Vapaus, December 18, 1923

              «yy Sadböjyfiss, Oat» joka tiistai toratai ja laoantaL
ONNI SAABI S. G. WEIL
, Vastaava Toimitassgttlainen'
V A P A U S
( L i b e r t y)
Tbe only organ of Finnjah Worker8 in Canada. Pob-lished
in Sud^ury, Ont, evcry Tcesday, Thursday and
;,^tiii^day.:;.' - • ^' "^^ • \ ^ ^ • • •
/Advertisioiff rates 40c per ccl. incb. Minimam 4!haree
for fiingle insertion 76c. Discount on standinfir advertise-
' ment, T6e Vapaus is the best advertising medium among
Ihe Knmsh People in Canada.'
maaa t^pamista varteo. Aramea v^vi^äaan >M
ja niiib hankitaan uusia mtdbskoBeita.
Nalsarealainen kaski cvc^amaan hädässä olevaa
lahinunäi^ «taittamaan tsoovalle leinpansa» ja vastet'
tamaan alastonta.^^ Ja koitei^ kapitalistisissa maissa
Vapauden konttori ia toimitus on: Liberty Building
Lome St, PuheUn 1038. Postiosote: Box 69. Sudbory,
' TILAUSHINNAT:
Ganadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c . .
yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykai vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk.|1.76. "
Tilauksia, jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
|»ait8i?a8iamie8tcn joilla on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, Mrjottakaa uudelleen liikkeen^noitajan per­soonallisella
nimellä.
^ J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. ^
QmotuAinto kerran julaistuista ilmotuksista 40c
Dalstatunmalta. Suurista flmottfksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kefta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Euoloilmotukoet $2,00 kerta ja 50c lisää jokai,
seita muistovär8yItä.Nimenmauto'8>lmotukset 50c keHai
f 1.00^ kolm^ kertaa. AvioeroUmotnkset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta: Ha-totaantieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
fcertaa. Tilapaisilmotoksiflta DJtäS raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torsfain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstaina kello 3. "
Re£^'8tered at thrPost Office Department,^Ottawa,
fls second class matter.
pidetään hädässä olevan lähimmäisen auttamista ri­kollisena
t^na.
Rikkaat ovat sitten Nalsarealaisen päivien tulleet
vielä Toyhkeämmiksi ja papit heidär palvelijoikseen.
Köyhiä sorretaan vieläkin enemmän ja koko yhteiskun­nallinen
elämä «n vielä paljon enemmän kuin silloin
— vastakkainen hänen opeilleen' Kun ^^dlanpitäjä
ovat huulilleen ottaneet Natsareälaisen nimen, ovat he
tehneet sen vain tarkoituksessa pettää niitä ihmisiä, joi
den puolesta han aikoinaan puhui.
Kurjaa ilveilyä on vallassaolijoitten puolelta tämä
kin «maaSlman vapahtaen» syntymäjuhlan viettami
nen, juhlan, joka pitäisi olla erityisesti «rauhan' juhla'
ja «kodin jiÄla.» Työläisten kodeissa ei ^kuitenkaan
ole todellisen rauhan tuntua. Työläiskodeissa ei myös­kään
ole todellista juhlaa, sillä useista puuttuu leipä-
• ^ \ kristillinen maailma viettää joulua »maailman va­pahtajan
» syntymän muistojuhlansa.
^Maailman vapdttajan» kerrotaan elänen pieijiessa
.mesopptamialaisessa maakunnassa noin kaksituhatta
vuottaa sitten» Sikäli kuin epämääräiset tiedot hänestä
Sceitoy^t, oli hän työläinen» joka 'ajattelunsa perusteel­la
rakensi uuden opin ja levitti sitä kulkemalla ympäri
xoaakuiitaa jiuheita pitämässä. -Hänen ^puheittensa pää­sisältönsä
oli. kehoituB rakkauteen ja avuliaisuuteen
' ikanssdätmisiä kohtaan. Vaikkakin niissä illtaeni myos-lein
^a&enius rikkaita ihmisiä ja vallitsevaa väärää
Thteiskuntajärjeslystä. vastaan, ei hän kuiteiikaan Jiene
, lehoit^ai^ut liamantnielisiään ottamaan valtaa pois rikol­lisilta
.vallassaolijoilta. Hän koetti puhuma/lla rakkau-
, idlesta, jumalan tahdosta ja ihmisten veljeydestä vaikut*
ttaa idyoskin irikkaisiin vallanpitäjiin, että nämä lopet-
'tatsivat köyhien ja työtätekevien riistämisen ja vainoa-iniscin.
9 Huolimatta siitä, ettei tämä kaksituhatta vuotta sit­ten
elänyt fmaailhlan^vap^t{tja» millään >,tavalia
lyttänyt kannattajiaan Jcapinaan Väärää järjfötc/lmää
vastaan, katsottiin hänet kuitenkin yhteiskunnalle va'a-
Talli^ei^i. Rikkaat, joiden konnamaisuudetl hän oli
paljastanut ja joita hän eräänä vimmaisena hetkenä oli
ruoskalla opettamit ihmistapoihin, vihiiSivat häntä ar­mottomasti.
Papit ja muut u^pvagejt'vihasivat häntä
myöskui, vaikka hänkin oU uskovainen ja vaikka hä­nen
{caMi opetuksensa tapalhtui uskonnollisessa hen?
gessä. Hän, «maailman V8pa}itaja> Jeesus Natsarea-lainen;
asetettiin 'syytteeseen yhteiskuntajärjestykselle
vaarallisena henkilönä ja lyhyen oikeudedkäynnin jäi
ken. tuomittiin kiihoituksesta; kapinan valmisteluista
ja jttinalan, pilkkaamisesta kuolemaan. Hänet telotet
tiin ristinpuUa. . ' ,
Tällainen on lyhyesti kerrottuna elämäntarina sen
imehen', Jonka syntymäjuhlaa nyt vietetään. Niiden
,> Icahdot vuosituhannen aikana, jotka.ovat kuluneet Nat-earealoisen
kuolemasta, t>n vallanpitäjien suhtautumi
nen häneen suurjssti muuttunut £i pidetä häntä enää
&uolem^rangai8tuksen ansainneena" rikollisena, vaan
on*hän korotettu yhdeksi jumalaksi kristillisen kjrkon
jtimala-kolmyckoon. Vallanpit^ät, rikkaat ja papit-
!dn lukeutuvat nyt hänen ^^kannattajiinsa, eivätkä enää
häntä kiroa ja vaadi tistiinnaulittavaksi. Niin tutmus-tettuon
hän nyt, että hänen syntymäpäivänsä *on julis
tettu viralliseksikin juhlapäiväksi melkein kaikissa si-
^vislysmaissa. ,, '
Kun tämä «moailinan vapahtaja» nyt on niin tuu'
nuateltu' ja ylistetty henkilö, saattaisi joku otaksua, et­tä
myöskin hänen opetuksensa ja mielipiteensä olivat
saavuttaneet samanlaisen tunnustuksen jaketta ämisten
/jhteiskmmallinen elämä ^nyt olisi jorjrateity niiden
mukaisesti. Tämä onkin hyvin johdonmtikaiden otak­suma^
mutta kuiten kokonaan väärä.
- ,Kun taikosteflee meidän aikamme yhteiskunnallisia
«päkohtia ja vertailee niitä niihin epäkohtiin, joita <}li
Jeesvid Natsarealaisen aikaisessa Palestiinan maakun­nassa,
täytyy sanoa, että epäkohdat ovat yhä suurentu­neet,
ja Koko ibnisten keskeinen elämä on kehittynyt
päinvastaiseen suuntaan kuin Natsarealai^ opetti;^
Tässä ei ^r^itse käyttää monia esimerkkejä, sillä ti­lanne
on kaikläen nähtävissä ja vertailtavissa. .
Tuulkoon kuitenkin'san(>tubi, että vaikka nykyinen
yhteiskunta ja kirkko julistaa Natsarealaisen rakkauden
opin omakseen, ovat ne itse täynnä vihaa sitä samaa,
kansanosaa, nim, i^yhälistöä vastaan,, jonka asianaja­jana
.{'(idsarealainen esiintyi. Miehiä, jotka ovat kuin
hänkin puhuneet köyhien puolesta rikkaita vastaan, on
raahattu vanldloifain. ^Papit, j o ^ aikoinaan onk^am-
,iniD vastustivat Nat^iealaisöiku^ armahtamista, ovat
nytkm kaikkien kiiliÄceämpina vastustamassa työväen*
tniesCen aFmohtomista.
Natsaitolainen julisti rauhaa j&^änen syntymspai*
vmA on erikbmen ratdian juhla. Nalsarealainen k^-
M olla tappamatta ihmisia. Siitä huolimatta jokaises-kin
ja isamoin muut välttämättömät tarpeet
Jeesus Nalsarealauen ei siis o|e vapahtanut maa
ilmaa, vaikka häntä «maailman vapahtaljaksi» ^mmite•:
tään. Hän^n yrityksensä vaikuttaa rikkaisiin opetta
mf^Ua' heille rakkaufta on; langennut kivikkoon. Aino­astaan
kö}^illä on rakkautta kanssaihmisiään kohtaan.
Köyhät pyrkivät myöskmnykyääqkin poistamaan niitä
yhteiskunnallisia epäkohtia, joista Natsarealainenkin
puhui. Köyhälfstöliike on siis tavallaan Natsarealai­sen
asian'ajamista, mutta se ei perustu Thänenperiaat
teisiinsa: uskonnollisuuteen ja luottan/ukseen rajckau
deh vaikutuksesta rikkaisiin vallassaOlijoihin.
Nykyajan köyhälistöliike pyrkii todelliseksi maail
man vapahtajaksi. Se pyrkii vapauttamaan maailman
— ei saarnoilla, sillä ne eivät tehoa riistäjiin
taistelylla.. Ei Natsarealainen, joka vain puhui, vaan
SpartaCus, joka nousi taisteluun vääryyttä vastaan, on
nykyajan maailman vap^dusliikkeen suurtn esikuva
* Köyhälistö käyttää parhaiten tämänkin juhlap^i
vän toimien ja työskennellen köyhälistöliikkeen puoles­ta.
'Kun niin teemme, valmistelemme samalla oikeata
«raiihah juhlaa,» jolloin työläisilläkin 9n leipää; sekä
hengen ja vapauden turva.
nousee
«Moskova, puoleksi itämaalainen, puoleksi länsi­mainen,
loistavine torneineen ^a kultaisine, sinisine^ pu
naisina ja harmaine kupuineen on loistava kaupunki
joka hiljalleen nousee seitsenvuotisen sodan ja Vallan­kumouksen
tuski^^. - < , • ^
«Työläidet^^at kaikkialla kiireissään korjatessaan
katuja ja rakennubia; jotka suurelta osalta maalataan
yalkoiseksi....<^uuret ihmisfjoukot tulvivat kivitetyillä, ka­duilla,
sillä Mpskovaii väkiluku ön lisääntynyt puo
lella sodan jälkeen.» -
Näin kuvaa eräs juuri Venäjältä Amerikaan palan­nut
porvarillinen sanomalehtimies pun{lisen s tasavallan
pääkaupunkia' Moskovan'nousu kuvaa koko yenäjän
nousua^ työläisten Venäjän, jossa, köyhälistö ahertaa
ahkeraan oman suuren taloutensa kuntoon saat(amisek<
Niin, työläisten Tenäjäh. Sen täytyy tämän saman
sanomalehlimiehenkin tunnustaa. Työläisten liallftus-koneistoa
selittäessään hän nimittäin lausuu seuraavaa:
«Ainoastaan pro1etaaz:iset työläiset, talonpojat vja so­tilaat
S£(avat äänestää Venäjällä, Kauppiaat, [/appis-miehet,
munkit ja henkilöt joäca käyttävät toisia työs
sään sekä henkilöt, jojlUa on sijotuksia ja.jälellä ole
vat aateliston jäsenet ovat nimenomaan estetyt äänestä­mästä.
»
Kurjan täytyy sen työläissielun olla, joka ei voi
v. xT 1' . • 1 j . ~t äi^oUtiikusten , saamasta työtto-lämmetä
Venajan uljaan raatajakansan. vapauden tyol^^^3,,^^,foegta kai^tulevat o.b.u:.
le.
Canadan ratsupoliisit'
' Vancouverissa paraikaa tutkimuksoi alaigena oleva
juttu Canadan tatsupoliisien osallisuudesta laajakan
toisiin• salavehkeilyihin -kiellettyjen Lhuumausaineiden
salakuletuksesta Ja välittämisestä repii riekaleiksi lo­punkin
siitä sankaruuden ja romanttisuuden velhosta,
i^ikä näitä kuuluisia poliisivoimia-on verhonnut. Rap­peutuneisuus
tässä poliisijoukossa on todellisuudessa
jo pitemmällä kuin mitä on voitu odottaakaan.
Eräs nyt kaakinpuuhun joutaneista ratsupofliiseista
on paljastunut entisebiproyokaattoriksi työväen jär­jestöissä.
Sodan aikana oli tämä Jiiudas lyöttäytynyt
työläisten joukkoon Ja y radikaaliksi tekeytyen hakenut
heidän ^UQsiqtaan. Työläiset pääsivät kuitenkin .peril­le
hänen likabista aikeistaan ennei^uin hän diti saada
aikaan vakavampaa tuhoa työväenliikkeelle.
Ratsupoliisien osuus työväen taistelujen murskaa
jana on Jo monisSatapaubissa tullut tunnetuksi; Usei'
ta heistä toimi provokaattoreina kuuluisassa Winnipe-gin
lakkotoistelussa. 'Heidän uljaobi ylistetty uransa
vajosi alhaisten palvelusten tekoon työläisten riistäjille.
Tämä puoli onkin syynä näiden poliiiiivoimien moraa
liseen • rappeutumiseen ehkä ehemmä^. kuin mikään
muu. I ^
Kapitalismin kurja olemus on muuttanut Jämänkin
poliisilaitoksen kaltaisekseen.
— Ybikään ihminen ei enää usko, että saarnaa­malla
maailmanrai&aa Ja kansainvälistä solidarisuutta
voitabiin saavuttaa mitään.^ JKanst^listen ja kansoin-valistaa
etupyrkimysteh täydellisen tuntemisen pohjal­le
täytyy rakentua pioletariaatiQ aktuvinen osanotto
PdMlikiikset taas ;
pelissä
Kyllä kai nmden-rivienlukija on
joskus elostakin nurkasta kuullut sa^
cfetteluja politiikan ja varsinkin työ­läisten
i politiikan viheliäisyydesta^
SiHieh ei; kuulemma varsinkaan>? vsl*
lankumoukGellistea'^ työläisten pitäi*
si koskaan antautua, niin kirotun
kierää ja^ työläisille vahingollista se
on. ^
Minkä kirouksen ja häpeän ovat­kaan
taa^ vetäneet päällensä ne
työläisten edustajat, jotka iWinni<>
pegin kaupungin valtuustossa • ovat
antaiituneet 'niin raskaaseen 'poliit­tiseen
.peliin, että eräskin valtuus­ton
Istunto hajaantui yleiseen hu­linaan.
Pojat; olivat pfelahneet Sel­laisilla.
panoksSIa, ittä pocvarin ku­vatukset
olivat painaneet mosän
päahäns^ ja. lähteneet pötkimään
kotiaAsa. Winnipegin kaupungin
valtuustossa' kutdnnkin olevan seit­semän
sellaista' ' tyoläiq'uarakkoa,
jotka pystyvatf panemaan v kieroon
porvareiHe, niin, että . heille tulee
koti-ikavä. ^
Jaa, minkäs puolesta ne työlais-politiikuksei
siellä sitten herrojen
kaössa- riimnstelivat? EivS^än ne
mitään vallankomousta ole tehneet?
No» etpä yoi^ heidän saavutustaan
tuollaiseksi firaapeHtySkHi sainia (, _ Paloruiskut pv^t olleet käy
huonoksikaan.. Tulipahan vaan pu- tännSssä jo Rooman varhaisina ai-serrettna
sasta
han tai käytetty sifö rakennusaine!
na.' • ••: -
« e » *
' — Ottawa valittiin Canadan pää-
^npuns^bi suurelta osalta sen
vuoksi, &oska neljän eri kaupan^
välillä, nimittäin Toronton, Quebe­cin,
Montrealin ja Kingstonin vä­lillä
oli käynnissä ankara taistelu
siitä, mikä näistä tidisi byväksyttär
vaksi pääkaupungiksi. Ottawan al-puperainen
nimi oli Bytovni. Erääs­sä
Canadan historiassa sanotaan
pääkaupnnkikysymyksestä' seuraa?
vaa: ' ' '
,,*Vuoden 1849 levottomuuksien
jälkeen haJlituslaitokset siiÄettiin
pois Montrealista ja |>arlamentti KOr
koontni vuorotellen joka neljäsvuo-sii
Qnebecissav ja Torontossa. Tä­män
systeemin ': epäkäytännöllisyys
on käsitettävissä kun otamme huo­mioon,
ettäs kaildd arkistot, ja pal-veluskunta
oli muutettava joka nel-jäb
vuoden; kiUuttua -'toiseen kau­punkiin.
.Quebec, Montreal; Toron­to
ja Kingston vaativat kukin puo-'
lestaan: eaada itselleen pääkanpun--
gin kunnia kunnes viimein asia alis­tettiin
kuningatar Victorialle, joka
valitsi .Bytownin pääkaupungiksi ja
muutti sen nimen^ Ottawaksi.f
' Jokainen myöntää, että sen armeijan menettely on - - -
rikollistakin, joka ei vllmislaudu haijötfamaan kaikkia
telun kaiMcia keinoja ja välineitä, joita vihollisella on ^
Mutta työväen luokkataisteluliiienä tämä koskee vielä ^
sotilaallista iounintaa.^ Politiikassa voidaan vielä väheniffl^"''^ '^^
käteen, mikä taistelun väline osottaulou joissakin tulevi ^ «tf^
olevan sovellutettavissa ja työläisille edullista. Ellei j ? - _"^5a
taistelun kakkia-muotoja, me saatainme karsia sminnattlir'*,
ratkaisevankin tappion, jos meidän tahdostamme riTppumatt'
tokset toisten luokkien asemassa työntävät päivajärjestykseer^Tl"^"^
toimintanuödon, jossa me olemme heikot Hallitsemalla taik?
telun keinoja työväestö varmasti voittaa, kun me edustamme todrfi f "
yttvneimmän. todella vallankumnii1c.<;i>1'i;iu>n . - ... ^
hittyneimmän, todella vallankumoubellisen luokan etuja, vaikka f
suhteet eivät sallisi meidän laskea liikkeelle viholliseHe' kaikkiT'
keinoja. . ' ("C
rallisimpia voimia, kaiyden nopeimn^in köyhälist.
—^ Panaman kanava on keskimää­rin
70 jallcaa leveä.
• , • *
Karl Marx on iirjottanut te­oksensa
sakdan kielellä, ^muutamaa
poikkenst£i; lukuunottamatta. MarJc
k ^ E osasi monta kieltä, Niinpä
kUn ihän Lontoossa, maanipaossa ol­lessaan
kirjotteli , jatkuvasti New
York Tribuneen, kiijotti hän artik­kelinsa
englannin ^kielelle, joita: to­sin
Engels sitten korjaili.
» • »
kaiuuiigin herrojen' kas- koina.^^^ N^^^^
100,000 N^oHaria hätäapotoi- arJKtehti Appollodoru^. puhuu
den aivi^miseksi-työttömille ja vie- eräänlaisista paloruiskuista, ^jot^
ä'25,000 doUariasjnuifoin työttömi*
en avustustarkotubiin. ' Siinä , on
uollainen psolikuntainen jouMah
a, vaikka siinaikin olisi jo meille
proletaareille > ollut pulskaapndlei-nen
lahja, vailiikervat vaU^ra^on
meikäläiset 'miehet olisi saaneet ai-caan
.mitään muuta kuin suiatuittB-neet
porvarit niinv raivoiMnsSr &ttä
katsoivat parhaaksi kapoteilai yal-uuston
fcamari^sta, jossa he ennen
olivat vniin ' mtcJilraltoiseati isäondi-neet,
pöis;'''^y^^istoh poHtjikuksi-en
parista.' . -''
Vaikka me nyt tietysti ede|l'een-kin
kuulemme sadat^taivan tyoläis-poHtiikubia
ja tämän po^''etanraa-r
ajiston politiikkaa, niin eikSstä kul-enkitt
anneta ainakin näiden Win-nij^
egin työläispolitiikusten panna
edelleen kieroon porvareille ja voi-aisiinhan
tässä vallankumousta odo­tellessa
vaikka'pa. toisinaan, lupailla
leille apuakin. Eiköhän me voisi
olla tästä yhtä;mieltä'0.b«.a:laisten-dn
kanssa,| varsinkin kun heidah
yleissihteerinsä Russell tässä syk
syliä ^ i t t i antautua samassa TiHnni-pegissa
politiikkaan, mutta kun hä-nen^
kannattajoukkonsa'^ oli niin^ mi­tätön,
»niin . ei pääjBsytkaan pelipöy­tään,
ja varsinkin jkun näitten tyo-vatnnstettiin.
siten,- e ^ putken^ pää­hän
laitettiin nahka säkki, joka sit­ten
puserrettaessa syöksyi vettä
putkesta. Kuten huomaamme ovat,
sen ajan paloruiskut olleet perin
alkuperäisiä, mutta palvelleet kai
tehkin omalla tavallaan samaa tar-fcotusta
kuin nykyaikaiset voima-nnskutHn.
aisetkin pääsemään' osalliseksi. Ja
minulla on'sitä paitsi sellainen us­ko,
että kunhai^ tyoläispolitiikukset.
ehtivät näissä peleissä niin pitkälle,
että-pannaan koko porvariilhjen jär-estelmä
kaputtelemaän* niin eivät
kai politiikukset ole niis kranttuja
a kateellisia, etteivät' antaisi* val-j
ankumouben tuloksista^ myos niil-^
ekin, joideii koko yallankumoustyö
hyt rajc^uu vain omien sairaiden
i^ieltkttvitelmiensa kirnuamiseen.
Tämä ninuttäin edellyttäisi sitä, et­tä'
he olisivat vallankumousasioissa
op!pineet niin paljon,.että ymmär­täisivät
edes valmiin valiankumouk
sen vastaan ottaa. — Kaappoo.
Kygpiyksiäjja Vasta-
Canadian Pacific rautatieyh­tiöllä
on rautatietä Canadassa kaik­kiaan
14,342 mailia. Tämän lisäk­si
on samalla yhtiöllä Yhdysvaltain,} toimintaa,
puolella rantatiM'4,d6^ mailia;
- Anatole France ei o l e " ^ä
nimellä tunnetun maailman kuulun
ranskalaisen kirjailijan nimi. > Tä­mä
on vain kirjailijanimi. Pancen
oikea nimi on Jacques ^Anatole Thi-bault
' ' • ~ ^ >
« « o ' • ' •
— Kiinan muuri on, lähes 1,^00
mailia- pitkä. Sen rakentambien.
a ettiin vuonna ai4 ennen Kristusta
a oli siitä torkojoa saada suöjamuu-nlkopuolisia
vihollida ja koko ut'
»puolista maailmaa .vastaan koko
Kiinan ympäri. Nykyään on-muuri
monin paikoin Inhlstumit maa-
IJusia kysymyksiä
- — Koska ja kukÄ'ön'kebitty^ pys-syruudin?
'
—^Milloinka .ja mitenkä Hudson
Bayyhtiö on saanut sen käsissä
olevat suunnattomat maa-alueet?
, —-Koska sähfcöveturi on kek8i^
ty?
— Missä suhteessa Marx ja-,Las-salle,
I jotka tunnetaan sosialistisen
liikkeen tienraivaajina, 'olivat eri
mieltft toistensa bnssa? ^
—"Kenenkä hiallussa nykyään
o)sat ne s^sal^isten pitkän.matkan
tykit, joilla tai .jolla sodan aikana
pommitettiin Pariisia noin 7S mai­lin
paä^ä?
Njirkkiyallaii renes-
' samssi
Kun ajattelee Suomen nykyistä
valkoista komentoa, niin tuntuu sil­tä
kuin ^ puukkojunkkarikauden van­hat
häjjrt olisivat: nousseet haudois­taan
ja perustaneet viimeinkin ihan­noimansa
qyrkMvallan meidän van­haan
isänmaahamme. Hiottiin. sitä
ennenkin veistä ja malraari taskus­sa
rikeerattiin, mutta -^e t^ahtui
ikäänkuin omiin nimiinsä, eikä/'sitä
nyt sentään- ajateltu kehittää ylei­seksi
kulttuuriksi. Mutta Suomen
valkoinen komento h^ti vitaan
päästyään toteuttaa Isoon Antin,
Haaipojan Matin, Pikku -Lammin,
^nnanjärven, Karhun Esojen ja
muiden häjyjen ihaijLteet Tästä *me
pääsemme , vakuuteen heti kaikkem­me,
mttuta -kuin luemme Suomen
porvarilehdissä kiertelevistä Suomen
kansalaisille osotetuista kymmenistä
käskyistä nyt' vaikkapa vaan seu­raavat:
•
1 Käsky. —- Muista, että sinulla
on vapaa isänmaa»^
.6 Käsky. Muista että aina
kuulut suojeluskuntaan ' ja tuet sen
Kokema^omat vallankum9ube!lliset usein tuumailevat, että lalHjf}
taistelun keinot ovat opportunistisia, Billä porvaristo on tätiä keniar
useui, varsinkin, rauhallisina, ei-vallankumoidcsellisina aikoina, pettänrt
ja'pimittänyt työläinä ja että Jaittomat taislelukeinot vain ovat vallan,
kumoukselllisia. Mutta tämä ei ole oikein. Vallankumoufeeniset jotfe
eivät osaa yl^distää taistelun laittomia muotoja kaikkiin laillisiin mni):
töihin, ovat huonoja vallankumouksellisia..^. Ei ole vaikeata olla vallaiii
kumoubellinen silloin, kun valllanfcumous on jo puhjennut ja vanlidig.
saan, jolloin vallankumoukseen liittyvät Icäikki järjestään pelkän innw.
tuben, muodin, jopa toisinaan henkilökohtaisen menestyben vuoksi; TäK
laisista surkeista vallankumouksellisista vapautuminen tuottaa proleiaa-riaatflje
sittemmin, voiton jälkeen, mitä rsskaimpaa, tuskaa tuottavaa
työtä. Vejrattomastivaikeompaö ja verrattomasti arvokkaampaa on psa>
ta olla vallankumoäksellinen silloin, kuh ei vielä ole edellytyksiä välit­tömälle,
todella Jpukolliselle ja todella vallankumoukselliselle taistelulla
Vaikeata on osata puoltaa,vallankumousliikkeen etuja epävallankumout
sellisissa tilanteissa' ja' useinkin suorastaan taantumuksellisissa laitosis­sa,
-(fe opittava ymmärtämään vallankunioubeUisen menettelyn väittä,
mättömy y ttä sitä käsittämään kykenemättömän j oukon keskuudessa. Osa­ta
neuvoa ja opettaa joukkolja J*a rakentaa joukkoliikettä koj^älkton
vallankumoubellista voimaa kasvattavaan toimintaan, siinä on komiQu-ni^
tisen liikkeen tämän päiväp päätehtävä niin Amerikassa kuin Europas-sakin.
' • / ^
valistusvälineen, sanomalehden pals­toilla^
Suomessakin on koittanut ror
nessahssin, uudestaansyniynuskau-ten8a,:
puukkojunfckariuden renes­sanssi,
jonka verta tihkuvan ja vi**
haa lietsovan kulttuurin ajamisel^sl
Valkolleen Icomento on itsensä' vih-^
kinyt,. Surkutellen ja,, sääiierf me
täältä'!'meren takaa "^alsetemnie vaii-
Han .kotimaamme alhaista tilaa.
^^Kahenlaista ilimoo"
sanoi savolainen alcka. tuiskusta tu­paan
tultuaan, ja hameestaan lunta
karisteltuaan vielä papatti:
-rrKyllSlpiMetti vieköön soon jo
liikoo hoaskuuta, etfon yhtaikoo
kahenlaista ilimoo, lumsaetta ja
tuiskual • J
Ja siinä se akka oli ihan oike­assa.
Kyllähän se,riittäisi kun yhr
denkään 'Sorttista ilmaa olisi. aina
kerrakseen. Niitä kun noita^ ilmoja­kaan
ei näy. joka aika nnn'kovin;
rotjaamalla riittäVän,, n ainakaan
hyviä ilmoja, 'jotka-Lutheraksen
ruokalistan 'mukaanvkiiuluvat joka­päiväiseen
leipään. Väi&ka eihän
sitä nykyaikana ihmisillä>,ole lähes­tulkoonkaan
tarpeeksi iisli kaikkea,
mitä ukko Luther tunnetussa ruo­kalistassaan
luettelee.. Ei, ei, ei ole
ihnjisillä: Porareilla kylläkii^ ~ äi-
Van ylenpalttisesti.
Mutta jOnhan se nykyään -muu­tenkin
suuri ero'ihmise»Ja porva­rin
välillä. - On se. . /"
haa, pääomaa, vaikkei tämä itses­tään
kykene mitään/ tuottamaan.
Pääoman omaajia nykyisyys poMni-roi
ja haaskaa kunnioitustaan lieitS
palveleville luomistarnn uskoille y;
m.:,typgryyksille. Mutta työtä ja
työntekijöitä se halveksii, heille Ee,
osoittaa ylenkatsetta ja iteidät se*
pälkitsee'"^i^lla ja fcnijmidella.^
7 Käsky. ~ Muista että ruos­tunut
kivääri )ja tylsä miekka ojvalr
rauhan aseita. Pidä aseesi kuniios-i
-8 Käsky, Muista ettei sinulta
hetken tullen vaadita myötätuntoa
ja-koreita sahoja, vaan tarkkoja lau-kaubia.
Harjottele ahkeraan.
9 Käsky. — Muista, että "sodas­sa/
voitetaan väellä, voimalla ja tai­dolla.
Lisää maan voimaa ja ke­hitä
taitoa^.>
"Voiko kukaan' nämä voiset käs­kyt
luettuaan enään olla ej^tieioi-nen
mikä on Snom^ valkomen ao-tnento,
joka aaHii moista roiston-oppia
kiihotetbvaa kansan "ainoan
Työ!
S)iuri ja' ylvas~" sana. Suuri ja
ylväs siihen sisältyvä toiminta, te?;
ko. ^ '• " l
Murtanut on tiedon, tietämisen
edessä kuviteltujen jumalan lno>-
mi3hWuus.7Se on murtunut' tiV
j;een osoittaessa luomistarut vää-riksi.^
, •
Mutta Jyöjt ' Inomishenrutttta ei
voida kieltää. Sillä luovana voima­ana
kaikkeen siihen, luonnosta
on ihmiselle elämänedellytybnä tar­joten
esiinloihtintunut,\^n ollut työ.
Työn ovat'luomia kylät ja kaupun-
^ t pellot j ^ tehtaat, kaivokseft ja
kulkuneuvot, kaikki.' Aivan ^kaikkli
Ilman ^ t y ö t ä ei- sellala$naan
voisi ihmisen elinehtoja ^turvata.-
Mutta väite historian tbiit&mises-ta
el aina näytä olevan; aivan ai­heeton.'"
Nimpä menaeisjTra, joka
jumaloi jonninjoutavia • {fotäpäalU-köitä
y.m.,; mutta antoi todellisten,
hyvafntekijöittensä, tiedemiesten,
kebyäin^ löytÖretkeflijSin y. m.
kuolla* ptintteeaeeai tai. polttoroviol*
Ia,-tavallaan käin toistua nykypäi-vaisen
maaihnan suhteessa työhön.
Nykypäiyieh maaOma-^jumaloi n.
Kuten taiteilija oa hyvin erkois-luonteinen
ihminen, oa myös taide,
erittäin erikoislaontoinen iiumslien- ;
gen tuote. Ei voi munta kuin yi'
dessä' Buskinin, Morrisin, Tolstoii ;
ja monen muun kanssa todeta j i /
sanoa, - että oma aikakantenune tai (
pikemmin se sivistys, jon keskuu- ;
^essa elämme, tämä talouselämänsä v
perustuksissa rappeutuva koltalla- :
tinen yhteiskunta, on monessa snii-;'
teessä rappeutunut myös taideala-: ^
män ja lösityksemme taiteelliästa :^
arvioista. . . • ' ...
'Työväen taide ei yleensä saa oi. ^
la yksinomaan, taidetta, vaan täy­tyy
taiteen rohkaista työväestöä ;
sen jokapäiväisessä luokkataistelua!
jsakin. Työväellä on liian vakavat ^
asiat kysymyksessä tässä luokka-.:,
taistelussa, jotta se porvarien ti-voitf
voisi aina ajatella pelkkää nau-;
tintoa ja syventyä taiteeseen tai-teen
vuoksi. Työväen näyttämä- '.
taiteella voi oUa suuri tulevaisuos 5=
ainoastaan, jos se ymmärtää tämän |
lUokkataisttslutehtävänsä eikä N". J
olemaan nukutusaineena suurille |
hetkellisesti väsähtäneiUe joukoiHe.
Sen näytyy rohkaista elämään j» |
toimintaan, avata silmät kaikeUe si |
le, mikä on elämässä kaunisti j» i
tavoittelemisen arvoista, mikä taaä ,
nurjaa ja tuhottavaa. Taide oa |
puolueetonta vain rajoitetussa nie- |
lessä. Sen luokkasisältö pitää am» %
olla sfelva, vaikka itse ulkonainen o- -
he ei suoranaisesti^ kuvastaisik»n i
luokkavastakohtia nykyisessä yMef l
kmi^assa. Kun todella taiteelli^» ;
arvoihin on yhdistetty todellino ,
luokkahenki, sUloin on työväen ta»:, j
teellisissä harrastuksissa ihanne saV ',
Wttu, jonka yli ei tarvitse ei^
tavoitella. Työväen taiteen lop»-
Imen voitto ja kukoistus tulee te-tenkin
vasta siinä, yhteiskunnass. .
jonka työväenluokka luo voittt»^
vallankumouksen avulla ja jobf
lee kaikissa muissakin «nlte^
merkitseiiään kobnaan uuddle
jalift rakennetun, kommunistisen s-vis^
ben voimaanastumista W^
sen^^^pörvariliisen tilalle.