Vapaus, July 13, 1922

              Toretaina, heinäk. 13 p. — Thnrg&y, July Mth. Ha.
li'
VAPAUS
PsimdaQ fioomi^lseo työT^estöD äänenkannattaja, flmea»
^ Sodboryesa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H-PUEO, J. W.SLUP .
yastaaya toimittaja.. Toimitassihteen.
VAPAUS
(Liberty) ^ . ^' ^.
The only o i ^ n of Finnish WorkerB in Canada. Pob-
Ibbed in Sudbury, Ont., every Taesday, Tbursday and
jB^arday. ] —============
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
i o r sinirle iusertion 75c. Discount on standing advertiae»
jnent. The Vapaus ia the best advertising medium araong
Öie Finnish People in Canada. '
IIII. ' 1 , 1 "
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teäcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c, kerta, $1,00 kolme­kertaa.—
Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
• •
neen työväen kesken yhtenäistä rintamaa suurliike-etu-
TILAUSHINNAT: ; •
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja-yksi kk. 75c. , . ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
|ait8i asiamiesten joillg on takaukset.
millainen johto A- F. of L:s5a on. Konventioni päätti
ryhtyä vaatimaan muutosta Yhdysvaltain perustusla­kiin,
mikä kieltäisi lapsityön ja supistaisi ylioikeuden
veto-oikeutta. Tosiaankin, Federationin ainoa tärke­ämpi
toimenpide viime vuosina oli, koota yhteen
kaikki lapsityötä vastustavat ainekset ja yhdistää ne
yhteiseen poliittiseen taisteluun äskeistä ylioikeuden
päätöstä vastaan millä tämä julisti lapsityötä rajoitta­van
lain perustuslakivastaiseksi.
«Surkutellavasti kyllä, suurin osa konventionin
ajasta ei tullut käytetyksi rakentavaan toimintaan, vaan
kielteiseen kritiikkiin ja huomautuksiin surkeasta asi­aintilasta
työväen voimasuhteissa nykyisin johdon alai-sena.
.Sen sijaan että olisi-pyritty luomaan järjesty.
Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorrie St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont.
Eegistered at the Post Office Department, Ottavaa, as
eecond class matter, , •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
m.
Radikalismi tunkeutuu vanhoihin
unioihin
Samalla kertaa kun me vallankumoukselliset työ
' Iäiset miltiäi epätoivoisina tuskittelemme Amerikan työ.
väenliikkeen hajaisuuden ja taantumuksellisuuden sekä
solidarisuuden puutteen johdosta, ollen monta kertaa
halukkaita tuomitsemaan ne kokonaan ulkopuolelle
yhteiskunnallisen edistyksellisen liikkeen, me saam­me
nähdä kuiiika radikaaliset ja vallankumoukselliset
virtaukset sittenkin tunkeutuvat voimakkaasti vanhoi­hin
työväen unioihinkin, vetäen ei ainoastaan niitten
suuria pohjakerrosjoukkoja vallankumouksellisen ja
edistyksellisen aatemailman piiriin, vaan vieläpä tuo­den
niiden j)arhaat ja terveaineisimmat johtajatkin
meidän, leiriimme.
Esimerkkinä haluaisimme tässä tuoda Veturinkul*
jettajain Veljesliiton. Olemme viime aikoina seuran­neet
tämän järjestön virallista kuukausijulkaisua. Ja
jBUuren hämmästyksen ilolla tdteammie löytäneemme
sen palstoilta mitä ankarinta kapitalistisen järjestel­män
ja vallassa olevan luokan konnuuksien kritiikkiä,
mutta tämä lehti myöskin kirjoittaa suurella innos­tuksella
Venäjän vallankunidiikfiesla, puolustaen sitäi
kuin myöskin ilmeisesti sympatiseeraa Punaiselle Ta­loudelliselle
Intemationalelle; samoin painostaa tämä
julkaisu' voimakkaasti työväenluokan itsenäistä poliit­tista
toimintaa; Tästä julkaisusta löytää yhtenään te­räviä
ja henkevästi kirjoitettuja toimitus- ja muita ar­tikkeleita,
sen känsainväliseii työväenliikkeen katsauk-
"set ovat tuntuvasti vallankumoukselliselle työvaenliik.
myötätuntoisessa hengessä valittuja* l\|yönnettäköön,
että julkaisussa lienee vielä vississä määrin epäselvyyt­täkin
puhtaasti vallankumoukselliseen toimintaan näh-
^frt,^ Sutta JcuitenicJ^ tämä julkaisu on todistu^ siitä,
kuinka radikaaliset aatteet ovat laveassa mittakaavassa
tunkeutumassa tähän sekä lukumäärältään suureeh et­tä
merkityicseitään tarkeäärt amerikalaisten työlaisi?^
yhteen pääjarjegtö^ni Sg ^Ua lohll tjselssa toiralius-icujoitflfeissäan
krjtiseeraa ankarasti Gompersin poli-,
tiiUcaa, on mitä rohkaisevinta. Niinpä heinäk. nume­ron
eräässä johtavassa toimitusartikkelissa kritiseera-taan
Gompersin ja A.F. of L:n viimeistä konventionia
in.m' seuraavasti: '
«Juuri päättyneen American Federation of La-borin
42:ssa vuosikonventioiiin avajaistilaisuudessa lau­sui
Samuel Gompers: ,Minä rakastan aina katsoa taak­sepäin.
Siksi minä aina kuletan menneisyyteni muka­nani.'
Tämä Federationin johtajan huomautus sum­maa
lyhykäisyydessään feoko konventionin hengen. Sa­moin
kuin Mr. Goinpers, konventionikin katsoi taak­sepäin.
Ainoat edistyksen merkit tölivat rautatiekone-pajatyoiäisten
järjestöjen ja kaivosmiesten unioitten ta­holta.
Tosiaankin, ilahuttavimpana merkkinä konven-tionissa
saattoi huomata ^autatietyöläisten ja kaivos­miesten
välisen yhtenäisyyshengen kasvamisen, jotka
huomasivat etujensa yhtäläisyyden jokaisessa kysymyk-sessä.
«Mr. Gompers tiedotti että Federationin täysin-maksaneitten
jäsenten lukumäärä on alentunut 4,078,-
740:stä 3,195,651:teen. Epäilemättä tämä vähentymi­nen
johtuu suureksi osaksi nykyisestä teollisuuden la­maannuksesta,
sillä työttömät työläiset eivät kykene
suorittamaan jäsenmaksujaan. Mutta tosiasia sittenkin
on, että kaikki seikat huomioonottaen American Fede­ration
of Labor on tehnyt sangen vähän tai ei mi­tään
ammatittomien työläisjoukkojen armeijan järjes­tämiseksi.
Jos Amerikan työväki olisi järjestynyt sa­massa
suhteessa väkilukuun nähden kuin Saksassa; olisi
Amerikan Työväenliiton jäsenmäärä 27,000,000, ja jos
samassa suhteessa kuin Englannin^ työläiset, olisi sen
jäsenmäärä/20,0OO,00O.
«Konventioni, kuten ennenkin, äänesti Mr. Gomper­sin
ja koko hänen hallintokoneistonsa uudelleen vir­kaan.
Se myöskin päätti muuttaa konventioniajan ke­säkuusta
lokakuuhun, valiten seuraavaksi konventioni-paikaksi
Portlandin Oregonin.
«Konventionin ainoa tärkeä edistyksellinen julistus
seurasi senaattori La Folletten loistavassa puheessaan
tekemien esitysten hyväksymisiä /— siis ulkopuolelta
Federationin tullul esitys, joka on 'omiaan osottamaan
jen yhdistyneen hyökkäyksen torjumiseksi, Federatio­nin
johtajat nostivat ukkosjyrinän tapaisen hyökkäyk­sen
työläisiä itseään vastaan, Teollisuusunionismia,
työläisten suurempaa yhtenäisyysperiaatetta, Federa­ted
Pressiä ja muita työväenliikkeen toiminnan muo­toja
vastaan, jotka eivät ole Mr. Gompersin ja hänen
luutnanttiensa kontroUeeraamia ja heidän mielensä mu­kaisia,
näitä vastaan hyökättiin mitä katkerammilla
soimauksilla. Hyökkäys Federated Pressiä vastaan tah­rasi
Mr. Gompersin ja hänen oikeankätensä miehen
Mathew Woirin ikuisesti. ¥011, joka on «Internatio­nal
Labor Pressin», American Federation Laborin vi­rallisen
uutistoimiston presidentti, teki sellaisia hyök­käyksiä
työläisten itsenäistä uutistoimistoa vastaan, jo­ta
kutsutaan Federated Press, jotka ovat kokonaan
valheellisia ja odottamattomia, Wo]l syytti Federated
Pressiä «tuhoovan propagqgdan» levittämisestä ja «am-maltiunionismin
häväisemisestä». «Sitä voidaan pitää
puhtaasti vihollisten toimistona», hän lausui, ja ke-hoitti
kaikkia työväen asialle/lojaalisia lehtiä ryhty­mään
«jyrkkään vastarintaan(, Federated Pressiä vas­taan.
»
«Tosiasia kuitenkin on, että Federated Pressiä
kontroileeraa kokonaisuudessaan työväen uniot ja työ­väen
lehtien toimittajat. Kaikista Amerikan kaupun­geista-
ja Europassa olevien kirjeenvaihtajiansa kautta
se kerää työväen' uutisia ja levittää niitä Amerikan
työväenlehdille, joilla on yhteensä 2,000,000 lukijaa.
Sadat American Federationin uniot ja keskusneuvostot
ovat hyväksyneet sen ja sijoittaneet varojaan sen hy­väksi.
Federated Pressin toimeenpanevan komitean pu-heenjohtaja
ja seitsemän sen yhdeksästä jäsenestä ovat
American Federationin unioilten jäseniä ja Federatio­nia
kannattavien lehtien toimittajia. Nämä henkilöt
päättävät minkälaisia uutisia tämä toimisto levittää.
He ovat yhtä hyviä työväenmiehiä kdn A|r. Gompers
ja Mr. Woll, heidän ainoa rikoksensa on, että he edus­tavat
järjestyneen työväen pohjajoukkoja, eivätkä kuu­lu
Gompersin masiinaan. Mr. Gompers on oikeutettu
pitämään yllä omaa äutistoimistoaan, mutta yhtä hyvin
ovat siihen oikeutettuja edistysmieliset työväenlehtien
toimittajat. Meillä täytyisi olla enempi työväenlehtiä ja
jifiden iiiillstoimistojä työläisten valistamiseksi,^ eikä
vähempi.
Se että A. F. of L : n johtajat yrittävät myrkyttää
työläisten mieliä valheellisilla hyökkäyksillä ja selos­tuksilla
niitä vastaan, jotka pyrkivät parantamaan
työläisten olosuhteita,, on työläisten etujen pettämistä
omien persoonallisten vallassaolohalun tyydyttämi­seksi.
» /'
Tämä ankaira kritiikki Gompersin klikkiä vastaan
on jokaigelle radikaaliselle työläiselle ilahuttava. On
rohkaisevaa nähdä mitenkä Amerikan työväenliikkeen
suurilukuisimraat, merkitykseltään etualalla olevat ja
lujimmat uniot, kuten rautatietyöläisten ja kaivosmies­ten
järjestöt ovat jo huomattavasti edistybellisten ja
jopa jossain määrin vallankumoyksellisten aatteitten
läpitunkemat. Tämän lisäksi ovat monet muut suuret
ja huomattavat uniot vasemmistolaistumassa. Niinpä
?simj kirjaltajain unio yaljtsi viime vaaleissa vasem-,
blstolaiseh toimeeiipatievan koniiteatli
Huolimatta taantumuksen vi@iä kieltämättömästä
voimakkuudesta Amerikan työväenliikkeessä, me kui­tenkin
voimme jo viilata niissä tapahtuvaan vastus­tamattomasti
eteenpäin kulkevaan edistyksellisyyteen
ja kumouksellisuuteen. Ja kuitenkin meidän radikaa­listen
voimien johdonmukainen työskentely Amerikan
järjestyneen työväenliikkeen pöhjajoukkojen keskuu­dessa
on vasta alussa. Jatkuvalla, systemaattisella, vä­symättömällä
ja hyvinsuunnitellulla toiminnalla saa­daan
siis epäilemättä paljon aikaan lähitulevaisuudessa.
Koi Baoret-taviiiis
ja «renseD
•
Palkkojen alennukset Enisflannissa
Virallisten tietojen"'mukaan sai vuoden 1921 yh­dentoista
ensimäisen kuukauden aikana 6,793,000 työ­läistä
tehdä työtä alennetuilla palkoilla.-Palkat laski-vat
noin 5,563,000 puntaa viikossa. Saman ajan kulu­essa
tuli 117,600 työläistä osalliseksi palkkojen ko­rotuksesta,
noin 20,000 puntaa. Kysymyksessä olevat,
viralliset tiedot eivät Icasitä maatyöläisiä, konttori- ja
kauppa-alalla toimivia, eikä liloin valtion viroissa ol­leita
henkilöitä. Seuraavat ammatti- ja teollisuustyö-läisryhmät
saivat kokea enin palkkojen alennuksista:
Työl. luku joita
alennus koski
Rakennusteollisuus 445,000
Kaivosteollisuus . . . . . . . . 1 , 2 ^ 1 , ^0
Rauta- ja terästedllis. . . 239,000
Kone^ "ja laivahräk. . . . . 1,359,000
Erinäiset metaUileoll . . . 360,0öb
Kutomoteollisuus . . . . . . . 1,004,000
Kuljetusliikenne . . . . . . . . 906,000
Yleisissä toissa 314,000
l*alkk. alen.
viikossa pun.
303,900
2300,000
. 431,700
652,200
200,000
594,000
383,000
1^,000
— Canadan valtiovelka kasvoi viime kesäkuun'ajal­la
S6,794;i36. Ei ole ihme, että "porvarillinen' halli­tuksemme
säätää veroja kaikille työläisten välttämät­tömille
tarpeille, samalla \ k im suurteollisuuSpohatät
vapautetaan veroista ja suuria rikkauksia kasanneet
ylimykset kaikin tavoin kiertävät mäksaöiaslä ed^s
heille lain miikato säädeltyjä tuloveroja.
Hen:a Tanner on käynyt seitse­mässä
maassa, ja vaikkapa hän olisi
käynyt kuudessa taikka kahdeksas­sa,
ei hän täysin kunnottomana po­liittisena
heittiönä voisi olla työläi­sille
valehtelematta matkakokemuk­sistaan.
Sillä persoonallisuus, joka
kerran on vannoutunut poliittisen
puheen palvelukseen, ei voi, vaikka
tahtoisikin, poiketa pois kerran al­kamahan
tieltä. Luopuakseen siltä
täytyisi hänen kunnioittaa totuutta,
ja se on jotakin mikä käy yli sosia-lidemokratisten
johtajain sielullisten
voimain.
Mutta mitä hän nyt sitten taas
jo tuskin kotiutuneena on ' ehtinyt
valehdella. Sitä, että kommunisrail-le
nauretaan vain niissä seitsemässä
maassa, jossa hän on käynyt.
Jos se mitä herra Tanner sanoo,
olisi totta, niin voisi häntä onnitella.
Sillä hän olisi silloin lausunut sel-lasen
totuuden, ettei "kukaan nyky­ään
ennen häniä. Ollaan näet kuul­tu
sosialidemokratisten sanomalehti,
miesten jo puhuvan kommunismista
ja kommunisteista mitä tahansa,
mutta ensi kerran kuullaan, että
kommunismille cvain nauretaan».
Mikä vahinko, ettei herra Tannerin
totuus olekaan totuus, vaan kar­keinta
veijausta, mitä työläisten leh­dessä
on vielä ikinä maailmassa syö­tetty!
veijausta, joka pienemmästä­kin
kosketuksesta hajoaa alkuosa-siinsa
— tomuksi.
Sillä jos kommunismi «herättäisi
vain naurua», niin miksi voimakei­not,
johin porvarit ja sosialidemo-kratiset
johtajat kilvan ovat ryhty­neet
koinmunisteja vastaa-p? Miksi
pyöveli Nosken pyövelöiminen, onik-si
Pilsudskin pyövelöiminen, niiksi
sosialidemokraatti Mussolinin lahta
riatmeija italiassa, joka tulella Ja
miekalla pyrkii juurineen hävittä-.
mään kommunismin Italiasta? Mik-'
si Itämeren maiden sosialidemokraat­tisten
ministerien pyövelöinti? Mik4
si Moskovan 'myrkkykuulamiehet,
murhaajat ja •varkaat?
Jos kommunismille «seitsemässä
maassa» sittenkin «vain nauretaan»,
niin on tämä nauru punaista naurua,
veristä hohotusta, villiintyneiden so­sialidemokratisten
lahtaripäällikkö-jen
raadolta löyhkäävää nautinnon-ulv(
jntaa työläisuhriensa, tapettujen
kidutettujen .kommuhistien johdosta!
Ei herra Tanner! Ei herra .Veija­ri!
Kommunisteille ei seitsemässä
eikä seitsemässätoista maassa naure­ta.
Päinvastoin. Kommunistit ovat
asetetut sille «veriselle seinälle»,
josta Suomen Sosialidemokraatti
mainitsee puhuessaan hengenheimo­laisistaan,
moskovalaisista miestap-pajista,
varkaista ja pahantekijöis­tä.
«Verinen seinä», se on se vii­meinen,
mihin herrat sosialidemb-kratiset
johtajat jouduttavat" kom­munisteja,
kun eivät voi ylen ylis-tämillään
«siveellisillä keinoilla» teh­dä
tyhjäksi korkeimman potenssin
hiestytykseen taikka joukkotyöttö­myyteen
ja perimmäiseen kurjuu­teen
syöstyjen proletaaristen kan­sanjoukkojen
vallankumouksellista
liikettä. Mutta nauruun he eivät
turvaydu jo pelkästään siitä syystä,
että itse ovat joutuneet naurun ja
pilkan alaiseksi poliittisina pelurei­na,
jotka eivät osaa edes -kätke-ä
korttejaan, joita käsittelevät
keä korttejaa,- joita käsittelevät
isäntiensä, kiskurien tiliin, vielä vä­hemmän
pelata niillä niin, että kos­kaan,
voittaisivat' mitään ratkaise­vaa
voittoa.
Sillä onko kaikkein kuuluisinfman-kaan
heistä tällä hetScellä, herra
Vanderveldin esiintyminen, kaikesta
hälinästä huolimatta voinut saavut­taa
ajattelevan ihmisen silmissä
enempää kuin naurettavuuden as­teen.
Herra Tannerin vierailemas­sa
seitsemässä maassa on vankiluo-lat
täynnä työläisiä sadottain ja tu­hansittain
täysin viattomia prole­taareja
kituu luokkakoston uhreina,
mutta Vandervelde vaapertaa para-himpana
publikaanina kaikkien näi­den
ohi Moskovaan, missä muutamat
kymmenet murhaajat taikka näiden
avustajat vaativat hänen ' neronsa
auringonloistetta. Mitä tässä on
muuta kuin naurettavaa, nauretta­vaa
vain siksi, että kysymyksessä
on yksi kaikkein kuuluisimmista po­liittisista
veijareista, jolle ei ole
mikään pyhää eikä kallista muu
kuin ällöttävä itserakkaus, jolle to­delliset
työväen esitaistelijat ovat
esimerkillään antaneet kuolettavan
iskun.
Ja missä eivät" sosialidiemokratlset
Mussolinit ja Nosket suoraan nak­sauta
kuulaa kommunistien kalloon,,
siellä hyökkäävät he häneen käsik­si
kuin tyrvääläiset lahtarit herra
Tanneriin siihen maailman aikaan,
kun eivät nämä tunteneet enemmän
tai vähemmän kaukaista sukulais­taan.
Veres esimerkki. Venäläinen to­veri
Urmanski saapui Wienissä pi­dettyyn
puutyöläisten internationa­len
kongressiin. Hänen piti siellä
edustaa vaatimattomasti 200,000, ve­näläistä
nikkaria. Mutta kongres­sin
amsterdamilainen puheenjohtaja
sylki päin hänen naamaansa, kielsi
yhdessä muiden noskelaisten kanssa
häneltä edustusoikeuden, minkä jäl­keen
hän lapuksi piestiin, kun hän
vrieniläisten puutyöläisl;en järjestä­mässä
illatsussa pyynnöstä yritti pu­hua.
Hengenhieverissä pelastivat
kommunistitoverit hänet pois sosia­lidemokratisten
hampuusien kouris­ta,
hampuusien, jotka kuitenkin oli­vat
veijanneet itsensä suurempain
tai pienempäin työläisliittojen edus-,
tajaksi!
Mutta nyt tulee heira Tanner ja
väittää ,että kommunismille «vain
nauretaan,» Kaikkien kommunisteja
vastaan harjoitettujen jä paraikaa
harjoitettavien hirmutöiden jälkeen
«vain nauretaan,»
Toden totta, ei olisi herra Tan­nerin
kannattanut lukea tuomarik­si;
vähemmiiläkin ponnistuksilla voi
sellainen poliittinen hukkatekijä
kuin hän herättää «vain, naurua,»
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikiHa Bununilta. Sähk&anomalla $3,50 kaijdita
Kysykää erikoi^nrssia suurille Bummille.
Torontossa ottaa rahävälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 g
view Ave. '
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa' hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen raltuutettu asiamies.
E BOX 69. SUDBURY, o^ VAPAUS,
s Pilettiliike tehtävä J, V. Kannasten nimessä.
i l iiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuii,,,,,,,,
Kesäkuun alussa pidettiin Sofias­sa
Bulgarian Kommunistisen Puo­lueen
neljäs kongressi. Kongres­sissa
oli edustettuna 38,000 jäsen­tä,
jotka jakautuvat 87 kaupunki-ja
1425 maaseutujärjestpön. Jos­kin
puolueen jäsenmäärä on suh­teellisen
pieni, on se kuitenkin se
ainoa työväenpuolue, maassa, jolla
on Bulgarian koko kaupunki- ja
maalaistyöväestön johto. Nimelli­sesti
vielä olemassaoleva Sosialide-mokratinen
Puolue, jolla ennen so­taa
ja sen aikana oli joukkojen suu­rin
kannatus, on vain porvaristoa
hyödyttävän surkean, politiikkansa
johdosta sortunut täysin merkityk-settömäfksi.
BKP., jolla ön ktflconai-nen
sarja koeteltuja toimitsijoita,
on vallankumouksellisella poJRtiikal-laan
saavuttanut^iinä määrin. Bul­garian
pToletäirlaatin iuöttätiäuk^ö,
että Bulgariassa on yhteinen rinta­ma
Jikipitäin toteutettu. Ammatil­liset
järjestöt 51,000 jäsenineen,
nuorisoliitto 18,2 IB jäsenineen
naiskomissiönit 4,500 jäsenineen
ovat kaikki järjestöjä, joita kommu­nistipuolue
johtaa. Puolueen vai­kutus
on vielä entisestäänkin lu­jittuva,
jahka joukko vielä erillään
olevia ammatillisia järjestöjä Saa­daan
kiinteämpään^ kosketukseen
puolueen kanssa.
Puolueen .keskuskomitea ja 'toi­mitsijat
ovat viime vuonna suorit­taneet
suurisuuntaista työtä joukko­jen
vallankumouksellistuttaraisessa.
Vuösikörtomuksen mukaan on 9 'kau­pungin
ja 104 kunnan valtuustossa
kommunistinen enemmistö, ja 13
kaupungissa ja 139 maalaiskunnas­sa
on liouluneuvostojen enemmistö
niinikään kommunistinen. Mutta nä­mä
enemmistöt Ovat toiminnassaan
kovin rajoitettuja, niiden päätökset
kun ovat riippuvaisia taantumuk­sellisesta
talonpoikaishallituksesta,
joka luonnollisesti hylkää kaikki
valtuustojen edistysmieliset päätök­set
tadkka evää niiltä tukensa. Jo
tästäkin syystä herää joukoissa" pyr­kimys
tämän hallituksen syrjäyttä­miseksi
ja sen korvaamiseksi kom­munistisella
neuvostohallituksella,
mutta varsiiikin kannusta^ tähän se
poliittinen kriisi, niinkä ententeri
tukema Wrangelilainen armeija ja
sen kanssa liitossa olevat moniarkis-tit
ovat synnyttäneet. Joskin Bul­garian
hallifus on kärkoittanut
•^Vrangelin, niin pysyy kuitenkin 'to­siasiana,
että se on sen kanssa ol-liit
neuvotteluissa taistelun tukemi*
seksi Neuvosto-Venäjää ja oman
maan kommunistipaoluetta vastaan.
Hallituksen oli toimeenpantava kar­kotus
sen johdosta, että myoä ta­lonpoikaispuolue,
joskin eri perus­teella
kain kommtmistit, oli Wran-
Icelia lastaan. Hallituksen s^aoritta-maan
kaiksoispeliin katsoen ja vai­kutukseen
nähden, mikä kommnnis-tipudlueella
on suuriin kansanjouk­koihin,
ei "hallituksen kukistaminen
•ja vallan ottaminen olisi mikään
yltvbimänen tehtävä. Se tiäyttaä 7h-täkäikiki
ennenaikaiselta sen takia,
että kommunistinen jliike ,ympärÖi-
•Vissä maissa on liiaksi heikko 'es­tääkseen
aseeUiset hyökkäykset Bul­garian
neuvostotasavaltaa "vastaan,
samoin kuin taloudellisen saarron,
joka ehdottomasti olisi odotettavis­sa.
Kaiken tämän johdosta on BKP,
vjirsin vaikeassa asemassa. Joukko­jen
mielila,' tilanhff kommunistisissa
kunnissa ja poliittinen kriisi pa­kottavat
pakottamalla vaHankump-ukselliseen
rynnäkköön, mikä olisi
päättyvä ehdottomalla voitolla. Mut­ta
sitä seuraava takapotku olisi
ehdottomasti vastaisuudessa heiken­tävä
kommunistista liikettä. Tä­mä
onkin epäilemättä ententen al-kuunpaneman
ja 'Wrangelin sekä
monarkistien harjoittaman provoka-tionin
lopputarkoitus. On kuitenkin
mahdollista, että puoluejohto tulee
pakotetuksi vasten tahtoaan johta­maan
joukkoja tällaiseen toimintaan.
Mutta sitä välttämättömämpää on,
että sen vaikutusta maan työläis-ja
talonpoikaisjoukkoihin edelleen­kin
lujitetaan.
Tällaisessa pulmallisessa tilantees­sa
pidettiin äskeinen puoluekokous,
missä Kommunistista Internationa-lea
edusti toveri Miljutin. Kongres­sin
avajaisiin oli saapunut valtaisa
joukko tovereja, jotka seurasivat
tilaisuutta sekä kokoussalissa että
sen edustalla. Puolueen harmaan­tuneen
johtajan ja perustajan, BJä-gojeffin,
avajaispuhe otettiin suu­rella
riemulla vastaan. Myös puo­lueen
muut johtajat saivat iloita
puoluetoveriensa luottamuksesta ja
rakkaudesta, minkä he ovat hankki­neet
vuosikausia kestäneellä koetelul-la
uskollisuudellaan. He eivät ole pet­täneet
eivätkä hämänneet joukkoja,
eivätkä vuosikymmeniä olleet vaiii
taisteluyhteydessä näiden kanssa
vaan eläneet näiden kanssa myös
niin ahtaassa inhimillisessä toveruu­dessa
,että he todella muodostavat
keskenään' kommunistisen perheen.
Mutta niinpä ei sitten kongressin
keskusteluissa harjoitettukaan mU
tään kielteistä kritiikkiä vaan suori­tettiin
positiivista työtä puolueen
ja sen propagandan lujittamiseksi
ja tehostamiseksi, ja suurella innos­tuksella
. ja ilman keskustelua hy­väksyttiin
yksimielisesti kaikki joh­don
laatimat päätöslauselmaehdotuk­set
ja johto kokonaisuudesssaan valit­tiin
uudelleen.
Bulgarian kommunistipuolue on
Venäjän kommunistipuolueen rin­nalla
epäilemättä Internationalen
parhaimpia. Se on yksi kansainvä­lisen
veljesliiton kaikkein yalveutu-neimniista
taistelujäxjestöistä, min­kä
raskaana tehtävänä on odottaa,
milloin monien muiden maiden köy­hälistöt
ivat valmiina yhdessä sen
kanssa lopullisesti ryntäämään van­han
yhteiskunnan sortovalleja vas­taan
luodakseen sen raunioille oman
vapautensa valtakunnan.
" o
E. I:n laajennetun toi­meenpanevan
komi­tean
istunto
RadeUn selostus 9-henkiien komia-sionin
hajoittamisesta.
Kommunistisen I n t e r nationalen
laajennetun toimeenpanevan komi­tean
istunnossa selosti Eadek 9-hen-kisen
komissionin hajoitusta seuraa­van
tapaan: • «
Huhtikuun 12 psta, sts. kolmen
internationalen Berlinin konferens­sin
alkamisesta lähtien sattuneet
tapaukset tarjoavat meille runsasta
poliittista kokemusmateriaalia yh­teisrintamasta
«ylhäältä, alaskäsin»;
mitä materialla meidän on nyt poh­dittava.
9-heakisen komissionin särkymi­sen
jälkeen ponnistelihe 2 Interiiä-tionalen
ja vielä häpeällisemmässä
muodossa 2i Intetnatiohalen lehdis-
•to todistaakseen että yhteinen rin-itama
pii meiltä vain eräänlainen
'Genuan konfetenssin kohdistunut
manööveri. iNäiden herrain väittei­den
mukaan olimme me' Genuan
konferenssm takia yrittäneet mohi-lisoida
työväenluokan mutta ettem­me
me kongressin meille loistavan
kulun jälkeen, enää pitäiieet yhteis­tä
rintamaa tarpeellisena, ja sen
vuoksi annoimme , ultimatumimme.
Mutta meidän yhteisrintamasta käy­mämme
tistelun "historiallinen kulku
osoittaa kuitenkin kerrassaan päin­vastaista.
Jo tammikuussa 1921 paninune
me «Avoimen kirjeen» taktiikalla
Saksassa kokeeksi eli ns. empiirises­ti
vireille yhteisrintamakysymyksep.
Kommunistinen Internationale pohti
tätä kysymystä vilkkaasti syksyllä
1921, jä jo tästä ajasta lähtij
li yhteisrintamasta käytänne
tehtävä Kommunistiselle Inter
nalelle. Kukaan ei ollut siUoi
lä unissaankaan ajatellut G
konferenssia, mutta me puok
me kävimme jo vilkasta kesku
yhteisestä rintamasta. On sii;
asiain yksinkertaista vääntely;
joku sanoo, että Genuan konf
si suoritti jotakin osaa yhteis
makysymyksen viriämisessä,
kysymys syntyi luonnonvälttär
mänä seurauksena joukkojen 1
lusta. Mitä Genuan konfere
tulee, niin olimme me tietoisia
ettei se olisi mikään jokapäiv
konferenssi, vaan että siinä t
siin pohtimaan tärkeitä kysy m
joiden ratkaisua Europän työ
joukot odottivat eräillä to i i
Konferenssin oli määriteltävä i
rosvoretkiin varustautuvien k,
lististen valtioiden uudet voim
teet. Ja meidän tehtävänärarr
ehdottomasti pyrkiä siihen, ette
väenluokka kaikkeen tähän ka
esiintyisi pelkkänä porvariston
jen mykkänä katselijana. Be
konferenssi oli meidän yhteis;
mataktiikkamme tulos. Me esittäneet konferenssin pohditt
si suuria työväenliikkeen teor
sia kysymyksiä. Me asetimme
sellaisia kysymyksiä, jotka 2 ;
Internationalen katsantokannalt
.vat käsitettäviä. Vanha yhten
internätionäle särkyi johtajäit
formistisen politiikan takia, ja
kauan kuin ei reformistista po
kaä ole korvattu vallankumoul
sella luokkataistelulla ei voi
puhetta mistään organisatoori
ja henkisestä sopeutumisesta
2ä Intefnationaleen- Mitä me
haavaa tarvitsemme, ei ole täll;
sopeutuminen vaan poliittinen
ki, joka toimii konkreettisten
jen alaisena tarkoin määrät
vaatimusten _ toteuttamiseksi,
osoitimme heille kokonaisen j :
konkreettisia vaatimuksia, joits
kih ovat velvolliset puolustan
kuten vaatimukset palkanaleni
kysymyksessä ja kapitaalin ;
hyökkäykseen nähden 8-tur
t^yöpäivää vastaan me viittasi
Neiiyosto-Veijäjän asemaan, mii
heikontunut monivuotisten tais
jensa johdosta kaikkia kapitali
valtioita vastaaft. Onhan jopa
terdamin Internationale tunnust
että Neuvosto-Venäjän kukis
merkitsisi m a a i 1 mantaantumi
voittoa.
Mutta he vastasivat meidän
teisrintamavaatimukseemme kok
sella^ sarjalla ehtoja. «Jos te>,
kellivät he, «vetoatte meihin, pi
porvarillisiin sosialisteihin, ja
ditte' yhteisen rintaman toteutti
ta, niin olemme me valmiit
mään kanssanne sopimuksen, j(
myönnytte vastaaviin konsessi^
hin omiin pikkuporvarillisiin s
listeihinne, sts. sosialivallankum
sellisiin nähden, menshevikkien,
rainan, ja Georgian separati
ym; suhteen. Tätä laatua oleva
timus on yhteisen rintaman aji
sen täydellistä muodottomaksi \
tämistä. Georgian ja Ukrainan
symyksellä ei ole mitään sen k£
tekemistä. Maailmankapitaalin
nanssisaarto pakottaa meidät
sessioneihin; mutta 2 Intematic
vaatii, etiä me takaisimme tä;
vapauden sellaisille puolueille,
den ohjelma käsittää täydellinen
pitalismin poliittisen ja talou(
sen uudelleen asettamisen vaatii
sen. Petljura-Ukraina ja mer
vistinen Georgia olivat itse asi
koko ajan. välikappaleita ente
kädessä, jonka nojalla ne fi^-
maan olivat ja pysyivät p.vät;
Sosialidemokrateille tehtäisiin
suuri kunnia, jos otaksuttaisnn
dän esiintyvän määrätyn, tarki
harkitun poliittisen suunnitel
pohjalla; todellisuudessa oh
tenkin vain kysymys manoö«r:
juuri yhteisrintama oli tehtävä i
dottomaksi. Beriinin kansainya'
konferenssin- avauspäivänä ii^J
«Vonvärts»: Yhteinen rintaffia^l
munistien kanssa oli mabdo