Canadan uutiset, January 18, 1923

              \ Perustettu 1872.
Port Arthur.
K^aik'keiju | palun rikos on pettää it.seään.—Bailey.
Miesi haluaa pitaa' itselk>en autamansa lupauksel. Paukkuu
talletettuja i-ahoja, käytetä iurluiute«n. Säästämistä varten ne
yiune asetitte ja piellä ne pysyvät, JOR teissä on miestä puoles­tanne;
*
Tallettakaa saänuolhHestiia pitäkää raliat pankissa. Kei san
tulee paiva, jolloinip|dätte. arvossa riippuniattoniuuttannei
koiuaJÄteu suhteiden komissioui
antainaau tuonnempana.
Suomen UikemiUten joukko-matka
Ainerikaaii.
l*ii!v"il ^ ^yksyii oii Anioi-ikciu
vuiiiu:)!;Msten : likemiosKirjostc).)Ou
Ki Siioiucii Mesjiujeu jolitokuir
MMM valliin . käyty i mnivortelii.i<i
i"i>«iiinuiiiiiiui,joiy lokeinästa o^r
honiine ihnoitlaiiiunoet haluk •
käiksi iiicitkallc; - Se 'tuleo niak'
samaan iioiu liO—40,000 marlv
Kaa uiiosUi kohti, mutta, kun kai
kosta iJajii'l:i<'n on odotettavissa
nm o r ik a l n i s l c n :1 a 11 o 11 a k a i lv i * n 1 M i -
sia huojennuksia . ma t Ka l a . ni.
m. alennusta rautatieni.itkci-it;
'50 pros., tulee täilainen joukko-matka
kaikissa tapauKsissa hal­vemmaksi
kuin yksityisen teke­mä.
Taidekilpailut olympia­laisiin.
1 '.i^sestii. et ta ^Stioinon 1 n koni K
h e I s a; I p II i s iva li jo u fc k o v i r a i h 11!
.^mei-ikrr:vii. . Muiitai^iilta sikalai- Olympialaisten Kisaiu kausain-
-. l'ia kauppakiVJmart^ilta j.)aa liik
Jino.sjiifiestöilta on jo .saapiiiml
i-.ii'>>ukiv.)eiTa l^ja niissä es'itett\
l.iaikkoja. jo\l^n matka olisi
yminnattava. '
: Vilinrku.staja Lauri .'Kuopi)a"
i m i K j nn ke,rtonut| että aikaiseni-i
i M i on ollut kyspyksessa mat
l i i u ,i:i^iV)e.st|ämine.]|i 1 en.'>i vuodon
<loLvuuksi,pillulta ettii nyt on e-la.
c; Amerikan suomalnisten liike-mie.
vtcn uirjV.'St() tehiiyt ehdMiik-
• en
(iek
väljenen komitea on Suomei! Pa­riisissa
olevalle lähetyjätoilelä
hettiinyt kirjelmiin jossa seloste"
taan ]'ai:iisissä vuonna 1924 jii"
dett iivien Olymjvialaisten Kisa in
yhteydessä pidettäviä taide- ja
kirjallisuuskilparluja. Opctusmi:
nisteriön toimesta on kii-jelmän
sisällyksestä annettu tieto val­tion
taidelautakuntien puheen"
johtajaiu .neuvostolle, joka taas
on lahettänvr siitä . selostuk.^en
Suomen itsenäisyyden
tunnusta^iineti.
Eduskunnan joulukuun G. p ;nä
1917 t e ke mä u pää t ö kscu j ä Ik e en.
jolla senaatti valtuutettiin teke*
mään ulkovailorlle illöpitukset
>Suomen julistautumisesta itse*
naiseksi, Uihetettiin erikoiset Ui-hetyskunnal
Skandinavian mai^
liin ja erinäisiin suurvaltoihin
j tlhia 11 isest i -^oti fioimaa n ta h pah
tunut tosiasia ja pyytämään nai­den
maiden tunnustusta. Useille
toisille valloille i t s e n ä i s e k M ju­lista
u t II mi n en t i e dot e 11 ii n niiden
Helsingissä olevien konsulien
välityksellii joubikuussa. 1^17 ja
tammikuussa 1918. Vapaussodan
jälkeen ja varsinkin vuoden 1919
aIkiipnoliskolla tehtiin; ulkomail*
la pontevasti lyötä, jotta suur
vallat tunnustaisivat itsenäisyy
lemme ja samoihin aikoihin liak
litus pyysi tunnustusta lukuisilta
muilta valtioilta., jotka c i v ä l si
tä vielii olleet antaneet, Tämiiii
keskeytymättä jatkuneen drpln-maattisen
työskentelyn tulokse-na
on o l l u t .sarja nlkovaltojen
antamia maamme itsenäisyyden
t unnust uksia. " f^uiin na n' j uhla-numerossa
"A^apaa Suomi" jub
kaisee. lähetysneuvos E. Välikan­gas
niistä • ^euravan yhtäjaksoi­sen
luettelon
matkqn - siirtämisestä vuo- eri asiantuniijalautakunnille se-eteei^
oam. • joUoiii ;.:Se", vöi-i:;:.^--!
in jarje.stäa nvt simnniteltun
) a a je.m ma ksi. . Tästä ehdot ukses-la
nn o l l u i ' kirjeenvaihtoa mui-tien
.srkä laisten järjestö ien la m.
m. snrtolaisattashean, maiston
A k s ( l: H-au^mheimon kanssa. )n-i
.1 OM «'i-ittäin suopeasti rylityny
asian hyväksi toiriiimaan. Hän
c;* i-u3tenklu ..iiuomaiutanui, otla
ura;ka ftn ^jarjcstrittava Suomen
• 't,t vanilaksi. e l t i ' i anuMika'
la;sllia o l i s i sama pe|^tvmvs kuin
•M'äs iKii<i:lannissa
en . ka.iiipf)akomis.siö-jollon
'r'>ynvt Suon
:.:ni (!•]] lupaul|unui siaUtiumaan A-
.menkassa. n\utta sitt.^chi tulluf
kaan, Täsriikin s.yys^tji olisi asr
jfille "duksi. fos uiatka siirtyisi
^^^untoen 1924, sillä j|^illoin oi si-
•v.-it suonmlaiset vrmcet kaikin
• piK^lin ' järjestää, liiatkansa ja
iiYvi »skm .voi ta liriin saadiji t oi m een
Su o m e n tn o u e id e n n ä v Vt e 1 y j a i- -
)•) a 1 k k o i h in, jo.i i^^'?! liike m i e -
hcmme kävisivät, ^^armaa tie'
7.0-1 matkan Uijalta I odotetaan
•iimno vuoden jvaihte^ssa.
.^Täällä «M vielä .ole kaiinnytty
\UL'a)lisesti liik^e- ja talousjärjes-
W))en puoleen.^ mu'tta \tapahtuu
!j^L>. heti. kun lopullijnen: j)äätös
oJliJtkasta (»11 saatu\^|aihaau. Ivui-
#-n.ldn ovat
n
j o us'eat lii ke m ie
ka Suomen Taiteilijaseuralle.
. P ui 1 e en a o 1 e va t k i 1 pa i lu t j ä r j e s*
taa Ranskan olympialainen ko­mitea,
jonka tehtäväksi Olynr
1)1 a laisten Kisa m ka usa in välinen
komitea on antanut Pariisissa
l)idettäväin ; Olympialaisten . . K i ­sa
11 1 j a r j e s t ti i ii i s e n, K il pa i lut t u-levar
kansainvali.srk-si ja niitä
tulee olemaan viisi, nimittäin ra­kennustaiteessa,
kirjallisuudessa,
musiikissa, maalaustaiteessa ja
km an\ eistotaiteessa. Taidekik
j)ailujen voittajat tulevat saa­maa
11 va I tl on 1 )ä ä m i eli en k ii dest ä
samanlaiset mitallit kuin urhei'
lukilpailuienkin voittajat. Ku­hunkin
viidestä kilpailulajista
tulee määrättäväksi koluM? pak
k i nt o a. n 1 m i 11 ii i n kulia 11 ti, h o-peinen
ja jironssinen olympialais
mitali i. Kilpailijoille tullaan
myöntämään täydellinen vapans
ni i nh y \ in a i h ee 11 ^^ a li nt a a n Tiui n
teoksen . muotoon ja laajuuteen
n ä h d e n . - e i k i i t eoksel le . a se.teta
muuta vaatimusta kuin. että.'HO
on un.si. (julkaisematon ) ja ...ur­heilua
ja tuksen i välittfiinasti 'in­noittama.
Kaikki tari)eelliset
tie d o 11 u.k s e t il m oi t ta u t u mi se s ta,
palkintolautakuntien kokoonpa­nosta
j.n.e. tnlee Ranskan olym­pialaisten
komitean taido- ja/'ni•
Ellei niin tilaa se heti, sillä se oh nyt valmis.
iiirto]
kuin ostat, iniin kiilloin olet koko vuodeksi varattu välr
tämättÖmillä ti^^oifla. Joka päivälle ön SIIRTOKAN­SAN
KA^BNT|JRISSA ilma tiedot, jotka ovat osoittau-vtuneetpai'kkaris^'
pitäviksi edellisinä vuosina. Samoin
^on siinä PfJU<^n^yjeif?hyödyllisiä tietoja käytännöllisiltä
.aloilta jai SIIRTOKANSAN KALENTERI tarjoaa niin
vaihtelevan kaamokirjallisen osaston runsaasti kuvitet-l(
una. että veroistaan saatte etsiä.
O s t a
' SIIRTOKANSAN KALENTERI,
j an a an
SEN HINTA ON AINOASTAAN 60 SENTTIÄ.
liiihetä tilt^ukfjesi osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthiu:/^^
Xeuvosto-Venaja jouluk. 22 p.
1917.
Eanska tammik. 4 p. 1918.
Saksa tammik. 4 p. 1918 (suul­lisesti).
Kuotsi tammik. 4 p. 1918.
Tanska tammik. 10 p. 1918.
Norja tammik. 1:0 p. 1918.
Sveitsi tammik. 11 p. 1918.
I tä vaha-Unkari tammik. 13 p.
1918 (suullisesti).
Kreikka tammik. 18 p. 1918.
Hollanti tammik. 28 p. 1918
(suullisesti).
Espanja helmik. 21 p. 1918.
Turkki helmik. 21 p. 1918.
Bulgaria helmik. 27 p. 1918.
Paavinistuin maaliskuun 2 p,
1918.
Argentiina toukok. 11 p. 1918.
Persia heinäk. 23 p. 1918.
Puola joulukuussa 1918.
Suur-Britannia toukok. H p.
1919. ^
Yhdysvallat toukok. 7 p. 1919.
Japani de facto toukok. 23 p.
1919. de jtire 3. 2. 1921.
Siam lokak. 9 p. 1919.
Portup:aili dc facto jouluk. 19
p 1919, de jure 2. 3. 1920.
Brasilia jouluk 2(i p. 1920.
Kiimania huhtik. 8 p. 1920.
Venezuela huhtik. 1 p. 1920
Panama toukok. 17 p. 1920.
Equador kesäk. 2o p. 1920.
Meksiko heinäk. 13 p. 1920.
T.shekko-Sjovakia heinäk. l-i p.
1920.
Unkari elok. 23 p. 1920.
Paraprnay kesäk. 3 p. 1921.
Jngo-Slavia 'heinäkuun 27
1921.
Belgia kesäk. 10 p. 1919.
Chile kesäk. 17 p. 1910.
Peru kesäk. 23 p. 1919.
Italia kesäk. 27 p. 1910.
Kiina heinäk. 1 p. 1919.
UruKttuay elok. 18 p. 1919.
teitä, mutta antautui .sitten kir­jallisiin
toimiin, joiden ,pääar
lieeksi pian tuli kotimaan men­neiden
vaiheiden kuvaileminen.
Ensimäisen teoksensa, julkaisi
V i l k u n a 'V. 1907, kokoelman "No­velleja",
joka jo heti kiinnitti
häneen melkoisia.' toiveita.
Näissä eusimäisissa '' NoveMeis"
saan" samoin kuin sitä seuran­neessa
" V k s i u elämässä" (1908)
esiintyy Vilkuna realistisena ker
tojana, jonka miehekäs, koru­ton,
melkeinpä karu tyyii ' isk
västi elävöittäil aiheet,, jotk.i
kirjailija mielellään valitsee sii:
tä lähimmän ympiirisTonsä kan-1
sanelämästäj millin hän .jo lap­sena
f»n syvällisesti ja likeisesti
eläytynyt. Tapimi LöLvinKiu^
ruotsinkielisestä .: ,])äiväkirja.sta-muovailemillaan
seikkailuilla ".
ja loOO-luvun henkevillä kuvil­laan
kt^rtomus-kokoelmas.sii " A i - -
kakausien vaihteessa" aloittaa
hän sitten laajan historiallisiMi
tuotantonsa "Suomalainen lin­nanneiti,
josta, tuli kuningatar,
"Viimeiset luostariasukkaat
(1912). 'Haaksirikkoiset' (1912).
ja ''Suomalaisia sankareita"
(Yhdessä Santeri Ivalon kan^:
sa). Vuonna 191.") julkai-^ee hän
liuomat t a va n kertomuksen ' Va i-kea
tie", jos.sa hän palaa nyky­aikaan
Ifhdäkseen ^ t i l i ä ja sel­vittää
ks<;en asemaansa - ajan ky--
symyksiin. Itsnaisyysliike avaa
hänelle uuden aihepiirin, jossa
tavallaan yhdistyvät -sckii nyky­päivien
orämänkuva\iksen että
menneiden vaiheiden sä ikeet ja
jota käsitellessään hänen mielii*
non, vtimekäs tyylinsä kasana
isänmaaHisen paatoksen läpitun­kemaksi
voimaakkaaksi sanon­naksi.
Sellaiset kirjat kuia
MKahxi^ksan Imukautta Shpalcr
najassa" (1917), "Kun kansa
noiLsee" (1918). sekä "Niilo
Ckalm" heijastavat selkeästi ja
kauniifiti Vilkunan ihnnteeili^ita
isänmaallisuutta. •
Itsenäj.sy,)sjulistuk6eu jälkyen g
hän toimi ensiinäisenä ulkoasiain
kanslian päällikkönä sekä hoiti
kesällä 1918 lyhyemmän ajan
Suomen edustajan tehtäviä Tuk-holmassa.
V. 1918 hän nimitet­tiin
korkeimman hallinto-oikeu­den
jäseneksi ja seuraavana
vuonna K. .]. Stählbergin tultua
tasavallan . presidentiksi tämän
sijall'e korkeimman ^hallinto-oike­uden
presidentiksi.
Ruotsinkielen sorto jatkuu!
Helsingin raastuvanoikeuden
eräillä osastoilla näkyy virallise­na
kielenä papereissa olevan yk­sinomaan
i-uotsinkieU huolimatta
siitä että suurin osa jutuista kli-sitelläan
suomenkielellä ja että
usein kaikki asianomai.set ovat
•siiomeapuhuvia. Ei kai: olisi In­kaa
vaa.dittu. etta ainakin kaik­ki
viralliset ])aperit kirjoitettar
siin kunkin omalla kielolla. Nyt
kuitenkin saa. moni suomeapulur
va ruotsalaisen asiapaperin, jos­ta
hän ei ymmärrä mitään. On
V U O S I 1923.
D O L L A R I S T A
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
M a ksam me RAHALÄHETYKSISTÄ SUOMEEN. Rahojen
pika isosta ulosmaksusta huolehtivat Pohijoismaiden
pankki ja H e l s i n g i n Osako Pankki.
Yhdys-
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankl^liike Amerikassa.
21-24 STATE ST. / NEW YORK.
1
T l
\
Kyösti Vilkuna kuollut.
Tunnettu ja laajasti suosittu
k i r j a i l i j a Kyösti Vilkuna on jou­luk.
12 p:nä äkkiä menyt manan
majoille kotonaan Lapualla. Iloi­sena,
toivorikkaana, täynnä kir­jallisia
suunnitelmia jd työnin'
toa, matkusti hän Helsingistä
kotiinsa Lapualle, jossa hän kir­jallisten
töidensä ohessa toimi
myös opettajana sikäläisessä yh"
teiskouluKia. Odottamatta, air
vistamatta hänen ja hänen suuri-arvoisen
kirjallisen työnsä lukui­sat
ystävät ympäri maan nyt
yhtäkkiä saivat sanoman, että
Kyösti Vilkunan kädestä on ky­nä
ainaiseksi kirvonnut että hä­nen
tuotantoonsa^; hänen elämän­työhönsä
on tullut piste.
Rikas li€nki sammui Kyösti
Vilkunan elämänkielen' sammues­sa,
ihmiselämän suuria, oleellisia
arvoja kä.sittävä, niitä tuotannos
saan esittävä ja elävöittävä hen­k
i . Hän oli talonpojan poika Ni­valasta,
syntynyt 1879 — kuQl;
les>saan siis vasta 43 vuoden ikäi
nen ~ ja siellä kotoisessa ympä­ristössään
hän liiljaisuudessa c
niminät ja parhftimmat työnsä
suoritti, ^äytyäa^n' Oulun suo­malaisen
ly seOn opiskeli liUn pa*
r i vuotta Heisingm yliopistossa
humanistisia ja historiallisia tie-
Raittiusvalvoja sekin.
Hartolan kunnanvaltuustolle,
on Hartolan Mansikkamäen rait-tiusseura
Pyrinnön ipuolesta jä­tetty
oikeaksi- todistettu jäl.ien-nös
sopimuskirjasta, jonka rait^
tiusvalvoja Emil Hartonen on
tehny t e rä ä n m a a palsta n • k' au pa n
yhteydessä. Sopimuksessa mai­nittu
Hartonen antaa lupauksen,
ettei isäntää Hartolan raittius­lautakunnan-,
puolelta .syytetä
kieltolain rikkomisesta. Samalia
Hartoselle, joka oli sosiali>5tien
yleisehdokkaana viime vuoden
knnnallisvaaleissaj on Hartolan
rait t iusl auta k u nt a . e h d o 11 a luit i^a 1
kintoa kieltolain valvomisesta.,
Hugo Rautapää kuollut.
Korlvcimuian ha M into-oikeuden
presidentti Hugo Kantapää kuoli
jouluk. 10 p:nä äkkiä perheen^-a
keskuudessa. Sairaus kesti vain
muutaman päivän. Mutta tiedei-tiin
jo joku aika, että sydän ei,
ollut terve ja ettei terveyttii.
kuin ohimenfien tuoneet parina'
viime vuotana ulkomaan kylpy­laitokseen.
tehdyt matkat.
Hugo liautapää syntyi H-i-meenlinnassa
helmikuun 28 p.
1874 eikä siis kuollessaan olhu,'
täyttänyt vielä ÖO vuotta. Hän
tuli ylioppilaaksi kotikanpun-kinsa
lyseosta v. 1891, kävi he:
ti vakavasti yliopisto-opinnoihin
käsiksi suorittaen parissa vuo­dessa
l'i 1 osof ian . k a nd idaatt it ut •
kimion hf^toriallis-kielitieteclli-ses^
osastos^sa ; seuraavana ke­väänä
h>in seppeltiitiin maiste­riksi.
Lakitiedetten kandidaat-titntkinnön
suoritti hän kevääl­lä.
18^9 ja sai lOOl ViipuHn ho-vioikeud.
varatuomarin arvon.
Jo V . 1903 -hän väitteli väitös­kirjalla
"Pää-interventioni«ta*-
lakitiedetten lisensiaattia varten
j a sai' samana vuonna; lakitiedct-tpu
tohtorin arvon. Lopetettu­aan
yliopistolliset opintonsa an­tautui
Häntäpää virkamiesuralle,
joka silloin vallits<'vissa poikke
uks^llisissa oloissa vei hänet mil­tei
{heti finanssitoimituskunnan
esittelijäsihteerin virkaan. Muu­ta
nian kuukauden ajan v. 1903
hoiti hän prokuraattorin virkaa.
Osoittaen tällöin huomattavaa
diplomaattista kykyä. Kun Mee-helinin
senaatin kaaduttua 1908,
Edvard Hjelt kutsuttiin porva-riUisen
kokoomushallituksen joh­tajaksi,
astui siihen Kantapää si­viilit
oimituskunnan apulaispääl­likkönä
pysyen siiriä toimessa
Edvard Hjeltin erottua huhti­kuulla
1909 aina saraan vuoden
marraskuuhun, jolloin Seynin
tultua kenraalikuvernööriksi lo­pullisesti
päättyi se lyhyt kevät,
joka äkkiä puhkesi 1905 vuoden
suurlakon yhteydessä.
Vanhan suomalaisen puohteen
valit.semana oli Rautapää edus­tajana
valtiopäivillä 1911 ja
1912, toimien talousvaliokunnan
puheenjohtajana, jossa toimessa
hän herätti huomiota erinomai­s
i l l a puheenjohtaja-lahjoillaan ja
luottamusta herättävällä . tasa­puolisuudellaan.
Suomen itsenäisyyssenaatti
käytti Rautapään apua monessa
atkaltiontoisessa asiassa, joista
hän; ainai fiuoriutui erinomaisesti
"Suomen Työväen Joulu"
otettu takavarikkoon.
Joulun edellä takiivarikoi kau:
j)u n g inv iskaa 1 i M . En e bä e k ,')4:1
kpl: kommunistien joulujulkai­sua
" S u o m e n Työväen. .] iv.lu
1922." Sitä paitsi otti. herraEne-häek
haltuunsa l,3r)0 irtoarkkia,
joihin sisältyi saman joulujulkai-sun
teksti. Julkaisu on painettu
Oy. Työn toimesta ja sen kustan­taja
on "Suomen ammattijärjesr
t ö , " Raastuvanoikeuden kolmas
osasto vahvisti takavarikon.
2A iLi»
VUODELLE ^923
lälietetä^iii
V A I
jokaiselle ]oka meille lähettää inniensä )a osoitteensa.
FINLAND STEÄMSHII^ CO. AGENCY
5 STATE STREET, ,NEW YORK, N. Y,
(A. B. Nordiska Föreningsbanken)
Pääkonttori HELSINGISSÄ. 51 haarakontt. maaseudulla.
Sähkuosoite: UNITi\S.
O Tii d t V a r a t Smk. 275,000,000:—
Vuoden 1921 :n kbkonaisliike: l 1^0 miljaardia Smk.
Pankilla on en tileillä yleisöi;i vafoja^allelettuina .
YLI KAHDEN MILJAARDiy SUOMEN M:KN
Kaha lähetyksiä viilitta\är O. Y. Polijuisinaid<'n Ylidys-pankille
m. m.: L ^ ' ^
ERICK J. KORTE, Port Arthur, Ont., Canada,' 188 Lorne St.
NIELSEN & LUNDBECK, Newl York, 21r-24 State Street.
IRVING NATIONAL BANK, New York, Woolworth Bldg.
HEDMAN, HORNBORG & CO.. New York, 5 State Street.
Jättiläisvoima-asema
Voikkaan.
Voikan nusi sähkövoima-asema
on nyttemmin mcLkein valmis ja^
tullut maksamaan n. 30--40 niiljT
mk. Voikan kosken vesi on. kol­men
vals.sipadon avulla jaettu
kahteen pääsuuntaan, puuhimon
ja sähkölaitoksen. Koski kok )-
naisuudessaan, noin 15,000—20-
000 hevo.svoimaa, on siten otettu
;käytäntöön. Rakennustyön kes­täessä
on koskesta viety kalliotri
neljättäkymmentä tuhat ta kuut io-metriä
ja scmenttiii on ^ tarvittu
17,000 tynnyriä.
lissa \eren pulputessa korvan
luona olevasta haavasta. Todet­tiin
kuulan menneen sisään k o r ­van
yhipuolelra ja tulleen toisel­ta
puolelta jiääta ulos. Päätään
ja kättään han vielä liikutti r o u ­van
astuessa sisaan. Oikea kasi
oli • jmdonnut sylim ja n i a i i s e ri
vasemmalle i M i o l e l l e iaitialle. .
Laäkari. joka : k i i t s ! i i l i ! n iu-ri
l)aikaIl(N t(t!t'si Vilkunan j«) kuol­leen.
Iiuipuis j. i f e l t i i M paikoil kauppias osti.
1 e en p oi i 1 s 11 n r i< 1 n too n . s a a k k i
vasta I aatelispapereiden saatua.
Aateliskirjat-: kirjoitetaan lati­naksi.,
mutta se e i ole • erittäin
klassillista,, ja ^lina ilmoitetut
ansiot ja hyveet ei\ät use.i. ol­lenkaan
\a^ta.i a Man : i n i a i s ^ i i
lämän kuluessa osrotuheita. K r
meimpia .vaakunoita j T koreasa-naiscm[)
ia ( aateliskirjoja, .mitä
koska a n o i r jninettu, oi i se,- jon­ka
oras gynovalain^Mi ruokaoljy-jonka
jälkeen
kuun. .
se i-)antiin ar!c-kin
kalai
myos
ta', \
Hänestä .synty r
\ustrlulon -herttua. Ran«>
1 en. ,. r|] h k a m a kau.p j) i a s 1J i 11
. . palj|)ni aatelisesta arvos
i
KirjaiHja Vilkunan
kuolema.
Kirjailija Vilkunan kuoleman
johdosta toimitetussa poliisitut-kinnqssa,
j6ka pidettiin v. k. 12
p :nä, klo 12 a i ka a n pä i väl 1 a sek
visi seuraavaa:
' Kirjailija Vilkuna oli aamulla
lähtenyt kotoaan Lapuan yhtcis-koul
uun>, jossa hä n. to lm i h istor k
an opettajana. Käveltyäni noin
'1 km., ^ palasi hän takaisin ko-:
tiin.sa, jonne päästyään lausui
rouvalleen ja pienemmälle lap­selleen
hellästi "hyvää yötä."
Sen jälkeen meni kirjailija työ­huoneeseensa
lukiten oven peräs­sään.
Vähän ajan kuluttua kuu­lui
huoneesta laukaus. Kun rou­va
Vilkuna aikoi laukauksen
kuultuaan mennä työhuoneeseen,
ei ovi auennut. Vilkuna avasi
itse oven käyden tämän jälkeen
toisessa huoneessa ja palasi jäl­leen
työhuoneeseensa, jättäen o-ven
tällä kertaa lukitsomatta.j
Hetken kuluttua kuului taas lau­kaus.
Palvelijatar, joka oli uk
kona hyökkäsi katsomaan ikkir
nasta sisään ja näki isäntänsä
'kävele vän 1 attiall a. Rouvat yy n -
;nytti palvelijatarta sanoen, että
kirjailijalla on. usein tapana am­muskella
revolverilla. Iletkisen
kuhittua kuului kolmas laukaus.
Kahdella edellisellä kerralla oli
Vilkuna koetellut mauseria ja
nagan-revolveria. Kolmannenlau-kauksen
kuultuaan riensf rouva
työhuoneeseen, gossa kirjalija is­tui,
työpöytänsä ääressä nojätuo-
Päivänsä päättänyt.
V. k. 11 p na teki Tiiruss.i il
semurhan Lounais-Suomen Osuus
teurastamon toinen johtaja mais­teri
Julius Sario 5 0 vuoden jkai-se
nä. Syytä e pä to i v o i se en te k o o 11
ei lähemmin tunneta.- Sano tuji
yi 1 o i>p il a a ksi : He 1 s i n g i n s ii o m a I a: •
se.sta normaalilyseosta 1890 ja
suoritti fil. kand. tutkinnon
1 8 9 5 . Sen jälkeen hän ryhtyi
palovakuutusyhtiö Pohjolan pal­velukseen,
toimien. samalla Kaup
palekden ja Vakuutussanoma in
toi m i tta ja n a, kun n es jonk u n
vuoden kuluttua siirtyi Unde-r
kaupungin; Sanomain toimit ia
jaksi. Samalla hän hoiti erailä
kunnallisia toimia. Hoidettuaan
jonkun aika a pol i isimes t a r. 11 v ii-kaa
Porissa siirtyi hän 1918 Tur
kuun Lounais-Snomen Osuusteu­rastamon
johtajak.si.
Vatikaanin aatelistehdas*
Viime vuosina ei enää o]e pal­joa
puhuttu paavin antamista
aateliskirjoista, vai kka aa t elmr
'den myyminen onkin ollut py­hän
istuimen parhaita tuloläh-teitäi
^Merkillistä on että useim­mat
-niistä, jotka ostivat aate­luutensa
paavilta, olivat kotoi­sin
Ranskan tasavallasta, jossa
aatelistolla ei ole erikoista a.se-maa
eikä merkilystiikään. Paa­vin
hinnat olivat verrat-tain koh­tuulliset.
Ruhtinaan arvo mak­soi
vain 50,000 liiraa, kreivin
20,000 ja paronin 12,000. Ny­kyään
kun paa viii^istuin ei enää
ole niin rikas, kuniennenj täy­tyy
summa: suorittaa .e.tUjlväteenj
kun se aikaisemmin maksettiin
kun |hän oli koonnut pie­nen
onuiisuuden, käytti hän sen
Iiankkiak.soen q'Aehervn.: riihti-naan
arvon. Eras herra Henry,
jonka amm/ittia ja olosuhteitä
kukaan ei tunne, on nyt Nieo~
Ien ruhtinas, toine», • Lafoge-ni-minon
oli liian useii;^ tekemlsiss.i
oikeiideii;' kanssa ja peitti meir
neisyytenlsä Vittenvalin ruhti­naan
helisevällä arvonimellä.
AateliJ-iarvon hankkijoina ovat
nykyääp parhaasta päästä sodan
aikana noijeasti rikastuneet. U-seille
on kyllä käynyt niin hul­lusti
,että'il rahat ovat jo men*
noet I ja arvo on jäänyt, joten
koyh| y n ei tjit. a a t elissuku ja kohta
on jKaikenlkisten epäilyttävien
liikeyritystcl^i etunenä.ssä.
f'I.'" • • ' , --• •---.-••1 /
Viimeiset^, reservit tuleen.
(Sana).' .^en jälkeen kun Nen-vostovenäjän
/ "Valtakunnan"
Pankki on lakkauttanut maksun-sa,
neuvo-stodipVimaaiit on jätet­ty
entistä' enemmän '-vapaiden
amma'ttien" harjoittamisen va­raan
)I (Helsingissähän on täyty­nyt
jättää komea 'Apollo' vuok*
-ratta\faksi ja siirtyä santarmita-loon
i ^IhertinkaduUa kumraitte*
levine luurankoineen) ja yksinpä
siunauks|3lli.sta bolshevikipropa-ga
nda a nik o ma i lla su pist e ttu, on
keksitty uusi maailmanvallanku­mouksen
ase. Moskovan interna-tionalen
Amerikan-o.sastoon on
perustettu erikoinen jaosto nee-keripropogandaa
varten, jolle on
annettu suuret käyttövarat ja
jolta odotetaan suuria tuloksia,
ottaen hucjhiioon neekerien sivis­tystason.
,, ,
jJL