Canadan uutiset, June 10, 1920

              5B9B
CANADAN UUTISET
Buomalainen Banomalelitl Canadassau
ilmestyx jokaiBena Torstaina.
Kustantaja
i The Canada News Publlsning Co.
Erick J . Korte, Liikkeenlioitaja.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaaia: $2.00 | koko vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $li50 puolelta vup^
öelta. >\ -B -S^«l
I L M O I T U S H I N N A T :
40 s e n t t i ä palstatuumalta k e r r a n jur
l a i s t u n a . P i t e m p i a i k a i s i l l e vilmoituksil-l
e k o h t u u l l i n e n alennus. Halutaantie-to-
j a nimenmuuttolUuotukset 75 sont
t i ä kerta, $2;00 kolme k : e r t a a . N a i m a -
l l n i o i t u k s e t $2.00 kerta, $3.00 kolme
k e r t a a . Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
: $2.00, m u i s t o v ä r s y l l ä $2.25. Syntymä-i
l m o i t u k s e t $1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. ,
P ö y t ä k i r j a t , t i l i s e l v i t y k s e t , keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m . .25
e e n t t i ä tuumalta. I; ' ;
ITutistcn joukkoon aijotuista ilmoin
t u k s i s t a p e r i t ä ä n 10 s e n t t i ä r i v i l t ä.
P i e n i m r a ä n k i n i i l m o i t u k s e n hinta on
{50 s e n t t i ä . P o s t i ä s a t u l e v i a ilraoituksip.
e l h y v ä k s y t ä v e l a k s i tunt(iraattomilta.
P o l i i t t i s e t ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
K a i k k i liiLkccllö aijotut kirjeet, t i
lauksct ja rahat ovat l ä h e t e t t ä v ät
o s o i t t e e l l a:
CANADAN UUTISET,
P o r t A r t h u r , | Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta I t u l e e Ilmoittaa
lehden k o n t t o r l i u s e k ä vanha e t t ä uusi
osoite. \
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspai)er i n Ganada.
' Published: every Thursday hy
The Canada News Publishing Co.
E r i o k ,T. ; K o r l c , Mahager. ; : .
D a i l y News Bldg., Port A r t h u r , Out,
CANADAN UUTISET
i s w€lcon-ind and r c ad In ovory F i n n i sh
honiie i n tlieODomiuion. It i s t h e only
d i r e c t advertising mcuiiun for thosc
Tnanufaoturors dnd inerchants who
"vvjsh to c r c a t o and b u i l d a profitable
and periuanont deniand for t l i e i r prod-uctft
a n d nicrchaudisc b y 1,ho larc;e and
ever c i ' o w i n g F i n n i s h p o p u l a t i o n r c s i d -
i n p irt Canada. Place your t r i a l ad-vertisomont
and pet. rosults.
Advertisjnp: ratos -lOc. p e r i n c h.
P o l i t i c a l advs. $1;00 per. inch. . •.
-, AdV'»->rtisninnnts nuist iXrach our of-fico
\Vcdi:^o5;day neon to appear on
'j:t)nr>;day's isKUG.
Subf^cription ])rieo i n Canada $2.00
per y.ea r. . T T ni ted .S (atcs an d o the r
countrios $2;50 per y c a r i n advancc.
Entered as second class maii mat-tcr,
Dee. 1. 1915, at thd Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIMlOF T H E CANANOAN
^UUTISET.
The help preserve the Tdeals and
sacred traditions of'thls, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and insplre others to
lespect and obey them: To strive
unoeasingly to quicken the public's
sense of civic duty: In ali ways to aid
In making thislcountry greater and
better than x/e found it.
V
^ i l l . ' joka viUasfun 'vahiu-gO!
st;i:, o j i . v a l l i i i k o k i i i li.vödyksi.
— Muistojen paratiisi oii ai­noa,
.mistä kukaan ei voi meila
karkoittaa.
— .Alouosti Hi.ydät lotuudcu
kalidciu ääriuuiiäiscu vastakkai-siiiulon
vii lii f ii.
Parhain vikkaii<5^(fi ole sini-
VfM oniaisuudcl, jniiMa kyky \'6y-
1äii onni sen parliaffu kayttäuii-
.sessa ja siihen lyy(yuiisessä jiiitii
oiukstciniDie. \
— Kaikessa puolueet lomak.si
asptfiiniJn'^11 on (o<lisle heikkou­desta.
Sen joka tahtoo Jiyödyt-täci
niaailuiaa ja merkitä jotakin
eliimiin kninssa, ,täytyy uskaltaa
•seisoa vakaiimustensa. -puolesta ja
taistella sillä puolella, niille re­hellinen
vakaumus liäntä velvoit­taa.
— Ihmi.SLl, ov.'it eiifuiniäj] vas­tuunalaisia
tekojensa vaikutti­mista
kuin itse teoista., Aijotus-l
a pahasta voi joskus lo])ulliM--sti
koitua hyötyä sille,^ jota tahdot­tiin
loukata; -nnitta se ei'tee pa­haa
aijetta sen ansliollisemiiiaivsi.
Hyvältii. tarkoituksella ei niin­ikään
vuialidollinen erhetys sen
toteuttamisessa voi riistää sen
arvoa. ,
— Huomattaya kolita englan-tilais-
japanilaisessa i|udessa liit-tosopimnksössa
ilnTotetaan luo­tettavalta
taholta olevan kohta,
'joka määrää, että sanotut maat
eivät ole sidotut puolustamaaEt
toisiaan mahdollisessa sodassa
valtakuntaa vastaan, jonka kans­sa
niillä on sovittelusopimus.
Englannin thrkoitus ^ on tämän
"kautta pysytellä syirjässä, jos
Yhdysvaltain ja tf^panin yälillä
•tulisi (yhteentömäj;Sj , * ' ^ f
— Synkän 'kuvauksen- Saksan-raha-
asioista antaa Augnst;'Muel-ler,
entinen: talousministeri, kii'-
joituksessaan , Abendblatfissa.
Hän sanoo maassa olevan pape-^
rirahaa liikkeellä 60,000,000,000
markkaa, ja selisääntyy 100,000,-
000 viikossa. Saksan velka, (sa­noo
herra Mueller^ on nyt 230,-
000,000,000 markkaa. Tämä vel­ka
kenties voidaan maksaa, jos
nrarkanarv'0 yhäti pysyy alhaal­la,
mutta: jos se kohoaa'edes puo­leen
entisestä arvostaan, käy se
melkein mahdottomaksi. . Seteli­rahan
lisäyksen sanoo hän olevan'
syynä hallituksen aparahain
'myöntäminen, johon on ryhdyt­ty
turhissa yrityksissä alentaa
elintarpeiden hintoja, sekä nvie-letlöniän
monilukuisten vii-kalil­jain,
aliluisen palkkojen koro-tuk-
sen. Ainoan pehtstuskeinoii
näkee .Muelle^- lisätyssä luotan-n
o N s a . joka ei nykyisiä Saksan
haltijoita näytä huolettavan kui­tenkaan
läheskään^ niin paljon
kuin oma virassa py^syniisensä.
— C'anadan yritteet kohottcia
i-ahansa arvoa Yhdysvalloissa os­tamalla
tarpeitaan entistään vä­hemmän
sieltä j a sitä enemmän
hhig-lannista. -eivät kuulemma
suui-esti huoleta Amerikan liike­miehiä.
Vähentymistä Yhdysval­loissa
t e h d y i s s ä \)st oksissa on
k y l l ä havaittavissa, mutta'sen
arvelevat liikemiehet johtuvan c-nemmiiu
kurssi alennuk^e-^ta i | -
s c s t ä ä n kuin sen kohottamiseksi
tehdyistä yrityksistä, joita — sa­moin
kuin 'kurssin eroitiistakin—
AiiKM-ikan liikemiehet pitäxät o-himeneviinii
ilmiönä, jonka jäl­keen
he uskovat .Vmerikan ja
Canadan välisen kaupan palaa­h
a n jälleen entisiin uomiinsa, ("a:
uada tuoni 7 knun kuluessa, las­kien
Miimc l a m m i k u i i s t a taakse-piiin.
Amei-ikasta $1 (i2.1-12.r>00
ar\osla eniMnmän tavaraa knin
se sinne m o i . jota \,ist()in v. UHI)
tnmmikunst,. taaksepäin lukien
tuonin s i e l t ä 7 kunn ajalla $2^1!),.
!»S2.n2, joten Cajiadalle epä­edullinen
balanssi oli nyt lijhes
•-»O m i i } , dolk vähemmän kuin
vuosi takaperin samalla ajalla.
S i i t ä huolimat Ta on Canada y h ä
toinen suurin ostaja Yhdysval­loista,
Kng-laniiin ollessa ensiin-
'liiaafi.iiiakislmaati^lO vnodeij; lai­nasta:
korkoa G i3r'os. j a tyyty-hiään.
emissionikurssiin, jpka oli
kokonaista 12 pros. pariknrssin
alapuolella. '
Raha kallistuu kallistumistaan.
Saksassa odotetaan diskonttoko-roitusta
joka päivä. liu'otsin val-tioj)
ankin johtaja on ilmoittanut
korkokannan uuden nousun riip-.;
puvan ainoastaan Enotsin raha-markkinain
kehityksctä. Englan­nin
rahamarkkinoilla odotetaan
8 prosentin diskonttoa minä het­kenä
tahansa. Ei voi tieläii, m i ­hin
Auierikka ryhtyy Europassa
ta paahtuneiden • diskonttokoroitus-teij'\
jöhdosta, mutta muut rik­kaat
itiereutakaiset maat ovat jo
koroitianeet diskonttoaan; v i i .
meksi on f^ombayssa d*iskontto
koroitettu 7 :stä S j)rosentliin..
Kaluin kallistuminen on kan­sainvälinen
ilmiö sanair laajim­massa
merkityksessä, samoinkuin
sen syytkin. Kaikkialla maail­massa
\-aflitsee pääoman i)Uute
ja kallis ai'ka ja hinnat nousevat.
Sota on aikaänsaanutv setelistön
s u h d a t to ma n , 1 i sä y t y mi se n, i n H a t-sion,
'kautta maailman. Nyt yri-tetiiän
mriatsiota ja.rriittaa an-nostelemalhr
luottoa, inistä luon­nostaan
seuraa", että raha kallis­tuu.
lanteen paraneminen ja' omaisän,
den arvon 'kohoaminen ori seura­uksena
siitä, että ympäristö ori
puhdas ja:aistikasy olipa se sitte
kaupungin liike tai syrjäösissa.
—J. H. H .
;: Koti ja, sen yntpäristöi
^ .Sinialta-koti 'on. ih
tuskin hiikiiän saa; sydäiiien lvie-|
let;:Jie;lleniinih. vareiienmi
ajiitihS-kodista.^^' A
äiti liijiicc. tässä': 'S^uhtijessa• yhtä
yaikuttävav" ja:;ajatus':äidistä:^^ö^^^^
sekin .aineen' yhteydessiv koti- ajli-
1 usteir kanssa.;-: •
• ^Ivödiiv -, 11 eiVi^es 1 it- ja' :.sen;; vaik,ii-tuksestar
yarsinkiii;^k kas^
Vavan hiH)rison; sisiiiseiuijeliiniääii.
aiisaitsisi. tiilUi'' paljonkin :vj:)Ul^
iuksi ;. . .ia,:;> ld!;iot(M;itksi,v; niiitta;
1 ii3\r)sl<:in - kodii.i .uik;onai11eii.; piic)!i
ansarit se cr. tulla •h:uon
si, Vjä,; s i i l i e h N U ^ -C
j;iiuatalitathi • saria 1 jä. ;r;;.
.:-.Kptiiii ; ve
hiio)iX',:;v|iianvön: Icodin yiirpin
k i n ; • suii re n a: teki j a ua^; sen; 'vie hät-tiiväisyydessä.:;
'^Y^ärsiukIn/ t ä h än
ä ik'ä ä n . vu odes t a t U li si ot t aiV ;ii u o -
hiiööh, ;;ettii viiliiillii/AväiVäl 1 a : j a
jnkkukulutuksilla:.voidaan kodin
mainen. Kanska taas seuraa Ca-^ympäristönsä tehdä sellaisia kor­ua
da n kintereillä kolmantena.
Viime tammikuussa päätiyiieen
7 kuun ajalla osti Canada kaksi
kertaa enemmän tavaraa. Yhdys­valloista
kuin kaikki etelä-Ame­rikan
maat yhteensä.
Olkaa varovaisia ttUen kanssa!
Kaikkien, jotka maan puhdis­tukseen
. tai-muiden . tarpeiden
vuoksi käsiteltävä tulta, tulisi
olla sen kanssa huolellisia ja va­rovaisia.
Tulipalomenetykset o-vat
Canadassa, kuten Yhdysval­loissakin
huikean suuret, ja use­assa
tapauksessa on rikollinen
huolimattomuus ja varomat to­innu^
niihin syynä. Tällainen
varomattomuus, on viiim^ v)ion-na
säädetyn rikoslain lisäyksen
1'^iikaan rangaistuksenalainen r i ­kos,
josta voi joutua aina kah-dmi
vuoden vankeusrangaistuk­seen.
Kangaistusta voidaan tuo­mita
vaikkei rikollista tarkoitus­ta
todettaisikaan, jos vaan todis­tetaan
tulen ])äässeen irti selviin
huolimattomuuden tähden. Laki­pykälä
nimittäin säätää: 'Mo­kannen
011 viallinen syyti eenalai-.
seen rikokseen ja voidaan tuoiui-la
2 vuoden vankeusrangiiistuk-scen,:
joka huolimattomuuden
kautta laskee tulen valloilleen,
saattaen sen kautta matkaan ih­mishengen
hukkaa, tai omaisuu­den
menetystä.''
Kansainvälinen rahan
kallistuminen.
louhineena vuonna on tapahtu­nut
virallisia diskonttokoroituk-sia
Suomessa, Ruotsissa, Tans­kassa,
Belgiassa, Ranskassa,Eng-lannissa
ja Italiassa. .Sitäpaitsi
on osittaisia diskonttokoroituk-sia
toimeenpantu kaksi, kertaa
Yhdysvalloissa ja kerran Ruot­sissa.
Tästä syystä ovat •kiinteää
korkoa tuottavain arvopaperien-kurssit
suuresti alenneet.
Rahan kallistumisen osoittaa
selvimmin ju^^kisten lainain otto.
'Euvaava tässä suhteessa oli se
laina, jonk,a Pariisin kunta äs-
'kettäin otti Canadasta. Eräs
maailman sutirimpia j a rikkaim­pia
kuntia pii pakotettu sitoutu-jauksia,
jotka tuottavat iloa,
nautintoa j a viihdytystä pitkiii
kesiiii. j a tekeviii lepohetket ve­rannalla
tai pihamaalla paljon
mii"luisemmikvi ja nautintorik-.
kaammiksi. ITieman. työtä piha;:
maan ])uhdistamisessa ja järjes­tämisessä,,
nvuutamia kukkalavo-ja
t a i i)enkkejä, «^ekä hieman no­pea
k a s 'v- u i s t e n k ö y n n ö s k a s \' i e n
siemeniä seinänvierustoille, mit­k
ä inuuten ovat :kovin alasVoman
näköisiä, saa ihmeitä aikaan. Vä­häinen
työ nyt t ä s s ä suhteessa'
tehtynä tuoi)i myöhemmin monta;
tyydytyksen .hetkeä, ja- sellaiset
hetket hän ne juuri elämään luo­vat
väritystä j a onnea. Kun saat
istahtaa tai lieitäytyä väsyneenä
työstä tultuasi ja puhdistaudut-timsi
viheriälle pihanurmelle
puiden siimekseen ja hengittää
kukkasten tuoksua tai ihailla
niiden väriloistoa, tai kun leväh­dät
vei-aunalla köynnöskasvien
vai'jossa, .unohdat puolet väsy-myksostäsi
j a mieliala elpyy ja
olosi virkistyy ihan toisella ta:
v a l l a , kuin jos ])ihamaa oiisi
ruokkoamaton. siimelvSetön ja
k u katon t a i vera n t a VR il l a köy n-niiskasvien
suojaa.
Kotipihan kaunistamisella on
'siis muutakin merkitystä kuin
ulkonäkö, eikä. se suinkaan ole
'tarpeetonta ja hyödytöntä her-r
a s J n a i s u u t t a ja komeuden ta­voittelua.
Siihen kannattaa uh­rata
sen vähän vaivan" ja kulutukv
sen minkä, se vaatii halvnnniassa-k
i n työläisen ja maanviljelijän
kodissa. vSe kannattaa yksin v i r -
!lvistyksen ja t e r v e y d e n kannalta
katsottuna,' vaikkei kauncusais-;
iin tyydytystä otettaisi ensin-,
kään lukuun.
Puhdistamalla, pihamaanne, ja.
koristamalla sen aistikkaasti
puilla, köynni^^ksillä ja kukkasil­la
,annatte esimerkin, jota naa-purinnekin
tulevat niahdollisesti
seuraamaan. Hyvä esimerkki ori
usein tarttuvaa kuten huonokin.
Näin ulottuvat tekonne hyödy-tykset
lopulta omaa kotipihaan^
ne baljon etemmäksi. Samalla; ne
yhä enemmän, varsinkin jos a^
sutte kaupungissa, hyödyttävät
teitäkin, sillä, terveydellisen ti-
Pohjpis-Ruotsiti suomalaiset.
Ruotsin valtiopäiväin toisessa
kamarissa on tbhty Pohjois-IUiot-sin
s uo m a laisse utu i h i n n ä h d e n e -
sitys, jossa vaaditaan: toimenpi­teitä
t.yydyttämään "sekä J\uot-sin
kansallisia harrastuksia, että
seudun - väostöir oikeutettuja, ta­loudellisia,
sivistyksellisiä ja tei'-
veydellisiä vaatimuksia.'' Asian-omanen
valiokunta'on nyt esitys-t
ä; \)\\ o i\ a 1 vu t j a. . s i i h e 11 liiti ä ny 1
useita " k ä y t ä n n ö l l i s i ä i^hdotuk-s
i a ."
M itä laatua J i ä i n ä ehdot ukset o-vat,
se ei tarkemmin selviä niistä
Ruotsin lehdistä, joissa yllämai-n
i 11 u ui iti nen ke ri'Ot aa n, in u tta
jonkun verran käsitystä siitii
kuitenkin voi saada eräästä
Svenska . Dagbladetin iiskeisestii
kirjoituksesta, jossa asiaa käsi­tellään.
Siinii n ä e t m. m. sano­taan,
että tarkoitus ei ole- pakol­la
epäkausallistuttaa • ••• mainitlua
suoma 1 a i s \' ii e s t ö ä, ni u 11 a s i t ii A- a s -
toin kyllä '/sellaisen ruotsahii-su
udeil e t)ala ut tain inen.. m ikä en­nen
on menetelty-:" Ja samalla
on tarkoitus asettaa ''tukeva ra­ja
suomalaisuutlen levenemistä
vastaan ruotsalaisella mantereel­la.*'
Xämä lauselnmt, ovat hiukan
viiljät ja e|'>ämääräiM>t, mutta
kun .muistamme, ^ n/inkä.laista
1 "u C) t s a 1 a i s n 11111 n i s. j a ' s i \' i s t i i m i s' -
työ Pohjois-.iiuotsin' suomalaisten
jonkossa ; o n viime vuosikymme­ninä
ollut, voimme suunnilleen
aa.vistaa.: mihin Ruotsin valtio-tuiivillä
nyt:^tehdyt "käytännöl­liset
('lidotuksel " t ä l i t ; i ä \ i i i . S i i o -
M i a l a i s t e n : lasten koulnuttMininiMi
y k s i i K i m a a n rnolsalaisissa kou­l
u i s s a , joissa lapsia kielletään
keskenäänkin kiiyttämästil iiidin-k
i e l t ä i i i i . lasten siirliiminen ])ois
k ot iseud u il i i l h n 11 mpi i-uotsa laisi in.
s e u t u i 1 li n. . k' a i ic en • oi k e u den k ii y -
lön ja hallinnon: • ta[)alituminen
y k s i no i n a a n r n o t s ilcs i su o.i n a l a i s -
väestöni - joukossa j.n.e..: nämä
tunnetut ilmiöt ynnä--i)iispojen ja
t)a p p i e n sain a n u nta i se t y 1 i miiii -
räiset toimeni^it<'('t viittaavat jo
siihen; n i i t i i yllämainittu pala­uttaminen"
tarkoittaa.. Me tun­nemme
näiden ilmiöiden laadun
hyvin myöskin veiiäläistyttämis-aikäisestä
Ttä-Snomesta, jossa ei
tietysti myöskäiin ; mitään t*epä-
. ka n sa H ist u tta mistä' k oska an .har­joitettu.
."\rainittu l o l i t i puhuu laajasti
siitä, kuin ka Suomen puolelta
vnuka : on liarjoitettu" '• \'ilkasta
y l l y t y s t ä " Pohjois - Kuotsissa,
kuinka muka. uusia, . ' U t u s i a : kei-noja"
samaan suuntaan o i ^ odo­tetta
vissa ja kuiivka muka: ehdo-'
tetut ja Ruotsin valtiopäivillä
nyt käsitellyt toimenpiteet juuri
l ä - t ä syystä olisivat tarpeelliset.
Xämii perustt?lut jatkuvalle ja.
t e h o st e 11 a \' ai 1 e r ivot sai a i s tu 11 a ini,s
työlle Nivrrlannin suomalaisseu­duissa
ovat siksi läpinäkyvät-, et­tei
niihin ole tarvis sanoja tuhla­ta.
Sopii vain viitata siihen,
kuinka : - omituisesti sattuu, tä'
ai\'an; samoi li i n a i koi h in,. k un;
Ruotsin, valtiojji^ivilla käsitellään
noita. •"• käytännöllisiii elrdotuk-s
i a " Ruotsissa elävän: suomalai­sen
väestön kaikin - keinoin sulat-tauiiseksi.
Suomen valtiopäivillä
liy.väksytään Ahvenanmaalla a-suvalle:
ruotsalaiselle .väestölle;
niin 1 a aja i tseha 1 linto ja k lel el 1 i -
nen erikoisoikeus, kuin vai takun-;
nan eheyden kannalta suinkin on
ollut mahdollista. Alaan yleiset
''kansalliset harrastuliset", käsi-;
tetäiin todellakin sangen eri ta­valla
Ruotsissa, kuin Suomessa;
Nykyinen kurssimme
Rahanlähetyksille Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myös iiiyyiiimc pairivki-osoltiiksia (slickkejä^ markoissa yllä-iiiaiiiiluu
kiifssiii jälkeen ja erikoisia,^ koJniou pmsentiu korkoa
vetäviä uiatkustajien sliokkcjä dol^reissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialälietyksillc postin kautta on 15c. suunnilta
alle $20.00; sitä suurenuuilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta stmimilt^i.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos Jsähkösauo-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetykscime vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
, FOREIGN DEPAlrr.MENT
HANCOCK, MICH.
ustettu vuonna 187L Varat yli $3,000,000
suoiiieksi; nieillii on kiuisi suoinaljista liikkccs--
••-.IV
Canadan laivatelakkojen
• tulevaisuiis. . ,
Laivanrakennus.AnierHikMn j^uor
Icisilla sisä järvien 'laivatel akoilla
on jokseenkin . pysähdyksissä. ja
ajan niillä virkenemisftstäkään! ei
ole suuria toivei
noilUi olevat tela
a.; i\Icrieh ra n-vat
ovat taas s i .
tävastoin vilkkaassa käynnissä.
Syyksi tähän asiaintilaan sano^
'taan sitä, että >sodan päätyttyä
eivä t pienet laivat merille 'ole h a -
lutuita, vaan sen sijaan vaadi­taan
vähintäin 9,600 tonnin lai­voja
ja siitä ylöspäin, j a sellai­sia
ei suurilta järviltä - kyetä,
Wellandin kanavan pienuuden
t a l K l e u : k I I l e tlamaan, 'riiiiiäii
\'U()ksi o\^;it si.säji(r\'ieri Iinoilla.
( ) l » ' \ a l t('l;ik,'it joutuneet e|);ii'(lul-.
lisecii abeinaan. M . u i . Superi(j-r
i s N i i suletiuiau sikäläiset su\n'eL
t e l a k a t jii niiden laitokset m u u -
tetaaji Atiaiiuin J-auuikolla olc-
• ville telakoille.
1 *w r t' A r tl 11 u-i n t e la kai I a: on t)a r-:
aikna kak>,i 4,-^{)0 lomiin laivaa.
valiius;^tum.lisillään, ja uämäkiu-täytyy,
katkaisla jossakin kana­van
yläpuolella ja liittiiä taas
yhteen Montrealissa, joka tyiv
tuo lisäkuhitusta noiji ,t20.i)lH>
vaiheille.
Vaikkei tämä suuima.. laivojen
jiintaan. näliden olokaan iso. on
.^illä tilaukseii s<iauuis>a iiierki-tyksensä.
Jos C a n a d a n hallitus,
k u te 11 • I n o n il ta t ali oi I ta s i 11 e lä I i.e -
tetyissä pyynnöissä on anottu,
j at ka a 1 a i v am; a k' e n n u s o h j cl n\ aan
sa. voi se mahdollisesti saatavis­sa
oltavan rahdin vuoksi tarvita
•väliäisem]>iäkin: laivoja, joita:
täällä voitaisiin rakentaa.
1 lal Iit n Ivs.en päii t.östii odotet a a n
) u i 1 e n 1 vi 1 n 11 o 1 la,.. s i 11 ä j o s halli t us
päiittää olla tilaamatta uusia lai­voja,
eikä suostuisi korvaamaan
sitä ei'otusta, joka on JOushmniu.
ja ('ajiadaii tehikoiden •rakeniius-kustaunusten
välillä, — täällä
tulee laiva ura kennus nohi $15
tonnia päälle kalliimmaksi kuin
.tui<;'lanui.ssä' ja Seotiannissa —
merkitsisi«>inelkeiu surman iskua
Canadan laivateollisuudcllc, jos-
.s'a sodan aikana ja.näihin asti on
'työskennellyt 20.()(Mr miestä. .Jos
taas Jiallituksen vastaus olisi, a-
. n o 11111 1 e n: mu k a,i n e n, m e rki 1 s i si
se. t*itä laivanrakennus Canadas­sa,
varsinkin m:erenrannalla ole­villa
laivatelakoilla kävisi, entis­tä
vilkkaammaksi. Yhdysvaltain
1 ai va telakka in kanssa sa nota a n
(,'anadantelakkain voivan: kilpail
la, Jiiutta kuten jo sanottu, on
•tuitu huomaamaan että valta-
'mert'en"-'kaupankiiyntiä: varten o-vat
suuremmat laivat, noin 10,-
-OOQ toniiin kiintöiset,. kuletuskus-;
täiihliksiin y.' i'n. hälidcri- huomat­tu
edulli&immiksi j a sellaisia lai-
.vojä' ei St; ljawreusilla olevien
kanavien pituuden tähden voi­da
;sisäjärvihä • kulettaa. jnerelle,;
ij oii k a V n ok:^ laiva n ra ken nus tuU
lenee siirtymään' enemniän^^ueri-sataraiin.
^Merenrannalla olevat telalkat
ovat - vilkkaassa toiminnassa, ei
ainoastaail uusien laivojen raken­tamisessa,
vaan myöskin vanho­jen:
korjaamisessa. Sodan aika­na
täydyttiin pitää laivat liiken­teellä
niahdollisimman tarkoin;
niin ettei jotidettu välittämään
tarpeellisista |iorjaiiksistaan, ja^
siMii"auksena oli .iMtii nyt iiu'lk(Mn
kaikki 1ai\'at . tarvitsevat korja­uksia,
Aly<iskiii vakuuliiveliloi-liin
sisältyy, (MlJi hiiva, kiiytetiiän
1 i'lak;illa joka kinidvn kuukauden
päiisiä. Koi*iauskiireisiiii vaiknt-raa
my()skin se. että sotakiireessä:
y r i i e t l i in ylemmä saada pfiljo
vai ni ist a. ) iitämii 11 ä - ta r[)eellisl a
liikua työ.n hyvyyde.st;i. .M\'öskin'
sotakaiinalta t.ias rauhan kannal­le
muutettaessa täytyy monissa
1 a i V o i ssa, te li dii. s 11 irri.;:v i ii 11 u t oksi a,
joten korjaustytitä on ruusaasti,
jopa. n iin |>a 1 j on. ett ä;. n i o n e t - h u o-malt;
iv;it merenraiila'telakat Y h ­dysvalloissa
o:\-ar- .kokonanii
muuttuneet: Icorjaustelakoiksi.
Juutalaisten palauttaminen
maahansa.
San Kemon konferenssissa sai
Euiiianti niand.aatin Palestiinas­sa.
Tämän, jälkeen pidettiin sio-uistien
kokous Ne\v Yorkissa,
jossa s u u n n i t el t iin . n e 1 jä n 111 i 1 j o o -
nan juu t a laisen v ä h i teli v. n t a p n 11 -
tuva siirtyminen isiimsä maahan.
: Sionistieji konferenssi, jossa tu­lee
olema a rv; 1 JOO edusta ja a Yh­dysvalloista
ja t'anad(ista, tulee
ilmoitusten .: iiuikaau olemaan
- tärkeiir; j a .historiallisesti mer-
'kiiyksellisin juutMlaisten koivo-us.
mitä koskaan on Amerikassa
^pidetty." Yhdysvaltain ylioike­uden
tuomarin Juhan AV, Maek'-
;i n j o h d o 11 a uskotaan • k o k.o uksen
>,ia sionistien järjestön ryhtyvän
])ikaisiin toimenpiteisiin juutalai-^
sen kansakunnan perustamiseksi
isiensä maahan lähes 2.000 vuo­den
luaanpakolaisuud. olon jäl­keen,
ja niin toteuttavan tri Te.o-dor
He,/!;el''in. poliittisen 'sionis-niiu
isän 2;i vuotta takaperin
alottaman suunnitelman.; .
'Kutsuessaan alussa mainitun
kokouksen koolle, jonka • vuoksi
varsinainen vuosikokous, \ inikii
ipiti pidettäinän Atlantie Cityssä
toukok. - 30 p. täytyi lykätä tois-
'taiseksi,: -lausui' ylulistyksen osi­ini
ies: • • San; .Ketuossa huhtik. 24
p. otettu' historiallinen 'askel, jo­ka
tunnusti juutalaisten ikivan­hat
kansalliset pyrkimj^sf^t, a-:
vasi - heille tilaisuuden työn ^ ja
järjestymisen kautta voittaa' lit-selleen
se sija sivistyneessä maar_
ilmassa, jota i. he o va t vuosisatoja
toivoneet, ikävöineet jai odotta­neet,
ja sa-ada itselleeni paikka,
jossa juutalaisilla > ihanteilla^ on
vapaus, ja jossa juutalainen kan­sallishenki
on vapaa ilmenemään
sen kansallisten oikeuden- ja
hurskaudeii periaatteiden ja ta­pojen
mukaisena.
Periaatteiden, joiden mukaan
-1 ijtutjta ju/ita laisten kotimaa ta t ul-t
a isi in ha II i1 se ma a n. sa notaa n Or
levän seuraavat:: -".roliittineu ja
yhteiskunnallinen vhdenvertai.
SUU S 1' o 111 - . 1 IS k o 11 to - j a.: s u k u }> uo -
li-eroavaisuuksista - huolimatta;
k' a i k i 11 e as u k k a i 11 e.; .y h de n 1 a ise t
tilaisuudet eli oikeudet, joiden
tarkoituksena- on., olevat oikeu­det
k oli l u n 11 isest i h uo iiiioo n o t't as .;
en .aut aa m a a n , j a sen 1 uonnon-rikkauksien
sekä. yleishyödyllis-;
ten laitosten .omistus- j a dvontrol-li
valta jvoko. kansalJe ; osuustlji-minuallisen
t^criMattecn sovellut- :
taniinen. isiinä .mitassa kuin . se,
käi-täiiuössä osottautuu mahdol-liseksi
maanviljelyksen, järjestän;.
iiiiseeu ja kaikkiui liike- tCoUi-;;
s n i K ja finanssiyrityksiin, ja ta-.,
lousjärjesteluiän . perustaminen,
joka suojelisi kansan maakciuot-telun
ja kaikkien niuun taloiidel- .
lisen sorron vaaroilta,"'
\' a i k k a k i 11 . m il j o on i a j u ut ala i -
sia, eritti^ii'ikin it;ä-Europassa,v sa-;^
notaan olevan valmiina heti: tie-::
do n sa a tu a a n sii rt y m ä ä n Pa 1 es t Ii­naan,
sanovat sionistit, että • mi-,
tiiän liiallista.^ ja jiirjestymätöntä
siii'to^laisuutta ei tulla sallimaan,-
vaan tarkoin ja tieteellisesti har-;:
kitun suunnitelman mukaan> tu­lee
siirtolaisuus, iiialidolli.sesti
50,000 henkeä vuodessa asettuen'?
maallaan, jiirjestettävaksi iiuiair
t a l o u 'd e 11 i se n • j a si vi s t y k se 11 i,se n
kehityksen . niahdollisuuksien ja;
vaatimusten mukaisesti. V
Paitsi, että tämä Auierikan sior^:
iiistien suunnitelma esitetään sio-v
nis^jlien maailman konferenssille,
joka pidetään Carlsl)adissa,('ze/
e ho -Slo\[\ k i a ssa, a 1 k a en h einäk.'
4 p. otti tämä kokous valmistel-?
Iäkseen Palestiinan jälleenraken-;;
ta m is-oh jel man.. . Tähän kuuluut
su(^inaiden ja m uiden käy ttäniät^r
tömäksi . jäiineiden maiden kuu- ;
toon laittaminen, keinotekoinen S
kastehu Palestiinan kaupunkien;
uudenajan' malliin järjestäminen,:;
ja puh tauden hoito, sata man -"ra^
Ivt^ntaminen Haitaan ja vaate- ja'
kenkätehtaiden, öljy- ja: saippu-;
anvalmistuslaitosteii ja muiden;?-
teollisutiskauppayl-itysten perus-{
taniinen.
Kaikesta päättäen näyttää juu-;
talaisten vanfla unelnur j a krjisti-;
kunnan uskomat;; enniistulsBtl
he id ä 11 om ali e ma alleen pa la ailii-\
sesta siis olevan. toteUtuina§sa.;«
Luonjiollisesti eivät inaailmani
kaikki juutalaiset tule koskaan >
palaamaan Palestiinaan, mutta;
kysymyksessähän onkin oikeas- ^
taan' juutalaisten entisen isäii-j
maansa kansoittamisesta j a se, ta-!
pahtuu, jos sionistien nykyiget ^
stumnitelijiat toteutuvat.