Canadan uutiset, January 29, 1925

              mm\m
NUMEEO 5 CANADAN UUTISET, POEB 'ÄHUt^ÖNT,ÖiNADA, Torstaina, TaniifiiEi9ri925 srvu 8
^ ^ ^ ^ ^ ^
-r-kumpi-kin
tie.
SUOMESTA CÄNADAÄN ja CANÄDASfA SUOIPI
Ruotsin kautta
SUURIliLA JA NOPEASTI KULKEVILLA LAIVOILLA.
^ Mainio ruoka, erinomainen pulitaus ja ystävällinen kohtelu. Ruot­sin,
An^erikan Linja on telinyt parastaan kaikissa parannuksissa/joi­ta
on keksitty matkustajien mukavuudeksi valtameiilaivoilla.
Ostakaa piletti omaisillenne tai tuttavillenne Suomesta Ganadaau
tahi matkustakaa itse Suomeen tällä suomalaisten suosimalla linjalla.
HuomJ. Alennus ^^m
hinnoissa.
Matka Suomeen ja takaisin Canadaan maksaa
nyt 3:ssa luokassa ainoastaan $186— jos piletti
ostetaan edestakaisin, joka t e k e e , . , . . . . . . . . . ..
Paluumatka voidaan tehdä milloin tahansa vuoden kuluessa.
s L i n j ä n hyvjn tunnetut höyrylaivat lähtevät H A LI F AX I ST A suo­raan
GÖTEPORIIN (josta matka Suomeen kestää ainoastaan yksi
vuorokausi):
"STOCkHOLM" ....... Maanantai 16 p. Helmikuuta
"DROTTNINGHOLM" . . . . . . . Maanantai 2 p. Maaliskuuta .
"STOCKHOLM" .. . . . . . Maanantai 23 p. Maaliskuuta
"DROTTNINGHOLM" . . . . . . V . Maanantai 6 p Huuhtlkuuta
V "STOCHOLM"^^^. . . . . . . ^ Lauantai 25 p. Huhtikuuta
Göteporista matkustetaan pikajunalla Tukholmaan, missä Linjan
oma höjTylaivaoaottaa matkustajia ja kuljettaa ne viipymättä suo-,
raan 'Suomeen.
Ei mitään tullitarkastusta, ei passileimausta eikä viivytyksiä
Ruotsissa. \
Keholtamme kaikkia heti kääntymään lähimmän asiamiehemme
puoleen saadakseen tietoja pileteistä y. m.
SWEDISH AMERICAN UNE
71 Monroe St., 518 St. Catherine St. W.
DETftOIT. MICH. MONTREAL, QUE.
127 South Third St., 71 Upper VVater St., 115 Cherry St.
MINNEAPOLIS/ MINN. HALIFAX, N.S.; CAN. SEATTLE, WASH.
J. V. KANNASTO. ' ERICK J. KORTE,
Box 69, Sudbtiry, Ont, Can. Port Arthur, Ont., Can.
21 State St.L
NEW YORK. N. Y.
i
(JaHc. edell. n:roon.)
Oli kuitenkin kulunut uuuitaA
rnia minuutre.ja, eni.viMku.in uhri*
pai'pi oli f,a:irul o/iiilovi;. pci"
jai-tynecl mielit^; |oii)n)ua.in,: ja
sillii aikaa oli Delanov riää^isvt
Iiyväii matkaa. edol|tv. Ivunonkin.
s a a i t o i \' a t . 11 u D ^ k e p o ii s t i v a i' u >^{e-ivA
}'i Uit,ennä ttaji hän ei jos vai n
] ä h.t i \^; il o i k e a an s u un t a a n. S il ii.-
•paitsi voivat he. koska luMtä. oli
•paljon, hajaantua, uipt.säiin koi.-
juksi. jo.sta pakenevan oli mah.-
dotou päiUtii, li pi.
Silmiinräpäyksoksi pysiiiilyi
Deianey pistoolien.sa . sytykeruu*
t i a -tarkastam^ian. Niiliin hänen
kuitenkin täytyi turvautua, jos
mieli pitää J vihollista loitolla.
Hän hymyili, katkirasti muistel-lessaa
n a j a t n k s i aan \- aa t i ni a 11 o*
ma5.ta aseistautumisestaan, vajaa
tunti sitteu. \
alutta ehkäpä' tämä kaikki: ei
itse asiassa ollutikaau niin vaa*
rallista. Päättäen siitä vaiku"
tuksesta, minkä hänen onsimäi'
nen esiintymisensä oli tuohon.
kokoontunecWcn seurakuntaan
tehnyt, ei liän Rehkii jouttiisikaan
villien vihan esineo^ksi. Ainakaan
ei toistaiseksi liäk|'nyt vielä ta'
kaa-ajon raerkkejä.]^' -
^titen hän tulisi toimeen suo'
jattinsa. kanssa, se oli niyöhcm-m
ä n a j a n hnoli, ja ehkäpä »aat'
toi tyttö tuolla vuorella ottaa hä"
net hoteisiinsa, jb.s ei n3'^t häntä"
kin tästälähin täytynyt pitää vi­hollisena.
: Deianey alkoi jo toivoa, ettei
häntä ajettaisikaan takaa, kun
k i m a kk a k i r k u na ä k k i ii \' i i 1 si h
nen .korvian.sa; .Hän katsoi ym^
p ii r i 11 e e n j a n äk i j y r k ä n teen a la'
päässä muutamia ruskeita haa:
mu j a puitten välissä. Huntoon
vastattiin eri tahoilta, muun nur
a s.sa ni e t sä stä Dcl a n ey st a h ru lv a n
vasemi)aau.
Deianey ymmärsi, ettei kovem­masta
; vauhdistakaan olisi ollut
mitään h\öiyä, se kun vain vei.si
pian hänen viimeisetkin voiman­sa.
Voimakkaasti tykyttivvin
sydämin h ii n p o n n i s t o 1 i ta sa i s e s t i
ylöspäin. Ja vaikka hänen ke-r)
eii taa k kansa:. vii ii i tel Ien ru pesi-kin
painamaan, ei hän kuiten­kaan
hetkeäkään ajatellut laa­kea
sitä pois: käsistänsä. '
, Deianey oli suunnannut . kul­ku
n s a s i t ii V u (u-i ha r j annettako h*
ti, jolta oli äsken matkansa al­kanut,
mutta hän tahtoi väistiiä
puronuomaa. koska ajatteli ole­van
mahdotonta päästä «en yli
k p s i sylissä. Äkkiä kuului huu­toja-
vasemmalta, juuri kun met­sä
jo rupesi harvenemaan. Deia­ney
jat koi matkaansa pistooli
kädessä. . Aivan oikein. Tuolla­han
vilkuili ruskeita paljasihoi-sia
siellä täiillä puitten välis.^ä.
Miehet olivat riisuneet pois hal­jakkansa
ja liikkuivat nopeasti
samaan' suuntaan kuin Deianey.
Noin viisi tai kuusi miestä oli
Deianey näkevinänsä vasemmak
hl puolella metsässii; ja tuntui
aluksi siltä kuin he olisivat aiko­neet
.lähteä pakoon Delancyn. lä­hestyessä,
mutta he * tekivätkin
a.sei Haa n uh kaa via 1 ii k keitä ja
päästivät ilmoille sotaisia huuto­j
a kuin toisiansa innostaen.
Deianey arveli kuitenkin par
haaksiV olla näyttämättä, pienin­täkään
paon aikomusta ja mennä
vain kylmäverisesti vihollista
vastaan. Villit vetiiytyivät run­golta
toiselle. Tuntui melkein
riiltä kuin heillä olisi ollut jotain
aavistusta luinen aseittensa laa;
dusta. Äkkiä teki yksi miehistii
heiluttavan liikkeen kädellään,
j a Deianey näki keihään lentä-'
van ilmassa suoraan itseänsä
kohth Se sipasi puun oksaa,
muutti suuntaa ja iskeytyi va­vahdellen
puun runkoon, käden
ulottuvilla tarkoitetusta maalis­taan.
Toverien kohotiaessa hur­jan
karjunnan, vetäytyi keihään­heittäjä
takaisin heidän jouk­koonsa.
Delaneyn veri kuohahti.: Hän
tarttui keihääsecn ja taittoi sen.
Ei ainakaan t ä t ä asetta tulla e-nää
käyttämään, minua vastaan,
arveli hän. Jo«pa hänellä vain
ei olisi ollut lasta käsivarrellaan,
olisi hän aseillaan hyökännyt
suinpäin vihollista vastaan, joi",
den näki kurkistelevan puitten
takaa ylhäällä jyrkänteellä.
Keihään heitto oli todistanut
Delaneylle hänen vihollistensa
taitavuuden ja voimat. Hän ei
voinut poika .syliscänsä antautua
taisteluun. Ei ollut siis muuta
mahdollisuutta kuin kääntyä oi­kealle
ja kulkea aivan toiseen
siumtaan.
Tilanne alkoi olla toivoton, se
täytyi myiintää. 'Koko metsä vi­lisi
vihollisia. Hänen takanaan
ja molemmilla puolillaan kuului
huutoja: Ja nuiistae«saan hirve*
iin uhrinäytelmän Delaneyta
kauhistutti. Pelko alkoi ahdis­taa,
sen totesi Deianey huolesttr
neena. Jos hän vielä menettää
kylmä verisyytensä, on hän men­nyttä
miestä.
Hän yritti jo juostakin, mutta
kun 1 ä psi n o pea81 a l i i k k e estä r i e-mastuneena
päästi kovia iloään"
nähdyksiä. tuli hän tajuihinsa.
Ei ollut hyvä kuluttaa kaikkia
voimiansa, enempää kuin sopi
antaa valtaa pakokauhullekaan.
Kaikkein parasta olisi ollut, jos
hän olisi voinyit antaa vähän
''muistiaivsia'' vihollisille ja siten
saada heidät kauhistumaan. Jov
pa hänellä vain olisi ollut kivää­rinsä
näitten tnitättömien pistoo­lien
asemasta, niin olisi hän hel­posti
saattanut nyppiä muutamia
hei.^tä ja kädenkäänteessä tehdä
heidät hengettömiksi.
Deianey näki edessään tiheän
pensaikon, ttinkeutui lävitse ja
pysähtyi. Hän laski lapsen maa­han
toivoen sydämestään, että so
ymmärtäisi olla vaiti. Hänen
rintansa kohosi ja laski voimak­kaasti,
kun hän polviasennosta
ojensi pistoolinsa puun varaan,
odottaen vihollista . Uhkapeliä
hän pelasi, sen hän tiesi, mutta
mikäs auttoi Olihan . panoksena
henki.
Kolme tai neljä vihollista lä­hestyi
etukumarassa vaanivin ja
nopein, mutta varovaisin askelin,
etumaisena suurikasvuinen, par^
rakas m i e s - Ii ii n : oi i il n\ a n k e i"
hästä ja' kantoi kädessään aino­astaan
lyhyttä nuijaa. Heti tun­si
Deläney hänet äskeiseksi kei­hään
heittäjäksi. Hän tähtäsi,
odotti. Villi kulki suoraan ti­heikköä
kohti. Kunhan hän ehtii
tuon: puun sivu, silloin laukaisen,
ajatteli Deianey, pistooli tähdät­tynä
vihollisen levejiän rintaan.
Samassa äännähti lapsi. Villi
seisahtui. Tosin oli: hän vielä
määrätyn rajan ulkopuolella,
mutta ei ollut silmänäräpäystä-kääu
menetettävissä. Deianey
laukaisi ja hyökkäsi heti savupih;
ven keskitse vih()llista kohti,,
välkkyvä säilä kädessä. Parin
sekunnin ajan seisoi v il li 1 i i kku*
mattomana, t ujuttaen eteensä
kauhun jälimettämin katsein,
m n 11 a e n n i; n k u i n De 1 a n e y ehti
paikalle, horjahti hän jo ja kaa­tui
selälleen. Hänen toverinsa
päästivät kauhean ulvonnan.ja
livistivät pakoon. Deianey juok­si
nyt takaisin pensaikkoon, otti
pojan syliinsil ja kiiruhti eteen­päin
ensin aikonvaansa suuntaan;
Ehkäpä hän nyt saisi olla rau­hassa
ainakin jonkun aikaa.
Hänen tarkoituksenaan oli pu­rouomaa
seuraamalla kulkea alas
rannikkoa kohti, päästä leiripai­kalle
ja vedota kapparien apuun.
Muuta mahdollisuutta hänen mie­lestänsä
ei ollut olemassa, koska
hänen lukemattomat vihollisensa
saattoivat m il loin tahansa yllät­tää
hänet yksinään tasangolla —
jos hän nyt edes olisi kyennyt
luolaansa löytämiiänkään.
Deianey otaksui jo olevansa ai­van
lähellä puronuomaa; kuu jo­kin
vinkuva esine lensi hänen,
päänsä sivuitse. Vaistomaisesti
heittäytyi hän" ci-ään puun suo­jaan
juuri parahiksi ennenkuin
imsi keihäs suhisi ilmansa i)udo-ten
maahan noin parinkynnne-nen
askeleen päähän hänestä.
Heitot tulivat vasemmalta ja mo­net
k i UI a k a t ii 1 \^ o i in a t . t o d 1 s t i \' a t
Delaneylle, että niitä oli luke-mat
t om ia < j (U k- a i a h t oi v a t • estää
häntä purouomalle piiäsemästä. ^
Vetäytyen puunrungolta toi.>el-le
koetti Deianey päästä"pakoon, 1
hän tiesi kyllä että ^ pelastumisen
mahdollisuudet olivat:sangen pie-:
mahdolisuudet olivat sangen i)ie-net.-
Tämä ei suinkaan -ollut en­si
kerta kun Deianey seisoi sil­mätysten
' kuolenum kan.ssa,muf
ta se ei ollut vielä milloinkaan
näyttänyt niin kauhealta kuin
t ä äl 1 ä, tä mä n j u h 1 a 1 lisest i h u m a-javan
aarniometsän keskellä, jos­sa
se sanansaattajinaan , käytti
-hiiviskeleviä villejä .ja heidän
kavalia keihäitään. Mikä tulisi­kaan
hänen kohtalokseen, jos
hän, nii nk u in toden nm k ai se It a
näytti, haavoittuneena joutuisi
näitten viliullisten käsiin'.'
Raivo täytti Delaneyn niielen.
Urhean miehen koko .-sielu kapi-nöitsi
kuoleman uhkan edessä.
Hänen teki mieli uhmata vihok
lista ja taistella viimeiseen asti.
Metsä näytti äkkiä kuin vaa-leiievan
ja pian seisoi Deianey air
l^iealla, riVsöisellä kallioperuslal-la,
missä siellä täällä alkoi jo ok
la nähtävissä kasvullisuutta. Se
oli yläosa siitä vuoriselänteestä,
joka ulottui aina lagunille asti ja
reunusti eteliissä lalulukkaa, pri-kin
ankkuripaikkaa. Kahden
• metsiiseinän välillä näkyi noin
kahden-, kolmensadan .• askeleen
levyinen kuja joka itäiseen suun­taan
rantaan päin kulkien päät­tyi
jyrkkään, paljaaseen kaUio-niemekkeeseen.
Hetkisen ei>äröitsi Deianey.
Antaisiko ajaa - itsensä aukealle,
vei pysyttelisikö viimeiseen asti
metsässä? Kummassakin tapa­uksessa
n ä y t t i ' t u h o olevan var­ma.
M u t t a ennenkuin hän ehti teh­dä
päätöksensä, sukeltausi . pen-.
sa ik OS t a esii n mu u a n oi en to noin
p a r i n k y m m e 11 ee n a s k e 1 e e n p ä ä s-tä
hänestä. Deianey ojensi vais­tomaisesti
pistoolinsa, mutta ehti
hillitä itsensä kylliksi ajoissa.
Tulija ei ollutkaan soturi, vaan
nainen — tyttö vuorelta.
Hän näytti olevan kovin kiih­dyksissä.
Juosten kepeästi Dela­neyn
luo viittasi hän t ä t ä seu­raamaan
itseänsä. Joutukaa, pyy-t<;
li hän : hartaasti, kun huomasi
Delaneyu epäröivän. Tulkaa iijje-relle!
Siellä on i)elastuksenne.
Deianey seurasi häntä aukealle,
k i i n n i 11 äm ii tt ä v ä 1 j i n tä k ä ä n h u o-miota.
siihen : seikkaan, että oli
ymmäntänyt tytön ])uheen. - .
Heidän ehdittyään vähän nvat-kan
päähän, kalahti~;keihäs kal­lioon
aivan: läliellä Delaneyta.
Tyttö kumartui sitä nostamaan.
H u udot j a ui \' ont a - k'er t oi \- a t
metsä n oi e va n täyn nä A4hollisia.
Huomasipa Deianey niitten jo us­kaltaneen
aukealle asti», vaikka
pysyttelivätkin vielä sopivan vä­limatkan
päiissä.
Vihdoin tohtivat pakolaiset:hie­man
hiljentää vauhtiansa, tultu­aan
paljaalle mitään, kasvamat;
tomalle maalle. Siioin tuli tyttö
sanaakaan virkkaamatta Dela­neyn
luo, otti lapsen hänen sylis-t
ä ä n j a a n t o i k e i h ä ä n s i j a a n. H e
jatkoivat taas matkaa niemeket­tä
kohti nopeasti, unitta kuiten­kin
tasaisessa tahdissa. Kummal­lakin
puolea alenivat vähitellen
m et sä i se t ri nt eet j a puit to n l at-vat
huojuivat alapuolella vuori•
harjanteen huipun. Virkeä i>a'
sadituuuli jäähd\-tteli kuumaa
kailioseinää. . Näkyivät ihanat
ranlalagunit ja aivan heidän
edessään laajana puoliympyränä
kimaltava meri, oikealla, noin
p u o le ji ni e 1' i p e n i n k 11 lm a n l> ää s s ii,
se pyöreä sa rento, jota Deianey
k e r r a n t u r h a a n o li k o e 11 a ru 11 s a a •
vuttaa, ja vielä kauempana, vas­taisella
puolella^ priki ankkuris­saan
lepäiimässä.Tuolla on kol-mekymmentäviisi
valkeata mies­tä,
ajateli Deianey,mutta eli 'ei
joku heistä ihan sattumoisin
suuntaa. kauko]uitk.eansa tänne­päin,
niin saattavat nämä villit
nuirhata minut toverien vähää­kään
sitä aavistamatta. Turhaa
olisi merkkilaukaustenkin anto,
•silä pistoolin heikko ääni hukkui­si
t u ui e n j a h y rsk y j c n pan \\ \\ u n.
V i l l i t olivat enää vain noin sa'
d an askele en pä ässä j a 1 ä h e n i \- ä t
pitkässä poikki vuoriselänteen y
lettyvässä rivissä. Ainakin viisi;
kymmentä ruskeaa, paljasi!ioi.sta'
h.eilutteli uhmaa vastl aseitaa.'v
auringon : paisteessa, yllyttäciu
toisiansa . taistoon. Näytelmän
kauneus ei kuitenkaan miellyttä­nyt
Delaneyta. Hänellä oli jo
selvä tuntu heidän villistä raa­kuudestaan.
(Jat k.) ;
SUOMEEN ja SUOMESp;
Suoraan Halifaxihkem
HALVAT |»ILETINH1NNAT. :.
Pidetyt, nopeat höyrylaivat lähtevät Halifax-ista,
yhtyen suoraan Sitom(!en meneviin laivoihin, seuraavasti:
S. S. "HELLIG OLAV'^ Tammik. 31
S. S. "UNITED STATES" Maalisk. 7
S. S. "UNITED STATES" Huhtik. 18 SQ1 EA^iJi"PaaQkin
2^ 1 • ^ H J stiiintäan. Alennetut ''edestakaisin ihlet.ui. hinnat:
Erinomainen i-uoka. .Aiiikavat hytit. Konsertteja ja eläviäkuvia.
Pilette.|ämyydään van liasta maasta saa puville omaisille kaikille ase­mille
Canadassa. Suomesta saapuvat matkustajat kuljetetaan suo­raan
Qanadaan laivoillamme, jotka kävvätHalitaxissanielkeiu. joka
viikko. Lähempiä tietoja seuraavilla o s o i t t e i l l a , . : r
SOANDINAVIAN-AMERICAN LINE. 461 Main St., Winiupeg. Man,
ERICK J. KORTE. Port Arthur, Ont. .. -
m
ta
^ • :
o e
Laiva
III luok. piletti
Kantavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
AUSONIA 15,000 tonnia Ha lila .K* 1'lymouth 100,50
:\10NTLAUKIEK. 17,100 tonnia St. John Liverpool sj^lOG.öO
IJEGINA l().r)0() tonnia Halifax Liveri)ool $106.50
MONTCLAKE 16,400 tonnia St. John Liverpool .+106.50
STAVANOERFJORD 12,977 tonnia New York Oslo- Jj^l 10.50
STOCKHOLM 12,967 tonnia Halifax Göteborg }}>110.50
FREDERIK Vili 10,000 tonnia New York Oslo^ Kööpenhamina ' $108.50
MELITA U,000 tonnia St. John Southampton $106.50
.MONTROSE 16,400 tonnia St. John Liverpool - $106.50
ANTONIA 15,000 tonnia Halifax Plymouth $106.50
DORIC 10,500 tonnia Halifax Liverpool $106.50
:yroNTCAL:\i 16,400 tonnia St. John Liverpool $106.50
BERr.KNSPJORD ' 10,709 tonnia New York $110.50
Lähtöpäivä
Helmik. 2 Gun^rdin
'' 6 Gan, J^aeiiicin
h Valk. Tähden
l.'l Can. Paeifiein
14 No r \v: A i n e ri ea n
16 .^wedish Ameriea]
17 Scand. AriieriGän
19 Can. Paeifiein
' ' \ 20 Can. Paeifiein
23 Gunardin
" 23 Valk. Tähden
•• p Can. Paeifiein
" 28 Norw. Ameriean
Edestakainen piletti Halifaxista Suomeen mak.saa keskimäärin $180.00.
Kaikkhv. yHämaimttuihin hintoihin on sotavero $b.00 lisättävä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, joh*n l i -
gätään sotavero $3.00. Lapiset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5..v>
Rautatiekyyti Port Arthurista Ilalifaxiin ja St. John'iin laivapiletin yhteydessä on $41.65.
Kolmannen luokan piletti Hangosta Port Arthuriin,-maksaa nykyään $143.00. Pilettejä voidaan lähettSS S5nomeen
myös sähköteitsej.
katkustae«8anne itse Suomeen eli tnottaessanne omaisia sieltä Canadj^nn; kääntykää piletMasioi^ aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn - kaikiUe suurimmille liBjoille/ kaikille laivoille ja kaikille luo
kille sekä Canadan'että Yhdysvaltain satamista.
Epäluotettavav
: -— Äiti, opettaja sitten ei 11cdä
mitään kunnollisesta.
— Kuinka niin?
— Eilen hän sanoi että kaksi
kertaa kaksi on neljä, ja tänään
hän sanoi että kolme ja yksi on
neljä.
Politiikkaa.
A . :
Miksi sinä aina soimaat luih
Utusta?
B.
— Sen sanon. Minä viljelen
värillisiä kaniiueja, ja voitko sa­noa
ni itä h alli t us on tehnyt väri k
listen kaniinien viljely ksen:hy^
vaksi ?
Sinappisillit.
Herkkusillit puhdistetaan ja
selkäruoto poistetaan; Sillit U'
dotaan sillivadille, hiukan mietoa
etikkaa kaadetaan päälle ja jo-kaiesn
sillin päälle vedetään vii­ru
sii. appia.
LAIVAT LÄHTEV. JA SAAPUVAT JOKA VUKKO MONT­REALISTA
POIKETEN QUEBECISSA. Hyvät yhteydet
Englannissa Suomeen ja Suomesta takaisin matkustaväle.
CANADA
REGINA
DORIC
Helmikuun • 8
Helmikuun 23
Maaliskuun 22
Maaliskuun 8
"RegTna" on suuri, kolmlpotkunHea uusi Höyrylaiva, 16,500 ton*
ijia.—Suurin Ganadasta purjehtiva luokkamatkubtajia kuljettava alus.
"Megantic" 011 loistava, 15,000 tonnin ka,nt6in€n laiva., "Canoplc".
12,000 tonnia, ja "Canada" laivoilla on eifinomaiset mukavuudet kal­kissa
luokissa.
VVHITE STAR . LINJAN > säFahnölliset kulkuvuorot New YorklBta.
Majestic ja Olympic—maailman suurimmat höyrylaivat, myöskin Ho*
mene, Adriatic. Baltic, Celtic, Cedrib y.m..
Lähempiä tietoja antavat kaikki asiamiehet eli Canadian ^W«6te^n
Paesenger Office, 2S6 Main St., VVinnipeg, Wi
ERICK J. KORTE, Port Arthur, Ont.
VANHA JA LUOTETTAVA
CUNARD LINJAN CANADAN*
REITTI
Yksi Vanhimpia ja Suurimpia
• Laivayhtiöitä.
LAIVAPILETtEJÄ v
ostaes.sanne haluatte kaikkein par.
haan valtameripalveluksen suku-:
laisrilenne ja luttavilleune.
O STAKAA H E l DX N PI LETTI NS»
CUNARD-LINJALLE. • -
I-r.onnollise.sii haluatte, että- suku*
J niäenne. ja lut luvanne saavat k ai k-
. kca '": malidöllisiii svustusta koto­naan
ja matkalla. • . ' •
CUNARD-LINJALLE.
Tietysti haluatte saada vurmuuden, että matkustajanne saapuvat pe­rille
nopeasti. Se on mahdollista. Cunard-yhtiöllä on toimisto Suo­messa,
asiamies Suomen Höyrylaiva Osake/yhtiö. He_ Voivat käyttää
hyväkseen usein lähteviä, nopeakulkuisia Canadan-Iaiivoja, Jos mat­kustavat
CUNARD-LINJALLA. 85 laivaa länteen t ä l l ä purjehdus,
kaudella, itään kolme laivaa viikossa. /.
Meidän palveluksemme alkaa kohta kun piletti on osLettu ja jatkuu
siihen saakka, kuu matkustaia astuu maihin Canadassa.
TÄMÄ TÄYDELLINEN PALVELUS El MAKSA SEN ENEMMÄN.
: Lähempiu tietoja antaa, asiamiehemme—ERICK J. KORTE.
OSTAKAA HEIDÄN PI LETTINSÄ
Siiomeii
¥ara»ICoiisiilmrasto Canadassa
188 Lorne Street, Port Arthur, Ont.
Tara-Konsulivirasto avustaa Canadassa olevia; Suomen
kansalaisia^irallisissa suliteissa kvtimaahan. :
Vara-Konsulivirasto antaa Suomen kansalaisille matkA-passeja,
j a hyväksyy (viseeraa) passeja matkusiaruista varten
Suomeen.
V"ara-Konsullvirasto avustaa fc^ kfciusalaiaia valta­kirjain
vahvistuksessa, Suomeu kansalaisoikeutta koftkevisäa
kysymyksissä, perintöasioissay. m. kysymyksissä, joimpyy«
detiiän, Suomeu virallisen edustajan vahyifltnsta.
Kirjevaihto-osoite on:
Vice-Consulate of Finland
188 Lorne Street, Port Arthur, Ont.
Sähkö-osoite: Korte, Port Arthur. Code: A, B. C. 5th Ed.
MONTREALISSA
hoitua kaikkia virastoon kuuluvia asioita, antaa passeja,
vahvistaa nimikirjoituksia y. m. Osoite ' O
618 st. Catherine Street West,
MMK
MONTREAL, P. Q.