi­seksi.
— Ei'äs sanomalehti huomaut-
Ina, että amerikalainen tapa on
tämä; jos perheellä on 10 dollaria
käytettävänä vaatteisin, saa siitä'
tyttö osalleen 5 dollaria, äiti 3
d ollar i a^ p oi k a 2 doll ari a j a isän -
k i n vanha hattu silloin harjataan
jos sattuu. '
3 '
~- Rakk^aus ilman totuutta on
valheen ilveilyä ja totuus ilman
rakkautta, on itse valhe. Silla
kaikkien lakien viimeinen laki ja
kaikkien totuuksien viimeiiip
•totuus, koko olemassaolon viimei-nen
perustus on Jumalan rakka­us.
u\ *•
— Kun ihmiskunta nautti
muiitamia Vuosikymmeniä rauhau
siunausta ja kulttuuri k u l k i j i i t t i -
iäisaskelin : eteenpitin/ kun nero
keksi ja loi uusia tekotapoja, pal­jasti
tuntemattomia luonnonvoi­mia,
alisti ja sovitteli niitä käy-tännöUiscu
elämän palvelukseen,
niin alettiin jo uskoa, että veris­ten
sotien a i t a olisi jo vihdoinki
ohitse. Uskottiin, ettil ne monen­laiset
hämmästyttävät keksinnöt,
joita oli tehty yhteiskunnallisen
j a taloudellisen elämän alalla/
poistaisi vat sodan syyt, ko.ska.
näiden keksintöjen avulla kukin
kansakunta olisi nyt tilaisuudessa
järjestämään yhteiskunnallisen
ja taloudellisen elämänsä tarkoi­tustaan
vastaavammalla tavalla.
Olihan tämän lisäksi vielä kan­sainvälinen
lähentyminen nopeas­t
i edistynyt,. Yhdistiväthän maa­ilman
kansoja nyt samanlaiset si-teet:
tai oudelliset, valtiolliset ja
ennenkaikkea henkiset; uskon­nolliset
j a aatteelliset.
Jo silloin kun ensimaisiä kään­teentekeviä'
keksintöjä oli tehty
sotatieteen, alalla: räjähdysainei­ta
saatu soviteiuksi käytännölli­siin
sotatarkoituksiin, arveltiin
sotilaspiireissäkin, että nämä
keksinnöt tekevät sodat mahdot­tomiksi,
koska tuhoisat sota-aseet
hävittäisivät suunnattomat mää­rät
kulttuurityötä ja -elämää.
K u n suunnattomia sotalaivoja
rakennettiin jättiläistykkeineen,
selitettiin niitä rakennettavan
rauhan säilymisen vuoksi: kun
torpedo ja vedenalainen vene kek
sittiin, vahvistui, tämä usko yhä.
Ilmalaivan keksimisen jälkeen
k i r j o i t e t t i in paljon kirjoituksia,
joissa k u v a i l t i i n se kauhistuttava
tuho, mikä olisi seurauksena, jos
syttyisi sota ja näitä neron vii­meisiä
keksinnöltä käytettäisiin
hävitystarkoituksiin...
Eihän siis sovi ihmetellä, jos
usko maailman rauMn pj^syväi-syyteen
voittikin mva. enemmän
alaa. /
Ihraiset ylpeilivätkin 30 suiiris-ta
saavutuksistaan ja sanoivat:
''sivistys on syöpynyt ja vaikut"
-tanut niin syvästi kulttuurikan-see
yä hä n päissään, ta i puhuu ko-valla
äiinellä suomea kaduilla,
niin joutuu hän aina tavallisesti
tuomarin kovan kouristelun alai­seksi
ja saa sakkoa ilkeämmän
jälkeen. Toiskieliset sanomaleh­tien
uutistenottajat, jotka joka^
l>äivä kyselevät, ketä kulloin­kin
on sakoitettu, eivät vahingos­sakaan
jätä kirjoittamatta luitis-ta,
jos joku suomalainen on jou­tunut
syytteeseen.
Toiskielisen synneistä, ei var­sinkaan.
]nkkusynnistä, puhuta
mitää n. Mainitessaan u utisena
suomalaisen syytteeseen joutumi­sesta
mainitsee lehti tavallisesti,
ettii syytteeseen joutunut oli suo­malainen—
Tällainen on ollut ta­pa
poikkeuksetta, mutta on: tapa
ollut inuutt limassa:usealla paik­kakunnalla,:
jossa suomalaiset 0-
vat tuon asian puolesta nostaneet
tapinan j a tehneet valituksia sa­nomalehdille.
mutta usealla paik­ka
kunnalla näyttäii tapa olevan
vielä muodissa.
. 'i'uonnottain oli eräs kansamme
tyttäiiä normaalikoulussa luku­jaan
jatkamassa. Hän seurates­saan
lehtiä, huomasi erään uuti-:
sen, jossa .sanottiin miehen, joka
kuoli viinaan.:olleen suomalaisen.
Jonkun ])äivän periisi ä kehuttiin
e I 'ä s t ä f a 1' m a r ia j a hän en f a r m i -
aaiv maasta taivaaseen, mutta ei
sanallakaan annettu huomata, et­tä
farmari oli suomalainen;
ICimpaantuneena tuollaisesta
puolueellisuudesta, 7\yhtyi kan­sani
m e tytär kirjoittamaan k i r -
jettä sanomalehdelle, jossa kuin­pa
inenkin uutinen oli julaistuna;
Kirjeensä oli terävä ja täy.sin sel­vä
vaatimuksessaan. Hän ei k u i ­tenkaan
läliettänyt kirjettään he-:
ti lehdelle, vaan vei sen koulun
j o h t a j an n ii 1 )\[\v ä k s i j a sei it t i täi -
le asian, miksi hän haluaa lähet­tää
lehdelle tuollaisen kirjeen.
Johtaja luki hänen kirjeensä lä­pi
ja. k i r j o i t t i samalla omasta
puolestaan lehdelle kirjeen, joka
o l i V i el ä n a se va m p i ku i n: m eikäl ä i -
sen kirjoittama kirje.
Pität\ssäiin esitelmää k^-rran
koulun juhlassa, otti tuo kansam­me
tytär aiheeksi nuot kaksi uu­tista,
ja omansa sekä' johtajan,
kirjeet sanomalehdelle. Silloin
sai hän veret poski.ssaan punotta­maan
ja ajatukset mielessään
liikkumaan. Hän puhui suoma­laisten
sorretust a erikoisasemasta
tässä mahassa j a todisti, että tois-,
kieliset sanomlehdet painavat
suomalaisten kunniaa enemmän
alas, kuin k a i k k i suomalaiset juo^
pot j a rentut. Johtajansa kir­jeestä
lainasi hän sanat:^ ' ' J o^
omenatynnörissä on y k s i pahen­tunut
omena, heitättekö te k a i k k i
omenat silloin/^ulos.'' — Hän se­losti
sitä voimakasta työtä, jota
suomalaiset tekevsjt kansallisen
kunniansa kohottamiseksi j a pyy­si
avustamaan suomalaisia tässä
työssä, eikä vastustamaan.
— Oi, jospa kansamme tyttäri­en
joukossa olisi paljon sellaisia,
j o t k a r6hkenisivat sanoa sanan
aikanaan ympäristömme heikko­jen
kohtien puolustukseksi, niin
helpompaa olisi kansallisen kun­niamme
kohottaminen.
•V-~a.
valta tulee riippumattomalle tuo-mioishiimelle*
Oikeus esittää uusia lakeja tai
korjauksia entisiin eli peruuttaa
niitä kuuluu presidentille ja e-duskunnalle.
Jos presidentti
käyttää tätä oikeuttaan, tulee
ministeristö laatimaan kyseessä
olevan lakipykälän. Senjälkeen
kun edu.skunta on laatinut ja
va h \ i s t a n u t j on ki n 1 a in,' esi t et ää n
se presidentille ministeristö
kouksessa. Tämä ta as iTiääritWS'
julkaistavaksi esitetyssä mi
sa. tai toisessa tapauk^^
hän mäiirätä sen käsit'eTt|yiiksi
8nomen hallituksen kokoonpano.
Vaikkakaan Suomen tasavalta
ei ole lopullisesti järjestetty, on
uskottavaa, ^ että hallitus tul^e
järjestettäväksi -niiden< periaat­teiden
mukaan, jotka esitetään e-duskunnassa
jouluk. 4 p. 1917 esi-tetyssä
lakiehdotuksessa, minkä
käsittelyn keskeytti bolsheviki-kapiha
tammikuussa v. 1918 ja
yritys saada maan hallitusvalta
uudelleen uusien edujS|c^Vn'javaa-iien
toimitettua. Täjiilt^. antaa
presidentille vallan liajottaa e-duskunta,
milloin maali paras si­tä
hiinen mielestään vaatii,
Presidentti valitaan välittömäl­lä
kansan äänestyksellä, kuuden
vuoden ajaksi. K a i k i l l a kansalai­silla,
joilla on äänioikeus e/lus-kunta
vaaleissa on oikeus äänes­tää
iire.sidenttiä. Kaikilla on y h -
täläin<ni äänioikeus j a jokainen
ä änest a ja ant aa yhden äänen y h -
delle ehdokkaista. Vaali toimite­taan
ta mmik. 15 j a 16 p :nä lain
määräämällä tavalla. Ehdokas,
joka .saa enemmän kuin puolet
kaikista annt^tuista äänistä/ tulee
valituksi. Jos kukaan elidokkais-
Ta ei saa tällaista enimmistöä, toi­mitetaan
helmik. 15 ga 16 päivinä
uudet vaalit, joissa jokainen ää-
•n es t ä j ä ' ää n estä ä y ht ä kolm esta
edellisessii vaalissa eniten ääniä
s aa n e e s t a e h d o k k a a s t fi.
Tässä vaalissa tulee enin ääniä
saanut ehdokas valituksi.
Presidentin virkakausi ' alkaa
huhtik. 15 p.. jolloin^liän edus­kunnan
läsnäollessa tekee virka-
V ala n, 1 uv a te n t e h d ä vi r ka to i m en -
sa maan lakien mukaan.
Presidentillä on oikeus antaa
asetuksia, joista hallitusta koske­vissa
laeissa tarkemmin määrä­tään,
järjestääkseen lähemmin
1 a 1( nm A: oi ma an pa n emi st a - j a h ai -
l i tn k' S(ui o maisu u d en h oi toa, -sekä
hallituksen eri osastojen j^Vs^*^
laitosten huoltamista ja vj
taa. iMikään noi.sta |
asetuksista ei k u i t e n k MW saa
muuttaa silloin voimjÄsH" olevia
lakeja. AV-:;.
Nämä ovat peruspykälät esite­tystä
Suomen tasavaltaisesta lial-litusmuodotsa
ja voidaan olettaa,
ett ii 1 a k i j o n k a nykyinen edus­kunta
tulee vahvistamaan ei tule
pääkohdissaan -paljoakaan eroa­maan
ennen esitetyn j a ylempänä
pääpiirt(nKsään kerrotusta laista.
Kansalaisten oikeudet Suomessa.
Suomen lait takaavat samoin
k u i n Yhdysvaltojenkin yksilön
vapauden. Ketään ei voida tuo­mita
muuten k u i n laillisessa'oike­udessa,
eikä ketään voida asettaa
oikeuden eteen muuten kuin oike-udenkäyntiä
koskevan l a i n mää­räämällä
tavalla.
Jokaisella kansalaisella on oi-
.keus omistaa kiinteimistöä. Laki
myöntää kaikille toiminta- ja
elinkeino-oikeiiden.
Kauppa- tai teollisuus-yrityk­seen,
j o k a ei ole sitä laatua, että
se täytyy tulla hallituksen pe-riiänkatsannon
alaiseksi ci tarvi­ta
lupakirjaa. Osakeyhtiöiden
säännöt tulee kuitenkin alistaa
hallitukselle, ennenkuin lupakir­j
a niille myönnetään.
Verotukseen ja sotapalveluk­seen
nähden ei Suomessa ole mi-tään
sääty- eli luokka-rajoituk­sia,
eikii mitään luokkaetuja tun­nusteta
oikeutetuksi yleisten vir­kojen
täyttämiseen. Yleiset kou^;
lut ovat kaikkien säätyjen
sille ja nuorisolle. Perust
lisäys vuodelta 1906 tak^
Europa on vanhan V^äjän ai­kana
saanut täällä katsella pas-si-
ivista vastarintaa perintäsivis-tyksemme
ja oikeuksiemme puo­lesta,
suoraan tai kiertoteitä käy­tyä,
jollaista taistelua vain har­va
,' m a i n e h i kk a a m}) i k an sa oi i s i
jaksanut käydä kuin Suomen
kansa. Kaikkine puolella j a toi­sella
tapahtuvine erehdyksineen
on se sittenkin ollut mainitsemi­sen
arvoinen näyte europalaisessa
kulttuuritaistelu.ssa. Siinä on e-siintynyt
paljon sitkeätä yl^silöl-listä
uhrautuvaisuutta^ iMutta
monta miestä ei tässä karussa,
pohjoisessa maasssa ole henkiin
j ä ä f )ä, j O S m ei d ii t m u od ossa ta i
toistossa aiotaan alistaa tulevan
Venäjän • suverniteetin alaisiksi
tai siitä jollain tavoin valtio-oike-udellisesti
riippuviksi. Me olem­me
aikanamme tehneet voitavam
lie, saadaksemme pysytetyksi oi-perustuvan
valtio-oikeu-yhteyden
Venäjän kans-sa.
'enäjä on aina, lopuksi vie-nyt
nämä yritykset haaksirik­koon,
itse tapauksen logiikka on
meidät velvoittanut seisomaari 0-
milla jaloillamme. Näin saavu-tettua
itseniiisyyttämme; liihtevät
tämän maan k a i k k i asukkaat, lop­pujen,
lopuksi suurin osa punai-simpia
sosialistejammekin, aktii­visesti,
vaikka paljain käsin puo­lustamaan.
Tämä kansa, mitä
suuria vikoja siinä lie ja onkin,
ei ol(^ pelkuri, ei raukkamainen
kansa. Sen esi-isät ovat kunnial­la
taistelleet lukemattomilla tap­poi
a Iiterei 11 e Ruropa ssa, j a myös-k
i n tämä polvi osaa kuolla — el
lei se näe henkiin jäii m istä elä ini­sen
arvoiseksi. i\le tunnemme ve-ressämme,
että ine, tähän asti n i in
huomaamattomasta osastamme
liuolimatta, kuulumme n i i h i n har-v
o i l i i u m a a i l m a n kansoihin, joit
ten esi-isätkään missään yhteis­kuntaluokassa
(dvät koskaan ole
alistuneet orjuuden häpeällistä,
tärveleviiii ieslä kantamaan.
, Me emme siihen nytkään alistu.
Alieluummin vaikka paljas käsi
nyrkissä kaadumme niin viimei­seen
mieheen kuin tähän asti
m a a il m a ssa y ksikä än kansa on
kaatua osannut. Ja mitä jälelle
jää, se on herkeämättä vain elävä
koston ajatuksesta j a sen täytän­töön
panemisesta missä muöVlos­sa
ja niissä oloissa tahansa, k un
sen sijaan itsenäiseksi julistetun
Suomen valtakunnan parhaat ai^
nekset talitoisivat kasvattaa kan-^
naapureilleenkin siunauk­seksi
ja kaiken hedelmällisen
kansainvälisen vuorovaikutuksen
välittäjäksi ja edistäjäksi.
Suomen kansa on sydänjuuri-a
an in yöt en va k uu t e 11 u si i tä, et t ä
jos pienten kansain oikeudesta
kansainliitosta ja kansallisesta
kysymysten oikeudesta jotain tot­ta
talidotaan tehdä, on se tehtävä
ainakin entisen Veniijän alaisiin
kansoihin nähden. j\litä on ollut
kansallinen sorto ja vapauden
sorto Itävallassa j a Saksassa ver­rattuna
siihen mustien voimien
raakaan puristukseei;!, jota Venä­jän
alaisten kansojen on täytynyt
kestäii, niinkuin sivistyneen E u -
ropan, nimenomaan Englannin,
k i r j a i l i j a t ja tutkijat o^\at itse­k
i n ennen maailmansotaa asian
esittäneetI Elävä, kokemuksesta
saatu tietoisuus tästä on myöskin
antava Suomen kansalle lisävoi­maa
yhtä hyvin—• kaatuen muis-torikkaasti
kuolla k u i n elää...
kumman sivistynyt maailma sen
kohtaloksi tahtoo asettaa, jättä-miillä
tämän kansan itsenäisyy­den
tunnustamatta tai titnnusta-malla
sille ne oikeudet, jotka se
on kaikille kansoille historian
lahjomattomien kasvojen edessä
luvannut. — U. S :ssa J . N . R;
kaukaa hakea/ Jos katsotaan
ulkonaista elämää kaupungeissa,
niin huomaa helposti, miten suu­r
i ero on vanhan kultuurin sivis-tämän
maailmankaupungin ja
nuoren/ vasta kehittyvän kau­pungin
välillä. Maailman kau­pungissa
liikutaan ja eletään ta­valla,
joka osoittaa tottumusta a-jattelemaan
toistenkin olemassa­oloa,
rauhaa j a mukavuutta eikä
vain omaansa. Kaikkialla koete-taan
välttää ^toisten häiritsemis-tä.
K a d u i l l a l i i k u t a a n kohteliaas­ti,
yhteentörmäyksiä varoen. Te­attereissa,
konserteissa ja koko­uksissa
saavutaan paikoilleen, a-joissa
ja meluamatta, niin ettei e-silys
tule häirityksi j.n.e. Täiri-nniiset
hyvät tavat kehittyviit
V ä h i t ellen. 1 h m iset t ot t n va t kun -
nioittamaau toisensa oikeuksia,
oppivat sopivalla tavalla toisiinsa
suhtautumaan. Samaa tapojen
hienostumista voi huomata van­hoissa
suvuissakin —- ei ainoas
t aan ^ ylimys-, vaan myös porva
ris- ja talonpoikaissu^niissa. 0-
lemmehan usein tunteneet tuot.'
turvallisuuden j*.x miellyttävän
rauhan tunnetta tullessamme
tuollaisen vanhan suvun perhe­kotiin,
jos.sa k a i k k i houkuu tyyn­tä
sopusointua. Tosihienoissa ta­voissa
onkin jo jotain sisäisyyttä.
Niitten takana on sisäistäkin -si-l
vistystä. #a tietysti on ainoa.s-taan
sisäinen sivistys itse asiassa
tosikultuuria. Mutta tällainen
sisäinen kultuuri on tavattoman
hitaasti kehittyvä kasvi. Sillä
niin paljon kuin, sivistystyötä
tehdäänkin kaikilla aloilla —
koului.ssa, kirjallisuudessa,' tai­teessa
jaj kaikenmoisissa yhdis­tyksissä
ja seuroissa niin on
Pyydämmeilmoittaa
että edelleenkin toimitamme lä-hetyl^
siä Suomeen alempana mer-k
i t n ykurssin jälkeen, POSTIN
K A U T T A J A SÄHKÖTEITSE,
sekä myÖmme maksuosoituksia
markoissa Suomen pankkien
päälle.
Nykyinen kurssimmeoii
. 9 : 3 0
DOLLARILTA.
Kurssi taataan ainoastaan sen
päiv.än_ iltaan, jolloin se viimu
kerran julkaistiin. Kaikki lähe­tykset
toimitetaan postin kautta,
jos ei erityisesti 'vaadita sähkö­sanoma
lähetystä.
Lähetyskulut sähkösanomalla
on il^v{.50 kaikilta summilta. Lä-
Iietyskulut postin kautta on IGe.
kaikilta summilta alle .^'iO.OO; s i -
,tä suuremmilta, summilla ei m i ­tään
lähetyskuluja, [x^rilil.
Kiiyttäkäii. kaavakktutamme,
jossa on sitoumus ja selitys lähe­tyksen
tarkoituksesta,
Foreign Department,
Fir^t National Bank
HANCOCK, MICK.
Per. v. 1874. Varat y l i $:i,(H)0,OUO.
Käyttäkää
Minardi
Liniment
SISÄINEN SIVISTYS.
selle Suomen kaiisalaisell^^l^v
paan .pulieoikeuden. Sa^naleh-tien
vapaus ja oikeus kOkousteh
pitoon ja liittoutumiseen
niinikään suojattuja.
ovat
rv
^ L u o n t o ei aseta ihmistä mil­loinkaan
muita käskemään, en­nenkuin
hän on oppinut tottele-
Sivistyksestä puhutaan paljon
ja siihen pyritään. Mutta omi­tuista
kyllä, tämä käsite on siitä
huolimatta sangen epämääräinen,
ä tarkoittaa sillä oppineisuut-^
^ulkonaisia hienoja tapo-mikä
ylellistä herrasväen
elämää — mikä mitäkin. Mikä
sitten oikeastaan on sivistys?
XTlkonaiset tavat eivät suinkaan
ole merkitystä vailla ihmisten
keskinäisessä elämässä. Ii|i ole
yhdentekevää/ miten ihmiset ul­konaisesti
käyttäytyvät. Tavat
iilinaisevatkin tavallisesti sitä
kulttuuritaso, jolla . ihminen tai
kansa on. Erimerkkiä ei tarvitse
siitii huolimatta tosisivistyk.sellä
sanan syvemmässä merkityksessä
vielä verrattain vähän jalansijaa.
Ollen sisäistä se alkaakin kehit­tyä
sisästäpäin — ku.ssakin yksi­tyisessä
ihmisessä. Oa siitä joh­tuu
se tosiasia, että sillä on sitä
A ' ä h (u n m ii n j a 1 a ns i j aa, m i t ii ui o m -
mas julkisuuteen mennään. Aja­telkaamme
vain esim. puolue-elä-män
ilmanksia. Täytyy tunnus­taa,
että siellä tosisivistys usein
kokonaan unohdetaan. Tuskin
mitään a.seita halveksitaan, kun
on kysymyksessä,, vastustajan
voittaminen. Vastustaja on ku­kistettava
ja silloin ovat kaikki j
keinot luvallisia. Vähääkään
haikailematta voidaan käyttää
ju Ikistä 1 lii v a i s t y s t ä, pa i* j a us t a,
valhetta tarkoituksen saavutta­miseksi.
lOntä sanomalehdet.
Millaista on useinkin se arvoste­lu,
jonka alaiseksi joutuu k i r j a i ­lija:
tai joku muu esiintyjä. Sitä
sanotaan u.sein, sattuvasti kyllä,
"murhaavaksi.^' Ja se voi todel­la
olla murhaava sanan täydessä
merkityksessä. Useinkaan ei ar­vostelija
tyydy ainoastaan siihen,
että panee pataluhaksi k i r j a i l i j an
tai, taiteilijan teoksen kiiyttämäl-lä
ivan myrkyllisiä as(Mta, vaan
sen lisäksi hän käy vielä mitä
säälimitttömimmällä tavalla kä­siksi
esiintyjän persoonaan ja
runtelee sitä niin, että asianomai­sesta
tuntuu siltä kuin hän olisi
villipedon kynsissii. Etsimällä
etsitään ihraisen arin kohta j a sii­hen
isketään armottomalla jul­muudella.
Tämmöinen "murhaa­minen"
voi olla pahempaa kuin
puukonisku sydämeen. Kuinka
toisin arvostelu vaikuttaisi, jos se
olisi sitii, mitä sen pitiiisi olla.
Tässäkin nyt puuttuu se, minkä
pitäisi läpitunkea kaikki ihmis­ten
keskinäiset suhteet — sisäi­nen
sivistys. Afutta tällainen si­vistys
voi päästä vallalle puo-luetaktiikassa,
sanomalehdissä ei­kä
yleensä missään julkisessa elä­mässä
ennenkuin se tulee siksi s i ­veelliseksi
päämääräksi, jota
k a i k k i pitävät välttämättömällä.
J a se päämäärä on saavutettavis­sa.
On olemassa vanha sääntö:
'*älä tee toiselle sitä, mitä et soisi
itsellesi tehtävän.'^' Kuinka yk-sink(^
rtainen ja päivänselvä se
on. Lapsikin sen ymmärtää. Sen
sisältö on tämä: jokaisessa esiin-tulevassa
tapauksessa asetu toi­sen
sijalle j a ajattele ensin asiaa
hänen kannaltaan, ennenkuin sa­not
sanan tai teet teon. Ajattele,
miltä tuntuisi,, jos sana i a i teko
sinuun kohdistuisi. Kiin niin
teemme, emme sen tarkemptia
puntaria tarvitse. MeilleTheti sel­viä,
miten meidän on kuloinkin
meneteltävä. Onhan^ 3^^ tun­nettua
se tosiasia, että usein j u u -
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy.
teen
Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
-jBuy AV. S, Stainps-
ENSILUOKAN
Ruokatavaraa
kaikesta lajista ja kohtu-hinnoilla
myy
ID E A L GROCERY
A. E. Wideman, omistaja.
210 Algoma St., South.
; Port Arthur. Puhelin 505
HUOM.! l^injatilaukstit täy-tetään
huolellisesti ja jou-tuin.
-Buy W. S. Stam])s-
Jätkoa seuraavalla sivulla.
AI
m
HUONO VERI
^ Risa t a u t i , MarkivLl i h o t a u t i , Näpyt,
P i n n i t , MUrkUhaavat Ja kaikki iiiutit
t a u d i t j o t k a j o l i t u v a t l i o i k o s t a oli ilLIU-N
O S T A VERESTÄ ovat l i y v i n tuvalli.siii,,
Ja jos ei niitä ajois.sa paranneta vui
niistä syntyä paraiiematoii l a u t i , juUa
,VOl h e l k o n l a a elinvoimaa j a intoa.
Meidän läilko on valmistettu parhaista
Ja valkuttavimmista lääkeainelHta Jotka
puhdistavat veren siten ettii veri vapau- ,
t u u kalkista vieraista ja epilpuhlalsta
aineksista, joten näpyt j a keaJmlnen el ^
voi enään uudistua.
L u k e k a a mitä tämil kan.salalnon sanoo
lääkkeestämme: Goldneld, Nev.
K . Toveri P. A . L i g n e l l . i
J o l t a k i n kuukausia sitten tilasin toiltJi /
verenpuhdlstuslääkkeen jonka olen naut­tinut
nyt, j a olen nähnyt että ne ovat garhalta siihen tautiin Josta olen teille
Irjottunut, Ja olen päU.ssyt vapaaksi kal­k
i s t a niistä näpyistä jolta oli niin hir­veästi
ajottain. Minä nyt vaan annan
tietää n i i n k u i n lupasin Jos niistä on m i ­tään
apua. Tämä on kyllä vlipvnvt pit­kään,
mutta olen tahtonut katsoa että
lähteekö ne sillä lääkkeellä'Ja nvt uskon
täydellisesti, että teidän liikkeenne on
sitä varten, että tahdotte parantaa ettekä
alnoaataan^rahaa vaataan ottaa, j a suosit­telen
teldänslllkettilnno toverlenl keskuu­dessa
niin paljon k i i l n on mahdolllHta Ja
nyt ei muuta, tällä kertaa kuin hvväatl.
Kunnioituksella, Jacob Sirviö.
iErikoisläUke No. 500 dn mainio liiSke
^ m a i n i t t u i h i n tauteihin. Kuukauden
hoitoon k u u l u u .suuri pullo lääkeltii.
r a s i a verenpuhdistu-spilleriä Rlsällisesll
n a u t i t t a v i k s i . H u o m ! ,los teillä on näp-p
y j ä ^ l i finniä kasvoissa, n i i n pyytäkää
rasia '•KasvojenkaunistusvoldeUa*' ja
taas Jos on syyhyä e l i k u t k e l m a a ihossa,
missä oäassa hyvänsä r u i u n l s l a , . n i i n s
pyytäkää " K l i n i k a n «yyhy-voidetta",;^
Nämä salvat lähetlimnie lääkkeen m u ­kana
samasta hinnastal
" S i i s tilatkaa lääke N o l 5 0 0 J a l l m o t t a -
kaa minkä 1 salvan haluatte'lääkkeen* ^
mukana. — Lääke lähetetään; poslissfil
lähetyskulut s u o r l l e t t i ^ $2„ '/^hlnnaöta.
*-LlgnelIin apteekki on fiuurin Suom.—
, "-'Apteekkiliike Vhdysvalloissa—
Puk. LIQNBU 90.» «ujiorlor, Wli^
m
m-'
BEST COPY AVÄILABX.E
McLaren Mlcropublishing Limitod