Canadan uutiset, January 29, 1925

              SIVU 3 CJU!Tjy):A33! JJUTIS PORT ÄBTHUR, ONT.„ "CÄT^ILV..Torstaina, Tai^^iiK. 29,1925 c>i NUMERO 5
CANADAN UUTISET
Buomalalnen Banomalehti Canadassa
Umestyy Ijokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.60 puolelta vuodelta, i 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $3.50
fcöko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille flmoituksll-te
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja; nimenmuuttoilmoituk&et 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naimar
Ilmoitukset $2i00 kerta, $3.00 kolme
kertaa» Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00.
SyntymäiJmoitukset $1.50.' Avioeroil-moltuks^
t $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon : aijotuista ilmoi-tviksista
perUään 15 senttiä riviltä.
Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
50c; Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 ' tuu­malta.'
,
Kaikki liikkeelle aijotk kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella • i
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
^— '—-s—— ——•——— :—
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. 1
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehdfen konttoriin sekä vanha että uu-"
sl osoite.
"CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The ; Finnish NewspapQr in Canada.
Published every Thursday by
The Canadian Nevvs Publishing Co.
. ' Lauri Maunu, Editor.
Daily NeW3 BIdg., Port Arthur, Ont.
läminen on useimpien 'elämän
mrjuuksien lähde. Sellaiset vää'
ät 'käsitykset johtuvat lahjak­kaiden
ihmisten epämoraalisista
ilrjoituksista ja mnun ihmiskun:
aan ajattelemattomaeta matkimis*
lalusta. — Steele.
Kaksi erilaista lausimtoa.
samasta asiasta.
CANADAN UUTISET
Is welcomcd and read in every Finnish
home In the Dominion. It is the'only
direct advertising: meijiium for those
mannfacturers and merchanta who
wLgh. to create and build a profita.ble
and permanent demand for thelr prod-uctfl
and merchandlse by tho largc
and ever growing Finnish population
resldlng in Canada. Place your trial
advertisement and get rehulta.
Advtertieing rates 60c per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reacli our of-fico
Wednesday noon to appear on
Thur9day's issuc.
Subscription price in Canada. $2.50
per year, XTnlted States and other
countrles • $3.50 p^r yealr in advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, f915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
^UUTISET, \
To help preserve the i ideals and
eacred tradltlons of |this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and insplre others
to respect and obey them: To strive
unceasingly to quicker the publlc's
scnse of cIvic duty: In all ways to aid
Inmaking this country greater and
better tjian we found .it.
''Rajan toiselta puolelta tulleisv
iia tiedoissa mainitaan amerika-laisten
sijoittaneen lähes $2,500,-
000,000 Canadan eri maakuntiin
. . . Muuan Dominionin parla-irientin
lainsäätäjistä näkee tässä
vakavan vaaran ja sanoo^ että se
päivä ei ole kaukana, jolloin 'Ja,'
nada sulautuu Yhdysvaltoihin,
Eri maakuhni.sta tulisi silloin
suuremman unionin valtioita. Tä­män
tapahtumista ei tarvitse pe*
-Iätä. Päivä saattaa kylläkin'tul­la,
jolloin, mantereellamme on
vain yksi tiinoa valtioiden liitto-yhtymä,
mutta se saadaan aikaan
ilman verenvuodatusta tai yastak-kaisteri
mielipiteiden yhteentör­mäystä.
Setä Samuli ei puno mi­tään
salajuonia "Pohjolan lumi:
neidon" ryöstämiseksi, eikä mv
kään pikainen yhteenliittyminen
tunnu todennäköiseltä. Jättä­käämme
t ä m ä asia tulevaisuuden
ratkaistavaksi." — TJOS Angeles:
TimoB.
: "Canadassa on varsin syvälle
iuurtunut, usko, että tämä maa,
voi päästä parempaan asemaan
tulevaisuudessa, pysyttäytymällä
poliittisessa yhteydessä emämaau
kuin minkään muun maan kans­sa.
Poliittiset käsitykset ovat pe­rinpohjin
muuttuneet senjälkeen
kun Amerikan 'kolmetoista siirto­kuntaa
riiteli Yrjö ITItnnen kans­sa.
Sellaisiin riitoihin ei nyk.v
ji ä n oi e mi t ä än a ih e t ta ei k ä in i-tään
mahdollisuutta. (*anadaU«!
on myönnetty kaikki se, jota saa­dakseen
mainitut siirtokunnat
ryhtyivät kapinaan onpa siIHi
vielä paljon enemmänkin. Ellem­me
voi tehdä Canadasta siuirta
ja menestyvää kansakuntaa . l)rit:
tiläisten kansojen, yhteydessä toi-miesfiamme,
' on syy kokonaan
meissä itsessämme.'' — Toronto
Star.
ta Yhdysvaltoihin on tavattomas:
ti vähemietty merkitsee se britti-
^läisille sdirtolaisille yhä viekotte*
levampia tilaisuuksia. Sensijaan
että heidän täytyisi kilpailla työ­paikoista
satojentuhansien mui­den,
toisista maista tulleiden siir­tolaisten
kanssa, on englantilai­silla
nyt suurempi mahdollisuus
saada, työtä heti j a paremmilla
palkoilla-
Yhdysvaltain uusi siirtolaislaki
on Britaiiniassa saanut osakseen
ankaraa arvostelua, joskin samak
la myönnetä än, että Yihdysvalto j a
ei voi syyttää, vaikkakin se näin
äärimäisillä toimenpiteillä on
ryhtynyt kontrolloimaan Euro­pasta
tulevaa siirtolaistulvaa.
Canadan täytyy nähtävästikin
panna alulle kokonaan uusi ja pe­rinpohjainen
kansallinen jälleen-rakennusohjelma
saadakseen ha­luttujen
siirtolaisten mielenkiin­non
Canadaan kasvamaan. Lisää
tällaisia siirtolaisia täytyy saada
pian jos kerran mieli tässä maas­sa
säilyttää enemmistö brittiläi"
sellä kansanaineksella.
täisen kuvan. Esimerkiksi roo­malaisesta
Catosta, joka tavalli­sissa
oppijfirjoissa esitetään isän­maallisuuden
jalona ruumiillistu­mana,
lausuu rauhanystävä ja yh­teisen
ihmisyysaatteen innostama
Wells, että Cato oli ahdasmieli­nen
ja yltiöisänmaallinen sota-kiihkoilija.
* I
Teoksen suomennoksen maini­taan
olevan varsin nautittavan,
kuvituksen loistavan ja ulkoasun
kaikinpuolin komean.
ruhtivat Canadaaii toivossa .pääs" rlähimpinä vuosikymmeninä juu* "Ny^yiiieii knrssimme rahaiälfr^
Alfred Nobel ja hänen
palkintonsa.
Neuvostohallituksen virkaherro-jen
potkut.
Canadalaisten itseluottamus.
—, E i ole kylliksi, että itsellesi
niuodostat mah.dollisimman hyvät
käyttäytymissäännöt jmaailmassä
p.^intye.ssäsi. Sinun tulee myös
t.etää, milloin niistä pitää luopua
ja milloin tehdä poikkeus. >
— Jokaisella Isuurella ihmissie­lulla
on omat näkynsäj, joita hän
on miettinyt niin kauan, kunnes
halu. saada ne toteutumaan on
vallannut kokonaan hänen ole­muksensa.
— Tehdessäsi erehdyksen älä
.i;'ä sitä kauan aikaa tuumimaan.
Koeta päästä selville erohdyk.sen
sxystä ja luo sitten k^atseesi e*
teenpäin. Erehdykset ovat viisa­uden
.opeiuksia; jMenneisyyttä ei
vpida muuttaa. Tulevaisuus on
r''.nuh määrättävissäsi. Hugh
White.
— Sensijaan että rukoilemme
kiusauksista päästäksemme, tuli-
R: meidän a jatella, mikä tehtävä
kiusauksilla on moraalin maail*
mni^sa. Jos ne meiltä otettaisiin
pois, ei meillä olisi tilaisuutta ke*
httyäv: voimakkaiksi ihmisiksi
Me'stä/ tulisi välinpitämättömiäv
puolelle ja toisella heilahtelevia
ja hyödyttömiä olentoja. Hen*
rv Drummond. ^
— Ei ole mitään auringon alla,
mikä olisi pahempaa kuin järjen
väärinkäyttäminen, ja kuitenkin
on se paiheista :^leisin. Se on nyt
levinnyt molempiin sukupuoliin
ia kaikkiin ihmiskunnan säätyi*
hin ja luofekiin; ja tuiskin on ole*
massa sitä ihmistä, joka ei panisi
sn urempaa arvoa siihen, että hän*
.tä pidetään sukkelana ja ilahjak'
kaana kuin siihen, että häntä pi*
detään rehellisenä ja hyveellise*
nii. Miitta tämä ottnetorf hälu pi'
kemmin olla tervejärkinen kuin
Vaikkakin canadalaisten luot­tamus
maahansa on usein joutu­nut
sangen kovaan koetukseen,
on se kaikesta hnolimatta pysy­nyt
järkkymättömänä. Epäedul­linen
kauppa- ja liikepolitiikka
on • sulkenut, satojen tehtaiden
ovet ja pakoittanut sadattuhan:
net ihmiset lähtemään Dominio;
nista etsiäkseen toimeentuloa Yh-dvsvalloissa,
mutta sekään ei ole
voinut järkyttää kansan enem­mistön
uskoa maansa menestyk­seen.
Yleisten varojen skandaa­limaisen
tuhlaava käyttö ja tavat­toman
rasittava verbtussysteeml
eivät ole saaneet kansaa luopu­ma
a n u skosta a n m aansa tule va a n
suu r uu t e en j a s i i h e n \ a n n u n 1 e e n,
että paremmat ajat ovat aivan
kynnyksellä.
Näin kirjoittaa muuan canada-lainen'
lehti hetkellä, jolloin
maan t a! o u d e 11 i n e n t i 1 a n n e m o n i 1-
la eri aloilla- ei o!e erikoisen roh­kaiseva.
Mistä on sitten etsittä­vä
syytä tällaiseen optimistisuu".
teen? . ^Ennenkaikkea siitä tode­tusta
ja tunnustetusta tosiasias­ta,
että Canada on yksi niitä maa­ilman
maita, joissa luonto on yl­täkylläisesti
jakanut antimiaan
jnka taholle. Canadan mahdolli­suudet
- maanviljelyksen, metsä­töiden,
kaivosteollisuuden y. m.
alalla ovat yleisesti sanoen rajat­tomat
j a ky k e n evä t va r m aa n e n-n
e n p i t k ä ä t a r j o a m a an a su k k a i 1-
le ylitä hyvät ellei paremmatkin
toimeentulomahdollisuudet kuin
mikä muu maa tahansa.
Leon Trotski on erotettu bol-shevikien
sotaneuvostosta, ilmoit­taa
Associated Pressin kirjeen­vaihtaja
Moskovasta, missä tä­mänsisältöinen
: puolivirallinen tie­donanto
on julkaistu. Trotski
aiotaan erotaa myös kommunisti­puolueen
korkeimmasta hallinto­elimestä
ja neuvostojen toinieen-p
a ne vasta k o m i t^ a s t a, el lei lui n
luovu tottelemattomuudesta kom­munistipuoluetta
kohtaan.
Trotski, joka nähtävästi edck
loen on Moskovassa, vakuuttaa
alistuvansa puoluekuriin, vaau
hänen vakuutuksiinsa ci ilmeises­ti
liskota^ sillä liän on kirjoitta­missaan
a 1 la n k u m o u s m u i s t e l m i s;
sa lausunut jotain sellaista, joka
ei ole yhtäpitävää leninismin ja
komnHinismin teoriain kanssa,
Trotskia eivät hänen johtavat
kommunistitoverinsa ilineisost;.
]u cl ä n iin puna i sena k uin t ä y d el:
lisesti oikeaoppisen kommunistin
tulisi olla. Sitäpaitsi häntä epäil­lään,
ainakin niin voidaan olet­taa,
henkilöllisistä vallantavoitte-luista
punaisten sotavoimien yli"
komentajana.
Venäjän kommunistien keskuir ^^^^^[^.^^
dessa on käynnissä taistelu val­lasta,
tai periaatteista — miten
Kun lukijat taasen ovat huo­manneet
sanomalehdissä monasti
mainittavan Nobelin palkintoja,
niin heitä varmaan huvittaa saa­da
tietää jotakin niiden säätäjäs­tä
ja hänen säädöksistään.
Alfred Nobel syntyi S Tukhol­massa
21 p. lokakuuta ^%'•V^, Iiii-nen
isänsä oli keksijä räjähdys­aineiden
alalla. Poika paransi i-sänsä
keksintöjä ja tekipä lisäksi
nerokkaita V keksintöjä, joista
i n ai ni 11 a k o o n e t e n k in d y n a i n ii t in
j a no 1) e 1 r u u d i n k e k s i n t ö. N ä i 11 a
keksinnöillä ja petroliteollisuu-della,
jota hän veljiensä kanssa
harjoitti Bakussa Venäjällä an­saitsi
hän valtavan omaisuuten-sen
nyt vain ottaa. Toisella puo­lella
on Trotski ja loisella Kainon-jev.
Stalin, Sinojev y. m. puolu­een
keskuskomitean johtajat.
Trot sk i ei il m e isest i. ole il mau ys-täviä
ja liittolaisia. Nykyiseen
tilantee seen s i sä 11 y y m on en kait ;i r
sia mahdollisuuksia.
Maailmankirjallisuuden merkki­teos
suomenkielellä.
Englannin siirtolaisuuden suun­taaminen
Canadaan.
On hyvin tunnettu asia. kirjoit­taa
"'Ottawa Citizen", että sodan
jälkeen on Britanniasta kulkeu­tunut
alituinen siirtolaisvirta
Yhdysvaltoihin. Tulokkaat ovat
olleet parempaan luokkaan kuu­luvia
englantilaisia työläisiä, eri­koisesti
ammattitaitoisia : me'ka-nikkoja.
Kilpailu kvotalaissa
brittiläisille myönnetyistä siirto"
Jaisluvista on Englannissa sangfen
ankara.
rehellinen, sukkela^ kuin hyväsy! Kun siirtolaisuutta muista mais-
''Historian ääriviivat", engiaiV
tilaisen kirjailijan TT. (r. AVellsirt
k a u 11 a m a a i 1 m an s u u r t a h u o n i i o-ta
herättänyt toos on ilmestynyt
n y tt emm \ n ni y iis su o in eii k i o. 11>;es
sä asussa Kustannusoskeyht iö
Kirjan kustantamana Helsingis­sä,
käsittäen 94.'l sivua j a maksa­en
sidottuna 200 markkaa.
; Helsingin Sanomissa jiiikais'
tussa teoksen arvostelussa laumu­taan,
että "Historian ääi-viivat"'
on omiansa herättämään ajatuk­sia,
avartamaan näkcipi.riä: ja
selventämään ajattelevalle /ky
ajan ihmiselle polttavia .kysy­in
^'ksiä. Teoksessa h a ah m o 11 el"
laan maapallon ja sen koko elä­män
historiaa elämän ensimäises'
t ä ilmestymisestä nykypäivien
kuIttuu ri-ihmiseen asti. Helppo-tajuisella
j a viehättävällä tavalla
sekä valaisevien kuvien avulla on
siinä ihmiskunnan historia esitet­ty
ja sen ohella myös niinsanottu
geologinen eli maan kehityshis-historia.
Tieteen tulosten ja saa­vutettujen
kokemusteTi valossa ja
niitä mielikuvituksellaan täyden­täen
tekijä esittää "ääriviivois­saan"
yleiskuvan Tuomakunnan
tähänastisista vaiheista, tehden
sen tavalla, joka kokonaan poik­keaa
tavallisten kuivien tietojen
j a numeroiclen yhteenkasaamises-ta,
jollaisina useimmat historiat
on tavallisesti opittiv tuntemaan.
Kuvattavaansa Wells katselee
tarkalla; arvostelijan silmällä.
Muutamista historlen merkkihen­kilöistä,
joiden pään ympärille
jottut historioitsijat ovat luoneet
sädekehäti hohtamaan, -^esittää
kir;iailija !&oko lailla toisenkal-sa.
Hänen keksintcinsä ovat kuului­sia,
mutta mainio on myös hänen
t e s t a me n 11 i n s a, . j o k a o n ai 1 e ki i-joitettu
27 p.. marraskuuta 1805.
Kun se Nobelin kuoltua 10 p.
joulukuutta- 1896 avattiin, niin
maaitma liä mmästyi säädösten
suuruutta. Eihän milloinkaan
ennen oltu nähty sille vertaa.
AIi'red Nobelin nimi kulki entis­tä
suuremman maineen siivillä
ympiiri maailmaa.
Määrättyään yksityisille henki
loille noin: 2 inilj. kruunua sääsi
Airrcd Nobel jäljellä olevan rr
maisuutensa koroista joka vuosi
jaettavaksi vii^i ,j)alkintoa. No
olivat iysiikan, kemian, lääketie­teen,
kirjallisuuden ja rauhan
I )a I k in n o t. \\ a u h a n pai k in to oi 1
erityisesti sille, joka oli parhar
ten vaikuttanut kansajn veljes-tymisen
hyväksi, pysyväin annei-j
a i n A'ä h e n t iini i s e k s i s e k ä ra u h an '
konpjressien muodostamiseksi tai
lievittämiseksi. Palkintoja ja kä­essä
ei saa välittää siitä, mihin
llisuiiteen palkinnon saaja
kuuluu. Kuotsin tiedeakatemia
1 n ä är ä s i f >' s i i k a 11 j a < k e m i a n pai •
kinnot. Karoliinien laitos läke-tieteen.
palkinnon, Tul\^u>lma.ssa
o 1 e va a'k a t e mi a lei r j a 11 isuiul en pa I
kiniioii ja Norjan suurkäräjäin
valitsema valiokunta rauhan pal­kinnon.
^Mainittuun valiokun­taan
kuuluu aina viisi jäsentä.
, Kun Nobelin pesä kirjoitus-kirja,
sisälsi jäämistä pyörein lu­vuin
31,600.000 kruunua,. niin
huomataan että, että :Nobel oli
todella suuri lahjoilta ja.
; iMon e t merk k im i eh e t - e i'i ka n*
sain keskuudesta ovat jo tulleet
osallisiksi näistä' palkinnoista,
jotka muuten ovat tuoneet lluot-sille
ja Korjaile melkoisesti ar­vonantoa.
Siirtolaisuus Suo­mesta
Canadaan.
Suomen siirtolaisvirran suun­tautumista
Canadaan kuvaavat
seuraavat tilastotiedot. Yhdek­sänä
ensimäisenä kuukautena v.
1022 tuli Canadaan 276 suoma­laista
siirtolaista. Toissa vuoden
yhdeksän eri kuukauden aikana
saa pui heitä 3,740 ja viime vuon­na
samojen^ kuukausien aikana
saapuneiden lukumäärä nousee
5,700 ra a n.
Enimmän on suomalaisia saa­punut
kevätkuukausien, aikana,
ollen korkeimmillaan huhtikuus­sa,
jolloin tuli 916. Jos samaa
menoa olisi jatkunut'; olisi viime
vuonna Canadaan siirtyneiden
luku noussut 10,000 .-een. Nyt se
tuskin kohoaa 7,000 reen, mutta
on sellaisenakin noin 10 kertaa
suurempi kuin siirtolaisuus Suo­mesta
kaikkiin muihin maihin
yhteensä.
Viime kevään suunnaton siirto­laistulva
Canadaan johtuu pää­asiallisesti
kahdesta syystä. Var­sinaiset
ansiotyöt ovat Canadassa
pääasiallisesti kesän aikana, jon- Canadan taloudellisten olojen ke­hityksestä,
mutta ei kysytä suur­ta
uuden siirtolaislain valmistut-tut
sieltä popeammin Yhdysvaltoi
hin. Uusi Yhdysvaltain siirto­laislaki
tuli kuitenkin entistä
ankarampi ja Canadasta siirty­ville
suomalaisille aivan ehkäise­väksi.^
Canadasta Yhdysvaltoi
hin pääsevien suomalaisten varsi­nainen
osuus suomalaisten siirto­laisten
kvotassa on vain 2 henkeä
vuodessa ,siihen luettuina Suo­messa
syntyneet (Janadan kansa­laisetkin.
Kuitenkin on heitä
hiukan enemmän päässyt, kun on
Canadan suomalaisille luovutet^
tu muutamia - * 'numeroita^' siitä
10 'prosentista;: joka suomalais^-
ten yleisessä kvotassa on ulko­mailla
asuvia suomalaisia varten
myönnetty. Joka tapauksessa on
Canadasta Yhdysvaltoihin siirty
misluvan saaminen ollut melkein
mahdoton.
Tämä on puolestaan aiheuita-n
u t, ett ä si i 1-1 y m i n e n C a n a d a a n
toivossa, että sieltä pääsee Yh­dysvaltoihin,
on inelkein.v lakan"
nut. Se selittää osaltaan siirto:
läisuaden Suomesta Canadaan'
vähentymisen. Muitakin; syitä
tähän vähentymiseen on ollut-vai­kuttamassa.
Canada on. saanut
enemmän siirtolaisia palkkatöi­hin
kuin se on jaksanut käyttää.
Maan omat käytettävät pääomat
ovat vielä suhteellisen vähäiset.
Suomalaiset,-joilla.ei ole pääomia
aika a kseen edes va pa ast i sa a t a;
villa hallituksen nvailla uutis;
as u k ka i n a, o va t o 1 le e t ) > a k o i t e t u t
t u rv a utuinaan palk k a t öih in, Nii­tä
ei heitä varten ole talven ai­kana
sanottavasti muualla kuin
inetsänhakkuutöissä. Vuosi sit­ten
näistii maksettiin 40 dollaris­ta
ylöspäin vkuussa täysi hoidon
ohela. Nyt tarjottiin alussa vain
2.1—30 dollaria, vaikka sittem­min
on vähiin no.stettu. Suoma­laiset
tosin eivät muuta kuin hä­tätilassa
työskentele kuukausi^
[laikalla. 11c tietävät urakkaso-p
i m u k s i SS i i ]) a r e m m i n a n s a i t s
V a n s a, 1 n u t ta n i i s« ä k i n o v a t e Ir
dot olleet vastaavasti huonom­mat.
Tämä ei ole houkutellut
siirtolaisuuteen, varsinkin : kun-
])elätään tiiman talven aikana suu
rem pa a ty (i tt (> myy 11 ä k u i n vi i me
• talvena. Syksyllä on kyllä met-.
satoihin \lcensä helppo päästä
ja se, joka valitsee koko talven
kestävän työn ja pysyy siinä, voi
katsoa olevansa turvattu. Mutta
jos joutuu etsimään työtä joulun
tienoilla ja sen jälkeen aina huh­tikuulle
asti, silloin hätä saavut­taa,
sillä näinä kuukausina on
melkein mahdoton saada kannat-tavaa,
tuskinpa mitään työtä.
Näin ollen olisi mitä suurimmas­sa
määrässä suotava, että Cana­daan
ei talven selkään siirryttivisi
työansioitten toivossa.
Canadassa on toteutunut vielä;
suuremmassa määrässä kuin en­nen
Yhdysvalloissa se totuus, et^
t ä siirtolaisten on alussa, ainakin
ensi vuoden aikana, kova kärsi--
myksen koulu läpikäytävä. Har­va
on se, joka heti alussa on
päässyt varmasti kestävien liha-j)
atojen ääreen. Oudot olot ja
kielen taitamattomuus ovat oi:
leet esteinä. Uusi maa mahdolli­suuksineen
. ei käden käänteessä
avaudu tulijalle. - Heikommat'
sortuvat tai saavat kurjuutta |
kestää. Toiset palaavat ajoissa
takaisin. Kuitenkin on palaajien
luku saapuneiden suureen luku-;
määrään nähden verrattain Vähä­nen.
On tietysti sellaisiakin,
jotka varojen puutteessa eivät
pääse palaamaan, vaikka halua
olisi. Näyttää käyvän Canadas­sa,
kuten on käynyt Yhdysval
loissa, että enemmistö tulijoista
jää ainakin, .pitemmäksi ajaksi
maahan. Ja ne. jotka alkuvai­keuksista
selvittyään asettuvat
maahan, ennen pitkää kutsuvat
omaisiaan ja tuttaviaan. Ja ne,
jotka näin kutsuttuina tulevat,
pääsevät helpommalla, kun on
joku, joka iieitä alkuaskeleilla
johtaa. Nyt ovat melkein kaikki
outoja alottelijoita, joiden on a-sema
itselleen yksin, ilman apua
raivattava. Sen vuoksi on heidän
kaikki kovat koettava henkilö­kohtaisesti.
:
Nyt on suomalainen siirtolai­suus
Canadassa ehkä vaikcim-:
massa vaiheessaan. Xietysti siir­tolaisuuden
jatkuminen riippuu
ri- Canada olemaan. Sitä todistaa
sekin, että niistäkin, jotka ovat
yrittäneet Australiaan tai Etelä-
Amerikaan, moni pyrkii siirty­mään
Canadaan. Tähän kai vai
kuttanee osittain se, että Cana­dan
ilmasto, kylmästä talvesta
huolimatta, on suomalaiselle sopi­vin.
• •
Toistaiseksi ovat uudet tulok­kaat
verrattain vähässä määräs­sä
asettuneet uutisasukkaiksi.
Sen sijaan on vanhempi polvi jo
suureksi osak.si maanviljelykses­sä.
Ilman perusvärejä on vaikea
alkuun päästä. 'Suurin' osa uu-tistulokkaista
vielä harhailee et­simässä
päivänansioita satunnai­sissa;
töissä. He.liikkuvat paljon
ja monet kuluttavat ansionsa
matkoihin sekä elantoon työnet-siniä'aikana.
Akseli Rauanheimo.
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Totuus Venäjästä.
Myös myömm© pankki-caoituk
sia (shekkejä) markoissa ylll
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi,
sia, kolmen prosentin korkoa T<<k
täviä matknstajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaÄ *•
taan siellä voimassa-olevan dol^j».
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksill*
postin kautta on 15c. summill*^
alle $20.00; sitä suuremmilta BTU»"
miltä mitään kuluja ei peritä.
LäihetyBkulat sähköteitse oa
.66 kaikilta summilta.
Englannin ammattiyhdistyksen
lähettämä valtuu.skunta on hiljan
palannut takaisin kuusi kuukaut­ta
kestäneeltä Neuvosto-Venäjäl­le
tekemältään. "tutkimusmat­kalta"
ja antanut neuvostolassa
saamistaan vaikutelmista bolshe­vikeille
mitä edullisimpaan muo­toon
laa'ditun alustavan raportin.
T ä m ä n j o h.d o s t a k i r j o i 11 a a '' 01 a s-gow
Herald'':
" Meidän täytyy myöntää, ett'-
emme tunne todellista totuutta
Venäjästä, mutta siitä mc olcinme
päässeet varmaan vakaumuk­seen,
että tässä mielettömässä do-
Ivunrentissa (valtuuskunnan mal'
kakertonuiksessa) on totta perin
vähän, Moskovan neuvostoher
rat ovat pitäneet hyvää liuolta
näistä yksinkertaisista matka-miehistä.
Siitä ilahtuneina ovat
h e. ra porttiinsa m e r k i n n e e t - " M i I -
Joonien arvosta, uutta pääomaa
voitaisiin sopivasti ja turvallises­ti,
s i jo i 11 a a. Ve n ä j ä n s mi n n a 11 o m i"
en luonnonrikkauksien, kehittä­miseen."
Aivan -.niin. Mutta
vaikka emme olisikaan loogilli-sesti
ajattelevaa väkeäi olisimme
jo : tähän mennessä muutenkin
tulleet huomaa maan, että kapitaa­lin
uskominen kapitaalin vannou­tune
i 1 1 e vi h am ie hi M e on a ivan sa-niaa
kuin lähettää suloisia, liha­via
lapsia terveyttään hoitamaan
ihmissyöjäin saarille."
Tämä lausunto on kuvaava sek
vitys siitä kannasta, jolla ymmär­täväiset
englantilaiset .Venäjän
bolshevikeihin suhtautuvat. Ja
mikäli entiset kokemukset paik­kansa
pitävät, , on Englannissa
ymmärtäväisesti • ajattelevia ihmi­siä
eli toisinsanoen, bolsehivikien:
järkähtämättömiä vastustajia
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kantta, jos sähkösanoma-lähetystä
e^i erikoisesti pyydetfi.
Osoittakaa lähetyksenne va^
taanottajan ja lähettäjän osoi»
teellä varustettuna osoitteellt
jPoreign Department
HANCOCK :: MIOH
'-Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa saomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
suurin Osa. Bolshevikivastainen
mieliala on Moskovan itsensä
.synnyttämä. Työväenpuolueen
pä ä m i n i st e ri Ra m sa y; ^la e Do na kV
joka Venäjästä toivoi enemmän
kuin ^tanley Bald\vinv koetti re­hellisessä
mielessä kaikkenas saa­dakseen
Englannin ja Venäjän
suhteet siedettävämmiksi, mutta
senkin bolshevikit maksoivat pa­halla.
Eihän enää. kohtuudella
voida Englannilta. • suurempaa
kärsivällisyyttä vaatia. Englan­ti
OM yk s i Ji i i t ä ni ai t a, j o s s a bo 1*
shcvikihall tus ei pysty saamaan
itsel I een min k ääni a ist a luottoa —
ei taloudellista eikä poliittista.
— Ammuttu nuoli ei palaa pyvS-syyn.
Sanat, jotka lausut,'tun­nit,
jotka hukkaat ovat ijäksi mft-netetyt.
Älä siis kosta, punnitse
sanasi, ole ahkera l
—I Älä murjota ja riitele. Synk­kä
mies tekee vaimostaan onnet­toman.
m.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspanldn kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
ka vuoksi sinne on aina keväisin
suurin siirtolaisuus. Toinen syy,
ja ehkä oli viime keväänä val­ta
ennustustaitoa siltä, joka us­kaltaa
väittää, että suomalaisen
kuttavin* oli se, että monet kii- siirtolaisuuden päämaana tuke
w
i
•
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
anro ja yoi niinollen maksaa aina päivän koT
keimman kurssin rahalähetyksiatä,
HlTBfiSI ON TÄNÄÄN
m
iwi
SUOfiCSN MAEÄKAA CANADAN DOI.LAili;.^T/L.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kaitta, jos säh-kösanobmlähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen / lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 ast^i, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta jseur**^valta sa-dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti
' , - ^ - -g
tai:
PORT ARTHUR, ONT.
518 St. Oatharine St., W6st/ Montreal, Qno;