1923-07-05-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.4 CÄSAKiN OU/bmfdäinen sanomalebtl Ca^ Ilmestyy': Jokaisena Torstaina. • Kustantaja f h© Canada-NoyveypubllBhlngf Co. firlckj. Korte, Lllkkeeniioltaja. Lauri Maunu, Toimittaja/ koskettamaan, mutta ikäänkuin vesierämaata vaeltavalle merenkulkijalle ne ovat luotettavana oppaana, ulin sinäkin miitä seuraamalla saavutat p p määräsi. sr TILAUSHINNAT: Canadaanr $2.50 koko vuodelta, f 1,50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuukaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta. yhdysvaltoihin Ja Suomeen: fS.BO koko Vuodelta Jä $2.00 lyiolelta vu*> ILMOITUSHINNAT; 60 senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstuna. PltcmplälkalBiUe Ilmoltukil» J«» kohtuullinen alentua, Halutaantie; lo- Jä nlmenrnjuuttoilmötukset 75 sent tlä kerta, i^2,00 kolme kertaa. Nälma^ ilmoitukset: ?2.00i kerta, J3.00 kolme Ker<Äa. Avoliitto- Ja klhlaus-Ilmoi-wk8et 60c palstatuumaltav Kuolönll-tnoltukeet $2.50. muistovärssyllä $3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Avloerqll. moltukset $2.00. r Pöytäkirjat, tiliselvitykset, »tiray»- Iu«tteIot, lu<Bnto-Ilmpltukaet y. E^^^^^ senttiä tuumalta. Uutisten Joukkoon a!Jotuista Ilmoituksista peritään 16 senttiä Pienimmänklii Ilmoituksen hinta on 50 sentt. Postissa tulevia ilmoltukflia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset llmoltukaet $1.00 tuu- ••eiEUa^ :-.v'.-- ; Kaikki llikkeeil^ äljötiit kirjeet,;tilaukset Ja .rahat ovat lähetettävät ^osoitteella: CANADAN UUTISET, — Canadalaisilla ei liene syylä kovinkaan paljon kerskua tyhjentävästä niaanticdon tuntcr Port Arthur, Ont., Canada. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava, Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. • '-.'r::y CANADAN UUTISET (The Canada News) Tlie Finnish New8paper in Canada. • Puhlished every Thursday by . : The Canaila News Publishing Co. • iSrickJv Korte, Manager Lauri Maunu, Editor. Daily Ne\v8 Bl Jg., Port Arthur, Ont. CANADAN UUTISET Is welcomed and read in every Finnish home In the Dominion. It la the only direct advertislng iniBdlum for those manufacturers and morchants who wish to ciieate and bulld a profitable and permanent demand, for thelr Products and merchahdise by the large and ever growlng Finnish populatlon resid- Ing In Canada. Place your trial ad-vertis ®ment and get resuUs*^ Adrertising rates 50c per Inchu / Polltlcal advs. $i.0 Ädyertisements miist reacli pur Office Weduc8day neon to appear on Thtirsday'8 Issue. ; Subscilption price In Ganada $2.50 per year, United States and bther countries $3.&Ö. per year in adyance. Entered as second ciasS mäil mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, Canada. THE AlM OF THE CANADAN • ••••yi UUTISET. To help preserve the Ideals and aacred träditlons of Ib is, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its laws and InspIre others to respect and obey them: To strlvc unceaslngly . to quipken the publlc'8 sense of cIVIc: duty: 11 n ai I vvays to aid In making this country greater and better than we found It. ^ • Jos ihmiset ovat hyviä kristittyjä,, ovat he myös hyviä kansalaisia. . :; •— Paras kaikista liallituksista ou se, joka opettaa meitä hallitsemaan itseämme. — Goethe. • — Kykypä 1 v ä on to cl el 1 a a i n oa, joka meillä on suorii usta varten Dka meillä, on suoritu-sta. varten. Eilispäiva on jtäynnä menneila tapa h tuin ia, huominen ,; täynnä uusia suunnitelmia. Siis ainoa aika,. joka meillä on fy<ila varten jälellä, on juuri nyt. -— Älä odota merkkejä tai i l i - lueita,: vaan pysy hiljaa j)aikal-lasi ja tiedä, että junri sc asia, jota toivot,, on tapahtiimassa ja y. 1 o puli isesti toteutuu j öko heti tai vähän myöhemmin, i ; inuksestau mikäli oman anaan ja Brittiläisen Valtakunnan ulkopuolella olevat maapallon seudut t ulevat kysmy kseen. Verratta in Vähän liedctään tää 11 a varsinai-sen väestön keskuudessa esi m. •Suomesta, vaikkakin sen tunnetuksi tekemi.seksi on asia.noniai-sella taholla jo näiden muutamienkin vuosien kuluessa, joina Suomi on itsenäisenä valtakuntana ka risojen perheessä esiintynyt, innokkaasti ja tarmolla toi-inittu., Saneen monet canada: la i set, j b pa; sellaiset k in h en kilot, joiden sivistyksensä, tai muiden tietojensa perusteella . luulisi paremmin olevan aikansa tasalla, pitäv ä t k o ti m a at ai n me ed e 11 cc n - k in; Venäjään kuul uvana, kylmä-uä pohjoisena. maankolkkana, jonka olemassaolo ei ma a il mankui kuun suurlakoa n vaikuta. / Muita; jos täällä Canadassa on nVeida.n Itotimaastanim tarat ja puutteelliset tiedot, niin voidaanpa melkein samaa sanoa ,Suonnesta.^. Canadan ; tuntemukseen näliden. yilmiinpistä vimpana seikkana tämän yhteydessä mainittakoon, ettii kotimaassamme ei osata -teiidä eroa Canad.<ni ja Amerikan Yhdysvaliaiii välil- 1 ii. Su o m e s ta saa pu viss a i k irj c is-sä ja: muissa lähetyksissä, ei ainoa s ta a ii yksityisiltä . h e nkilcii Itä. ya a u v i elä pä r 11 mnetu ilta suu r- 1 i ikkeilt äk i n tul e vi.s.sa, sa ai t aa • • • oi la : osoitteena esim. •- Port Art iiur, Ontario, Cauada. U. S. A.. Kirjoittaja 1 la . on siis kaikesta päättäen-sellarneii käsitys, että Port :' A i'i li urin k au puiiki , Ov x'\on maakunnassa ; Cäiiadassa kuuluu . l'. S. A :n (Amerikan Vhdysyaltain) alucseen eli sii h en samaan '-Amerikaan", jolla nimellä tämä manner uuiantie teel lisest i ; tun ne t aan. : M utt a kun tiedetään, että Pöhjois-Ameri kan nmntereella on kolme valti-ollisest. i erillistä osaa^ Canada. Amerikan Yhdysvallat ja Meksikon tasavalta, olisi ne selvästi 1,0 isistä an e rotettava. Port Arthur . nimisiä „ kaupiinkeja on, pai tsi Ont arion m a a kun n a ssa Ca nadassa, myöskin Texasin val-tiosssa Yhdysvalloissa ja Mantshuriassa. Epäselvällä osoitteella varustettu kirje saattaa siis tehdä ':. liarliaretken Texasiin- ja .Mantshuriaan saakka ennen oikealle praist a jälleen Canadan Port Arthuriin saapumistaan. ; Sama. harhakäsitys,; joka Canada n j a Yhdy sv a Hai n vaiti oi li-sen aseman suhteen näyttää Suomessa, o l e v a n , vaikuttanee osaltaan ; siihenkin,' että Suomesta tänne saapuvat siirtolaiset niie-lessään kuvittelevat voivansa i l man in u n t a s i irt yii Y Ivdy s valta in puolelle, koska Canada on yhtä jä samaa Amerikali.'' Mahdollisesti he luulevat, että näiden kahden maan välillä ei ole rajaa ensinkään ja h uoma ay at erehdyksensä vasta tänne saavuitu-aan ja ensiinäisen kerran rajan yli turhaan yritettyään .; tämättöinäkst käyneitä muutoksia Ontarion liy viri voinnin edistämiseksi. . I Äskeisten neljän vuoden ajan, minkä Druryn hallitus piti ohjaksia käsissään, oli. Port Arthurin edusta janai parlamentissa vastustuspuolutMju inies, joka luonnollisista syistä oi siellä mitään voinut toimia vaalii)iirinsä hyväksi.; Nyt im sinne saatu liallituksen kannattaja ja tätä ennen huomattavissa valtion viroissa toiminut edustaja, Mr. F. II. Keeier. Viidestä valittavana olle estä elid ok ka a*s t a oi i hänel 1 ä ksin pitkää ikäisen poliittisen {o ke mu ksens a |)«rus t eella \ lainaa tijakunnan • jäseneksi suuriuimat cde llytykset. Nel jä kymmen-ä vuotta on hän Port Arthurissa asuiiut, n ä h n y t kaupungin vuosieu kuluessa kasvavan ny-vyiseen kokoonsa, seurannut nu: d i sa sukka i den ta is tel ua j a heidän saayuttamiaän tuloksia. Hänen täytyy tunt<'a Port Art hurin ja yiupäristön puutteet ja tar- .)ee( paremmin kuin toiset liäheii i 1 ai i e e n p 3T k i ne et. V akaasti luo-amme, että hän kaikella kyvyl-ääu ja va iku t:usva lialla an edistää y a a I i ka m p pa ihissa .esille tuomiaan pä ä m ii äriä nyt k ii n liä - nelle siilien tilaisuus on annettii. Suomalaisiin on M r . Keeier ai-n a sulit anti i n u t su o i >e a 11 a m y ö 1 ä - tunnolla. P a s.ka i na so ta vuosi n a. jolloin kaiisaliiisenime joutuivat \s a ikeniä i siin ikä vii n ., seikka uksiin: riensi M r. Keel'or, joka silloin oli 111 koasiain vaiti osi h teerinä jOtt a\va ssa. Ii ('idän a V ukseen. Tuskiiipa ; l i e n e e syytäv epiiilläv etteikii ' liän vieläkin tarpeen vaatiessa suomalaisia avustaisi. — Hyvin viiliiin uäyttäii radikaalisilla opeilla olevan juiirlu-rn i s m a 1 ui o 11 i s u u k s;i a Ca n a d a .s s a j a :— Ontarion maakunta päätti Avarassa sielussa Tiikkuuiknluneen kuun 2ö p mä \ palata aina jaloja ajatuksia. Siellä hel- • posti kehittyy eläviä, " micllyttä-yiä ja; luonnollisia mielikuvia parhaassa valo.s.saan ja sopivissa koristuksissa. Sellaineli sielu :tutkii toisten makua ja siirtää syrjään oraista ajatuksistaan kaiken, mikä on hyödytjöntä ja epämiellyttävää. .Havähdettiuanue näkemään, kuin ka paijon; voitte energiaa työhönne lisätä sensijaan e t t ä ottaisitte sitä pois, havahtuu samalla kertaa muukin maailma ja maksaa teille sata pro- . s e n t t i ä enemmän lisääntyneestä arvostanne. Älä kurkottele tähtiin saakaa, vaan. toimita elämän jokapäiväiset yksinkertaiset tehtävät jgjiiiä varmassa vakaumuksessa, että rip sittenkin ovat elämän su- Joisithpia asioita.— Robert Louis Stevenson. ^ M z - ! 0 ' - : y : ^ r - - y '•••••:•/•'•:''-r-'-''- • -•• mk:: —- Ihanteet oya.t tähtien kaltaiset. ''Niitä et onnistui käsiUäsi takaisin terveeseen hallitusjärjestelmään antaen voitolle päässeelle konservatiivipuolueelle .maakunnan parlamentissa •.; niin suuren enemmistön ,että tulevan pääministerin ei tarvitse antaa eikä pyytää myönnytyksiä vas-tustuspuolueilta. : : . : Tappiolle joutunutta Y''hdisty-neiden Farmarien ja Työväenpuolueen hallitusta, jossa Hön. E. C. Drury oli pääministerinä, syytettiin maakunnaii luonnonrikkauksien huolimattomasta hoi dosta ja niiden luovuttamisesta ulkomaalaisille suurkapitalisteille keinottelutarkoituksessa. Ja kun nämä syytökset on sitovasti saatu todistetuiksi, ja kun Ontario kokonaisuudessaan joutui suuremmassa, tai pienemmässä määrässä kärsimään, tervehditään kallitusmuutosta; mielihyvällä mäa:knnnan kaikissa osissa. Uuteen hallitukseen, jonka tule-va pääministeri Mr. Ferguson näinä päivinä muodostaa, suhta-judutaan siitä syystä luottayasti liyvili . pieni näj^ tää kohiiuuui.^- min seuraa jäin. I u kumäärä olevan tämän iiiaan enf^lanninkieli-seii väestrui keskuudessa. Viime vaa lien aikana tuli se sei viisti näkyvin erään Port^ Ai-thurissa pidetyn vaalikokouksen yhteydessä. Puhujina, esiintyi AVork-ers' Par tv n a set. ta nia kokcla s j ä muuan saman puolueen organi-seei- aaja Torontosta. Miehen ehdokkuutta ei kukaan liene otta-nut vakavalta kannalta, tuskin-pä- k o ke las . itsekään : oi le n kok o puuha nähtävästi tarkoitettu vain mielenosoitukseksi ja huomion herättämiseksi.' . Kumpikin puliiija selosti NVork-ers' Partyn ohjelmaa, jonka iii-läisi tähdätä työtät^ekevien ; luokkien , avustamiseen niiden taistelussa kapitalismia ja . suurriistä-j i ä vastaan. Tahdottiin tähän peräti epämääräiseen sananparteen saada enemmän selvyyttä tiedus.teleinalia puhujalta, mikä olisi ensiiliäiiieh tehtävä, johon liä.iien edustamansa: puolue ryhtyisi yalt aan mahdollisesti päästyään. Vastaus oli,; e t t ä ennenkaikkea '' kapitalistit julistettaisiin pannaan ja tuotantokoneisto vallattaisiin t.vötätekeyän luokan Ilyvaksi." Mitään muuta rakentavaa eli : tarkoin määritelty il ohjelmaa ei puhuja kyennyt' esittämään. Kuului huutoja ' ' j a tekisitte tästä maas-ta toisen Venäjän, niinkö?"Seurasi pitkän aikaa kestävä melu j a . yleinen epäjärjestys, jonka vähän hiljennyttyä muuan henkilö kuulijakunnasta tiedusteli, tullaanko tilaisuus päättämään kaiisallislaululla "God saye the King,'* ja ellei, millä perusteella siitä kieltäydytääii Se aiheutti uuden mielenosoituksen myrskyn. Loppujen lopuksi se kuitenkin laulettiin vieläpä niin suurella voimalla ja innostuksella että sitä ei tällaiseltai kokoukselta olisi odottanut. / eXös kokouksen järjestäjät toivoivat j otakin hyötyä tästä tilaisuudesta saavansa mieletipsoi-tuksen tai • julkisuuden .muodossa ,niin pahoin pelkäämme, että tulokset vaikuttivat aivan päinvastaiseen suuntaan. Vaalitulokset puhuvat selvää kieltä. Monet henkilöt saivat omin korvin kuulla radikaalien ohjelman, joka todella tähtää • Venäjän * * proletaari-diktatuurilla' * ko-kokeilemiseen Canadässa ja kaikkeen siftä itsestään seuraavaan kurjuuteen. Sivistyneet canada-läiset eivät ole samalla tavalla pesettävissä kuin yapaaektoises-' ti Tbolsheyismin orjuuteen; i — Ylioppilaiden vaihdosta Amerikan ja Suomen välillä ker-toom Y . u.::: :'::;v::;r::;-:^::^^ *' Poughkeepsien kaupungissa lähellä Nev^r Yorkia oleva kuuluisa Vassarin nais-yliopisto saa ensi vuonna kolme suomalaista oppilasta, Helsingin yliopistossa Olevaa neitosta. Nämä öuouialai-set ylioppilasnaiset sai|VatV kahden lukuv. ajan vapaasti opiskella Vassarissa. Yhdelle suomalaiselle naiselle annetaan., stipendi Smithin naisopistoon. ; Vassarin presidentti tri Henry Nqhle MacCraeken kävi vii hi e vuonua Suomessa tutkimassa kouInoloja, ja liän ihastui niihin se k ä ; yi eensä Suo m e n e lämä än siihen. luäärin, että hän takaisin Ahierikaan pala 1 tuaan kirjoitteli useita, erittäin myötätuntoisia kirjoituksia Suomesta, amerika-laisiin lehtiin. Näiden kirjoitusten .sekä tri J\laeCrackenin hen-kilökolitaiseh vaikutuksen kautta lupautui va ra kas aiiierikala i- 11 en rouva' Dorot hy Wiiit ncy ' Straight, joka itse on ollut Vassarissa o piske 1 e massa, kust an t a - maan kolme suonurlaista naista Vassariin ja yhden Smithin nais-opistoon. . Uutinen kertoo, että kUn tri MacCraeken oli Suomassa, kävi hänen luonaan etevistä suomalaisista naisista muoclöstcttii komitea, joka kelioitti liäntii järjesti! mää n suomalaisille opiskelijoille opintomalidollisuuksia A-merikassa. • Tämäu |)yynnön on-kiu tri .MaeCraekeu nyt kauniilla ta vall a täytl ä nyt.. Kahdesta - kymmenestä hakijasta oii valittu ueljii. Kiisityksen siitä, miten suurta huomiota tämä toimenpide lue r lv itse e s no m a laisi M e,, saa vertaama 11a sitä muiden maiden vapaaoppilaiden • lukumäärään. Hsimerkiksi Pu()l;ist a on "• Vassa. :rivsa . viiiiie vuonna ollut vain yksi Vasarin kustantama- stipen-, d ia a Iti. E i isi viion n a . 1 aas . tulee yksi;: Vassarin kustautama sti|)en-laisia^ tulee neljii, (yksi iiiistä Smithiin, jo ka; on 1 ähei sessä vuo - ro vaikut uksessa Vassarin kanssa);/ : ^ • V •, \' Tämä toiine np i d e a ti s a itsee ki i - t oi lista huomiota kaikkien suo- : hl ai ai sten t ai lo 11 a s i ; l l ä tii te n on pantu allille vuorovaikutus tulevaisuudessa f r: lähetettäneen vuorostaan a merikala isi a naisia Suomeen ojuskelemaan ; — jonka se ollut unohduksissa aina vuoteen 1920 saakka. Vuorina 1903 j a 1913 on Queenslandin valtio kyllä koettanut edistää puuvilr lan viljelystä takaamalta kasvattajille etukäteen maksua tuotteistaan noin IVod per Ib.Tämä tapai On edelleenkin voimassa ainoastaan sillä erolla että mainittu, maksu on vähitellen noussut,, ollen nyt noin öMjd per Ib. Parina viime vuonna on puuvillan viljelys, kuten sanottu, saanut uutta vauhtia ja elämää. E t U n e riässä j o h to voima n a on ollut liiljakkoin perustettu yhdistys, The Australian Cotton Gro- AVers Assoeiation, j o ka on pe ri n-pohjaisesti tutkinut puuvillan viljelyksen mahdollisuuksia Aus-t raliassa, k äy tt äen näi h in alku-tiedusteluiliin noin ..£10,000, ennenkuin, se on käytännöllisesti rylityny t j ä rjestä m ään viljelyksiä, ja, jierustamaan raakapuiivil-lan tehtaita. Yksityiset henkilöt ja maanviljelijät ovat myös ryli-tyneei sitä yhä enemmän viIjele- 1 uään ja saaneet 11yviii ;ja ki liat tavia ; sat oja : Valtiot. • o va t myös tutkineet sen viljelysmah-doUisuuksia ja perustaneet koe- 'farmeja: y. ni. kontrolloimaan puuvillan viljelystä se kä etenkin siemen puu villan t non t ia e likäis-t ä k s e c n v ä l i i u g o l l i s t e n hyönteisten ja tautien saapumista niiden iViiikana niaahali; Hallitus takaa myös määrätyn hinnan puuvillasta, toistaiseksi aina vuoteen .1 <)2() saakka en pimviljaiajeista eri "hi n n at, ma ksim i hinnan, ollessa '^V^d. per 11). Tilasto osottfia sei viisti viiiiie vuosien kehitystä J Tiiman lisäksi .löytyy pienempiä viljelyksiä ,etuj)iiässä koe-viljelyksiä, luoteisosissa •New South AValesia ja myös. Western Australiassa. 'Njiissä valtioissa j ä South Austraaliassa sekä o-saksi Victoriassa arvioidaan löytyvän sulu-et maa-alat, jotka- o-vat sopi vi a pu u v i 11 an .vi 1 jely ksel-le. Ottaen huomioön että (jueens-landilainen j)umpuli, jota on lähetetty Englantiin, on siellä arvioitu olevan noin 25—öO j)ros. parempaa kuin ; amerikkalainen middling-laji että ..sato täällä on ollut noin 100—300 Ibs. suurem- • ^jkymen kurssimme rahalaki.» tyksille SUOMEEN. rt ci • ' f - . • C' .O- 0 c: O 1 S 8 i"^- O: O.-' CM - i O " -r '•rj G: 00. o • • • • . ...173 .'O '•o <M rH ^ • '2 Cl c i-<* i -' inerkiiys ja tulokset ovat kauas-kantavat ja sanomattoman hyödylliset. Olisi erittäin toivottavaa,' ett ii Vassarin esimerkki olisi omansa avaamaan muidenkin varakkaiden amerikalaisfeii yliopistojen ovet suomalaisille o-pi. skelijoille. ; Jos sitten Siionien taholta osoitetaan amerikalaisil-le. laitoksille samanlaista luipmi-ota ja ystävällisyyttä, niin silloin kehittyy näiden kahden tasa va lian • välille sivistyksellinen; yhdysside, joka oii • kestäväiiipi ja tulevaisuudessa merkitseväm-pi kuin mikään muu vuorovaikutuksen inuoto, sillä se tulee ajan pitkä än j olit a m.Man v uoro-vaikutiikseen kaikilla muillakin a l o i l l a . " ;^':yv.":v!->r;-^--.- • CT. • - . (?i (M (M C l (Cauadau Uutisille.) Puuvillan viljelys on pariua• viime vuonna vetänyt yhä suurempaa huomiota puoleensa. Siihen on suurelta osalta vaikuttanut se, että Amerikassa, joka tuottaa noin kaksi kolmattaosäa maailman tarpeesta, on pum[)u-limatb viime vuosina liävittänyt noin puolet sadosta. ''Australiassa on kylliikin jo vuodesta^ 1860 viljelty puuvillaa. Silloin alettiiii. hyvin suurella inpolla, niin että viljelysala 10 vuodessa laajeni 14 :ta äc-resta 14,000 :een acreen. Queenslandin valtio, jossa sitä viljeltiin, ja joka- nykyäänkin on tärkein puuvilla-valtio, edisti puuvillan viljelystä myöntämällä pälkikbta viljelijöille. Amerikan sota siihen aikaan myös e-disti viljelysalojen levenemistä. Yhdysliike Europan kanssa oli kuiteiikin silloin vielä • kyvin vaillinainen, ja kun puuvillaa alkoi taas ilmestyä 'Amerikasta Europan markkinoille,; väheni Sen viljelys täällä, niin että se vuonna 1888 käsitti ainoastaan ; Viime vuönna. oli; noin 1000 puu vii la viljelystä : Queenslandissa, tänä vuonna noin .11,300, ja arvioidaan., niiden lukumääriin ensi vuonna nousevan 13,000:- : teen ja tuotannon noin 25 milj, naulaau. . Tämän vuoden viljelysala arvioidaan ; laajenevan ensi,, vuonna kahdenkertai.seksi. Räakapuuvillan tehtaita, joissa si e menet eristetä än, on j o liock-liamptonissa ja Brisbanessa. Tänä Vuonna rakennetaan lisää 7 samanlaista tehdasta, joista yksi Newcastleen Ne\v South; AValesia varten, sekä kaksi puuvillan öl-jytehdasta. Toistaiseksi ei ole vielä puuvillatehtaita Australiassa. kudontaa varten, joten kaikki raaka-aine viedään ulko- Siaillc;,etupäässä Englantiin yal-mistettavaksi. , On arvioitu, että Australiassa voidaan ruveta viljelemään {luu-villaa suuremmalla alalla kuin Amerikassa. Toistaiseksi on Queensland ainoa valtio täällä, jossa sitä mainittava.sti viljel-: lään. Seuraavat seudut siellä o-vat tärkeimmät: 1)1 a c r e a k oh t i k u i n A m IM* i Is a ssa. sek ii - e t t ä maailm a n ; pu m p u l in t a r v e on joka vuosi suuresti kasvan ui,.; n ä y t tiiii 1 o de 1 h r s i l tii, k ui it A u s t ra 1 i ai 1 ;i. 1. ui is t o 1 e in a a n : su 11 - ret malidollisuudel puuvillan v i l - j c l y k s e e n . ; Kuiten k in - " \ V l ii A u s tr a 1 i a ' ' f) () l i t i i k k a, . j (i k a; ki e ly t i i i l ; , ; tummaihoisen " :;lyÖv<)iman kä y t t ä J h i sen,.: v o i siin ii s i ili teessä 0 11 a haita k s i, s il lii ) u i o k e a i i t yi > voiman saanti siiiii aikana, j oi l o i n p u u v i l l a a on. poimit Ia va, on su u r e u a te k i j ä n ii sen mei ies t y i 11 i se II e, 'la liuokeaan lyiivoi.uuian näliden" ei Australia voi niiten- . k ä ä n - k i l p a i l l a uuiiden ;maiden kanssa. Tvövoiniari saanti maa-seudnila on e n s i k s i k i n vaikea ja toiseksi hyvin kallis. K u i i e n k in v ä i t e i i i ä i i e t t ä pjruvil la n poiminnassa, naiset ja la|)sel voi\'at . teh dä :;: y h t ä; . s n 11 r i a pai vii l ö i t i i k u i n n i i e l i e l . j"k<'i. m i T l c i l s e c . s i t ä , , '.'ttii s i l l i i p i t i i i s i . , o l l a . i n c i i f : ^ - 1 y s l i i I »ie n \' i I je ly k s e 11 ii \. s ' ' i i .suur u i s i l l a aU.iilla. Joita yksiniiiuen perhe voi itse vii.ie I.Iit larvit.se-n: atia pitlkal.tua tyiivoiiiiaa. y a l t i o i i kannat t i i m a i H i I i l i i k i ; a n v i 11a n v i l j e l y k se n . (•distiim;!- seksi iiiiyltiiä n y k y ä i i n olevan s.'. . e 11 ii ensi k ä' 1 essä: o n a vi i s t e-l t a \'a a n s l r a l i.alai.sia ja Ivugjauhisla sa ap n v i a . si irt o i a i s i a,;'; j ;i e n n e i l k u i n tiimii s i i u i i n i t''lnia on s a a tu k u n n o l l a k i i y n i i i n . . c-i ' .m n i d on maiden . kansa l a i s i l l a ole paljon-ka a n toivoa . .saada vai l i o n a v i i s i n st a. Ainoana poikkeuksena 6- ;\ aI ; seilaisot : / s i i r t o l a i s e t , jotka ova t e I i n en ;• A i i i e i'i'kassa pu n\- i l taa viljelleet ja • j o t ka 1 i i n i i e .saa-puessaa 11 VOivat oi 1 a ap i111a j a . o-p e 11 a,) ina; v a s 1; i - a 11\ a \- i 11 e . . S.e U a i - .=^('1,. etenkin pienfllii piiäoma 11a Varustettuin a. • oval • l ii i i i lii ' h y v i n terve 1 i i j l r r t . ' . \ i i np ä o n V' i.ctori-; • a n halit us .1 u v a n n i i f kusta tl ta a liei lie vapaa n; mat ka n lii.nne.. . . Siiomesla 011 saa puput tänne y k s i l y i s i i i tiedusteluja o l i s i ko kan n a 11 a v a a t u l l a n >' ky ii i i n t ä n ne:: .Suomesta '\ j ) u u v i l l a ä v i l j e l e mä ä 11. Sei l a i s i i b - ) l y i-k i j JVi Ile h a - l i i a i s i n ensi sijassa .sanoa, että p u u v i l l a n v i l j e l y s on täiiHä tois- ; Myös myömme ,pankki-cioituk siä (shekkejä) -markoissa yllä mainit, kurssin jälkeen ja erikoi eia,; koi m en prosen tin korkoa Vf>. t ä v i ä m s t k i i s t a j i e n shekkejä dwl-; lareissa, jotka Suomessa luna? *. taan siellä voimassa-olevan dol^> rin kurssin jälkeen. •: Lähetyskulut ralialähetyksilk postin kautta on 15c. summilla alle $20.00; sitä suuremmilta sun-miltä mitään kuluja ei peritä. V Lähe ty sk ui ut sähkoteitse : $3.56 kuikilta summilta. OM K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenae va*»; taanotta j ä n : j a lähettäjän o s oi*; teellä- varustettuna osoitteell? Foreign Department:'' HANCOCK ::^^^^M^^ ^^Perustettu y. 1874.— Va ra t y l i . . . . . . . . . ; . $3.000,000.00. K irjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi Eutimaläista liikkeessämme. -C3 Ci S ^ ;3 m: «H. • ; eö <0 «rH O TH ri* b- 0? cp. Ir- 00 03 (M iO Si OO O b- <J5 00 b- ^ CM (N CM. r l CO CC •tH » O CO 15 s? CO Ift CO o CM t-m . S 0\ Oi «D Oi \ n 00 >» O o CM CO CO l>: r-f % • C i TH r- l ; H •.-.•rf- • 'rs, •• " . •.. • • • . '• I—« • • • K.. • • . -. - • •• •y o •• /• . TH:, to « »s » • . I ? S g I I i ia t ä i s e k s i , ollut aivan kokeellisella • kanna II a. \ \ ' i e lii ei o lo p ä ä s ty k u n n o l l a alkuun ei k il vielä . v a r - ; ; m u u d e l l a t i e d e t ä , i i i i t k ä seudut käyliiimiissii i:>arhaiten tulevat s i i h e n /: sopimaan. Niille, jotka tiiäIIii jo asuvat; j a ovat tottU- ; net^t. : 1 ii k ii laisi in maanviljelys- ; oloihjn, ' on kyllii: edullista ry h- ;:/ tyii siihen, itinlla saapua sitiv-varl ei i . 1 iin ne Su t) mesi a kokonaan \'ieraisiin oloihin ei uiieles-t ä n j (illenkaau kannata. M y ö - : v h emmin chkii, jos t ä k ä l ä i s e t vai- . 1 iol j-y h 1 v i i i suot uisiI la ehdoilla • ; jakit maa n iii;i a l a iiul i s v i l j e l i j ö i l - - le se-kä avusiama-an heitä pääse-miiiin alkuun ei ainoastaan eng-laii 1 i l a i s i l l e , vaa n ; m y ö s suoma- ^ l a i s i l l e ; ph ma h d f* 11 is ta,' e t t ä suom a l a i s i l l e . s i i r t o l a i s i l l e avautuisi t ä ä l l i i hyvjii. menestymisen mahd o l l i s u u k s i a . . . M u t t a siihen ku- ;• lunee kyllä' vielä muutamia vuo- ; sia. r •;:::;: / . ; V , ' :,;-,•;;-; S y d n e y s s ä , toukokuulla 1923. ; V H a r a l d Tanner. Mahdollisimman pikainen toiminta. lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. : ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ SUOMEN 1^ Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita[ Sähkötys-maksu on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetyskulujen i lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c sununillo $40.0a asti, 50c {siimmille $50.00 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa- ^^^äaltä;.25c.A.:^-;-;^ :y,;vv; •''^••^rr'--^^^^^ > .; Tiedustelkaa erikoiskurssia isoillei ^etyksilU. Lähettäessänne rahoja tulee vstötaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. V ' •--/..•fer- r • V.. \ ' m 1| V I S' ^ ^ ^ ^ ^ ^ - k i r » 4 X Sk i c V J I f I m i Af -V i ii ?f 1I
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 5, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1923-07-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada230705 |
Description
Title | 1923-07-05-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
.4
CÄSAKiN
OU/bmfdäinen sanomalebtl Ca^
Ilmestyy': Jokaisena Torstaina.
• Kustantaja
f h© Canada-NoyveypubllBhlngf Co.
firlckj. Korte, Lllkkeeniioltaja.
Lauri Maunu, Toimittaja/
koskettamaan, mutta ikäänkuin
vesierämaata vaeltavalle merenkulkijalle
ne ovat luotettavana
oppaana, ulin sinäkin miitä seuraamalla
saavutat p p määräsi.
sr
TILAUSHINNAT:
Canadaanr $2.50 koko vuodelta,
f 1,50 puolelta vuodelta, 75c. 8 kuukaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
yhdysvaltoihin Ja Suomeen: fS.BO
koko Vuodelta Jä $2.00 lyiolelta vu*>
ILMOITUSHINNAT;
60 senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstuna.
PltcmplälkalBiUe Ilmoltukil»
J«» kohtuullinen alentua, Halutaantie;
lo- Jä nlmenrnjuuttoilmötukset 75 sent
tlä kerta, i^2,00 kolme kertaa. Nälma^
ilmoitukset: ?2.00i kerta, J3.00 kolme
Ker<Äa. Avoliitto- Ja klhlaus-Ilmoi-wk8et
60c palstatuumaltav Kuolönll-tnoltukeet
$2.50. muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloerqll.
moltukset $2.00. r
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, »tiray»-
Iu«tteIot, lu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-07-05-04