Canadan uutiset, March 18, 1920

              srvö.4 H ^ ^ ^ A B A K U U ? t t ^ $8 >; 1-920 12
GANADAVTi,UUTISET
SttomcLlaiiieii sanomaloliti Canadassa;
y , ilmestyj; jöls^iisena Toretalna.
' , , Kufitantaja
TPte Cah^da New8 Publisning Co.
E r i c k J . luotte, tJlkkeciOioitaia,
' J. H . HirVl, Toimittaja.
^ TILAUSHINNAT;
CanaUaan: ^2.00 i koko vuodelta,
$1.9» 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
Tuodelta, 65 öentUä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
YhdysyaltöiUinl ja Suomeon:, $2.50
koko vuodelta j a $1.50 puolelta ^o*
Ajlta. ! 5-^1 SI®?
ILMOITUSh^lNNAT:
40 Böuttiä lialstatuumalta kerran ]Ur
laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuulHnien alennus. Halutaantle-io-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 fiont-tUi
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
k«rtaa. Avioliitto- ja kililaus-ilmoi^
tuks«t $2.00 kerta. Kublonilmoitukset
^.0«, muistovärsyllä $2.25. Syntymä-ilmoitukset
$1.50« Ayioeroilmoitukset
Pbytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
Itt«ttielQt, luento-ilmoitukset y.m.{ 25
eenttiä tuumalta. .
Uutisten joukkoon %ijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pianimmlänkin ilmoituksen liinta on
M senttiä. Postissa tule\[ia ilmoituksia
«i l»yväks3rtä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
I I
Kaikki liikkeelle ^ijotut kirjeet, ti­laukset
ja raliat ovat lälietettävät
9soitt9«lla:
1 CANADAN UUTISET,
Port Afthur, •Ont.,.Canada.
Gartadan Uutisista iainattaessa on
\ 3 t \ 4 i t mainittava.
OaÄtemutttoksesta' tulee ilmoittaa Ätif» ööHttoiiln sekä vaniva; e t t ä uusi
CANADAli UtJTISET
(The Canada News)
Th« Finniöh Ne-^v^paper i n Canada.
P)il>lislied ejveipr Thursday by
The Canada News PubHshing Co,
' Brick J . Korte, Manager,
J. i l . l l i r v l , Editor.
»aily News Bldg,, Port Artliur, Ont,
CANApAN UUTISET
>s welcomed and read in erery Fiunisli
Iiom© in the Dominion. It is tlie only
dircct advei-tlsina m^.ium for tliose
manufacturers a^d. 'merchants who
Tuish to create and|jbuild a profitable
and pcnnanent idemaud for their prod-uctft
and imercbandigo by the large and
evercro^ingjFinnishipopulation re&id-ing
i a Canada. Plac« your trial äd-vertisement
and got results.
Advertlsing ratcs 40c.' per iuch.
Polltical adv^. $1.00 per inch.
Advertisementa niust reach our Of­fice
. Wednosday : neon 'to appear oh
Thursday's issue. •'\
SubscripUon price in Canada $2.00
per yoar, United Stitcs aud other
countries $2.50 per year in advancc.
Suomen lehtien mukaan on siellä
jo pitemmän aikaa ollut keskus­telua
hallituksen täydentämisestä
:oikeistoni (kokoomuspuolue tia
nio tsalaiiien kansanpuolue) j a va­semmiston
(äos. dem. puolue)
dustajilla. Tällainen täydentämi­nen
oi nähtävästi ollut mahdollis­ta,
osaksi siitä syystä, ettävasem-misto,
viime joulukuulla Heisin-'
Jäissä pidetyn puoluekokouksen
päätöksen mukaan, ei tahdo ottaa
osaa liallituk.-seen yhdessä porva­rillisten
ryhinien kanssa ^paitsi
'liätätihissa, osittain siitä, että oi­keistopuolueiden
mielestä oli täy­tettävänä
olevia ministeripaikko-ja
niin vähän, että edustus halli­tuksessa
ei vastaisi puolueiden
voimasuhteita.
Kokoomus puolueen eduskunta­ryhmän
ilmoitetaan päättäneen
oi Ia. ottamatta osaa uuden halli-tuksen
- muodostamiseen, koska
se ei liyviiksynyt hallituksen oh-jelmaii.
ja kookoomuspuolueen
lelidissä. eunustetaan, että. uuden
hallituksen muodostaminen tulee
piau tai)alituuiaan, .iolloin kokoo-muspuohie
tulee toisten porvarjl-list
011 puolue iden Icanssa yleisen
suvituu ohjelman unikaan otta­maan
havteilkeu hallitusvastmis-
1a suhteellisen osansa. Täten voi
})itää todennköiseuä.. että Suomen
pitää tödeiniäköisenä että Suomen
porvavillisten puolueideu ^—-kes­kustan
Ja oikeiston — muodosta­ma
kokoomushallitus.
T ••
tää rajoittamaton 'kauppatavarain
vaihto, niin että mitkään keino-tekoiset
taloudelliset esteet eivät
olisi haittaa Europan taloudelli­sen
'elämän kehitykselle.
Tämän lisäksi esitetään toimen­piteitä
tuotannon lisäämiseksi ja
j^lellisyyden ja tulilaavaisuuden
ehkäisemiseksi. Koska useat val­tiot
ovat epäsuotuisten valuutta^
suhteiden vuoksi kykenemättömät
hankkimaan tarvittavia raaka-ai­neita
,esitctään että näille tulisi
hankkia lilkomaista lainaa.
j Eritered as sccönd class maU mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E I C A N A N D AN
\ UUTISET,
i - The help prescrve the ideals and
sacred tradltlons of, this, C U P adopted
country, the Dominion of Canada: To
•bserve jts laws and indpire othcrs to
respect,,,and obe/thcm: To strlve
imceasrrtglyi toiqulckcn the public's
sense of civIc duty; ln ali way8 to aid
In maklng this country grcater and
better than \/e found It.
Vksi t^ärkeinimistä lakiehdotuk­sista
mitä tulee parlkmentin käsi-tettäväkbi
nykyinen istuntokau­den
a^ikiJnk on asetus, joka .myön­täisi
maamme alkuperäisille omis­tajille
heille kuuluvat oikeudet.
Intiaanit, jotka tähä^i saaklva o-vat
olIeet\ liallituksen \iolIiokkeja,
tulisivat liiten saamaan äänioikeu­den
ja täydelliset kansalaisoikeu­det.
1 I
Vanhan asetuksen nuikaan voi-i
a äänioikeuden
päällikön lu­vat,
iiitiaanitsaad
aiuoastaan heimo
A-alla ja jkuuden vu(i)deu koetus-ujan
jälkeen. Uusilk.s.etus vapant­taisi
intiaanin kokonaan hcimosi-teis-
fö ja tekisi hänestä kaikis,sa
suhteissa itsenäisen (Jauadan kan-sala.
isen. ^ ,
i Sen jälkeen kpn Canadan siirto-maahallit^
us perustettiin noin puo-li
^Tiosisataa sitte, on ainoajstaan
160 intiaania saanut äänioikeu­den.,
jM^onet edistysmielisimiflät
heidän keskuudessaan sitä 'halusi-vat,
vaani heimo vaikuttimet ovat
olleet esteenä. Huolimatta siitä,
«ttä heillä ei ollut täysiä kansa-
. iaisoijieuksia, yhtyi ^sodanaikana
yli 3,000 intiaania Cai^adan sota­väkeen.
'
-^Vuonna 1918 hyväksyttiin laki,
jonka mukaan ne, joilla tei ole
maata tai jotka ovat jluopuiieet oi-
'keuksistaan heimomaihin, voivat
saad^ kansalaisoikeuden, j a sen
jälkeen on kolmatta sataa intiaa­nia
käyttänyt tätä tilaisuutta; hy-
^'yt kuu Sveil.^si. Tanska, Kuotsi.
Norja ja Hollanti ovat virallisesti
ylityueet kansojen liittoon, ovat
kaikki ))ail si kaksi. -^Salvador ja
.Venezuela-^ niistär kolmestatoista
luiolueettomasta .vaItiöstä, jotka,
eivät olleei Vi-rsailesin-sopimuk­sen
allekirjuittajiua ja joita kut­su
11 i iu k a n so jeu l ii tou • ];er ust a-vi Ii­si
jäseniksi, lopullisesti päättäneet
noudattaa kutsua. Salvador on
myöskin ilmoittanut ; aikovansa
yhtyä liittoou. Venezuela ci ole
vielä iluioittauut mitään aikomuk­sistaan:
virallisesti, mutta todenna
köstä ou ,että sekin tulee ennen
pitkää yhtymään. Näin näyttää
kausoje 1 iliitosta tulevan tosi, huo-liuuitta
vastustuksesta, jota liitto-söV)
iunis on saainit osakseen, eteu-ki]
i Yhdysvalloissa.
Ehdotus kausojeuliittoon yhty­misestä
hyväksyttiin yksimieliscs-
1i Tauskan parlamentin molem­missa
huoneissa. Ruotsissa ja
Norjassa ilmeui yhlyiuiselle jon-kuuverran
A-astustusta. {Norjan
kaiisaneduskuunassa. n. k. Stort-hiug'issä.
äänesti 100 yhtymisen
puolesta.ja 20 sitä vastaan. Ruot­sissa
oli vustustajien luku suhteel-
] isesti suurempi: alahuoneessa hy­väksyttiin
esitys 152 äänellä G7
vastaan ja ylähuoneessa 86 äänel­lä
47 vastaan.
Velvoittaisiko kansojenliittoon
yhtyminen kansoja pitämään yllä
sei so va a arm e i j aa. kanso j enliit on
päätöksien voimaanpanemiseksi,
oli polttavana kysymyksenä Tans­kassa
ja Norjassa. Demölvraatti-neu
enemmistö kummassakin
maassa tulkitsi liittosopimuksen
siten, että liiton jäsenillä on oike­us,
jos niin haluavat luopua; ar­meijan
ja laivaston ylläpidosta.
Kausojenliitou hriti iläinen edus­taja
Loordi Cecil lausui vastauk­sessaan
Norjan eduskunnan esi­miehen
tiedusteluun:"En ensin­kään
epäile, ettei töidän käsityk­senne
-Iransojenliittosopimuksen
kahdeksannen Partikkelin merki-t^^
ksestä oli oikea. Epäilemättä
ei ole koskaan ollut tarkoitus vaa­tia
liiton jäseniltä sotavoimien y i -
läpitämistä."
Työläisjärjestöjeu edustajat-
Englannin Trade Union kongres­sissa
äänestivät viime torstaina
kumoon ehdotuksen " suoraan"
toimintaan ryhtymisestä hiilikai­vosten
ja uiuiden polijateollisuuk-sien
kansallistuttamisen saavutta­miseksi.
Kongressi edustaa noin
5,500,000 järjestettyä työläistä.
Äänestys, edustaen kunkin pai-,
kallisunion. jäseniä, oli 3,732,000
$«ioraa toimintaa vastaau ja 1,-
015,000 suoran toimiiman puoles­ta.
Äiiuestyksen tulos merkitsee
Robert Smillien johtamien J'adi-k
aa li st e 11 a in es te n li äx iö t il.; Kou -
gressi myöskin hylkäsi kaivos­miesten
ehdotuksen, että tärkeim-mät
uiiiot julistaisivat lakon pa-koittaakseen
hallit uhsu myönty-niään
kaivoksien kausallistutta-miseen.
Kongressiu päätöksellä, un kol­me
tärkeää merkitystä. Ensiksi­kin,
se poistaa yleislakonvaaran.
joka Englannissa fon oUut^ uhkaa­massa
sitte kun Glaskoxvn kong­ressi
viime syyskuulla päätti par
kottaa hallituksen kansallistutta-maan
hiilikaivokset": toiseksi, se
OS o itt a a (it t ä h ri 11 i läi uen ty ö vä eii-
1 i ik e 011 \'a 1 mis asettamaa u v a at i •
muksensa yleisissä vaaleissa rat­kaistavaksi,
ja . kolmanneksi, se
todistaa euä Englannin työväen­liike
on iitautunut radikalisista
johtajista, joiden vaikntusvalta
liikkeessä sitten viime syyskuun
on tähän asti näyttänyt yhä l i -
säiintyväu.
' [Äfisociated Pj^ess toimiston tiö-iionanto
Helsingistä kertoo Suo­men
ministeristÖn eromieeii t. (k.
3 p mä, Miuisteris|« ' muodostet­tiin
: viimö elok. 18 p, pääministe­ri
V^nnolan^ johdolla,, ja oli se ko­koonpanoltaan
Ikfiskuspuolneiden
>--. ikausallisen; edistyspnolueea 'ja
anaalaisliitöii ^^"«ffifM^ostama»
Liittoutuneiden korkein neuvos­to
Lontoossa on julkaisuut memo-randamin.
jossa esitetään seuraa­via
keinoja maailman taloudelli­sen
tilan korjaamiseksi: i
Tärkein kaikista' on saada rau-hanolot
jälleen palautetuksi kaik-.
kialla maailmassa niin pian 'kuin
suinkin. Tämän pUämaärän saa­vuttamiseksi
olisi suotavaa, että
Europan olot saataisiin normaali­siksi
niin pian 'kuiii mahdollista;
että armeijat kaikkialla vähennet­täisiin
rauhan kannalle, asevarus-tukset
rajoitettaisiin niin vähään
ktun (kansallinen turvallisuns sal­lii
ja kansojen liitto kutsuttaisiin
neuvottelemÄan; keinoista tämän
päämäärän saaTUttamiseksi j että
valtioitten, jotka ovat sodan kaut-tal^
tyneet tai laajentuneet, tu*
lijll heti ryhtyä ystävälliseen kanig:
ehdottoman ^ ^^livallan, diktatuu­rin
tieltä, joka voi johtaa känsät
uuteen parempaan elämään r jär­jen
diktatuurin. Intohiniojen
kuohut alenevat, järki pääsee
pannastansa ja nostetaan valtais­tuimellensa.
Ja kansat tulevat ja
kumartavat häntä ja tervehtivät
häntä riemulla tunnustaen, -että
hänen valtikkansa jjfirissa versoo
onni. Ja he katselvat ihinelellen
mennyttä aikaa, sen raunioita,
sen hautoja, sen verikenttiä ja
1 uke va t kansojen j a 1 uok Iv ien vi­hasta,
jollaista mailnm on harvohi
nälinyt ja ihmettelevät, eitä sel­laisen
])alou. hävityksellä edes
yiiiinkiu paljon säib^i.
,Ja kaikkein enimjnin he kysy.
vät:. missä piileksii .rauhan ääni.
Ja miksi mustattiin sitä joka la­holta
silloin, kun se alkoi maassa
kaikua. . Eivätkö ihmiset siis ym­märtäneet,
että .se on kaiken
muun edellytys, ensimmähien eh­to
eteenpiiin pääsylle. Eiv^ätkö
Ile käsittäneet, että se taistelu,
joka on rakentavaa, suoritetaan
rauhan asein. Ja eivätkö he kä­sitä,.
että rauhan aika ei tule. ellei
sitä tahdota ja kutsuta.
JÄÄJEN DIKTATUURI!
Kansojen järki on ollut pannas­sa
kohta kuusi vuotta. Tänä ai­kana
on tehty niin suunnaton
määrä tyhmyyksiäj että harv9ifi
kai vuosisata on ennättänyt niitä
sellaista määrää purkaa, Jhmiset
oViil. olleet snorastaan hunuiltu-noina
vaistoista ja intohimoista.;
Aiuoastaan harvojen", 'yksinäisten
vaijiottuje]], i)ää on pysynyt vii-'
leänä-ja ainoastaan lie ovat jak­saneet
katsella, rintamien ja rajo-jen.
piikkilanka-aitojen ja juoksu
hautojen yli, vuosien ja vuosisa­tojen
taa.
Heille oji: ollut alunpitäen sel­vää,
että nämä turman ja tuskan
vuodet, tämä ihmiskunnan itsen-säraatelu
eivät mene ilman jälki­tauteja.
Seilaien: m\Tsky ei ase­tu
yhteen sanaan, sanokoon sen
: vaik k a. j u m a 1 a t; maininki j a tkuu
vuosien halkio Ja. heille on ni5''ös-kin
ollut; ilmeistä, että mailman
kasvot <.»vat. kerran i-aiihan i l ­meen
niille laskeutuessa, aivan
toiset r kuin \. 1914. Kaikesta
mielettömyydestään Imolimati a'
on knhnuit ajanjaksokin A'aihe
i 1 vuiiskunnan ke. 1 dtyksessä. Kan­sat
ovat avanneet ])oliittisen * * py -
lummän" esiripun ja. astuneet si­sään
katsomaan millä/ oikeudella
heidän krutni-upäänsli vaativat
'heiltä uhreja. Poliittiset viimai­set
papit • ovat: palatsien pyhim-niissä
palvelleet, puolijumalaa,
keisaria, kuningasta, ja selittä­neet
kansalle, että hän on a. ja o.
alku ja loppu ja että. hän vaatii
kansalta uhreja. ' JMutta tultuaan
juoksuhaudoista kotiin, ovat kan­sat
nostaneet puolijumalansa Ur
los palatseista ja tarkastelleet
häntä/ja huomanneet hänet — e-pä
jumalaksi, 1
Toiselta puolen on tämä kanso­jen
•korpivaellukseni aikana nos­tettu
vaskikäärme keihään kär­keen
j a julistettu, että ken häneu
katsoo, ei kuole, ja ou tehty kan­sojen
pohjakerroksille samaa pi­laa
kuin Jeppe (Niilonpojalle,
kalinettu palatsin vuoteeseen • ja
uskoteltu, että nyt sitä pUaän lin­nanherroja,
lioppu on .luonnolli­sesti
ollut sama kuin tuossa tu­tussa
näytelmässä, tai on oleva;
herääminen pahnoilla kotopihalla
ellei hirsipuussa. Sillä kehi*
tyksen järkkymättömät-lait eivät
ymmärrä huvinäytelmää.
' Mutta .väKitellen väistyvät kaik­ki
p^ss^rcUktatuikil;' ses auiöaii.
HÄTÄHUUTO NEUVOSTO.
VENÄJÄLTÄ,
.iMuuaji A'enäläinen lääketieteen
ylioppilas V. M . Behtere\von
•' TyÖA'äen Cutistomiston" - anta­man
tiedon mukaan kääntynyt
kaikkien sopimusvaltojen kanso­jen
puoleen nälkäsaaiTon johdos­ta
A-astalauseella joka paremmin
ja luo te tta vi m m in^ ku in m one t
nuiUI lähteet esiintuo sen äärettö-uuin
liädäu ja koko kansaa uhkaa-j
van pejukadon; joka - on ollut seu­rauksena
neuvostojärjestelmän
voiinaausaat.tamisesta.
Mainitussa vastalatiseessa sano­taan
UI .m. seuraavasti : " ' N ä l k ä -
saartö ei ole mtmta kuiu monien
satojen tuhansien, kenties miijoo-nainkiu
tarkoitusperäistä mur-i
haamista. Tämän todistatat par­haiten
nälän, kylmän, kaikeulais-
[()]] pmitteiden ja kulkut-autien
vaikutukset kuolevaisuuteen ja
syntyväisyyteeu. Siten esim. l'ie-tarissa
vuosina 1915---T7 kuolevai-sirus-
prosentiu -ollessa vuotta koli•
den keskuuäärin 3^ se v. 1919 saa­vutti-
hirvittävän -luvun, 8 pros.
Tilastotiedot 'Moskovasta ja muis­ta
V e n ä j ii n kau pun ge is ta oso i tta-vat
suuuuilleen samaa. Iximiau
kuolevaisuuden kanssa tapalUuu,
saiuin kirjaimellisessa nierkitylv-sessä,
suvun" huononeminen javeli-dottoman
syutyväi.syysluvun vä-heuemineii.
Yllämainittuna ajan­jaksona
1915—17 o 11 n t k e s k im ä ä -
räinen syntyväisyyspi-oseutti on
v. 1919 laskeutifniit puoleentui.sla
prosenttiin. .Edelleen luainitaan
puheenaolevassa , kirjoituksessa:
''On selvää että Venäjän kansa
kärsii k o r va am a tont a mene t y s t ä
biologisessa suhteessa, heikkoutu-en
ruumiillisesti ja henkisesti.*'
Ja vielä : ''Älkää salliko xe enten-ten
kansat. Venäjän kansan me­nehtymistä
silmienne edessä, vaau
lakkauttakaa loppuun riuduttava
nälkäsaartoiuie. jolle tähän saak­ka
olette py.syneet kutiroiua; ken-tit!
S vain siitä johtuen, ettette it-sessäjnii'
oU . kokemu.speJ'äisesti
tunteneet ja edelleen tnhne tämän
sydämettömän toimenpiteen koko
kani utu syvyyttä, joka tuhoo-ja
tuotta a. annettomiLutta: enim mä n
vain viattomille ja avuttomille y-leeusä."
• O]r ominaista bolshevikeille, etr
tä Jie eivät mitejikään tunnusta
olevansa vikapäitä siihen äärettö-mäi"']
j onnetcouiuuteen. jonka ^ole­massaolon
he kuitenkin täten ovai
olleet pakoiteUit tunnustamaan.
"Alutta jo ovat heidänkin silmänsä
auetmeet näkemään, mikä on seii-rans
1 leidän järjestelmänsä sovel-luttamisesta.'
On tullut tilinteon
aika ja .syy on koetettava saada
muiden niskoille. Hyvin ymmär­rettävää
on, että tuntuu sietämät­tömän
katkeralta, kun täytyy tun-
Aiustaa kommunismin mahdotto­muus.
Venäjä jolla aikaisem­min
oli varaa muillekin tarjota
ravintoaineita, e l nyt,, neuvosto­hallituksen
perikatoon saattama­na,
kykene lähimainkaan tyydyt­tämään
kansansa elämisen tarpei­ta.
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ja Sähköteits^ on
M y i j a liiyymnie pixnliki-o.^uilaksia («lickkejii) markoissa y l l ä -
maimtun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen i)rosentin korkoa
A'etiiviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka luomessa lu­nastetaan
siellä voimassa ole\an dollarin kui*ssiii jälkeen._
Lähetyskulut rahalähetyksille ijostin kautta on 15e. smnmilta
• alle $20.00; sitä suuremmilta sunnnilt.ti mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summOta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos ^sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä. ' \
Osoittakaa lähct3ksenne ^ vastaanottajan ja jlähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOKEiuN DEPAKT:MEXT
HANCOCK, MICH.
Penistettu vuonna 1874. ' ^ Varat yli ^$3^000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees-sänune.
Kansallinen liike
Egyptissä.
Äskettäin • pidettiin l*ariisissa
"ha My'ue des Droits De rilom-me'ii'"
loimesta kokous., jonka
tjifkuiluksena oli tukea egypti­l
ä i s i e n j tbt; nä i syy .si )y r k i m yks iii.
Kokouksessa johti . puheLta luii-ncttu
radikaali-historikko prof.
Aulai^d. joka ni; lu. lausui, e.ltii K-iryplissä
nykyisin vallitsevaan a-s
i M i i a a n ou suurimpana .syynä väil-
!• i n k äs i t y s lm g 1 a i u i.i 11 j u, e n s i n m a i -
M i tl I n n u i a) 1 k a n sa i n v ä 1 i 11 ii. j i i e t -
tä Ivanskau demokratia aiuoas-taau
tekisi-tosiy.stävän työn E n g -
1 a 111 j i il e se lv it t äessä ii 11. l^Pfyp tin ar-voit\
ikseu. lläu esitti toivomuk­sen,
että jos Englannin kausallej
uiik* (IbTT ) koskevat. iSitteii seu­rasivat
V :n ,lb84 rauliatto-nuiudet,
joihin oli syynä egyptiläistä kan­sa
11 i.":- he nJveä lo 11 k ka a A*a eg^^iJtiläis
ten .up.seei'icii syrjäyttäminen vi­roista,
joiluji asetettiin sirka.sse-ja.
Knglaiili ryhtyi viilittiijäksi
,* h u () 11; I Iti a k s e e 11 i • i.u' o o I) j) a l aj s t e n
oikeuksisla.. ja- turvallisuudösta'',
pitääk-sc-n \ uiumssa tehtyjä sopi-
Uiuksia ja suojellakseen kansaiii-viilisiii.
laitoksia.. . Ivanskallekin
tai'jot ti ni. tilaisuus olla näissä toi-
.iiieiipiteissä. J i i i i k a n a . nuitta mai-nimi
valtio ei — lylimästi kyllä
— tarjoukset.'!! suostunutkaan,.
\-aan hankki siilien, sijaan itsel­leen
. korvaukseu. uiiehittämällä:
Tunisin. ICnglanti mentteli aluk­si
niitä varovaisemmin • esittäen
k o k o t o im i n t an s a p o h j a k si e gy pt i
, . . . . . . . . . . ., . i läisLMi sivi.sykstiii :])da.stamisen a-kcrrau
selvitettäisiin ogypliUiiscn , . i • , • •
^•^' rahialais-ulialta.
. — Se. jolla ei ole ollut koskaan
yastoinkäymlsiäi; tuntee menes-i
tyksen'arvon ainoastaan.-puoleksi:
— Toivo tekee .„sinut nuoreksi,
siUä.toivo.ja aiuoi?u^
aidm lapsia., • r . . ,^ ..
kajisajiliikkeen tudeJlinen.laa iuus. i-,
,] a- • so tila ai lise n . sor t o p oi 11 n k a n
hyödyt tömyys, se omasta -Ulottees­taan
vaatisi LallituksvlLaan ky.sy-
•iiiyksen ratkaisiv.i va|jauri>?n mer­keissä.-
Prol'. liieailles niu'stutli b^nglau-niu.
viisaa.sta ja kauko.allköisestä
])olitiikasta buureja koiituan ,
ivokoukseiv huippukohdaksi
muodostui kuitenkin egyptiläisen
edustajan AehmedLouttlel Said'-
in, a 1 eksandrialaisen;tuomioistui­men
asianajajan esitelmä jsjin-niaausa
vapausliikkeestä.
K^yptiIäiset ovat puhujan sa­nojen
iirukaan aina pitäneet; itse-änsii
erikoi-eua! turkkilaisista e-rotettavana
heimona. lymneu
vuosisadan puolivälissä he saa­vu
tt ivatkin poliitiisen ja sotilaaU
liseii; itsehallinnon. L(uu.oon •aopi-mu>>
V ;lta 1840 on nykyisen Egyp­tin
Jiittolaisvalloille esittämien
huonmutusten pohjana. Egypti
on itsenäisenä, ollut osallisena ii-seitt
en • kan^ainväl isten «opimus-ten
laadinnassa. iMainittakoot
i\lutta sopivia
hyväkseen käyttäen
o\-a tlviii englaut ilaiset muuttaneet
väliaikaisen uiiehityksensä p.y.sy-
\ äi-.eksi.
(.)n oloinassa. lausui j)uhuja; e-.
.nemniän kuin puolisataa engian-tilaisten
valtiomiesten lausuntoa,
joissa luvataan joukkojen poista-m.
inen Egyptistä, heti kun se vain
voisi käydä laatinnimaan a^ujaif-ten
ja ulkomaalaisten turvalli­suutta
Jonkkaamatta,.; öladstone
lausr.i erlviss!; v. 18S4 pitämä;-:-
säiin i.uiheessa joukkojeu pois-
•A'i.enuin \ a jiahtuvan v. 188S ja Sa-lisljiirg
-elitti: "Emme pyribaat-
1 a 111 a a 11 n i a ala h olh oukseni me a -
laiseksi enempää kuin Egj^ptin
]jysy vään miehittämiseksikään.
sillä se olisi i-istiriidassa. liipaus-tem
me kanssa. *' ]\Iaailmansota
on osottanut yllämainittujen vaiti
oilistei]. johtomiesten .sanojen ar­vottomuuden.
Egj-ptiIäiset asettuivat maail­manpalon
alkaessa i o j aalisesti Iän
sivaltojen puolelle. HJe kääntjd-
Sue//iu kanavaa (18(39). ja Suda- vä Kairon viranomaisten puoleen
j a . ilmoittivat olevansa halukkai-;
ta läliettämiläu sotajoukkonsa.;
Kanskaan ehdolla, että maan itse-.
näi.syys tunnustetaan. Turkin lii­ty
t tyä keskusvaltoi h in uudistiva.t
e gy p ti 1 ii ise t • t a r j ou le s e iisa; 111 u ti a
Englanti vaslasi .-iihen fällil ker-
Talla: julistamalla hoidäVi^ maansa
holhouksen alaiseksi: .Egyjniliii-^
set, I j ot k ;L • k äs'it t i \-ät tä m ii u toi meu
piteeh sodau' aiheuttamak.si väli­aikaisuudeksi,^
alistuivat siihen ei-
V ii tj k il piin ka a u s ä äst ä u o e t>' r a h a 1 -
lisiä ja sotilaalli.sta apuaaii liitto-utuuei
1 ta.lieidäu jouk\ojaan kliy-te
ttiln lii ene s ty ksel 1 ise s t i .S ue z 'i 11
kanavan puolustukseen turkkilai-;
sia, vastaan, he taistelivat Suda-
• j • ^ • .
uissa senusseja vastaan vieläpä
olivat nuukana" Arabian retkellii-kii'i.
Y. 101? oli Egyptin valtio-meuosääntöön
varattu 3 milj. pun
j]ian ; erii; iMigiantilaisteii sotatar-peisilij."
1.1500,000 cgyptiiäibtä
toimi englantilaisissa apuvoimis­sa
.huolehtien liikenteiden turval­lisuudesta.
Keuraali Allenbyn ou
j 111 ki s es t i t u nnu st a uu t. e 11 ä e gy p -
tiläisten apu vai-kntti päätekijänä-sotaretken
onnistumiseen.
• i\iitä suurinnua.lla iuottamuksel-la
jatkoi puhuja —: odotti E-gyptin
kansa rauhan lähestymis­tä.
Kun aselepo oli julistettu..lä-hpti^
tiiu egyptiläinen kansallinen
lähetystö Lontooseen esittämään
a|sia.nsa brittiläiselle komisionille.
":\le egyptiläiset", virkkoi puhu­ja.
' 'olimme silloinviiiin varmat
asiastamme, ettemme^ lainkaan
tiilleet .ajatelleeksikaan käiintyä
rauhankonferenssin puoleen. \Mc
vödotiniine -Englann. täyttävän au-
Itiimansa/ lupauksen.'' Mutta sii-he^
i asiaan pidättikinEuglanjiin
liallitus itsellään edelleenkin hol-housvallan
ja vahvistutti (ue vielä
Versailles 'in sopimuksessa.
Tämä Englannin toimenpide ai-heUjtti
'kuvaainattoman; kuohun-an
Kalliossa. Pantiin toimeen
. . . TILATKAA . ,.
Canadan Uutiset
Tilaushinnat:
. Canadsassa:
Koko vuosi $2,00'
Puoli vuosi 1.25
3 kuukautta • . . . . . . , .65:
Yhdysvaltpihin ja Suomeen:
Koko-vuosi'"! $2.50
Puoli vuosi , 1.50
A Tilataan .'osoittecUa:
CANADAN UUTISET,
Box 260, Fort Arttrair, Ont.
TILAUSLIPPB.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
POBT ARTHUR, ^NT., CANADA.
Myötäseuraa $ CANADIAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
• Postikonttori
I • . . . . . ..
Katu eli Box No.
Valtio T ."T f , ,'
Mainitkaa onko til&u&4iusi eli uucUstiis.
•;.^-:v^i:'-.^:^-;--'.:.^.^-:! -:-,.:.: .^.|-:;•-^-V:;••^::: V"-^^X:4^;.--v^;-; ::::-••-/^•.•:^:-ry::.v-:--.-;..^^^ ^-•v.x:v::^.-0;v:^,:i^:.-;::^^^ -y : i^ir'::::.: a^y-r:^^