Canadan uutiset, July 21, 1921

              K-.
C S N M T A N UUTISET, PORT ARTKUE, ÖNT., CANABÄ; Torstaina Heinäk'. 21 p. 192T NUMERO 29
CANADAN UUTISET
Buomalainen eanomalehtl CanadasBa»
ilmestyy Jokaisena Tontaina.
I Kustantaja
! The Canada Nevvs Publlsning Co.
ErickJ. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja. '
TILAUSH,INNAl:i
Canadaan: $3.00i koko vuodelta^
$1.75 puolelta vuodelta,: $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltolliln ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran jU'
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-iö-
ja nim^nmuuttoll:u(|>tukset 75 sent­tiä
kerta; $2.00^kolmei kertaa. Naima-.
Ilmoitukset $2^00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. i^iol(itto- • ja kihlaus-ilmoi­tukset
60d palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00,
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tili!B|Blvitykset, keräys-luettelot,
luento-iltaoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta*
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Plenimmänkiu ilmoituksen hinta on
BO sentt. Postissa tulevia llmoituksiA
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
I
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl
laukset ja rahat ovat lähetettävät
oaoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i "O at., Canada.
Canadan Uutisista lalnattaefssa on
(ahde mainittava. ,, ••
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin eekä vanha etta uusi
osoite.
Metsäpalot ja sanomalehdistö.
'Palava paperossin pätkä, joka
lieitetään i tiepuoleen, voi merkitä
paljon tällekin sanomalehdelle.
Jokainen; il sanomalehti tarvitsee
pa periä.. 1 Paperi valmistetaan
puusta. Palava paperossin pätkä
tai mmi huolimaton tulen käsitte­ly
sytyttää metsäpaloja. Metsäpa­lot
hävittäivät metsää ja sitä raa­ka-
ainetta;; josta paperi valmiste­laan.
Sitä [jmukaa kuin metsät vä-
Jienevät jaj hävitetään, kohoaa pa-peiin
hinta, ja se taasen tuntua
jokaisen sanomalehden taloudessa
ja ilopullis|esti jokaisen lukijan
kukkarossa -korotetun ,tilausliin-nan
muodossa.
Aikakautemme on sanomalehti-en
aikakausi. Amerikassa ön 21,-
000: sanomalehteä, joita jbka päi­vä
painetaan 28,000,000 kappalet­ta
. Kuudella kymm enel Hi päi vä-lehdellä
; on kullakin yli 100,000
painoSj yhdellä sunnuntäilehdellä
y l i inil Joonan. Sanomalehti-pa-
I >eri va 1 m i s tet a a n k ok on a an - puus­ta.
Yjulysvaltain paperiteollisuus
käyttää iviuosittain noin , mil­joonaa
k oord ia pa peripuu ta, m ikä
A-nstaa 40T—(SO vuoden metsänkas-vua:
noiii
tea, jossa jäseueiiä oli oUutni, ni.
Suomen edusta ja iSten'berg.
Olympialaistenv kisojen ohjel­maa
käsiteltiin kongressissa yksi-tyskohtaisesti
ja päätettiin pois­taa
ohjelmasta 3,000 m. käynti,
köydenvetokilpailu ja painonheit-to.
Käyntikipailujen suhteen oli
komitea ehdottanut, että 10,000
m. käynti pysytettäisiin, mutta
3,000 ni. sen' sijaan poistettaisiin
ohjelmasta. Englannin ja Italian
edustajat kaniuittivat käyntikil-pa
ilujen pssy11 ämistä^" ja Italia
ehdotti lisäksi pitemmäny 40,000
HR matkaa otettav^aksi .ohjelmaan.
Painonheitto poistettiin Englan-suuremmiksi;"
Euröpan !'Wittaja-.fj6 ennestäänkin niin mitättömän
suurvallat. Englanti ja Kauska,
ovat kokonaan joutuneet Ameri­kan
^ V a sa Ile ik si ra lial 1 i s essa su h r
teessä ja kaikki muut Europan
maat, harvoja poikkeuksia lu­kuunottamatta,
elävät kokonaan
vakavaraisemmista maista riippu­vaisina.
'Kaikki saatavissa olevat
varat on käytettävä jokpäiväiseen
olemassaolon.taisteluun ja uudel-leenrakennustyön
täytyy jäädä
lepäämään. ^
Kun Yhdysvallat ei voinut yh-ty
ii k a n so j en li It t o on, j on ka oh-j
el ni a a n ku ui u u my ösk i n a so i s t u s-t
e n r a j o it t am i ne n, mi 111 a joka e i
l)ientä, että sen tyrehdyttäminen
ei mitään m e r k i t s i s i . Kokonais­ten
valtakuntien liike-elämän. la­man
11 a mi seen t a rv i ta a n ma a ilm an
kapitalistien yhdistetyt voimat;
köyhälistön ponnistelut ovat siinä
suli teessä kokonaan m Qvk i t yk set-:
tömiä.
Jos fSuomen viranomaiset ottai-
TULEVAISUUDBN SAKSA.
Berl. Tageblalt julkaisee K i i -
nassa elävän saksalaisen tulevai­suuden
Saksaa koskettelevan kir­jeen
veljenpojalleen. Koska kir­jeessä
on muillekin jotain mielen­kiintoista,
selostamme sen lässii.
Tämä saksjilainen kirjoittaa:
Kakas yeljenpoikani! Tahdot
Nykyinen kurssimme rahaläKe
tyksiJle SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Saksan lulovaisnudesta. lOtpä
pyydil väliiiä. ?ile Saksan ulko-
CANAbAN UUTISET
.• (The Canada NeWi) .
The Finnish Newispaper In Canada.
Ppbllshed ei^ery Thursday by •
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily New6 Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read m every: Finnish
hom« In-the Dominion. It is the only
direct advertislngjlmetiium for those
manufacturers and merehants who
wl8h to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uctft
and merchandise by the large and
ev«»rerowing Finnish population resid-iug
la Canada. Plaoeyour trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 50c per Inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertlsements must rveach our Of­fice
; Wednesday neon ^o appear on
Thursday's issue.
Subscrlptionprice in Canada $3.i)0
• per year, United States and other
countries $3.75.per year ih: advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Decf 1, 1915, at the Post Offlco a t
Port Arthur, Ontario, Canada.
500,000 eekkerin alalla
luotsiimaata.. Mitään jiirjestel-niällistä
yritystä ei ole tehty met­sien
: uudelleen kasvattamiseksi^
sillä seurauk.sella, että metsissä:
lasketaaii' olevan jälellii ainoas-taan
noini 50,000,000 koordia kuu-sjpnnta
jpaj^eriteolli>suuden saata­vissa.
Tästä päättlion on Ameri-;
kassa paperipuuta jälellä ainoas­taan
noini 10 vuodeksi, minkä jäl­keen
Uuden. Englannin ja suurten
jiirvien laineiden paperitehtaiden
käy sangen vaikeaksi hankkia
raaka-ainetta.
Nykyään- ^keskittyy Yhdysvalv
tain paperiteollisuus etupäässä
Uuden Englannin valtioihin ja
' jossakinj inäärin myöskin suurten
järvien yaltioihin. Lukuunotta-matta
noin 1,300,000 koordia pa­peri
puutai, mitkä tuodaan Cana-dasta,
saadaan raaka-aine näistä
vai t i o i s t a r> V i i m e i s t en viiden vuo­den
ajalla hävitti 25,000 metsä­paloa
näillä alueilla y l i 4,250,000
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
The. help preserve the ideals and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and Insplre others tö
respect andlobey them: To strlve
unceaslngly to qufcken the pubMc'8
senae Of Civic duty: In ali vvays to aid
In making this country greater and
better than /e fpund It.
nin ehdotuksesta ja Ruotsi oli in- siinä suhteessa olo saaiiu sanotta-n
ok ka i n vaa t i maa n köy d en vedon
poistamista.
Olympialaisten kisojen yleisurr
iieiluohjelman . suliteen oli sään-tökomitea
ehdottanut, että joka
maalla ollsioikeus ilmoittaa ja ot­taa-
osaa 4 edustajalla kaikkiin
henkilökohtaisiin paitsi maraton­juoksuun;
jonka pituns määrät-tiin
42,105 metriksi. Maraton­juoksussa
saisi joka maa olla e-dustettunaO
juoksijalla> 400 ja
l,tiOO m. viestinjuoksuun voidaan
ilm o i t ta a 4 va ra m i est ii. 3,000 m.
joukkuejuoksuun ja 10,000 m.
murtomaa juoksuun saa jokainen
maa ottaa osaa G miehellä, mutta
1 a s k e ta a n • ' ist e e t a in oa st a an 3
I) a r h a a 11 e.. Ka i k k i i n jou k kue juo k-su
i hi n sa a k uk i n m a a 1 ä het tä ä a i-noastaan
yhden joukkueen. Sään.
t ö k o m i t ea n e h d o t ns y k s i t y i s k o 11 -
taiseksi päiväohjelmaksi hyväk­syt
tiin.
'Kongressissa. ])äiitettin pysyttää:
Ly on issa hyvä ksy tyt am a t ööri-määräykset
edelleen voimassa.. .
E r i k oi se n h u o m a tt a vana se i k k a -
na voi vielä mainita, että Italia
oli antanut koiigressissa oleville
edustajilleen jyrkän toimintaoh­jeen
j)arooni Goubertinia j a hä­nen
; pyrkimyksiään vastaan sul­kea
k es k us \^a 1 la t p o is : oi y m p ia 1 a i -
kea keskusvallat pois olympialai­sista
kisoista. Heille onin. m. sa­nottu,
että he voivat ilmoittaa
Italian jäävän kokonaan poisy jos
keskusvaltojen ei sallita ottaa ki­soihin
osaa. Olipa edustajille vie-
— Ennen kaikkea kunnioita it­seäsi.
~ Pythagoras.
— Tartu tilaisuuteen kiinni.
Shakespeare.
Omanarvontunto on kaikki­en
hyveiden kulmakivi. — S.
Her.sehel. ,
—^ Jnpksemisesta ei ole mitään
liyötyä;vpääasia on ajoissa lähteä
matkaan.—La Fontaine.
— Sana "ihminen'.' .merkitsee
kreikankielellä '/.ylöspäin' katso­v
a . " Hänen täytyy siis tietää ar­vonsa/
ja asemansa-kaikkien ^nuu-hun
luomakuntaan" yerrattunajj^
— Iän karttuessa oppii tule­maan
yhä suvaitsemlnaksi lähim­mäisiään
kohtaan j a asettamaan
yhä korkeampia ja korkeampia
vaatimuksia, itselleen. — Enilo-rak.
1 i .
eekkeriä j metsämaata aiheuttaen'}lä annettu määräys poistua kong­ressista,
ellei annettava vastaus
ota huomioon Italian; urheilupii­rin
toivomuksia ja kansan oikeus­tajuntaa.
: • Suonial^
e en 1 ähet tä misek s i m a in i t tn i hin
kisoiliin jä. Suöi^^^
niissä eiisimiiise jsijalle' on, ryh­dytty
kartuttairiäari ilk. Olyinpia-la
israhast oä. • Tä älläkin ^ ä suy illa
kansalaisilla on tilai.suus hanket­ta
edistää^ ostamallä olyhipialiiis-merkkpjä,
joita on sa at ayaha M h
t o i m i s t o s t a . • • :':
,850,000 do11a rin va hin gon, jos­ta
suuri i osa lankeaa jiiuri paperir
puumetsän osalle.
Siihen, sijaan että metsiä hakat­taessa
olKsi pidetty huolta uuden
metsän kasvattamisesta, on met-sän
hakkuuta tavallisesti seuran­nut
metsäpalojen tuho, joka on
t ulv a h d u tt a n n t uu de n met s ä n ka s-vnn
81,000,000 eekkeriltä. :\retsä^
palot jatkuvat vuosi vuodelta
suurimniak.si osaksi huvitteli ja in,
metsästäjäin, kalastajain, uutis-a^
ukkaiden ja rautateiden huoli­mattomuuden
tähden. 'Noin 60—
80 prosenttia niistä olisi estettä-vissa.
, j
Viime [yuosina ovat korkeat pa­perin
hinnat tuottaneet tämäii
maan sanomalehdistölle suuria
vaikeuksia. ^Metsäpalot eivät kyl­lä
ole ainoa syy paperin hintojen
korkeutee,n, vaan ovat nekin ol­leet
suuressa määrin syypäitä pa­perin
hintojen korkeuteefi, ; v
Huolimattomasti kytemään jä­tetty
nuotiotuli tahi palava pape­rossin
pätkä tai tuliitiku voi ai-;
heuttaa vahinkoa ei ainoastaan 0-
malle sanomalehdellenne, vaan
ynyöskin: maan pepariteoUisuudel-le,
metsät;y^öläisille j a koko maal­le.
'
— E i kukaan muu voi minua
vahingoittaa paitsi minä itse; pa-lia,
mikä nJ[inua %htaa, on mi­nussa
itsessäni, eikä mikään tuo­ta
minull,e;-niin suurta kärsimys­t
ä kuin minä its'^. — St. Bern­hard.
— Tuhansista kokemul^ista on
havaittavissa se, että öiellä missä
on paljon toimettomia j a joutilai­ta,
siellä, o-h myös paljon paheelli­sia
ja rikollisia, l Sananparsi Sa­noo:
paholainen keksii joutilaal­le
aina jotakin teke,mistä — ja se
on aivan totta.
' ~ Rakkaus .aavistaa toisen ih­misen
elämäntehtävän paremmin
kuin hän itse ja uljaasti rohkais­ten
pysyttää hänet tehtävässään.
Mitä on ystävyydessä ylevämpää
ikuin tuo jalo vetovoima^ jolla se
liittyy kaikkeen, hyvääö meissä?
Olympiallai^et kisat Parisissa
. v. 1924.
Kansainvälinen olympialainen
komitea on päättänyt, että kah^
deksannetil olympialaiset kisat pi­detään
Parisissa v; 1924. Vuoden
1928 kisat toimeenpantanee Am­sterdamissa.
ISamalla on komitea
päättänyt [säilyttää ampumisen,
purjehduksen ja pyöräilyn olym­pialaisten
i| kisojen kilpailuohjein
massa.
Genevessä pidettiin kansainvä­lisen
urheiluliiton ensimäinen vi­rallinen
kongressi äskettäin; E-dustettuina
olivat seuraavat maat
Amerika;.1 Ganada, Englanti, Rans­ka,
Italia, Onkari, Itävalta, Sveit­si,
Belgia, Hollanti, Espanja,
Tanska, .Norjja, Ru*otsi, Sliomi.
Suomea 'edustivat Stenberg jä
Martola.
meno- j a tuloarviota' ja
I pienempiä sääritojeit
muntoksid,!] käsiteltiin nt. m; mtiii-tosehdotuksia
kilpailusääiitoihin
ja olymi)i'alaiäia -^kisoja. koskeviin
määräyksiin, li^läitä kysymyksiä
pii ^ustä^toirÄi^-- •"
Poimintoja täältä ja
muualta.
Yhdysvaltain presidentti Har-ding
on tehnyt alotteeu, josi;a
kaikkialla maailmassa odotetaan
laajakantoisia seurauksia. Hän on
kutsunut neljän suurvallan, Suur-
Britannian, Ranskan, Italian ja
Japanin valtuutetut Wasliingto-nissa
luultavasti ensi syksynä pi­dettävään
konferensiin keskuste­lemaan
sotavarustusten rajoitta­misesta.
Todennäköisesti: tulevat
kaikki asianomaiset kutsun hy­väksymään.
Amerikassa niinkuin muualla-via.
aikaan, katsoi se veivollisuu-dokseen
tehdä vakavani mau alot­teeu
siinä asiassa. SamaTla kertaa
tullaan käsittelemään 'Kaukaisen
I d ä n kysymyksiä, - joilla Yh.dys-valloille
on suuri merkitys. :
Konferensin kokoontuessa tul­la
an sen -osa no tta j ien j ou kossa nä-k
e m ä ä n m y ös k i n ('a n a d a n e d u st a -
jia. On lausuttu, että tällä maal­la,
Yhdysvaltain ja Britannian
m i e 1 i p i t e e n v äl i 11 i i m :-i 11 ä t u )]< i l s i -.
jana, on neuvotteluissa tärkeii,
jollei määräävä a.sema. Sitiipaitsi
on Ganadalla valvottavanaan
Tyynenmeren rannikoilla saman­laisia
etuja kuin Amerikalla.
* * * * !i!JI
Amerikan suomalaisten: ; suuri,
vierailujöukkue .011 saapunut Suo­meen
ja otettu .pääkaupungissa
vastaan tavalla, joka osoittaa, et­tä
Suomi-äiti ei ole tänne siirty­neitä
lap.siaan unohtanut ja ettii
se on valmis avamaan heille, sylin-sä
milloin tahansa. .
Helsingin siirtolaiskongressissa
mainitaan tulleen ke.skustelun, ai­heeksi
myöskin punaiset vahdit,
jotka Amerikan satamissa olisi­vat
vastaanottanifissa Suomesta
saapuvia valkoisia raaanmiehi-ään.
iSen ohella ilmoitettiin kon-f:
gressi.ssa, että Suomen eduskun­nalle
ja tasavallan presidentille o-^
li Yihdysvalloista lähetetty .mitä
hävyttömimpään muotoon laadit­tuja
nimettömiä uhkauskirjeitä,
joissa Suomea ja Suomen hallitus­ta
soimattiin. . :
Kumpaakaan ilm'öit'usta ei siir-tolaiskongressissa
ole tehty ai­heettomasti.
Onhan tultu huo­maamaan,
että kommunistimme
niin Y:h(^ysvalloissa • kuin täällä
Ca n ad a ssa k i n o va t vai m i i t millai­seen
hävyttömyyteen tahansa,
kunhan heidän oma nahkansa ei
vain joudu välittömään vaaraan.
K a i k i l l a koiruuksilla, joita bol-shevikiliaaleilla
saarnataan, lie
koet ta xa. t k oke il 1 a k ä y t ä nn ö ssä-kin.
Siitä on kuvaavimpana se
kiukku, jonka v lie kohdistavat
Suomesta tuleviin valkoisiin. K a i -
ken huippuna mainittakoon sellai­siakin,,
tapauksia, että jotkut
*' vanhan maan'' miehet: ovat
kommunistien äänenkanttajissa
julkais.seet * 'tunnustuksen", selit­täen
olleensa ^Suomessa lahtareina
mutta tulleen sa ' täällä täy del li-seen
katumnkseen ja parannuk­seen.
sivat vaivakseen. panna; saamansa . . .
. , , 1 • • v T • ^ ^'että kiriöittaisni sinulle K i r j e en uhkauskirjeet talteen, olisivat ne • •
omansa tuleville sukupolville
näyttämään, .miten lyhyt järkisiä. , .
. , ... 1 1 ... ,.."n" T • ]uio elia elavat saksalaiset emmi la typeriä kansalaisia taalla edis- ^ . . ..
*. .. {« 1 ,, ole niihneel nmi paljon suurista
tyneessa uudessa maailmassa ' i . . ,
on asus,t anut, . V- T Ti"i sast, unevat,k1o h1 an tap^a htumista' ja inul„l islu•k, sista
]< n ni 1A: m u 11 a. ta 1 d a t o 11 a o 1 lv e a s-e11
il' 3 n e i d ä n k ii s i -
he kosk a a n n i i n p ai j on, v?t t ä o m a n
k a n s a n ja maan menestys ja hy- saiioessasi,
T - , - n . ! rvksemmo ei ole mm s y n k k ä , kos-o
l i s i heille suuremman • • , =-•
k a o h n n i i i e niihne<M lapalitnmau
n i i n : SJUixKikse .^•lint:iip(M.'spektii-v
i st a. ei 111 n (;']> ä a ti'n <i' 1> ai k k ie 11 .• i) i.k r
k u a s i a i n A ' a i k u t t a a . it^^^ -Si-:
vin vointi
arvoinen kuin k()ko ihinisk.iinnan'
viii oi 1 ise k si 1 n u od o s t un e en itä m a i -
sen • liarhao]>in aalteidon sok(^a
kannattjiminen:
Paitsi
erinäisiä
kin maailmassa on nyt tultu huo­maamaan,
että nykyistä kiihkeätä
kilpaina sotalaivastojen ja maa-varustusten
alalla ei voida estää
lopulta johtamasta aseelliseen yh­teenottoon
, joka epäilemättä muo­dostuisi
paljon kammottavam­maksi
kuin äskeinen yleismaail­mallinen
sota. Vaikkakin sodan
täydellinen j a ehdoton lopettami­nen
tuskin lienee meidänkään ai­kamme
ihmisten ulottnvilla,on ai­kojen
kuluessa sentään kansain­välisellä
yhteistoiminnalla saavu­tettu
suuria muutoksia entisestä.
Sodankäyntiä on koetettu sievis-tää
ja noudattaa kansainvälisiä
määräyksiä.
Sodan voitettnihin j a voittajiin
iskemät haavat eivät ole vielä
menneet umpeen. Maailman-kamppailun
seuraukset tuntuvat
usein^missa maissa huonontunei­den
taloudellisten olojen ja rap-pieiituÄeen'
rahallisen tilanteen
muodossa. Verot ovat kohonneet
Olemme jo ennenkin mainin­neet,
että ' k e l l ä ä n muilla-kuin
maan laillisilla viranomaisilla ei
ole oikeutta ottaa ketään tänne
saapuvaa) kuulusteltayakseen, ol­koonpa
sitten kysymyksessä pu­nainen
tai valkoinen. Jos joku
haluaa kommunistiemme tutkitta­vaksi
antautua, on se kokonaan
hänen oman suostumuksensa ja
harkintansa varassa. On kuiten­k
i n erehdys luulla, että kaikki
Suomesta saapuvat olisivat yhtä
pelkurimaisia leveileviä, bolshevi-keja
tavatessaan. Ilahuttavan
runsaasti on - sellaisiakin' poikke­uksia,
jotka kielentaitamattomina
ja omista maanmiehistään riippu­vaisinakin
pystyvät hakemaan it^
selleen kunnollisia opastajia ja si­ten
välttämään epämieluisia tut­tavuuksia.
Useissa Yhdysvaltain suomalais­keskuksissa
ovat : puna vehkeili­jämme
pitäneet n. k. "kansanko­kouksia"
ja niideh räikeään muo­toon
laaditut vastalusepöytäkir-jat
on lähetetty Suomen tasaval­lan
presidentille. «Niissä kaikissa
nhataanproletariaatin v(yimalla
keskeyttää tavarain iähettämirien
Suomen satamiin ja siten nään­nyttää
Suomen kansa' nälkään.
Millä voimalla, ja kenen avusta­mina
he sellaiseen urakkaan ryh­tyisivät.
Ainoa maa, jonka tyo-laisun
he voisivat v-^ikuttaa, on
Yjleinen työtilanne (-aiiadassa
ou nykyään hyvin hnolestiittava.
Vi i me t ou k' ok n n ssa hi sl^ e tt i ii 1 2 5
irrosen tt i a ;])a 1 kka a . 11 a n 11 i vi s 1 a
työläisistä olleen joutilaina ja sa­maan
aikaan oli työttömiä 200,000
enemmän kuin. vastaa vana aikana
viime vuonna. Sen lisiiksi 011
maalla, kestettävänä suunnaton
kansallinen tappio ja suuria me­noja
tulevina vuosina.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivo­ton.
: Vaikkakin työttömyyden
''vaaranmerkki" on jo siyniitet-tu,
ei ole m itään syyt ä paniikkiin.
Eleillä on vielä jiilellä niaailman
suurimmat, kansalliset luonnon
j'ikkaudet, kuten laajimmat ])ape-r
ip u n a 111 e e t, 111 o 11 a \' i mm a t n i k ke­l
i - ja. asbestikaivokset, suurimmat
merikalastusla itolvset, yksi maa il­man
laajimmista, vehniialueista j
k i vi 11 ii 1 i k ai \'o ks e t, v es i voima mm e
ja puutavaramme, niaailman yh­deksään
teollisuusmaahan verrat­tuna
on Canada ensimäinen laa­juuteensa
nähden, toinen vesivoi.-
m a an, koi mas ra u t a t e i h i n, k m i d e s
raudan kokonaistuotantoon näh-:
den sen luonnollisessa tilassa ja
sen• viennissä j a kahdeksas väki­lukuun
verrattuna.
Syyt nykyiseen lamaannuksen
l i l a a n on helposti löydettiivissä,
kun niitä ryhdytään :^ etsimään;;
Vuosina 1919—20 ostivat canada-lai.
set 300 dollarin arvosta henkeä
kohti tavaroita YJidy.svalloista;
Viime, vuonna käytettiin siihen
tarkoitukseen yli $800,000,000.
Jos kotimaassa käytettäisi puolet
si it ä:. su mm a s t a, r ii tt ä i s i se työ tt ö -
myyden poistamiseen. >
Vuoden 1920 kuluessa raken­nettiin
Ganadassa .11.117 taloa:
Samana vuonna tuli tänne 117,336
siirtolaista ja. avioliittoja solmit­tiin
yli 70,000, ijoten uusia koteja
olisi tarvittu' 150,000—200,000.
'Sensijaan että kotien rakentami­seen
olisi myönnetty 1 ai no j a, tu hr
lättiin miljooneja dollareita lai­voihin,
vaikka n i i t ä nykyään on
maailman markkinoilla liiaksikin.
Ko ti m a i sen ka u p a n ed i s t ä m i n e n
j a rakennustoiminnan laajentami--
nen olisivat omansa suuressa mää­rässä
työttömyyttä poistamaan^
Maan . luonnonrikkauksista, saa­daan
melkein kaikkia tarvittavia
raaka-aineita; työväkeä on kyl­l
i k s i ja kesäkuukaudet mitä sopi­vimmat
töiden alottamiseeii. A i ­noa,;
mikä näkyy puuttuvan, on
hyvä tahto ja kaukonäköisyys
pulmien ratkaisemiseen. •'Viimei­nen
dollari," josta sota-aikana
niin usein kuultiin, ei nyt ole niin
helpossa ja kuitenkin olisi sen si­joittaminen
tuottaviin koteihin
paljon edullisempaa kuin sota-tarpeiden
hankintaan.
; Maa sellainen kuin Capada,
jossa kaikkia mahdollisia tarpei­ta
olisi saatavana itsellä, kunhan
tuotantoa vain taidolla ja tarmol­la
kehitettäisi, voisi ennen pitkää
tarjota r i i t t ä v ä t toimeentulomah­dollisuudet
kaikille kansalaisil­leen
ja vielä entistä suuremmille
siirtolaisjoukoillekin. Kaikesta
päättäen tulevat seuraavat talvi-kuukaud.
muodostumaan erittäin
vaikeiksi, ellei kesän aikana riit­tävästi
varustauduta niitä vas­taanottamaan.
On toivottava, et­a
a n i i n tehdään ja ajoissa havah­dutaan.
L. J . M .
nii näet nuoresta ijastiisi huoli­matta
k ii ik k i n i in sy nk iissii vai o:s-s;
i sen vuoksi ettii olet nähnyt
niin . l)aljo kui-jnutta ja sen, tnot-tamnt
vaikutelmat ovat olleet y-
Jen voimakkaat.: Ä!ä i)idä minua
pessimistinii,. joka epäilisin Sak­san
tnlevaisiinltn. ?^litä pahciii^
m i n rakkaat naa.i)ui'imiiie koella-,
vat estjiä inei(l;in..kasvu;imiiie, .si-til•
- suur-?mmat • tulevat• meidän
ponnistuksemmeolemaan. : E i m i ­k
ä ä n viekkaus, ei mikäli n vii k i ­valta
voi ajan pitkään iiiaseutaa
e t e e n p ä i n i \ v r k i v ä ä — k a n s a a , ja
meidiin nanpurimme saa • niihdä;
senv .miten vastapaino • nieidiin
puolelta m HKV tulee k y l l i n -voi ma k-kaaksi
voittaakseen, scn-ron. .Pu­huminen
tällii hetkellä Saksali
suurniulesta tailaa. niiyttaä• Ieistä
pilkalta, j a ivalta, et kenties voi.
k ä s i 11 ii ii, k u i n k a 111 e a n 1 a 11 d 1 m m 1»v
sem moisiin haa veih in, Olem me-h
a n • k u i t en k' i n : t öisessä. a se ma ssa,
k u i n te siellä kotimaassa, ^^leillä
Dollarilta.
Jlyös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejii) markoissa yllä:
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, k'olmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­ta
a n si e 11 ä V o i m a ssa - oi e Van dolla-rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle 5}i'20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.50 kaikilla summilta.
Kaikki; lähetykset "osoitetaan,
postin kaulia, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
' Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit-leel
la varu steItu na. osoi t teel la :
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MIOH.
—Perustettu v. 1874.—
Vnrat vii $3,000,000.00.
• Kirjoittakaa : suomeksi; meillä.
on kuuki .suom.ilaista liikkeessäm­me.
'
ka.'1,11 kuii.;vain oikein talkiomme.
U Ik o i n a ä t. t n i • \- i t sev a t me i tä j a. m e
;iiikoinaita'; ; Vas1,a tä
vaikut.iiksen\'kaulia elä-;
täyryy olla joku toivon aiikkiiil 1 mäciilulot^ i)arantua. Haaka-ainei-ettemine
jo.utuisi .epätoivoon. Te.' den jakelu on saatava paremmal-elätte
omassa maassa omien kan-i K> kaunalle, samoin elintarpeiden
salaisten keskuudessa .ja yhteeuv
kuuluvaisuuden tunne - pelastaa
te id; i t monista ^' a i k e u k s i s ta.. • i\ 1 e
jakelu niin .:ettei viljaa Etelä-
Amerikassa käytetä polttoainee­na,
sen vuoksi ettei . sitä voida:
ulkomailla:. olevat sa ksalaiset si t ii -.iii uuna käy tt ää, sa maila .kun ih-vastoin
-elämme kuin hajaantu- misetEuropassa kärsivät nälkää.,
neet lampaat snt ten jou kossa. -Jo­kainen.'
kreikkalainen leipuri ja
portugalilainen kaTTpi)a-apulainen
on nyt su u i"e m m a ssa a r vossa k u i n
saksalainen, vaikka, nieidiit sak­salaiset
i \ ' i r l vuot ta sit t en .Kiiiias.-
sa luettiin arvokkaimi.iien muu ka.-.
1 a i s I en ' jo u k k o o n. : I M U m (' t ä s t ii
h ai V ele s i im i s e s t a h u o li ma 11 a s aa t; i
o 11 a - to i s i st a; k a n s ai 1 i s n u k si s ta e -
ristettynä, mutta yhteyden tekee
meille mahdolliseksi vain usko
Saksan tulevasta suuruudesta.
Ja tämä toivo meillä on. Onhan
SO t a, osoi tta n 111 Ix ui 111< a s u u r i. ka n -
samme \yö- ja suorituskyky on
Emme tarvitse kymmentä vuotta
saadaksemine kuntoon kauppalai-:
vaston, joka on suuruudeltaan
kolmas osa hävinneestä, vaan
voimme e k ä • j o k u u d e n ; v u oden_
,])eväsiii. luoda maahan raaka-ai­neitamme
ja viedä valmisteitam-;,
me ulos omilla laivoilla. Nykyi­n
e n . sukupolvi voi tuskin nähdä •
viimeisen sotakorvansmaksun suo
rittaii'iista..mutta voimme kai .toi-. .
\foa ennpr sitä seisovamme;entiset
lä tasolla.. 'Kun ajattelemme kor­vaussumman
.suuruutta,."- jonka
hallit uksemme .. on hyväksynyt, .
voi se ensi silmiiyksellä tuntua
Tiedämme mitä voimme saada ai- i mielettömyydeltä. vJEutta älköön
. — Älä odota saavasi suurera^^
paa luottoa keltään parempi on
kuin luotat itseesi j a Jumalaan.
Voidaksesi, olla onneUinen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN JVIARKEAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetyksiBt osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanqmalähetystiv
ei erikoisesti vaadita. Sälikötys-^
maksii on $4.30.- Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00'asti, 5o'c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. ^
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lä,hettäessänn6 rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoitta hyvin tar^
kasti.
PORT ARTHUR, ONT., OÄKAJDA,
4Srirn,.,ffiW^ \n ^