Vapaus, October 14, 1924

              i l
k^'T:'.;
1^ .
mm
" » « i l
Sim 2
TOstama, lokakuun 14 p.—Tae&, Oct llfli, 1924
VAPAUS
ONNI SAARI, toimitogapnlainen.
Tastaava-
VAPAUS (Liberty) ^ ^
Tbe only organ of F&niBh Workers in Canada-^l^i^ JidS^iJ S^udbS. Ont. every Tuesday, Thursday and
Satorday.
AdvertisiDg rates 40c per coL Mmimum^charge
for rinSetos^on 75c. Discount on standing adveito*-
BCnL^The Vapa»^ i» the best advertiang aedifl
amonjr the Finnifh People m Canada.
TILAUSHINNAT; ^ • ,
Canadaan yk5i vk. $4.00. puoU vk. |2.25, kolme kk.
T h d y Ä Ä /a^Suomeen, yksi vk. $5.50, paoli vk.
* ' - % i u Ä i ' t ^ e ! ' ^ ' L a raha, ei tulla lähettämään,
paita asiamiesten joilla on takaukset
Ilmoitushinta kerran i^}^^^^^ J^^^^^f^^^.flf^
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ^^aoxia^-
«itta ioiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
Ä v Ä S n n l Kno Jilmoituto^^^ $2.00 kertoJa^Oc
Lää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenrauuttoilmoituk-let
60c kerta. $1.00 kolme kertaa. AvioeroUmoituksei
12.00 kerta. $3.00 kaksi kertaa. Syntymailmoitutot
SI 00 kerta. Halutaantieto- ja osoteUmoitukset 50c
kerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitaa
raha «curata mukana. •
Tiistain lehteen aijotut Umoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina.ja lauantam
lehteen torstaina kello 3. ,
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
B8 second class matter. .
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 3038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir
persoonallisella n
oittakaa
mellä.
uudelleen liikkeenhoitajaa
.T. V. KANNASTO, Lukkeenhoitaja.
Canadalaisen narrauksen uhreja
Tämän taata saapuu tietoja Canadasta omin lupih-sa
Yhdysvaltain puolelle menneiden suomalaisten pi­dättämisistä
ja vankilaan tuomitsemisista. Useassa ta-paukfiessa
on rajan yli menneitä rangaistu vuoden van­kilatuomiolla,
jonka jälkeen seuraa kotimaahan karko-
• 'tus.
Ken voi heittää ensimäisellä kivellä näitä kansa­laisia,
jotka toimeentulonsa vuobi on pakotettu lähte*
mään kotimaastansa ja ovat undksineet parempaa tääl­lä
suuressa lännessä, mutta sen sijaan heidät keitetään
vuodeksi vankilaan kuin suuret pahantekijät ja sitten,
lähetetään jälleen niihin oloihin, joita he ovat yrittä­neet
paeta? He ovat tehneet teknillisen'virheen, mutta
tästä ei sovi syyttää heitä yksin, vaan enempi niitä, jot­ka
ovat heidät tähän^maahan^houkutelleetj^maahan; jo­ka
ei voi; heille' antaa edes yksinkertaisintakaan ravin­toa.
Ja nuo viettelijät ovat ennen Itaikkea Canadan hal­litsevat
piirit ja Canadan Pacific Railway. Molemmat
ovÄt lähetelleet Suomeen ja; moniin muihin maihin ker
Jiotuksia ja propagandakirjallisuutta, joka mitä viettele-vimniallä
väreillä kuvaa oloja Canadassa. Erityiset
asiamiehet Canadan hallitukselta ja mainitulta rauta­tieltä
ovat käyneet Suomessa ja Skandiiiavi&n maissa
{'siirtolaisten fhaalimistaTkotuksessa Canadaan.
Syy miksi Canadan hallitus- tahtoo tänne Siirtolai­s
i a — ja etupäässä suomalaisia Ja ruotsalaisia siir­tolaisia,
on se,' että Canadassa on hallitus ottanut hal­tuunsa
kaikki rautatiet, paitsi Canadian Pacific, ja on
$en johdosta joutunut suuriin yelkoihin. Nämä | rau­tatiet'
kulkevat suurien asumattomien lakeuksien- läpi,
jotka ptäisi- saada viljellyiksi,, että tulisi rautatielle
tuloja. Samoin on Pacific radan kanssa, joka vanhoi­na
hyvinä aikoina sai vapaasti maita äärettömiä aloja,
jotka se nyt halusi asuttaa ja siten teh^a ne hyödylli­seksi
rautatielle. Tämä on kyllä tuottavimpia rauta­teitä
maailmassa, se on tuottanut miljoonia ja miljoo­nia^
mutta tahdotaan yhä enempi. Se rautatie tarvitsee
itse tuhansia työmidiiä, ja kun saadaan suuri määrä
työväkeä maahan, niin silloin voidaan palkata niitä
halvalla^ Niinpä C. Pacific rautatieyhtiökin on viime
vuosina maksanut 'ratamiehillensä vain 20 ja' 30 sent­tiä
tunnilta* .
- Canada narraa tänne siirtolaisia, vaikka se ei tätä
nykyä voi niitä elättää.' Maanviljelijän toimeentulo on
ollut yhtä vaikeata! Viime vuonnakin tuli runsaasti
nisua, mutta hinta oli halpa. Nyt ilmotelaan Otta­vasta,
että tämän vuoden nisusato lasketaan 282,042,
000 bushelia, joka viime vuonna oli 474,199,000 hus-helia.
Homesteadi maita on vielä .saatavana, mutta
parhaat on otettu. Asettua asumaan kauaksi villiin
erämaahan, vaatii pääomaa j a lujaa terveyttä.
Canada on luonnonrikas maa, mutta vielä ei ole ai­ka
tänne 'tulvimalla tulvia kuten Suomesta on näinä
aikoina tullut^ eikä nyt ole hyvä siirtyä Yhdysvaltain
puolelle Canadan siirtolaisen, kuten ennen voi tehdä,
sillä silloin joutuu vankilaan ja lähetetään sitten kun
vankilan ovet aukenevat jälleen takaisin Suomeen.
puuttuu osastoja, jotka ovat ehdottoman välttämättö­mät
laivaston tehokasta toimintaa varten. Nopehten
risteilijäin rakennuttamissuunnitelmaa on välttämättä
jouduteita\a, samaten ilmalaivain kuljettajien, ilma-laivain
hävittäjien ja suureen i-edenalaisten johujieu
rakennuttamista. Laivastomme rakennuttamiseen on
seuraavan kjmmenen vuoden kuluessa kiinnitettävä eri­koista
huomiota.> — Ja samaan aikaan lisätään va­rustuksia
Filippiineillä ja Havaijilla, jotka ovat alun-pitäen
vallatut Yhdysvaltain laivaston
Kaukaisen Idän vastaisia taisteluita va
tukikohdiksi
arten.
Pikku saalistuksesta imperialismiin
Milteipä jokainen työläinen on elämässään joutu-nut
huomaamaan sen kilpailun, mikä kapitalististen
liikkeiden välillä vallitsee. Se on ensi kädessä kapi­talistisen
kehityksen ollessa alemmalla asteellaan, kil­pailua
ostajista- Jokainen liike tahtoo yksinään halli­ta
alansa tuotteitten myyntiä, voidakseen yksinään ke-rätä
siitä kertyvän voiton. Tämä kilpailu johtaa hei­kompien
sortumben kautta tuotannon lakkaamatto­maan
keskittymiseen. Tuotantolaitokset joutuvat, yhä
harvempiin ja harvempiin käsiin. Näin onkin joudut­tu
siihen, että useissa maissa ovat kokonaiset tuotan­toalat,
jopa useatkin tuotantoalat joutuneet harvalukui­sen
käpilalistiryhmän käsiin. Mutta samoin kuin nii­denkin
harjoittaman tuotannon fiikkeelle panevana voi-mana
on voiton tavoittelu, samoin ei myöskään kilpailu
katoa näidenkään eri maiden hallitsevain kapitalisti
yhmäin välillä. Se saa vaan laajemman ja katkeram­man
luonteen. Kysymykseen tulee nyt kokonaisten laa­jojen
voittoa tuottavain markkina-alueitten (siirto- ja
puolisiirtomaitten) omistaminen. Ja sitä kysymystä
ei enää ratkaista rauhallisella kilpailulla, koska sen
ratkaiseminen käy mutkattomammin ja varmemmin ky­seenalaisen
alueen aseellisen valloituksen kautta. Näin
kehittyy kapitalismi hnperialistiseksi; kapitalistimai
den politiikka saa valloitushaluisen luonteen. Maail­mansota
oli tämän kehityksen johdonmukainen seura'
us. Mutta se ei suinkaan ratkaissut^ysymystä, ei pois­tanut
kapitalismin ristiriitaa tässä suhteessa. Kilpailu
adcuu. Ja samalla jatkuu myös kapitalistivaUiojtten
asevarustelu — varustautuminen uuteen sotaan", joka,
kuten maailmansotakin, on kapitalistisen kehityksen
edelleen jatkumisen välttämätön tulos.
Golgatan tie
Järjestyneiden työläisten ponnisteluista huolimatta
useita vuosia' vankilassa viruneet italialaiset Nicola
Sacco j a Barthtailottiöo VanzettI ovat edelleenkin ase­massa.
Jossa heitä odottaa sähkötuoli. Kuten muis
tamme nämä miehet tuomittiin väärien todistusten pe­rusteella
kuolemaan joltakin vuosia sitten lähellä Bos^
onia, Mass., tapahtuneen kosöörin ^ryöstön yhteydessä
toimitetun murhan johdosta.' Järjestynyt työväestö
kautta Amerikan js£ vieläpä Eur<Jpankin pi;iolelIa,on' vuo­desta
vuoteen vaatinut tuomituille oikeutta ja työläisten
ansdotei yksinomaan on luettava, että nämä miehet oVat
vielä elävitten Joukossa;. ' '
Jo alusta; pitäen on tämä tuomio herättänyt katke­raa-
suuttumusta kautta koko Amerikan työväenluokan,
sillä syytettyjen todistajilta kiellettiin oikeus todistus­ten
antamiseen. Sen jälkeen on jokainen valtion puo­lesta
todistanut henkilö peruuttanut Saccoa ja Van-zettia
vastaan antamansa todisteet j a selittänyt ne oste­tuiksi*
Ekspertit ovat osottaneet, että kuula, jokä-mur-hatun
tappoi, ei' ollut edes sellaista kaliberia, että se
olisi sopinut Saccon kotoa löydettyyn pyssyyiikään,
mutta siitä: huoIim'ätta tuomari WebsterThayer kieltää
tuomituilta . uuden kuulustelun ja määrää heidät hir­tettäviksi.
J a syynä täliän roskaiseen tuomioon on yk­sinomaa
vain se, että' Sacco ja Vanzetti kumpikin toi­mivat
italialaisten jalkinetyöläislen järjestäjinä.
Kuinka' monen totuutta julistavan; työväenmiehen
elämänlanka katkeekaan vielä ennen aikaansa Golgatan
tien vaelluksella.
l WJ. lofl piliilarifttiii^
vettä
Suursaalistajain sotkuinen vyyhti
Jos Yhdysvaltain imperialistit j a Japanin imperia­listit,
saavat pitää päänsä, niin ei ole epäilemistäkään,
etteiko läheisessä tulevaisuudessa sotavoimain avulla
tulla katsomaan, kummanko maan riistäjillä oh oikeus
Kiinan kauppaan, Kiinan konsessiooneihin, Kiinan rau­tateihin
j a muihin tuloihin. Siitä ei enää ole mitään
epäilystäkään. Esimerkkinä voidaan tästä mainita
suurten kapitalbtisten päivälehtien lausunnot laivasto
: j a ilmalaivastovarustelusta, samaten kuin se suunnaton
sodan vaipalta varustautumisen kiihotus, mitä nyt jo-
Laiset 'Suuret päivälehdet Ja viikkojulkaisut ovat täyn­nä:
Muun muassa tulee OiicagoTribip,e asiasta esille
seuraavalla avomielisellä selostuksella:
'cEdessamme on tapaus, missä presidentti harkitsee
iJsdvastoon käytettäviä varoja tulevan vuoden meno-a
arviota: varten. r}-£ä]la seikalla tulee olemaan suunna­ton
;merUtys -Yhdysvaltain välittonuin suunnitelmiin.
Xaivastossa ei ole tarpeellinen määrä nuehiä ja siitä
Rosvous ja imperialismi
«The Daily Worker» on pannut merkille, että eräät
amerikalaiset politilj^oitsijat ovat puhuneet «taloudelli-ta
pirateriasta» (rOsvoudestaX kehittymättömissä
maanosissa. Lehti kysyy tämän Johdosta: Missä lop­puu
«laillinen imperialismi» ja missä aikaa «talou­dellinen
pirateria?» Amerikalaiset imperialistit ovat
aina kilttiä, hyveellisiä ja jaloja gentlemanneja, jotka
ajattelevat enemmän siirtomaaiKmisten kuin omaa pa­rastaan.
«Ulkomaiset» imperialistit sen sijaan ovat
roistomaisia piraatteja, jotka uhkaavat koko maailman­rauhaa.
Sen vuoksi on kelpo amerikalaisten sodittava
joka viides vuosi. •
Mutta juttu on samanlainen kaikissa kapitalistisissa
maissa. Mitä työläisiin tulee, On heillä tässä suhteessa
oma ominainen totuutensa. Heidän on todettava, että
imperialismi ja pirateria ovat yksi j a sama asia, että
oman maan imperialistit ovat aivan säinanlaisia talou­dellisia
rosvoja kuin muidenkin maiden, mutta ^ttä
amerikalaiset imperialistit ovat tällä kertaa voimalli­sempia
j a sen vuoksi vaarallisimpia maailman työväen
luokalle. Amerikalaiset kanuunavenheet suorittavat
Etelä-Amerika^a samanlaista pirateriaa kuin Englan­nin
työväenhallituksen ilmapommit Irakissa, ranska­laiset
joukot Afrikassa, belgialaiset nylkyrit Kongossa.
Imperialismi od jättirosvoutta pienen luokan hyväksi
ja yhtä vaarallista siirtomaiden asukkaille kuin
«oman» maan työläisille. Työläisille ei imperialismi
ole kerrassaan mitään muuta, kuin pirateriaa, rosvout-ta.
• • •
Siitä saakka kun L W. W. liitto
joutui sitä nykyään kontrolleeraa-van
sjmdikalistlsen ryhmän käsiin,
on tämän järjestön keskuudessa lak.
kaarnatta terotettu työläisille eri-naisten
työtaistelujen yhteydessä,
että heidän on täytettävä vankilat
j a sitä tietä ajettava porvaristo ja
virkavalta umpikujaan. Tämä' oppi
onkin - kantanut siinä määrin he­delmiä,
että melkoinen osa jäsenis­tä
on jokaisen tilaisuuden tullen
pyrkinyt urheilemaan asioiden ke­hittämisellä
siihen pisteeseen, että
järjestön jäsenet todella löytäisivät
tiensä vankilaan. Vain sillä ,muka
/oidaan todistaa järjestön vallan'
kumouksellisuus, kun voidaan osot-taa
kuinka paljon järjestön jäseniä
riruu vankiloissa. Nyt on kuiten­kin
huomattavissa selviämiseif merk­kejä
tästä vankilahuumesta. Niin­pä
eräs Thomas^' Fenton niminen
t. W i W. liiton toimihenkilö on kir.
/ottanut syvää katkeruutta uhku­van
artikkelin* järjestönsä vankila-politiikkaa
vastaan. Kirjotuksessaan
(ausuu ,Fenton seuraavaa:
"Joidenkin viime/kuukausien a i ­kana
meitä on kohdannut omitui­nen
tilanne, huomioon ottaen jär­jestötoiminnan
länsdrannikolla. ^ n -
nksi, Buisickin estetuomio on laki,
joka koettaa ehkäistä L W., W:n
järjestämästä työläisiä Califomian
eri osissa; toiseksi, rikollinen syn-dikalismilaki
on ollut voimassa jo
kauan aikaa ja vaatinut uhrikseen
suuren osan toimivimmista jäsenis­tämme
lännen brancheista; kolman­neksi,
työttömyys on saavuttanut
sellaisen asteen, että työläiset ovat
innostuneet enemmän ryöstämään
toisiaan kilin järjestymään tämän
rikoksen hävittämiseksi;' neljännek­si,
joku on ottanut joukkojen tehtä-
Tän huolekseen ja kirkuu: "Täyt­täkää
vankilat!" Koska näiden ri­vien
kirjoittaja on nyt vankilassa
ja on lukenut eri artikkeleita ri­kollisesta
syndikalismilaista. ja Bu-sic^
in estetuomiosta, niin on san­een
terveellistä, että katsomme to­siasioita
suoraan silmiin.
Mitä tapahtuu, jos 'täytämme
Vankilat? Lisääntyykö I. W.,- W:n
jäsenmäärä vankiloissa tai saadaan­ko
sieltä 4-tuntinen työpäivä teol­lisuuksiin,
josta me niip paljon
jmulemme puhuttavan; •: voidaanko
sieltäpäin poistaa työttömyys— ja
saada aikaan: sellainen yHteiskun-nalljnen,
muutos^ joka johtaa mei­dät
taloiidelliseen hyvinvointiin?
Antakaamme totuuden tulla tiedoksi
ja yhteisen edun olla vallalla. Mi­nun
väitteeni on, että yksi järjes.
tynyt työläinen työmaai'i on Voi­makkaampi
kuin tuhannen jäijesty-nyttä
vankilassa. Ja elleivät t •
män päivän hallitsijat voi täyttää
vankiloita L W. W:n Jäsenillä, niiä
he täyttävät ne työttömillä ^öläi.
sillä, sillä he ovat jo - kauan huo­manneet,
että työttömät < työläise:
ovat vaarattomampia vankilassa
kuin ulkopuolella.
Parhaillaan on useita työläistove-reita
vankilassa, jotka palvelevat
1—14 vuoteen tuomioita; jotku
palvelevat 6 kuukauden tuomiota
Mutta miksi koetetaan tehdä taiste.
lurintama siitä, että huudetaan
täyttäkää vankilat? Miksi emme
käännä, katseitamme, suuriin teolli­suuksiin,
joissa hallitsevaluokka on
voimakkaasti varustettu, j a kohtaa
ja alistaa hallitsijoita siellä työväen­luokan
taloudellisella voimalla? Toi­selta
puolen, I. ,W. W. ei voi ku
kea eteenpäin ts;hjällä vatsalla. K u ­ten
kaikilla muillakin Järjestöillä
«llä täytyy olla varoja teoUisuus-union
siemenen levittämiseen. ' B a ­ba
j a ainoastaan raha puhuu nykyi
sessä järjestelmässä j a rahan täy­tyy
tulla työssä olevilta jäseniltä.
Siis miksi täyttää vankilat j a teh­dä
I. W. W:stä uskonkappale.
Kun joku jäsenistämme lähestyy
työläistä j a haastaa häntä yhtyr
mään I. . W. W:hen, niin luonno.
lisestj tämä työläinen haluaa tie­tää,,
mitä I. W. W. tekee hänen
hyväkseen. On luonnolliata, että
jäsen selittää hänelle, että I. W.
Wm avulla saavutetaan lyhempi
työpäivä, suurempi palkka ja pa­remmat
olosuhteet, kun työläise
toimivat .sen mukaan työmaalla',
missä he kohtaavat jokapäiväisen
vihollisensa. Mutta olettakaamme
että hyvä jäsenemn*e sanoisi ^ l e
työläiselle, että luoVu leipäkanni­kastasi
ja auta vankilain täyttämi
sessä, että voimme'^ hävittää hallit­sevan
luokan lait? Tämä työläinen
varmasti ajattelisi, että I. W. W:n
jäsen on hullu.
Me olemme täyttäneet ja' uudel
leen täyttäneet vankilat'ja me löy­dämme
itsemme samasta paikasta
missä me olimme vuonna 1905. Liit­tykäämme
kaikki yhteen j a heittä­käämme
tämä narrimainen ajatus
mereen. Älkäämme istuttako puu­ta,
joka ei kanna hedelmääl Miksi
tuhlata vuosia elämästämme toivot­tomassa
taistelussa, yrittäen jär­jestää
työläisiä siellä, missä el^ ole
teollisuutta? .\
Muistakaa, me nimitimme ammat-tiunioita
hautausyhdlstyksiksi. N i ­mitämmekö
me ,nyt järjestöänuhe
vankilayhdistykseksi? i :
—, . , . .—. I ' • , .——-—— — ——: ——— ~ " ~ -
Solovetsk <|i|ainen vaDldluol»a
\
VastavallankumoukseflTsten emi­granttien,
toimistot harjoittavat kiih­keätä
propagandaa Neuvosto-Venä-jää
vastaan; Heidän tietotoimiston­sa
levittävät milloin (minkinlaiaia
uutisia oloista V^enäjällä;' uutisi^,
jotka lievemmin sanoen tavallisesti
ovat perättömiä. Näiden tietotoimis­tojen
uutiset kelpaavat makupaloina
kaikkiin porvarilehtiirf.:
Varsinkin ovat nämä toimistot
levittäneet, tietoja Neuvosto-Venä­jän
''kauheista" vankilaoloista ja
miten vankiloissa viruu tuhansia
työläisiä poliittisten .syiden takia.
Kuvaukset, joita nämä toimistot
ovat lehdille levittäneet toisin ajat­televien
vainoista Neuvosto. Venä­jällä,
ovat olleet mitä- kauhistutta-vimpia.
Ja inirtä on seurannut sitten
kovaäänisiä julistuksia ja 'kansain­välistä
toimintaa" venäläisiä "dik­taattoreja"
.'vastaan.':
Eräs saksalainen työväenlehti
kääntää- kerran mitalin toistakin
puolta. Siinä kirjoitetaan seuraa­vaan
tapaan:
Paljonko .Neuvostoliitossa on po­liittisia
vankeja?
Emme tahdo telidä mitään verta­uksia.
Emme halua viitata siihenv
miten monia vallankumouksellisia
työläisiä ja talonpoikia Bulgari­an
sosialidemokraattis-zankövilaisen
hallituksen aikana on surmattu. Em.
me halua kysyä, miksi Baierin maa-päivien
sosialidennJkraatit äänesti­vät
Niederschönefeldin vankien ar­mahtamista
vastaan. Emme kysy,
miksi Saksassa paraikaa ^ Sosialide­mokraattien
suostumuksella viruu
yli seitsemäntuhatta kommunistia
vankiloissa. Me emme kysy, paljon­ko
Intiassa viruu työläisiä vankilois­sa.
Me ilmoitamme vain, että Neu­vostoliitossa,
joka käsittää kuuden­nen
osan maanpinnasta j a jossa 8-
suu sataviisinkymmentä miljoonaa
ihmistä, on vain viisisata'' poliittis^
ta-vankia.: Menshevikit, sosiaKval--
lankumouksellise^ aniarkistit, mo­narkistit,
f aseistit, kaikki he^ perus­tavat
salaisia järjestöjä kukistaak­seen
neuvostovallan. Ja kaikesta
tästä huolimatta on maassa vain
viisisataa poliittista vankia.
Toteamme vielä kerran: "Toisina­jattelevien
hirveä" vainoaminen.
Neuvostoliitossa on suhteellisesti
hyvin vaatimatonta.
Miten näitä poliittisia y vankeja
sitteri kohdellaan "punaisisstt helve­teissä"?
kysyy lehti edelleen. Jk
lehti .lisääi että esm. ; Solovetskin
vankilassa, josta viime aikoina on
pidetty suurta ääntä, luulisi sen mu­kaan
vankilakomennon olevan vä­hintäin
keskiaikaisen. Asianlaita on
kuitenkin niin; että 'viattomilla sösi'
alisteilla", jotka on sinne karkoitet-tu,
on täydellinen \ itsehallinto. He
saavat liikkua vapaasti kaiket päi
vät. Vankilan johto on antanut m,
m. vankien, omaisille luvan, milloin
he saapuvat vankeja tervehtimään
asua kokonaisen ; viikon yhdessä
vangin kanssa! Missä i^uualla maa­ilmassa
on niin hirveä järjestys!
Ja muutenkin ovat olot siellä sel­laiset,
että kaikelle maailmalle an­netut
hälyyttävät "hätähuudot"
joita porvarilliset j a ' «osialidemo
kraattiset lehdet kilvan julkaisevat,
tuntuvat valheellisilta - ja edellämai^
nituissa hämärissä emigranttitoimis^
toissa tehdyiltä.
Nämä hälyytysutftiset nojautune-vatkin
vain siihen ipsykologiseen
huomioon, että kun jotaldn asiaa,
vaikkapa silkkaa valetta, r huutaa
maailmalle foppumatta, ihmiset sen
lopulta —- aina huutajaa myöten
— uskovat .todeksi.
k**
Vuosi sitten manan' majoille
muuttaneen tov. Yrjö ' MäkeKnin,
joka kiijotteK kronikoita Hiitahuh-dan
Esan nimellä, kuoleman johdos,
ta kirjotetaan seuraavaa: / /
Tapahtumat vuosi dtten ifmuistis^
sa ei tekisi mieli tarttua kynään
vähäkään kevyemmässä sävyssä,'
mutta tänään moni muistaa'"Yhtä
meistä'Vmyöskin Riitahuhdan Esana
j a lienee meilläkitt ^oikeiK ^muiste11&
häntä sellmsena. ~
Kynämme ei kyllaOcään. -kykene
taamaxn ceHsista paperille, mitä
Bittahohdan Esasta pitäJd kiijottaa,
motta vaatimatonkin «ananen anota,
koon.
Soomalaidlle ei monellekaan ole
annettn leikinlaskun lahjaa. JaJteU
le niitä on annettukin, hänelle' käy
tässä härkäporvarien luvatossa
maassa huonosti, elteihän myy- lal»4ei ole tiIaisoa«7"L:!**
jojaan Jnndaksen permeistä. omalla « - J M . . ! ^
Kiven, Kihlauksen, Nnmmisnnta-rien
ja Seitsemän veljeksen kirjoit,
tajan, senaikainen härkäporvari tap.
poi nälkään. Kaapro Jääskeläinen,
Iloisten juttujen Idijoittaja sai läh­teä
hakemaan leipäänsä vieraalta
maalta. Maiju Lassila, TuHtikknja
lainaamassa josta kirjasta nyt
otetaan loistopainoksia komeilla esi­puheilla
varustettuja — Nuoren
myllärin j a Tasavallan päiväkirjan
kirjoittaja pantiin "karkaamaan*'.
Ja Biitahuhdan Esa, hieno satiirik.
ko j a leppoisan leikinlaskija, päätä
pitempi nykyisiä suomalaisia sanoh-mjdehtimlehiä,
heitettiin " « "'-*=
dan" ' '
yU "lai
Muualla maaflmassa, josldn por­vari
on sielläkin porvari, ymmärre­tään
antaa tällaisilla miehille arvo-a.
Voltairen luo tekivät kuninkaat
j a keisarit pyhiinvaellusmatkoja,
vaikka Voltaire oli juuri heitä kai­ken
kipeimmin suolannut,. Aiiatole
Francea juhlivat isänmaansa porva­rit,
sutirimpana miehenään. Meillä
heitetään kaikki täUaiset yU laidan.
Bummin Jusseja palvotaan kansan
suumfiehiuä ja ennätysjnoksijoista
veistätetään^-valtion varoilla kuva­patsaita.
Suurimpia isänmaan pettäjiä, ty­peryyksiä
juhlitaan isänmaan . suu­rimpina
- miehinä ja rohkeimmat, i -
sänmaan miehet heitetään isänmaan
pettäjinä " y l i laidan".
Biitaliuhdan <EsalIe kävi näin.
Kukapa ei muistaisi Biitahuhdan
Esaa ja kukapa ^eij olisi nauttinut
hänen hiotusta satiiristaan j a mehe­västä
huumoristaan; Kun "Yhden
Meistä" vakava sana ei auttanut,
tai jos asia muuten sitä vaati, sil­loin
Yksi Meistä astui yläkerrasta
alakertaan. Otti asiat tai persoonat
katseltavakseen^ naurettavilta puo­lilta,
tai ivan ruoskalla lyödäkseen.
Ottipa hän lyödäkseen , kotikaupun­kinsa
kunnialliset porvarit, homeh­tuneet
kaupunginneuvokset, tai val­tion
"viisaat" johtajat, valehtelevjit
sanomalehtien toimittajat, puolue­johtajat,
lainoppineet tai kenen
vaan, -niin kyllä lyötävä tuli lyötyä'
j a niin, ettei ollut takaisin antami­sen
'varaa. iBiitahuhdan Esa - osasi
kirjottaa; niin, että, se kelpasi hie-noimmalle
estetiikolle ja^ sitä ym.
märsi j a siitä nautti yksinkertainen
rahvaan mies. Kun * hän slaskeutui
ehdessään yläkerrasta alakertan
ja''alkoi käytellä-^satlirin ruoskaa,
niin kyllä vastustaja tunsi saaneen­sa.
' /
Biitahuhdan Esan ivanruoskan is­kut
sattuivat juuri härkäporvareihin
ii siitäpä syntyikin vihat. Tämän
ajin ihmistyyppi^ ei osaa tunnustaa
pahoja tekojaan . ja hylätä niitä,
vaan koettaa tehi^ opettajansa viaa-rattomaksi.
J a kun: ej kykene saa­maan
hengen aseilla, niin tekee sen
raajalla voimalla. Sellaisen tempun
osaa kyllä kuka vaan. Aasikin osaa
potkaista, mutta aasimaiseksi teko
ää.
Tämäjkin Bii^huhdan Esan " y li
aidah*^. potkaisemlhen on yksi suu-aasin
potku,' monien muiden jou-kosaSi
joita Suomen härkäporvarit
ovat suorittaneet ja on varmaan
vielä pahana lisälehtenä tämän
maan historiassa.
^iin se on. Vuosi sitten härkäpor-
Varit, 'Bummin Jussien ystävät hy-kertelivät
tyjrtyväisenä käsiään.
Voima oli auttanut siellä, missä jär­keä
ei ollut riittänyt. Vihattu mies,
rohkein isänmaan mies,' suuri mies,
miehenä . j a i kynänkäyttajänä : oji
mennjrt—r isänmaan pettäjänä, yh-,
teiSkunnan hylkiönä yli laidan.——
Mikä ironia!
Mutta joskus vielä, se on varma,
silloin kun Bummin Jussit ovat jo
unohtyneet, elää Biitahuhdan Esa.
a kerran vielä tulee aika, jolloin
hänelle j a hänenlaisilleen ' patsaita
pystytetään.
Kimmo.
Neuvosto-Venäjäm
•amnoista "
naan tov.
_ Touneenpaaeva k S f
ta jokaiseen ir—
non Keski, i
n osastoon, joten
paikkal
että niiden 0'sai;;]:^^^^^
»^doUisinmiM^"^'*?!!^
kuulemaan puheita i ^ ? " ^ * ^ .!
nituista paiko^l^.'''^!^,!
Mamituilla paikkaicaiuun;,
vien osastojen talee S -^1
suuksista hyvin,1^7„f«
lemaan saadaL, „ ^^""^-^^^
paiS^„,,rt"H»^
työläisiä,
näiden puhetilaisuuksien
Toimikaa QJJ
paljon paikkakunnallaT^^
nstöUä olevia järjestön
seksi! «««hJ:»^:
Toverillisesti,
Canadan K. S. Järjestö, 1^
paneva komitea ^
k=tta S. G . N E I I , E W ^ |
Pöytäkirja
K. S. Järjestön Toinasjj. 1
van Komitean yli
^eski. ja Lanti-Ontarion osostoille.
Tov. A . T. Hill puhuu seuraavil-a-
paikkakunnilla Keskii; j a Mnsi-
Ontariossa
Sault Ste Marie 14 p. /
Nipigon 1i6 p.
Fort William 18 p.
I^ort'Arthur 19^ p.
Xanitistikwia 20 p.
-Conmee 21 p.
,Fort Frances 22 p.
Kuten tunnettua on .^tov.- H i ll
, uuri palannut Neuvosto-Venäjältä,
ossa hän o l i läsnä Kolmannen S!anr
ainvälisen. Punaisen Taloudellisen
kansainvälisen sekä Kommunisti­sen
Nuoriso-Inteniationalen Icon-gresseissa.
Näiden. konununistis-en
maailmankbngressien tärkeim­pien
päätöksien .selostaminen : ja
.kokouksesta syyskutm j i '^
1924. •
Saapuvilla olivat toimeapcai
komitean jäsenet Kivi, J,
kela, Latva, Ahlqvist, A. 7 5
varajäsen Kahila ja sihteai^]
Vapauden vastaava toipttij,yj
Saari. Puheenjohtajana toiaj^
Ahlqvist. .
EractS jSrje.tönnne iäseiS ^\
taan nostetun .kunnianlonlijBv|
tun johdosta päätettiin sihteaiTil
vottaa hankkimaan.asiasta saj^J
lisimman tarkat tiedot sekä;
mään niiden perusteella
siin valmisteluihin tarpetn xM
miin toimenpiteisiin ryhtymLcS^
ten. . •• ;„
Keskusteltiin ."Vapaus"-le]iii^|
säilön suhteen saapuvilla ollcesj
taavan toimittajan tov.
kanssa, joka lupasi ottaa
keskustelun aikana iehdejij
töön nähden esiintuUeen-panevan
komitean arvostelun, i
Sihteeri ilmotti
Beaver Laken osastolle ja
ritoimikunhan sihteerille
jossa osotettiin, että osaito'
laan rikkoo järjestömme
edustajakokouksen päätöstä,
päättää syyskuun 23 päiväkai
massaan' kokouksessaan siiiiiiH
maisuutensa "Lpme Fajme/ji
distykselle, laillistettu", ja
tiin, ettei kokouksessa; saa |
omaisuuden siirtämisestä jsi
tanefinsa' 'töv.- EllifteniS'!!
mainittuun kokoukseen,
toimenpide hyväksyttiin ja;
kirjeisiin ei ollut vielä,!
vastauksia, jätettiin asian
käsittely seuraavalle kokon
Luettiin erään Mindan
entisen jäsenen kirje,-iohh
settiin ei antavan aihet^
piteille tällä kertaa.
Wliite Laken ptaston entisS
senten kirje,- koskien toii
van komitean päätöstä,
töksien johdosta, joita eräsöj
Laken osaston jäsentä vastoi
tehty,'luettiin. Kirielmän:|j
jille päätettiin ilmottaa,
meenpaneva komitea
peettomaksi peruuttaa aa>|l
kemäänsä päätöstä ainaka^J^
kun edustajamme on sei
paikallisen osaston kansa ^
suhteen;
Tov. A. T. Hiirpäättettml
tää puhujamatkalle Etelir|
ja Länsi-Ontarion
ymmärryksellä, että täi»
noastaan isommilla
Luettiin Yhdysvaltain W.-
toimeeripanevan komitean'
la he ilmottivat, etteivät J*]
tu ehtoihimme näytelnu^
miseksi ja asettivat
että vaihdetaan kappale ^
ta. Tähän päätettiin v
temme me voi hyväksyä
toäan ja neuvottelu
ta^n päättyneeksi.
^Tunainen Soutai»"-^'^!
telmäkappaletta tarki
litun komitean lausnnno!!;:!
teellä päätettiin näy
taa tekijälle.
Pöytäku-jan
tiin O. K- Jokela ja J.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
Olemme tarkas1an«J^
van pöytäkirjan j a '
sellaisenaan.
O. K. Jokela,
Pöytäkirjan
SUURVARAS
Kemiri raastuvano^
edllä. kaksi Eeffldi,:
tekemää törkeätä
S;a35tuvanoikeus
näistä rikoksista
teensä ff vuotta
johon Ksättynä Kenz»^^
lakunnanoikendessa
nuo. Musta, rm
tettynä-tuh- tuoin»*'
vuoden kori
mm
mmmm
Vapauden j<
päivinä. Jos jok
leja, pyydetään s
den konttorun JS
Asiamiesten
missä kirjoissa O]
na, jäänyt hinta
on 11 ja sen hi
Ensimäisen
lopulla, joten af
miiksi, on parha
Vapauden kontto:
taan noin kymn
luun asti
Sellaisille p:
lähetetään kenell
KaikiUe tila
manttaa, että lä
keellä on joulun
joulua ehditä joi
Pyytäkää, mi
L ä h e t y s l i
40e lähetykaista
50c. lähetyksisti
169.99 asti; : 76c
160.00—»99.98 j i
kilta 1100.00 taih
remmiltä läbetyki
sanomalähetyksille
»Jr.60. ^ "
Torontossa ' ot(
tyksiä vastaan S
Broadvievir Ave.
LaiTapiletteja i
Tiednttakaa pii
Yluimielityys on '
mbntissa, Algomalir
malaisilla '^jabbareil
pä 22-mailia :icaukf
Miehistö luvultaan .'
kaikki suomalaisial
päättänyt • lähettää
pois kähipältä; Hei
takin "tunnesyitä",
set, joita he töiva
valheellisia ja he i l
tivat että ne ovat ]
mä tapahtui kokoul
dettiin kämplällä san
uusi ruuanlaittaja sj
jonka toinen isänni
tulemaan kämpälle
että entinen"kokki'
het kaikki yksimiel
että he pitävät ent
tajan koska hän on
vänsä tyydyttävästi,
alistuttava miesten <
he olisivat jääneet
Työläiset kaikkiaUi
kaikkien jä kak^ y
On mukavaa nähdä i
syys on voimaa. IM
Iäisille olisi yksi: i i
järjestäytyminen,
metaätyöläiset järje
taistelkaaipme itselle]
det jotka meille kuu
Kirjeitä Vapand
seuraaville: Heikki-
Ernest Lendbergi—
l ä— Ivar Lehtonen
kelä 4 — Hiskias 1
Martta Koponen-— i
— Yrj5 Virtanen _
•— Tatu Kauppinen i
— Alli Saarnio —
— Tatu Uotinen
lä — Vihtori Vale
Viemärö—- Vihtori ]
ti Kaipunen - 1 Yr
Kustaa Porkkunen ~
nen — Aksel Kom
Prusti HeikK B
Rastas. Lähettäkää
tä voidaan kirjiet
muutamien kiipeet
olleet pitkää aikaa,
TirSläineii' taas a
veytensä. Duncan,
työskenteU Proyihcij
Co, Ltd., polte itse
nnntaina pahasti kuE