Canadan uutiset, May 5, 1921

              mi
jCMMTAN;UtTTISEiT.PORT^ÄETHURröNT:,_GÄN:^Ä/.TöMai^^ Toukok. 5 p. 1921 NUMERO: 18.
GAKADAN jTnTTIS&T
suomalainen eanomalehti Canadassft,
Ilmestyy Jokaisena Torttaina,
Kufitänt^Ja
The Canada Nbvvs Publtsning Co.
E r i c k J . Korte, Ldikkeenlioitaja.
T I L A U S H J N N A t !
Ganadaan: $3.00 koko' vuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä iniukaudelta.
Yhdysvaltolliin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-
.aistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennue. Halutaantle-co-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2^00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- jal kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00.
.Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. ,1
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 1^ senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. I^ostissa tulevia ilmoituksia
rti hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset amoitukaet $1.00 tuu­malta.
Kaikki liik«keelle äijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat, ovat lähetettävät
-osoitteella: I -
CANADAN UUTISET,
ro n Arthur, Önt., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa en
ahde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriiu sekä v a n h a ^ t t ä uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published everyl Thursday by
The Canadaj New8 Publishing Co.
EEick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont
Sota ei ole vielä loppunut!
O. Bernard 'Shaw, jota nimite­tään
* "Siuiv-Britaiinian pure va­inon
toisi mmaksi mie'lietksijul­kaisee
ylläolevalla otsikolla: vii-
' raeisiramän mietelmänsä, joka on
antanut paljon yleisen väittelyn
aihetta.
"Olosuhteet täällä Europassa
ovat hyvin huonot; odotettavissa
on vielä pahempaa. Kun jokin
sota on loppunut^ on ensimäinen
tehtävä: päästä erilleen niistä,
mieliistä, jotka ovat auttaneet .SQ-dan
loppuun saattamisessa. Me­nestykselliseen
sodankäyntiin
tarvitaan miehiä, joilla on yksi
jijatus: ajatus voittaa millä hin­nalla
tahansa. >Se on sotilaitten
tehtävä ja 'heidän takanaan täy-lyy
r olla valtioniiehiä —-joille
CAf^ADAN UUTISET
Is welcomed and reaa m every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants "vvtio
wjsh to create and build a profitabl©
and permanent demand for their pröd-ucts
and mefchandise by the large and
e\err:rowins Finnish population resid-
Ing 1.1 Canada. Place your trial ad-vertvsement
and get results.:
.Advertising rates 50c |per Inch.
PoIItical adve. ?1.00 per inch.
Advertlsements mustreaehour Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canada $3.60
per year, United States and other
countries $3.75 per year in advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Off?co at
Port Arthur, Ontario, Canada.
luonto ei ole suonut samanlaisia
ammattikykyjä kuin sotilaille.
-Mutta sillä . hetkellä, jolloin sota
lopiniu, käy. mainittu, kykyjen
V ajava isuus tu rm ioll iseksi. Voi -
ton ajatuksen korvaa varmuuden
tunne ::liävi(yn pelko, seusijaau
eilä voitto sen olisi ])oi6tanui,
siirtyy vain seuraavaan sotann.
Kun ^niiiiirJiys sotatoimien lo-pettämisestä
annettiin vuonna
1018, ()li>.i .sitä heti pitänyt seu­rata
miiäräys' lierroj(Mi Clemen-ceaun,
Poiuenren, Ijloyd <leorKen
.ja iri a r sai k k a 1^\")(.' hi n s i i rt ii ni ises-t;
i jollekin Ivteliimei-en tai Väli­meren
vieliättiivälle saarelle ja
kaiken yhteyden katkaisemisesta
siihen paikkaan vähintäin kol­men
vuoden ajaksi.
Miin ei käynyt. Heidät jätet­tiin
Europan asioitten johtoon.
He hionnollisestikin • yhä vain
jatkolvat sotaa niitii vihollisia
V as t a a n, j o t k a .01 i v a t a n t a u t u n e e t
jiresidentti \Vilsonin ehdoilla,
mutta joita kohta käsiteltiin ar­vottomina
paperipalasina. Kun
sot i 1 a i ta. ei: en ä ii olin t su r ma tt a -
vana, surmasivat he lapsia näl­kään
näännyttämällä. Kun lin­noituksia
ja pi ikkilan ka -aito ja
ei enää ollut tuhottavana, he tu­hosivat
kansainvälisen kaupan.
Ainoastaan sen avulla Europa o-
1 i s i "A- O i n U t:: t o i p u a n el j ii v u o tt a
kestäneestii hävityksestii.. He te­kevät
samoin vieliikin. Sota ei
ole loppunut : s i t i i käydään vain
yhdeltä puolen, jl^e on muuttunut
joukkomurhaksi. Jos sotilaat si-t
ä j o h t aisi va t; ^' sa isi va t h e edes
velähetyksissä ja lainoissa on si-.
joittanut valtameren tämänpuo"*
leisille markkinoille. Suurin A-merikan
velallinen on luonnolli­sestikin
'Englanti. Sen velka te­kee
842 miljoonaa kultapuntaa.
Toisella sijalla on Ranska 550
miljoonan kultapuntaan nouse­van
velkataakkansa kanssa ja
kolmannella Italia, joka on Ame-i-
ik a 1 le velka a. 325 m il j o ona a kul-tapuntaa.
Amerikan yhteiset"
saatavat Europasta on laskettu
2 miljaardiin kultapuntaan, mikä
valtamerentakaisessa valuutassa
tehnee 5 miljaardia dollaria. Eu-ropalainon
valuutta on viime, ai­koina
huomattavasti laskenut ja
velka, jolle ei liioin ole pysyväis­tä
noteerausta miiärätty, on nous­sut
sen muka'au. Täten on Eng­lannin
: velka kasvanut 20—'30
myös unohtaa, että Italian bud-jettiin
velkojen korkoihin otetut
4 miljaardia liiraa ja Ranskan
sama an t arkotukseen määrää milt
4 miljaardia frangia yaikuttaa o-malla
tavallansa europalaiseon
ostokyky.yn ja saksalais-ranska-laiseen
ristiriitaan. *
Amerikan käsissä on se väline,
jolla joko tiukennetaan tai hel-poitetaan
sitä^ pulaa, joka panee
Amerikan omankin tuotannon va:.
pisemaan. — (S. F.—Ilkka.)
Poimintoja täältä ja
muualta.
pr osen ti 11 a, mu tta Ran sk a U; k ok o-naista
300 prosentilla, sillä dolla­rin
kurssi on nous.sut ö:stä 14—-
16 frangiin. Samasta syyltä on
Italian velkataakka tullut noin
k nusinkertaiseksi.
Sitäiiaitsi ovat liittolaismaat
toinen loisillensa velkaa aika
h u i ke i t a s n m m ia. Ni i n pii on En p •
lanti lainannut liittolaisilleen
yhteensä 1740 miljoonaa puntaa.
•Jo.s siirrämme Venäjälle lainatut
')C)S miljoonaa epävarmojen saa­tavien
joukkoon jäii jä-ljelle kui­tenkin
1172 milj. eli 330 miljoo-naa
suurempi summa kuin mii 11
Englanti on velkaa Amerikalle.
Ranska vaatii liittolaisiltaaTi
Ilta pn aamua viLsaampi.
T H E AiiVl, 0F T H E CANANDAN
UUTISET.
The heip preaerve the Ideals and
sacred traditiona of this, OUP adopted
country, the Domlftloh of Canada: Tö
obserye Its Iaw8 and inspire others tö
respect and obey them; To strive
unceasingly to quicken the pubiic's
sense of Civic duty: Un ali ways to a i d.
In m a k i n g t h l s country .greater and* ravinnon ja vaatetuksen, mutta
better than /e found] I t i • , ^ o i
heita ei nyt; tarvit-av Seuraukse­lla:
on;-ettii2QÖ,t300V^^e^^^
veteraania oii työttomiinä; siitä
^^yystä, ;;että;:lie:; voikivat: ; sodanV
Voittoilijatkin^, alkavat nyt tun­tea
puutetta, sill ii
t u 11 ay il nsa sekä • kot iin a as.sa e ttä
ulkoinailla-: i:ovat r me;^
:' Nä m il; : ovat ;i j oisi in pi a : liit tiÄia
mitä minulla on tarjottavana. Pa­rannuskeinona
on luonnollisesti
sodan lopettaminen ja ra ulia n ai­ka
a n s a a m i n e n mi 11 ii hinna 1 la ta­hansa,
.aiyansampin-.k^^^
aikaan saatiin: Kellään ei niiytä
oiövan • pipnintäkäan ai/k|oniiist-a
siilien ryhtymiseeih;Vielä sitteri
puhumme sivistyksestä;" ,
— Mikä on paliaalja mieletön­tä,
sen on helppo oppia.
Ne voittavat, jotka uskovat
vojM •on.
—-Kipoimmin koskevan okaan-lainaa
vastoinkäyminen kärsi­mättömyydeltä.
'
Synnillä on monta astetta,
mutta ^'alhe sopii kädeslimeltVJi
niihi kaikkiin. i
T- Valitse, itsellesi sellaisia lm-vituksia.
jotka i\ärkistäviit, eivät­kä
tule. kalliiksi. Onneksi ovatkin
ne huvitukset,,: jotka vähimmin
käyvät kukkaromme päälle, kailo
kein virkistäyimpiä.
— Olkaamme yhtä auliita ihai­lemaan
lähimäisemme hyviä puo­lia^,
kuin orjiiammekin ja ajatel-kaamm^:
hänen puuttuvaisuuksi-aan
ja virheitään samalla suopeu­della
ja anteeksi antavaisuudella
kuin omiammekin
Amerikan velalliset Europassa.
Tilanne, johon Europan maat
0A'a1^: joutuneet • sen kautta; että
ne sotavuosina saivat Yhdysval­loilta
suunnattomia summia sekä^
lainojen ettii muitten arvojen
muodossa, on tänä vuonna.joutu­nut
sellaiseen kohtaan,, että sen
ratkaisusta epäilemättä suuressa
määrin riippuu vanhan mante­reen
taloudellisten olojen kehit­tyminen
ja normaaliaikaan pää­seminen-
Eriis ulkomainen riiianssimies
antaa seuraavassa yleiskatsauk-
Pjfrkikä^, kasvattamaan lap- ..en Amerikan ja Europan rahata-senne
ennen kaikkea kunnon ih- j loudellisiin suhteisiin,
niisiksi, luotettaviksi^ oikeamielit
siksi ja toiminnassaan vastustuk­sia
kestäviksi. Vaikkette silloin
voisikaan antaa heille aineellisia
rikkauksia, ette ^tarvitse olla huo­lissanne
heidän toimeentulonsa
Ruht^eri;
-TT AikamirtQ tarvitsee yhä' k i ­peämmin
.sen vakaumuksen he-
Täämistä ja elpymistä; minkä esi-isämme
pukivat" ' sananlaskuun,
"rehellisyys maan perii." ^Val­heella
ja vääryydellä saatu voit­to
on aina vain hetkellinen ja
näennäinen, eikä tuo todellista ja
pysyvää hyötyä. Minkä se yhr
täällä aiitaa, sen sle toisaalla ot­taa,,
ja se minkä se ottaa, on juur
1 Tl sitä, mitä meillä, ei olisi vara*a
jaillääh menettää;— Justus,
Ennen sotaa kuoletti Amerikka
viennillänsä lainansa europalai-silla.
markkinoilla. Asia on niin,
että suurin osa niifitä 'huikeista
-summista, jotka Amerikka tar­vitsee
vuotuisesti talouselämänsä
kehittämiseen saadaan Europasta
ja pääasiallisesti:: Englannista;
Vaikka Amerikka onkin sotatar-veteollisuudellansa
suorittanut
europalaiset velkansa, on Eng­lannin
finanssipolitiikka kuiten­kin
vielä pidättänyt -hoivei-hinsa
aifiakin 500 miljoonan punnan e-destä
amerikkalaisia arvopape­reita.
Tämä summa on kuitenkin var­sin
mitätön verrattuna niihin jät-tiläissummiinj-
jotka Ametikka
sodanaikaisissa V sotatarv«tilauk-sis^
a ja sodanjälkeisissä elintarr
,355 miljoonaa kultapuntaa, inis-t
ä su mm ast a tsaari-Venäjän osa 1 -
le tulee 160 miljoonaa. Ranskan
lopulliset saatavat ovat siis noin
195 milj. puntaa. Ranska taas on
vuorostaan velkaa Englannille
508 miljoonaa ja Amerikalle 550
m i 1 jo ona a k u 11 a pu n taa j a t il a n-netta
vaikeuttaa vielä, suunnat to
mat punnissa ja. dollareissa suo­ritettavat
korot.j jotka ovat sitä.
raskaammat maksaa, kuta alem­mas
Ranskan frangi laskee.
Pi^ofessori -Keynes jakoi Parii­sin
rauhankonferenssissa näiden
velkojen suorituksen huomautta­en,
että päinvastaisia periaattei­ta
noudattaen uhkaa maailman
markkinoita ennenkuulumaton
katastroofi; Tämä eiuiustus on­kin
miltei toteutunut,: vaikka
profe.ssori Keynes ei kuuluisan
teoksensa ilmestyessä käsitelles-silän
Pariisin rauhan todellisia
seurauksia voinut aavistaakaan,
että europalais-amerikkalainen
tilanne muodostuisi sellaiseksi
m i 1 la i nen sen y t on. Hän. e h d ot­t
i Pariisin: kongressissa, että A -
merikan on pudotettava vaati­muksiaan
niin, että toiset vallat
voisivat tasoittaa keskinäiset
saattavansa. Tätä ehdotusta puo-lusti
kuulu Cambridgen profe.sso­ri
sillä, että jos näis.sä vaatimuk­sissa,
jatku vasti pysytään niin eu-ropalaisten
valtioiden maksuky-kyisyys
ja luotto: tulee vuosikau­sia
pysymään verrattain pienenä
ja sama 11 a tn hoam a a n Am eri k an
ja Englannin viennin. Kumman­kin
maan oma etu vaatii velallis­ten
maksukyvyn pikaista kohotr
tam ista. Amer i kkala in en talous­asia!
n erikoistunti ja Pari isin
konferenssissa, Baruch on . myö­hemmin
julkaisemassaan teokses-
Canadassa oleskelevien kommu-nistiaineksiemme
häikäilemiittö-mäksi
kehittynyt toiminta; ja hei­dän
siinä osoittamansa silmitön
kiukku toisin ajattelevia kansa­laisia
ja varsinkin Suomesta vii^.
meaikoina saapuneita ja siellii-valkoisen
armeijan i'iveissä pu-narutonv
tukahuttamiseen osaa.
ottaneita kansalaisia ko-htaanj on
siirtokansamme keskiuulessa y-leise.
sti tunnettu, joillakin tahoil-"
la palieksittu ja tjoisaalta pelon­sekaisen
a ar k u u d e 11 a t o d e tt u t o i -.
menpide. Siinä, ettii punaisem­me
ovat juuri yllämainitun me-netelytavan
hyväksyneet ja kai­kella
käytettävissään olevalla
voimalla koettaneet sitä toteut­taa,
ei ole mitäiin uutta eikä
kummeksittavaa. Kuuluuhan se
osana siihen laajakantoiseen hol-shevikipropagandaan,
jonka pal­velukseen
osa uudella mantereel­lakin
a.suva.sta,. herkkävaikuttei-sesta
ja harkintaky vyttömäsi ii
.suomalaisesta väestö.stä : on se­kaantunut.
Canadan Soo'sta kertoo eräs
sillä paikkakunnalla taivehtinuf-kansalaisemme
seuraavan tosipe-räisen
tapauksen, joka, sanoisim-;
meko. kaikessa, tragi^voomillisuu-dessaankin,
on .omansa olemaan
varoittavana esimerkkinä vastai-suuden
varalle.
Seudulle oli Suomesta tullut,
useita nuorianiiehiä ja ryhtyneet
täf^öskentelemään , mikä metsä-kämpällä,
mikä muualla. 'Vaii-
Jtasta maastatulleina herättivät
he luonnoUisetsi heti punaisten
huomiota ja joutuivat heidän
'tarkastajieusa' tutkittaviksi,jol;-
1 oin kävi se 1Ville, että miehet oli­vat
^Suomessa kuuluneet suoje­luskuntaan,
joku ehkä ottanut 0-
saa vapaussotaankin. Punaiset
antoivat :heille lieti sodanjulis­tuksen,
s. o. ryhtyiyät työmaalla
heitä boikoteeraamaan ja kaikel­la
tavalla saattamaan heidän o-lonsa
niin sietämättömäksi kuin
suinkin. Siihen tu.skastuneina
miehet, kokoontuivat Soo Miun ja
pujahtivat sieltä toinen toisensa
jälkeen Vlidysvaltain puolelle
tuksen vaiheita selostavissa asia­kirjoissa.
. 'Kirjottajakaan «i sitä
^nää haluaisi penkoa, ellei täkä­läiseen
englanninkieliseen leh-^
teen olif^ samasta asiasta otettu
kuvilla varustettua palstantäy-t
e tt ä. Se a n ta a lu ki j a 1 le li a r h a a n -
johtavan käsityksen' Temiska-mingin
seudulle tulleista suoma­laisista
siinä kohden, että heidän
mainitaan lähteneen kotimaas­taan
valtiollisista syistä ja sit-_
temmin menneen Muurmanille,,
jossa he 'olivat hyvänä apuna
hrittitäisille j o u k o i l l e M ( i k ä l i.
tiedetään, pidettiin "Suomalais-legioonaa"
enimmäkseen vartio-palveluksessa,
joten heidän anta­mansa
sotilaallisen avun 'arvok­k
u u s - j ä ä epäilyksenalaiseksi.
Kirjoituksessa sanotaan, 'että
mainitut suomalaiset ovat mitä
sopivinta uutisasutusainesta jä
niiyttää siltä, että heistä ennen
pitkää tulee kunnon kansalaisia.
Tietenkin olisi siitä suurin hyöty
heille itselleen, sillä "ainoastaan
siinä tapauksessa voivat he toi­voa
täällä menestyvänsä. —- L.
J . M.
särjaten se.siis; on- taaskin keskus
hallitus. , Ruotsikojt. kieltäytyivät
ottamasta osaa hallituksen muo­dostamiseen,
ellei 'heille myönne­tä
kaikkea, mitä he vaativat. Sitä
ei eduskunnan käy tekeminen.
Kokoomuspuolue oli suostuvai-
^nen vain sillä ehdolla, että se oli­si
saanut määrätä keitä edistys­puolueesta
ja; maalaisliitosta saa
hallitukseen ottaa. •LubnnoUises-ti
sekään el käynyt päinsä ja niin
hallituspula jatkui. Erityisesti
o.n kokoomuspuolue: vaatinnt ul­koministeri
Holstin poiÄJäämistii.
uudesta ministeristö^tä,- vaikka-kiu
se on ollut kykenemätön vaa­timustaan
piitevillä syilj.ä perus­telemaan.
Suotava olisi, ettii nyt
muodostettu hallitus. saisi' pitem­män
ohjaksissaolokaudeii, sillii
halli tus pu 1 i en . tu otta m a epäva r-muus
ja kiistely' ei suinkaan ole-maalle
:hyödyksi. Tiitä seikkaa
silmällä pitäen vastustivat monet
sellaisetkin, jotka eivät kaikessa
seisoneet hallituksen takana,;
Erichin hallituksen kukistamis-ta.
NyOfjdnen kurssimmej q raha^äh^ •.
' . . . K |'tyksille' SUOMEEN '
Postin kautta ja
sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömme pankki-oBoituk
sia (shekkejä) markipissa. yllä- •
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin "korkoa ve»
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan doUa-rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetykaille.
postin kautta on .15c. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähe^tyskulut sähköteitse on-
$3.56 kaikilta summilta. /
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-ilähctystä
ei erikoisesti pyydetä.
sälateitäv j jo.? se olisi tä­hän
päättyhyt, ei olisi enempää
mainitsemista, yaa ei käy­nyt.
Punaisten urkkijat; olivat
saaneet .selville miesten menette­lytavan,
antaneet siitä tiedon
Amerikan .suoniaiaiseen kommu-nistipäämajaan,
joka siitä .vuo­rostaan
il moi tti Yhdysvaltain siir
toläisviranomäisille. Seuraus o-li,'
että miehet luvatt.oma.sti maa-sa,
jossa hän paljastaa tämän eu- ('hau tulleina pidätettiin ja pässi-ropalaisen
kongressin kulLssien-takai.
sen elämän, (Keynesin ehdo­tuksien
peruste^ella tehnyt omat
ehdotuksensa; Saksan sotakorva-iissuorituksen
maksamiseksivPre-sidentti
Wilson in lähimmässä
ympäristössä peljättiin:kovin, et­tä
kun Amerikka haluaa tarkoin
määritellä sen korvaussumman,
.joka saksalaisten.: tulisi maksaa,
niin sekii ranskalaiset että eng­lantilaiset
tuleva*» vaatimaan, et­tei
Amerikkakaan saa 'sitten vaa­tia
liittolaisiaan suorittamaan
tälle sen antamaa luottoa.
Nyi,; kahden raskaan vuoden
jälkeen on Keynesin aate otettu'
uudelleen tarkistettavjaksi. Eng­lannin
rahaministeri Chamher-lain
on viimeisissä Manehesteris-sa
pitämissään puheissa lausunutj
että tällain^k» ehdotus on puolivi­rallisesti
"^Vashingtonin valkeassa
talossa, tehtykin, ,-iftutta että se
kerta kaikkiaan olisi siellä hyl­jätty.
Amerikkalainen sanoma­lehdistö
ön niinikään käynyt ai­ka
ankarasti Buorpanpoliliikkor
jen kiinppuun. Toivo tätä tietä
johtaa elämää normaalioloi­hin
lienee ainakin vielä ennenai-'
kliistai Amerikka ei suostu vetä­mään;'
Viivaa englantilaisten! saa­taviensa
yli, mutta Amerikka
lettiin kruununkyydillä Suo-meen.
; Syytä oli siis bolshevikeil­lamme
ylpeillä ' vanhanmaän lah-tarien'
takaisin' • * lähettämises­t
ä ! "
I/ehdessärame on. aikaisemmin
kerrottu Oskari Tokoin, Suomen
ensimäisen pääministerin ja •su­rullisenkuuluisan'
vallankumous­johtajan,
ja hänen 'staapinsa!
saapumisesta Pohjois-Temiska-mingin
piiriin, jossa he kuuleman
mukaan nykyään ovat metsätöis­sä
ja aikovat tulevaisuudessa
ryhtyä maanviljelyshommiin.
Niin katoaa maailman kunnia!
Ensin pääministerinä,, .sitten bol-sheVikien
johtaman kapinan päa-sieluna,
sen myttyyn jnentyä pa­kolaisena
iVenäjällä,- josta omien
toveriensa vieroksumana oli •pak­ko
siirtyä bolshevikeja vastaan
taistelevien/brittiläisten armoille
Muurmanin rintamalle, josta sit­ten
monien; vaivojen ja vastusten
jälkeen onnistui pääsemään met­sämiesten
'paasiksi! Canadan e-rämaiiiin.
..
Tokoin seikkailu on tosin jo
Päättyiiyt , ja romäntiilisuudes-taan
Huolimatta se vähitellen jää
unhotuksiin touäila''.p^ai^i''feUi)A^
men vapaussödah ja kapMahalii-
Ympärikatsaoksia.
XVllT.
Alc: Suomalaiset olemme aina en-simmälsiä
ja saavutamme ennä­tyksiä,
olipa ky.symykse.ssa sitte
melkein mikä asia hyvänsä.
Olympia ennätyk.semme tietää
koko maailma. Monet muista en-nätyksistämme
eivät sitävastoin
ole yhtä tunnettuja. Mutta edel­lä
me vain käymme, .sekä hyväs­sä
että pahassa. Koko maata kos­kevan
kieltol. ja naist. äänioikeu­den
ehti pohjoisen kotimaamme
eduskunta vahvi.stamaan ensim­mäisenä
ja edistysniielisimmät
maailman huomattavimmista kan
soista ovat seuranneet perässä.
Mutta me mahdollisesti käymme
myös etunenässä, mitä kieltolain
rikkomiseen tulee. Sellaiseen kä­sitykseen
piiäsee Suomesta tule­vista
tiedoista, ja. tiiällä kaksois-kaupungeissa
ja niiden ympäris-Äärimraäisten
vastakkaisuuksi-;
en yhtymiseksi voisi, nimittää
ruot sik kojen ja sosialistien - yht y^
mistä eduskunnan puhemiehen
V a 1 i n n a ss a. E d u s k u n n an p u h o e n -
j oh t a j an a v i i m e: ii s t u n to k a n rl elia
toimi kyvykäs ja suora suomalai­nen,
m aa laisi i i 11 o n n ; k u u 1 u va . K.
Kallio, jolle kaikkien on täyty­nyt
antaa tunnustus toimensa
kunnollisesta^ jji i)ystyväslä aäyl-tiimisestii.
.Mutta Kjillio oi pulin
ruotsia, ja ednskuunassii on pari
kolme; ruptsikkoa, jotka- ei viii o-
.saa suomea. Näille kyllä on pal­kattu
tulkki, multa se. ci-vielii t'ii- f
tä, "lia:: siksi kioltiiytyi-..vii.k'inki-puolue
kannattamasta Kalliota
puhemiehek.si. MUUT: porvai-it ei­vät;
taas ruotsalaisten oikun
vuoksi . t"ahtoneet .luoi^iia;;puhe-miehestä,
jota:vastaai\ ei kellään
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
- : : ; . : : v ' . ' '.r- '^-"^•l•{•:'•}-• ^,:-.••^ •;•;•••'.•.';=•"•
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MIOH.
• . • . k. • V -. , • V . . . - • . . . . . • .• , .,
eriistettu v. 4874.—
Varat • \ 1 i - . " . v:.-......$3,000,000.00.
. . pirjuiittakaa :suomeksi; meillä
on kuusi suo m ai aista liik keessäm-me.
lui kokonaisuudos-saau niiin:
" Kunnioitettava Herra Presi-dontti!
Kduskunnan puöjesta
pyydän lausua Te il levHerra Pre­sidentti,
edusknnnan kunnioituk­sen."
Ei se : Vuolijoki sitä sentään
toJJa sanot. aan ' vi.i.n an sal'a kaupa'n ; a.l.u s,s a.. .. kiu.sall.i.s ta . hank. au,s ta, /i a
olevan melkein Suomalaisten mo-nopoolina.
Toisenkieliset naapu­rimme
uskovat niin ihan prikul­leen
ja monesti kuulee suomalais­tenkin
väittävän, että "melkein
joka talo on koiratorppa.'' Tuol­laiset
väitteet ovat tietysti liioi­teltuja,
mutta harmittavan huo­mattu
ennätys on meillä sittekin
siinä, mitä useat kansalaisistara-me
ovat tehneet kieltolain rikko-mLsessa.
Kansamme, se osa mikä
on punasta, on punasista punai-sinta,
mutta- siitä huolimatta oli
Suomi taas ensimmäinen >iiip,tä
raaista, missä bolshevismi on val­lalle
päässyt, vapautumaati sen
ikeenalaisuudesta. Muut kansat
tulevat tietysti perässä. Heimo­kansamme
Unkari seurasi tässä
pian suomalaisten jälkiä, mutta
Veniijä, joka aina on pyrkinyt o-lemaan
sivistyksessä jälellä
muusta maailmasta, kamppailee
vielä bolshevismin otteissa.
Mutta nyt on meillä ennätys,
josta kaikki .suomalaisetkaan tus^
kin tietäyät. Suomi, joka hyväk-!
syttiin kansojenliiton jäseneksi
vasta viime marraskuussa, on eh-tfiay
t . ensi m mä i senä m a ks a ma a n
jäsenmaksunsa tälle vuodelle,
"Kun: muutamilla valloilla on jä­senmaksut
/'rästissä" ihan ensi
vuodesta alkaen, on tätä Suomen
ennätystä pidetty mainitsemisen
arvoisena asiana.
Argentiina ja pari keski-Ame-rikan
valtaa ovat kuulemma vie­lä
rästissä liitolle sen ensi toimini
tavuodelta. Toiselta toiminta­vuodelta
on 19 valtaa maksanut
jäsenmaksunsa kokonaan;, '10 ovat
maksaneet siitä, osan ja .13. eivät
ole vielä maksaneet mitään. Njyt
alkaneelta kolmannelta vuodelta;
ovat kuusi valtaa, niistii Suomi
ensimmäisenä, maksaneet jäsen­maksunsa.
Melkein kaikki toi­setkin
ovat kuitenkin ilmoitta­neet
päivämäärän,, milloinka- he
maksun suorittavat. Kansojen
liiton kustannuksiin tälle vuodeU
le on laskettu 21,250,000 kulta-frankkia.
* »s *^ '
Suomen asioihinkin tulisi luoda
pikkusilmäys. Täkäläisten tieto-jeitv
mukaan, on; siellä pitkän ai­kaa
kestänyt hallituspula taas ai­nakin
hetkeksi i o h i ; . Edistys^
Tte ja mäaraisliitfö -ihkkyy"olevan
edustettuna; uud^ssa^ ministefl^^
ollut asiallista pioite-tta, .]a niui . , ,
antoivat ruotsikot Uilnensii sosia- ""•."^'•^•'•71'" f"''^"
li.stiort elidokkaallc, .joka luonnot-.! "??Viiit. Han . näet selitti aluksi
lise.«ti .tuli valituk.si. Multa p„.' ?<|!'«k;'""<'lle, ettii hiin aikoo pu­hemiehen
,ia hiinen n , o t s a l a i . . t e n -M". . « » i k a s t a kuten
valitsi.iainsa kesken svntvi heti «.^"^V tiiydelhsen arma;hdnk?cn
tarpeellisuudesta ja mvhteiden
järJQsläiiiisestä;;:;^
j ä u ; ' - kanssa, känen
i-Uöt.sinkieliset^^:^:p
näyttääf .ettii sosialistipuhemies
joutui kuiur joutuikin • antamaan
perään, tehden sen— kuka tietiiä
- mahdollisesti välivelkasilla o-'^^ ^^"^^'^ kuulivat, niin he.-kau-l
o u velvoituksesta, •ajatellen että histuivat j a sanoivat, että eivät
tarvitsee ne; ^.spsialistit toistekin
viikinkiherrain apua, . joten niil­lekin
täytyy _ vuorostaan kiltisti
myöntyä.-
Tiima ensimäinen kahnaus kos-ki
.puhetta,^ jonka eduskunnan
vastavalittu puhemies piti vaitio-
.I)äivien avajaisissa tasavallan
presidentille. Se ei tosiaankaan
ollut pituudella; pilattu. Se kuu­lle,
lemposoikoon, ole semmoisen
puheen takana. Veljeily katkesi
aivan alkuunsa. Asema luutui
kiusalliselta ruotsalaisten^ > pen­keissä
ja sangen noloksi meni vii­kinkiherrain
naama*, kun ed.usta-ja
;AI(iio vielä ehätti •letkautta­maan,
että kai maar tuo puhe nyt
sisälsi ruotsikkojen :. mielipiteen,
koska heidän valitsemansa, .puhe­mies
I sen esitti ja käski asiano-
, lähettäessäjine ottakaa huoÄddon, että allekirjoitta.
neella on joka päivä tiedossa Suomen ii^ähaai todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUESSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN filARKEÄAOAN^DAN^^^^^^D
Kaikki läJietykset osoitetaan postin kautta, .'jos sähr
kösanomalälietystä ei erikoisesti vaaita.^Hbisötyfi:
maksuctOn,H3a Lähet^&k^utral^ä^^
40c summille $^.00* aati, 50o sutpmUJle $60.00 asti,
75e.^summille $1Q0»OO asti., Jokaiselta seuraavalta sa-dalta-
25c.
, Tiedustelkaa erp£oiskurss^
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin :tarv
kasti. " / . :< ^
'''1
POBT AHTHUB,
biiSMliiMiiiiii^
1