Canadan uutiset, July 5, 1923

              .4
CÄSAKiN
OU/bmfdäinen sanomalebtl Ca^
Ilmestyy': Jokaisena Torstaina.
• Kustantaja
f h© Canada-NoyveypubllBhlngf Co.
firlckj. Korte, Lllkkeeniioltaja.
Lauri Maunu, Toimittaja/
koskettamaan, mutta ikäänkuin
vesierämaata vaeltavalle meren­kulkijalle
ne ovat luotettavana
oppaana, ulin sinäkin miitä seu­raamalla
saavutat p p määräsi.
sr
TILAUSHINNAT:
Canadaanr $2.50 koko vuodelta,
f 1,50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
yhdysvaltoihin Ja Suomeen: fS.BO
koko Vuodelta Jä $2.00 lyiolelta vu*>
ILMOITUSHINNAT;
60 senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstuna.
PltcmplälkalBiUe Ilmoltukil»
J«» kohtuullinen alentua, Halutaantie;
lo- Jä nlmenrnjuuttoilmötukset 75 sent
tlä kerta, i^2,00 kolme kertaa. Nälma^
ilmoitukset: ?2.00i kerta, J3.00 kolme
Ker<Äa. Avoliitto- Ja klhlaus-Ilmoi-wk8et
60c palstatuumaltav Kuolönll-tnoltukeet
$2.50. muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloerqll.
moltukset $2.00. r
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, »tiray»-
Iu«tteIot, lu<Bnto-Ilmpltukaet y. E^^^^^
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon a!Jotuista Ilmoi­tuksista
peritään 16 senttiä
Pienimmänklii Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoltukflia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset llmoltukaet $1.00 tuu-
••eiEUa^ :-.v'.--
; Kaikki llikkeeil^ äljötiit kirjeet,;ti­laukset
Ja .rahat ovat lähetettävät
^osoitteella:
CANADAN UUTISET,
— Canadalaisilla ei liene syy­lä
kovinkaan paljon kerskua
tyhjentävästä niaanticdon tuntcr
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava,
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. • '-.'r::y
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
Tlie Finnish New8paper in Canada.
• Puhlished every Thursday by . :
The Canaila News Publishing Co.
• iSrickJv Korte, Manager
Lauri Maunu, Editor.
Daily Ne\v8 Bl Jg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read in every Finnish
home In the Dominion. It la the only
direct advertislng iniBdlum for those
manufacturers and morchants who
wish to ciieate and bulld a profitable
and permanent demand, for thelr Prod­ucts
and merchahdise by the large and
ever growlng Finnish populatlon resid-
Ing In Canada. Place your trial ad-vertis
®ment and get resuUs*^
Adrertising rates 50c per Inchu
/ Polltlcal advs. $i.0
Ädyertisements miist reacli pur Of­fice
Weduc8day neon to appear on
Thtirsday'8 Issue. ;
Subscilption price In Ganada $2.50
per year, United States and bther
countries $3.&Ö. per year in adyance.
Entered as second ciasS mäil mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AlM OF THE CANADAN
• ••••yi UUTISET.
To help preserve the Ideals and
aacred träditlons of Ib is, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and InspIre others to
respect and obey them: To strlvc
unceaslngly . to quipken the publlc'8
sense of cIVIc: duty: 11 n ai I vvays to aid
In making this country greater and
better than we found It.
^ • Jos ihmiset ovat hyviä kris­tittyjä,,
ovat he myös hyviä kan­salaisia.
.
:; •— Paras kaikista liallituksista
ou se, joka opettaa meitä hallit­semaan
itseämme. — Goethe.
• — Kykypä 1 v ä on to cl el 1 a a i n oa,
joka meillä on suorii usta varten
Dka meillä, on suoritu-sta. varten.
Eilispäiva on jtäynnä menneila
tapa h tuin ia, huominen ,; täynnä
uusia suunnitelmia. Siis ainoa
aika,. joka meillä on fy<ila var­ten
jälellä, on juuri nyt.
-— Älä odota merkkejä tai i l i -
lueita,: vaan pysy hiljaa j)aikal-lasi
ja tiedä, että junri sc asia,
jota toivot,, on tapahtiimassa ja
y. 1 o puli isesti toteutuu j öko heti
tai vähän myöhemmin, i ;
inuksestau mikäli oman anaan ja
Brittiläisen Valtakunnan ulko­puolella
olevat maapallon seudut
t ulevat kysmy kseen. Verratta in
Vähän liedctään tää 11 a varsinai-sen
väestön keskuudessa esi m.
•Suomesta, vaikkakin sen tunne­tuksi
tekemi.seksi on asia.noniai-sella
taholla jo näiden muuta­mienkin
vuosien kuluessa, joina
Suomi on itsenäisenä valtakun­tana
ka risojen perheessä esiinty­nyt,
innokkaasti ja tarmolla toi-inittu.,
Saneen monet canada:
la i set, j b pa; sellaiset k in h en kilot,
joiden sivistyksensä, tai muiden
tietojensa perusteella . luulisi pa­remmin
olevan aikansa tasalla,
pitäv ä t k o ti m a at ai n me ed e 11 cc n -
k in; Venäjään kuul uvana, kylmä-uä
pohjoisena. maankolkkana,
jonka olemassaolo ei ma a il man­kui
kuun suurlakoa n vaikuta. /
Muita; jos täällä Canadassa on
nVeida.n Itotimaastanim
tarat ja puutteelliset tiedot, niin
voidaanpa melkein samaa sanoa
,Suonnesta.^. Canadan ; tuntemuk­seen
näliden. yilmiinpistä vim­pana
seikkana tämän yhteydessä
mainittakoon, ettii kotimaassam­me
ei osata -teiidä eroa Canad.<ni
ja Amerikan Yhdysvaliaiii välil-
1 ii. Su o m e s ta saa pu viss a i k irj c is-sä
ja: muissa lähetyksissä, ei ai­noa
s ta a ii yksityisiltä . h e nkilcii Itä.
ya a u v i elä pä r 11 mnetu ilta suu r-
1 i ikkeilt äk i n tul e vi.s.sa, sa ai t aa • • • oi
la : osoitteena esim. •- Port Art
iiur, Ontario, Cauada. U. S. A..
Kirjoittaja 1 la . on siis kaikesta
päättäen-sellarneii käsitys, että
Port :' A i'i li urin k au puiiki , Ov
x'\on maakunnassa ; Cäiiadassa
kuuluu . l'. S. A :n (Amerikan
Vhdysyaltain) alucseen eli sii
h en samaan '-Amerikaan", jolla
nimellä tämä manner uuiantie
teel lisest i ; tun ne t aan. : M utt a kun
tiedetään, että Pöhjois-Ameri
kan nmntereella on kolme valti-ollisest.
i erillistä osaa^ Canada.
Amerikan Yhdysvallat ja Meksi­kon
tasavalta, olisi ne selvästi
1,0 isistä an e rotettava. Port Art­hur
. nimisiä „ kaupiinkeja on,
pai tsi Ont arion m a a kun n a ssa
Ca nadassa, myöskin Texasin val-tiosssa
Yhdysvalloissa ja Mant­shuriassa.
Epäselvällä osoitteel­la
varustettu kirje saattaa siis
tehdä ':. liarliaretken Texasiin- ja
.Mantshuriaan saakka ennen oi­kealle
praist a jälleen Canadan
Port Arthuriin saapumistaan. ;
Sama. harhakäsitys,; joka Ca­nada
n j a Yhdy sv a Hai n vaiti oi li-sen
aseman suhteen näyttää Suo­messa,
o l e v a n , vaikuttanee osal­taan
; siihenkin,' että Suomesta
tänne saapuvat siirtolaiset niie-lessään
kuvittelevat voivansa i l ­man
in u n t a s i irt yii Y Ivdy s valta in
puolelle, koska Canada on yhtä
jä samaa Amerikali.'' Mahdol­lisesti
he luulevat, että näiden
kahden maan välillä ei ole rajaa
ensinkään ja h uoma ay at ereh­dyksensä
vasta tänne saavuitu-aan
ja ensiinäisen kerran rajan
yli turhaan yritettyään .;
tämättöinäkst käyneitä muutok­sia
Ontarion liy viri voinnin edis­tämiseksi.
. I
Äskeisten neljän vuoden ajan,
minkä Druryn hallitus piti oh­jaksia
käsissään, oli. Port Arthu­rin
edusta janai parlamentissa
vastustuspuolutMju inies, joka
luonnollisista syistä oi siellä mi­tään
voinut toimia vaalii)iirinsä
hyväksi.; Nyt im sinne saatu
liallituksen kannattaja ja tätä
ennen huomattavissa valtion vi­roissa
toiminut edustaja, Mr. F.
II. Keeier. Viidestä valittavana
olle estä elid ok ka a*s t a oi i hänel 1 ä
ksin pitkää ikäisen poliittisen
{o ke mu ksens a |)«rus t eella \ lain­aa
tijakunnan • jäseneksi suuriui­mat
cde llytykset. Nel jä kymmen-ä
vuotta on hän Port Arthuris­sa
asuiiut, n ä h n y t kaupungin
vuosieu kuluessa kasvavan ny-vyiseen
kokoonsa, seurannut nu:
d i sa sukka i den ta is tel ua j a hei­dän
saayuttamiaän tuloksia. Hä­nen
täytyy tunt<'a Port Art hurin
ja yiupäristön puutteet ja tar-
.)ee( paremmin kuin toiset liäheii
i 1 ai i e e n p 3T k i ne et. V akaasti luo-amme,
että hän kaikella kyvyl-ääu
ja va iku t:usva lialla an edis­tää
y a a I i ka m p pa ihissa .esille tuo­miaan
pä ä m ii äriä nyt k ii n liä -
nelle siilien tilaisuus on annettii.
Suomalaisiin on M r . Keeier ai-n
a sulit anti i n u t su o i >e a 11 a m y ö 1 ä -
tunnolla. P a s.ka i na so ta vuosi n a.
jolloin kaiisaliiisenime joutuivat
\s a ikeniä i siin ikä vii n ., seikka uk­siin:
riensi M r. Keel'or, joka sil­loin
oli 111 koasiain vaiti osi h teeri­nä
jOtt a\va ssa. Ii ('idän a V ukseen.
Tuskiiipa ; l i e n e e syytäv epiiilläv
etteikii ' liän vieläkin tarpeen
vaatiessa suomalaisia avustaisi.
— Hyvin viiliiin uäyttäii radi­kaalisilla
opeilla olevan juiirlu-rn
i s m a 1 ui o 11 i s u u k s;i a Ca n a d a .s s a j a
:— Ontarion maakunta päätti
Avarassa sielussa Tiikkuuiknluneen kuun 2ö p mä \ palata
aina jaloja ajatuksia. Siellä hel-
• posti kehittyy eläviä, " micllyttä-yiä
ja; luonnollisia mielikuvia
parhaassa valo.s.saan ja sopivissa
koristuksissa. Sellaineli sielu
:tutkii toisten makua ja siirtää
syrjään oraista ajatuksistaan
kaiken, mikä on hyödytjöntä ja
epämiellyttävää.
.Havähdettiuanue näke­mään,
kuin ka paijon; voitte ener­giaa
työhönne lisätä sensijaan
e t t ä ottaisitte sitä pois, havah­tuu
samalla kertaa muukin maa­ilma
ja maksaa teille sata pro-
. s e n t t i ä enemmän lisääntyneestä
arvostanne.
Älä kurkottele tähtiin saak­aa,
vaan. toimita elämän joka­päiväiset
yksinkertaiset tehtävät
jgjiiiä varmassa vakaumuksessa,
että rip sittenkin ovat elämän su-
Joisithpia asioita.— Robert Louis
Stevenson.
^ M z - ! 0 ' - : y : ^ r - - y '•••••:•/•'•:''-r-'-''- • -•• mk:: —- Ihanteet oya.t tähtien kal­taiset.
''Niitä et onnistui käsiUäsi
takaisin terveeseen hallitusjär­jestelmään
antaen voitolle pääs­seelle
konservatiivipuolueelle
.maakunnan parlamentissa •.; niin
suuren enemmistön ,että tulevan
pääministerin ei tarvitse antaa
eikä pyytää myönnytyksiä vas-tustuspuolueilta.
: : . :
Tappiolle joutunutta Y''hdisty-neiden
Farmarien ja Työväen­puolueen
hallitusta, jossa Hön.
E. C. Drury oli pääministerinä,
syytettiin maakunnaii luonnon­rikkauksien
huolimattomasta hoi
dosta ja niiden luovuttamisesta
ulkomaalaisille suurkapitalisteil­le
keinottelutarkoituksessa. Ja
kun nämä syytökset on sitovasti
saatu todistetuiksi, ja kun On­tario
kokonaisuudessaan joutui
suuremmassa, tai pienemmässä
määrässä kärsimään, tervehdi­tään
kallitusmuutosta; mielihy­vällä
mäa:knnnan kaikissa osissa.
Uuteen hallitukseen, jonka tule-va
pääministeri Mr. Ferguson
näinä päivinä muodostaa, suhta-judutaan
siitä syystä luottayasti
liyvili . pieni näj^ tää kohiiuuui.^-
min seuraa jäin. I u kumäärä ole­van
tämän iiiaan enf^lanninkieli-seii
väestrui keskuudessa. Viime
vaa lien aikana tuli se sei viisti
näkyvin erään Port^ Ai-thurissa
pidetyn vaalikokouksen yhtey­dessä.
Puhujina, esiintyi AVork-ers'
Par tv n a set. ta nia kokcla s j ä
muuan saman puolueen organi-seei-
aaja Torontosta. Miehen eh­dokkuutta
ei kukaan liene otta-nut
vakavalta kannalta, tuskin-pä-
k o ke las . itsekään : oi le n kok o
puuha nähtävästi tarkoitettu
vain mielenosoitukseksi ja huo­mion
herättämiseksi.' .
Kumpikin puliiija selosti NVork-ers'
Partyn ohjelmaa, jonka iii-läisi
tähdätä työtät^ekevien ; luok­kien
, avustamiseen niiden taiste­lussa
kapitalismia ja . suurriistä-j
i ä vastaan. Tahdottiin tähän
peräti epämääräiseen sananpar­teen
saada enemmän selvyyttä
tiedus.teleinalia puhujalta, mikä
olisi ensiiliäiiieh tehtävä, johon
liä.iien edustamansa: puolue ryh­tyisi
yalt aan mahdollisesti pääs­tyään.
Vastaus oli,; e t t ä ennen­kaikkea
'' kapitalistit julistettai­siin
pannaan ja tuotantokoneisto
vallattaisiin t.vötätekeyän luokan
Ilyvaksi." Mitään muuta raken­tavaa
eli : tarkoin määritel­ty
il ohjelmaa ei puhuja kyen­nyt'
esittämään. Kuului huu­toja
' ' j a tekisitte tästä maas-ta
toisen Venäjän, niinkö?"Seu­rasi
pitkän aikaa kestävä melu
j a . yleinen epäjärjestys, jonka
vähän hiljennyttyä muuan hen­kilö
kuulijakunnasta tiedusteli,
tullaanko tilaisuus päättämään
kaiisallislaululla "God saye the
King,'* ja ellei, millä perusteella
siitä kieltäydytääii Se aiheutti
uuden mielenosoituksen myrs­kyn.
Loppujen lopuksi se kui­tenkin
laulettiin vieläpä niin
suurella voimalla ja innostuksel­la
että sitä ei tällaiseltai kokouk­selta
olisi odottanut.
/ eXös kokouksen järjestäjät toi­voivat
j otakin hyötyä tästä ti­laisuudesta
saavansa mieletipsoi-tuksen
tai • julkisuuden .muodos­sa
,niin pahoin pelkäämme, että
tulokset vaikuttivat aivan päin­vastaiseen
suuntaan. Vaalitu­lokset
puhuvat selvää kieltä.
Monet henkilöt saivat omin kor­vin
kuulla radikaalien ohjelman,
joka todella tähtää • Venäjän
* * proletaari-diktatuurilla' * ko-kokeilemiseen
Canadässa ja kaik­keen
siftä itsestään seuraavaan
kurjuuteen. Sivistyneet canada-läiset
eivät ole samalla tavalla
pesettävissä kuin yapaaektoises-'
ti Tbolsheyismin orjuuteen; i
— Ylioppilaiden vaihdosta
Amerikan ja Suomen välillä ker-toom
Y . u.::: :'::;v::;r::;-:^::^^
*' Poughkeepsien kaupungissa
lähellä Nev^r Yorkia oleva kuu­luisa
Vassarin nais-yliopisto saa
ensi vuonna kolme suomalaista
oppilasta, Helsingin yliopistossa
Olevaa neitosta. Nämä öuouialai-set
ylioppilasnaiset sai|VatV kah­den
lukuv. ajan vapaasti opis­kella
Vassarissa. Yhdelle suo­malaiselle
naiselle annetaan., sti­pendi
Smithin naisopistoon. ;
Vassarin presidentti tri Henry
Nqhle MacCraeken kävi vii hi e
vuonua Suomessa tutkimassa
kouInoloja, ja liän ihastui niihin
se k ä ; yi eensä Suo m e n e lämä än
siihen. luäärin, että hän takaisin
Ahierikaan pala 1 tuaan kirjoitteli
useita, erittäin myötätuntoisia
kirjoituksia Suomesta, amerika-laisiin
lehtiin. Näiden kirjoitus­ten
.sekä tri J\laeCrackenin hen-kilökolitaiseh
vaikutuksen kaut­ta
lupautui va ra kas aiiierikala i-
11 en rouva' Dorot hy Wiiit ncy
' Straight, joka itse on ollut Vas­sarissa
o piske 1 e massa, kust an t a -
maan kolme suonurlaista naista
Vassariin ja yhden Smithin nais-opistoon.
.
Uutinen kertoo, että kUn tri
MacCraeken oli Suomassa, kävi
hänen luonaan etevistä suoma­laisista
naisista muoclöstcttii ko­mitea,
joka kelioitti liäntii jär­jesti!
mää n suomalaisille opiskeli­joille
opintomalidollisuuksia A-merikassa.
• Tämäu |)yynnön on-kiu
tri .MaeCraekeu nyt kauniil­la
ta vall a täytl ä nyt.. Kahdesta -
kymmenestä hakijasta oii valit­tu
ueljii. Kiisityksen siitä, miten
suurta huomiota tämä toimenpi­de
lue r lv itse e s no m a laisi M e,, saa
vertaama 11a sitä muiden maiden
vapaaoppilaiden • lukumäärään.
Hsimerkiksi Pu()l;ist a on "• Vassa.
:rivsa . viiiiie vuonna ollut vain
yksi Vasarin kustantama- stipen-,
d ia a Iti. E i isi viion n a . 1 aas . tulee
yksi;: Vassarin kustautama sti|)en-laisia^
tulee neljii, (yksi iiiistä
Smithiin, jo ka; on 1 ähei sessä vuo -
ro vaikut uksessa Vassarin kans­sa);/
: ^ • V •,
\' Tämä toiine np i d e a ti s a itsee ki i -
t oi lista huomiota kaikkien suo-
: hl ai ai sten t ai lo 11 a s i ; l l ä tii te n on
pantu allille vuorovaikutus
tulevaisuudessa f r: lähetettäneen
vuorostaan a merikala isi a naisia
Suomeen ojuskelemaan ; — jonka
se ollut unohduksissa aina vuo­teen
1920 saakka. Vuorina 1903
j a 1913 on Queenslandin valtio
kyllä koettanut edistää puuvilr
lan viljelystä takaamalta kasvat­tajille
etukäteen maksua tuot­teistaan
noin IVod per Ib.Tämä
tapai On edelleenkin voimassa ai­noastaan
sillä erolla että mai­nittu,
maksu on vähitellen nous­sut,,
ollen nyt noin öMjd per Ib.
Parina viime vuonna on puu­villan
viljelys, kuten sanottu,
saanut uutta vauhtia ja elämää.
E t U n e riässä j o h to voima n a on ol­lut
liiljakkoin perustettu yhdis­tys,
The Australian Cotton Gro-
AVers Assoeiation, j o ka on pe ri n-pohjaisesti
tutkinut puuvillan
viljelyksen mahdollisuuksia Aus-t
raliassa, k äy tt äen näi h in alku-tiedusteluiliin
noin ..£10,000, en­nenkuin,
se on käytännöllisesti
rylityny t j ä rjestä m ään viljelyk­siä,
ja, jierustamaan raakapuiivil-lan
tehtaita. Yksityiset henkilöt
ja maanviljelijät ovat myös ryli-tyneei
sitä yhä enemmän viIjele-
1 uään ja saaneet 11yviii ;ja ki
liat tavia ; sat oja : Valtiot. • o va t
myös tutkineet sen viljelysmah-doUisuuksia
ja perustaneet koe-
'farmeja: y. ni. kontrolloimaan
puuvillan viljelystä se kä etenkin
siemen puu villan t non t ia e likäis-t
ä k s e c n v ä l i i u g o l l i s t e n hyönteis­ten
ja tautien saapumista niiden
iViiikana niaahali; Hallitus takaa
myös määrätyn hinnan puuvil­lasta,
toistaiseksi aina vuoteen
.1 <)2() saakka en pimviljaiajeista
eri "hi n n at, ma ksim i hinnan, olles­sa
'^V^d. per 11).
Tilasto osottfia sei viisti viiiiie
vuosien kehitystä J
Tiiman lisäksi .löytyy pienem­piä
viljelyksiä ,etuj)iiässä koe-viljelyksiä,
luoteisosissa •New
South AValesia ja myös. Western
Australiassa. 'Njiissä valtioissa
j ä South Austraaliassa sekä o-saksi
Victoriassa arvioidaan löy­tyvän
sulu-et maa-alat, jotka- o-vat
sopi vi a pu u v i 11 an .vi 1 jely ksel-le.
Ottaen huomioön että (jueens-landilainen
j)umpuli, jota on lä­hetetty
Englantiin, on siellä ar­vioitu
olevan noin 25—öO j)ros.
parempaa kuin ; amerikkalainen
middling-laji että ..sato täällä on
ollut noin 100—300 Ibs. suurem-
• ^jkymen kurssimme rahalaki.»
tyksille SUOMEEN.
rt
ci •
' f - .
• C'
.O- 0 c: O
1 S 8
i"^- O: O.-'
CM - i O " -r '•rj
G: 00.
o • • • • .
...173
.'O '•o
<M rH ^ • '2
Cl c
i-<* i -'
inerkiiys ja tulokset ovat kauas-kantavat
ja sanomattoman hyö­dylliset.
Olisi erittäin toivotta­vaa,'
ett ii Vassarin esimerkki oli­si
omansa avaamaan muidenkin
varakkaiden amerikalaisfeii yli­opistojen
ovet suomalaisille o-pi.
skelijoille. ; Jos sitten Siionien
taholta osoitetaan amerikalaisil-le.
laitoksille samanlaista luipmi-ota
ja ystävällisyyttä, niin sil­loin
kehittyy näiden kahden ta­sa
va lian • välille sivistyksellinen;
yhdysside, joka oii • kestäväiiipi
ja tulevaisuudessa merkitseväm-pi
kuin mikään muu vuorovai­kutuksen
inuoto, sillä se tulee
ajan pitkä än j olit a m.Man v uoro-vaikutiikseen
kaikilla muillakin
a l o i l l a . " ;^':yv.":v!->r;-^--.-
• CT. •
- . (?i
(M (M C l
(Cauadau Uutisille.)
Puuvillan viljelys on pariua•
viime vuonna vetänyt yhä suu­rempaa
huomiota puoleensa. Sii­hen
on suurelta osalta vaikutta­nut
se, että Amerikassa, joka
tuottaa noin kaksi kolmattaosäa
maailman tarpeesta, on pum[)u-limatb
viime vuosina liävittänyt
noin puolet sadosta.
''Australiassa on kylliikin jo
vuodesta^ 1860 viljelty puuvil­laa.
Silloin alettiiii. hyvin suu­rella
inpolla, niin että viljelys­ala
10 vuodessa laajeni 14 :ta äc-resta
14,000 :een acreen. Queens­landin
valtio, jossa sitä viljel­tiin,
ja joka- nykyäänkin on tär­kein
puuvilla-valtio, edisti puu­villan
viljelystä myöntämällä
pälkikbta viljelijöille. Ameri­kan
sota siihen aikaan myös e-disti
viljelysalojen levenemistä.
Yhdysliike Europan kanssa oli
kuiteiikin silloin vielä • kyvin
vaillinainen, ja kun puuvillaa
alkoi taas ilmestyä 'Amerikasta
Europan markkinoille,; väheni
Sen viljelys täällä, niin että se
vuonna 1888 käsitti ainoastaan
; Viime vuönna. oli; noin 1000
puu vii la viljelystä : Queenslandis­sa,
tänä vuonna noin .11,300, ja
arvioidaan., niiden lukumääriin
ensi vuonna nousevan 13,000:-
: teen ja tuotannon noin 25 milj,
naulaau. . Tämän vuoden vilje­lysala
arvioidaan ; laajenevan
ensi,, vuonna kahdenkertai.seksi.
Räakapuuvillan tehtaita, joissa
si e menet eristetä än, on j o liock-liamptonissa
ja Brisbanessa. Tä­nä
Vuonna rakennetaan lisää 7
samanlaista tehdasta, joista yksi
Newcastleen Ne\v South; AValesia
varten, sekä kaksi puuvillan öl-jytehdasta.
Toistaiseksi ei ole
vielä puuvillatehtaita Australi­assa.
kudontaa varten, joten
kaikki raaka-aine viedään ulko-
Siaillc;,etupäässä Englantiin yal-mistettavaksi.
,
On arvioitu, että Australiassa
voidaan ruveta viljelemään {luu-villaa
suuremmalla alalla kuin
Amerikassa. Toistaiseksi on
Queensland ainoa valtio täällä,
jossa sitä mainittava.sti viljel-:
lään. Seuraavat seudut siellä o-vat
tärkeimmät:
1)1 a c r e a k oh t i k u i n A m IM* i Is a ssa.
sek ii - e t t ä maailm a n ; pu m p u l in
t a r v e on joka vuosi suuresti kas­van
ui,.; n ä y t tiiii 1 o de 1 h r s i l tii, k ui it
A u s t ra 1 i ai 1 ;i. 1. ui is t o 1 e in a a n : su 11 -
ret malidollisuudel puuvillan v i l -
j c l y k s e e n . ; Kuiten k in - " \ V l ii
A u s tr a 1 i a ' ' f) () l i t i i k k a, . j (i k a; ki e ly
t i i i l ; , ; tummaihoisen " :;lyÖv<)iman
kä y t t ä J h i sen,.: v o i siin ii s i ili teessä
0 11 a haita k s i, s il lii ) u i o k e a i i t yi >
voiman saanti siiiii aikana, j oi
l o i n p u u v i l l a a on. poimit Ia va, on
su u r e u a te k i j ä n ii sen mei ies t y i 11 i
se II e, 'la liuokeaan lyiivoi.uuian
näliden" ei Australia voi niiten-
. k ä ä n - k i l p a i l l a uuiiden ;maiden
kanssa. Tvövoiniari saanti maa-seudnila
on e n s i k s i k i n vaikea ja
toiseksi hyvin kallis. K u i i e n k in
v ä i t e i i i ä i i e t t ä pjruvil la n poimin­nassa,
naiset ja la|)sel voi\'at
. teh dä :;: y h t ä; . s n 11 r i a pai vii l ö i t i i
k u i n n i i e l i e l . j"k<'i. m i T l c i l s e c . s i ­t
ä , , '.'ttii s i l l i i p i t i i i s i . , o l l a . i n c i i f : ^ -
1 y s l i i I »ie n \' i I je ly k s e 11 ii \. s ' ' i i .suu­r
u i s i l l a aU.iilla. Joita yksiniiiuen
perhe voi itse vii.ie I.Iit larvit.se-n:
atia pitlkal.tua tyiivoiiiiaa.
y a l t i o i i kannat t i i m a i H i I i l i i k i ; a
n v i 11a n v i l j e l y k se n . (•distiim;!-
seksi iiiiyltiiä n y k y ä i i n olevan s.'.
. e 11 ii ensi k ä' 1 essä: o n a vi i s t e-l t a \'a
a n s l r a l i.alai.sia ja Ivugjauhisla
sa ap n v i a . si irt o i a i s i a,;'; j ;i e n n e i l ­k
u i n tiimii s i i u i i n i t''lnia on s a a tu
k u n n o l l a k i i y n i i i n . . c-i ' .m n i d on
maiden . kansa l a i s i l l a ole paljon-ka
a n toivoa . .saada vai l i o n a v i i s ­i
n st a. Ainoana poikkeuksena 6-
;\ aI ; seilaisot : / s i i r t o l a i s e t , jotka
ova t e I i n en ;• A i i i e i'i'kassa pu n\- i l ­taa
viljelleet ja • j o t ka 1 i i n i i e .saa-puessaa
11 VOivat oi 1 a ap i111a j a . o-p
e 11 a,) ina; v a s 1; i - a 11\ a \- i 11 e . . S.e U a i -
.=^('1,. etenkin pienfllii piiäoma 11a
Varustettuin a. • oval • l ii i i i lii ' h y v i n
terve 1 i i j l r r t . ' . \ i i np ä o n V' i.ctori-;
• a n halit us .1 u v a n n i i f kusta tl ta a
liei lie vapaa n; mat ka n lii.nne..
. . Siiomesla 011 saa puput tänne
y k s i l y i s i i i tiedusteluja o l i s i ko
kan n a 11 a v a a t u l l a n >' ky ii i i n t ä n ­ne::
.Suomesta '\ j ) u u v i l l a ä v i l j e l e ­mä
ä 11. Sei l a i s i i b - ) l y i-k i j JVi Ile h a -
l i i a i s i n ensi sijassa .sanoa, että
p u u v i l l a n v i l j e l y s on täiiHä tois-
; Myös myömme ,pankki-cioituk
siä (shekkejä) -markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
eia,; koi m en prosen tin korkoa Vf>.
t ä v i ä m s t k i i s t a j i e n shekkejä dwl-;
lareissa, jotka Suomessa luna? *.
taan siellä voimassa-olevan dol^>
rin kurssin jälkeen.
•: Lähetyskulut ralialähetyksilk
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta sun-miltä
mitään kuluja ei peritä. V
Lähe ty sk ui ut sähkoteitse :
$3.56 kuikilta summilta.
OM
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenae va*»;
taanotta j ä n : j a lähettäjän o s oi*;
teellä- varustettuna osoitteell?
Foreign Department:''
HANCOCK ::^^^^M^^
^^Perustettu y. 1874.—
Va ra t y l i . . . . . . . . . ; . $3.000,000.00.
K irjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi Eutimaläista liikkeessäm­me.
-C3 Ci
S ^ ;3
m: «H. • ;
eö <0 «rH O TH ri* b-
0? cp. Ir- 00 03 (M iO
Si OO O b- <J5 00 b-
^ CM (N CM. r l CO
CC
•tH
» O
CO
15 s? CO Ift CO o CM t-m
. S 0\ Oi «D Oi \ n 00
>» O o CM CO CO l>: r-f
% • C i TH r- l ; H •.-.•rf-
• 'rs, •• " . •.. • • • . '•
I—« • • • K.. • • . -. -
• •• •y o •• /•
. TH:,
to
« »s » • .
I ? S g I I i
ia
t ä i s e k s i , ollut aivan kokeellisella •
kanna II a. \ \ ' i e lii ei o lo p ä ä s ty
k u n n o l l a alkuun ei k il vielä . v a r - ;
; m u u d e l l a t i e d e t ä , i i i i t k ä seudut
käyliiimiissii i:>arhaiten tulevat
s i i h e n /: sopimaan. Niille, jotka
tiiäIIii jo asuvat; j a ovat tottU- ;
net^t. : 1 ii k ii laisi in maanviljelys- ;
oloihjn, ' on kyllii: edullista ry h- ;:/
tyii siihen, itinlla saapua sitiv-varl
ei i . 1 iin ne Su t) mesi a koko­naan
\'ieraisiin oloihin ei uiieles-t
ä n j (illenkaau kannata. M y ö - : v
h emmin chkii, jos t ä k ä l ä i s e t vai- .
1 iol j-y h 1 v i i i suot uisiI la ehdoilla • ;
jakit maa n iii;i a l a iiul i s v i l j e l i j ö i l - -
le se-kä avusiama-an heitä pääse-miiiin
alkuun ei ainoastaan eng-laii
1 i l a i s i l l e , vaa n ; m y ö s suoma- ^
l a i s i l l e ; ph ma h d f* 11 is ta,' e t t ä suo­m
a l a i s i l l e . s i i r t o l a i s i l l e avautuisi
t ä ä l l i i hyvjii. menestymisen mah­d
o l l i s u u k s i a . . . M u t t a siihen ku- ;•
lunee kyllä' vielä muutamia vuo- ;
sia. r •;:::;: / . ; V , ' :,;-,•;;-;
S y d n e y s s ä , toukokuulla 1923.
; V H a r a l d Tanner.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. :
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
SUOMEN 1^
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita[ Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
i lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sununillo $40.0a asti, 50c {siimmille $50.00
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-
^^^äaltä;.25c.A.:^-;-;^ :y,;vv; •''^••^rr'--^^^^^
> .; Tiedustelkaa erikoiskurssia isoillei ^etyksilU.
Lähettäessänne rahoja tulee vstötaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
V ' •--/..•fer- r • V.. \ '
m
1|
V
I
S'
^ ^ ^ ^ ^ ^
- k i r
»
4
X
Sk
i c
V
J
I
f
I
m
i
Af
-V i
ii
?f 1I