Vapaus, December 18, 1923

              tyy Sädbiayssa, Oat., joka tiistai, torstai ja IsBantai.
SAAM 'S.^ G; MU*' ,-
Vestasva Toimitusapalamen _
V A P A U S 0 '
(Liberty)
' The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub.
lisbed in Sudbury, Ont, cvery Tuesday, Tnursday and
Satnrday.
Advertising rates 40c per col. incb. Minimum cfiarge
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-tnent
The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
. Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
LoBie St. Puhelin 1038. Postiosote: Bos 69. Sudbury.
Ont' _ '
TILAUSHINNAT:
CaiAdaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
«1.50 la yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50, puoh vk.
$3.00 ja kolme kk.?1.75. ,
Tilauksia, joita>ei seuraa raha, ei tolia läbettttmaan,
yaitsi asiamieaten joHla on. takaokset*-
' Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajap ner-ooonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Hmotusliints kerran jnlaistuista ilmotuksista 40c
palstatnumalta; Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä el joka kerta muutta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukoet $2.00 kerta ja ,50c lisää Jokai,
seita muistoväfsylta. Niraenmuutosamötukset' 60c kerta,
$1.00' kolme kertaa. A-vioeroilmotukset $2,00 ' kerta,
93.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-
«utöantteto- ja ogoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
ftertaa. Tilapäisilmotuksiata pitää raha seurata jnukana.
' , Tiistain leliteenaijotnt ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-,
'tain lelitecri torstaina kello jL
musa tappamista varten. Amdoja v.
ja Olille hankitaan uusia .mailia&oneita.
Natsarealainen kaski avustamaan badassa olevaa'
lähimmäistä, «taittamaan isoovalie lelnpama» ja vastet<
tamaao alastonta. Ja kuitenkb kapitaliEtisi^sa- maissa
pidetään hädässä olevan lahitomäisenf auttamista ri-teollisena
tekona. Vt
Rikkaat ovat sittqi Natsarealatsen päivien tulleet
vielä royhkeämmiksi ja papit, heidän palvelijoikseen.
Köyhiä sorretaan vieläkin enemmän ja koko yhteiskuH'
nallinen elämä on vielä paljon eneinmän kuui silloin
- vastakkainen bänen.,^op|iIleen' Kun vallanpitäjät
ovat huulilleen ottaneet Natssrealgisen nimen, ovat : h ^ '
tehneet sen vain tarkoituksessa pettää niitä ihmisiä, joi­den
puolesta hän aikoinaan,puhui. '
Kurjaa ilveijya on. yallassäoiltjoltten puolelta tämä­kin
«maailman vapahtajan» syntymäjuhlan viettämi­nen,
juhlan, joka pitäisi olla erityisesÖ «rauhan juhja'
ja «kodin ijiAla.» Työläisten Jcodeissa ei .kuitenkaan
ole todellisen rauhan tuntua. Työläiskodeissa ei myös­kään
ole todellista juhlaa, sillä liseistd puuttuu leipä­kin
ja samoin muut välttämättömät tarpeet.
. i . ' ' Regästered at the Post Office Department, Ottawa,
as second dass matter. •
' Kristillinen maailma viettää joulua »maailman va­pahtajan
» syntymän muistojuhlana; '
. «Maaihnan Vapahtajan» kerrotaan eläneen pienosa
mesopotamialaisessa maakunnassa noin kaksituhatta
' vuolta äitten. Sikäli kuin epämääräiset tiedot'hänestä
köftovat, oli hän tyÖläinentjcfka ajattelunsa periisteelr
4^4«kensi uuden opin ja levitti sitä kulkemalla ympäri
maakuntaa puheita pitämässä. Hänen puheittensa pää-fii^
ähpnsä oli kehoitus rakkatit^en ja avuliaisuuteen
kanssaihmisiä kohtaan. Vaikkakin niissä ilmeni myös-kiHl
;kat3ceruus'tikkait9^> ihmisiä ja v^allitsevaa vääiää
yhteiskuntajärjestystä vastaan, ei hän kuitenkaan liene
t:ehoittänut aemanmiellsiään ottamaan Valtaa pois rikol­lisilta
,vallas9aoliijoiIta.' Hän koetti pi^uina/lla rakkau­desta,
jumalan tahdosta ja ihmistm. ^veljeydestä vaikut­taa
myöskin rikkaisiinvallanpitäjiin,''ejttä nämä lopet­taisivat
köyhien ja työtätekevien ^^^ämisen ja .vainoa-
Ranisen,'. ' , ' . , .
Huolimatta siitä; fittei tämä-kaksituhatta vuotta sit­ten,
elänyt «maailmati vapahtaja» millään tavalla yl­lyttänet
kannattajiaan - kapinaan ' väärää järjfötellmää
vadthan, katsottiin hänet kuitenkin'yKteiskunnaltfvaa-
Tiiliseksi. Rikkaat,' joiden ikonnamaisuuden hän oli
paljastanut'ja joita hän eräänä viitamaisena. hetkenä oli
ruoskalla opettanut ihmista'pqihin,,viha8ivBi'^häntä, ar-snpttpinasti.
Papit Ja muut uskovaiset vihasivat häntä
snyöskin, vaikka hänl:in oli uäkovainen ja vaikka hä-
])e)i'kaikki opetuks^äa tapalhtui uskötin^ljiisessa hen­gessä.
Hän, «maailman vapahtaen,» »Jeesus Natsärea-lainen}
asetettiin syytteeseien yhteiskuntaljarjäBtykselle
vaarallisena henkilönä ja lyhyen oikeudenkäynnin jäl­keen
tuomittiin kiihoituksesta, kapinan, valmisteluista
jajumalim pilkkaamisesta kuolemaap. Hänet telotet­tiin
ristinpuulla. •
'Tällainen <on lyhyesti kerrottuna elämäntarina sen
miehen, jonka''eyntymajuhlfia nyt vietetään-^ Niiden
kahden vuosituhannen aikana, jotka ovat'kuluneet l^at-sare^
laisen kuolemasta, t)bvallanpitäjien / suhtautumi­nen
häneen'suuresti muuttunut. ,Ei pidetä häntä enää
kuol^inanrangaistuben- ^Bainneena rikollisena, vaan
cnhsd korotettu yhdeksi jumalaksi kristillisen kirkon
jomala-kolm^oon. VallanpitSjat, rikkaat ja papit­kin
lukeutuvat nyt hänen kannattajiinsa, eivätkä enää
häätä kiroa ja vaadi ristiinnaulittavabi. Niin tunnus­teltu'On
hän nyt, että hänen syntymäpäivänsä on julis­tettu
viralliseksikin juhlapäiväksi mel&ein kaikissa si­vistysmaissa.
Kun tämä «maailman vap^taja»'nyt on niiri tun­nustettu
ja ylistetty henkilö, saattaisi joku otaksua, et­tä
myöskin hänen ope^ensa ja' mielipiteensä olivat
eaayuttapeet samanlaisen tunnustuksen ja että.ihmisten
yhteiskunnallinen elämä ^ nyt olisi järjestetty niiden
mukaisesti. Tämä onkin ^hyvm johdonmukameh otak­suma,
mutta kuiten kokonaan väärä.
K^un''taikastelee meidän, aikatnme yhteiskunnallisia
«päko^Ua ja vertailee niitä niihm epäkohtiin, joita oli
JeesUs'^alsarealaisen aikaisessa Palestiinan maakun­nassa,
^täytyy sanoa, että epäkohdat ovat yhä suurentu-
>&eet ja koko ihmisten keskeinen elämä on kehittynyt
paihvcffitaiseen 8u,untaan kuin' Natsarealainen opetti;
Tässä ei tarvitse käyttää'monia esimerkkejä, sillä ti­lanne
on kayckien.hähtävissä ja vertailtavissa.
Tulkoon kuiteb|cin sanotuksi, että vaikka nykyinen
yhteiskunta ja kirkko julistaa ^'Natsarealaisen rakkauden
opin omakseen, ovat ne itse läynnä vihaa sitä stHuaa
kansanosaa, nim. köyhälistöä vastaan, jonka asianaja­jana
Nstsarealainen esiintyi*. Mielhiä, jotka <ovat kuin
bonkin puhuneet köyhien puolesta rikkaita vastaan, on
raahaUu vankiloihin.' Papit, jotka aikoinaan ankaram­min
vastustivat Natsarealaisenkin arlnditamista, ovat
nytkin kaikkien kiifakeampina Ta^ustomassa työväen-tkestm
kimaltamista. • ^ ''
&attialainen julisti rauhaa ja hänen syntymapai-vansaioö
irikUen raiAan j Ä Nataarealaifien kas-'
h olla tappamatta ihmisu. Siitä* Imoluiatta jokaises-
Jeesus Natsarealainen ei siis. ole vapahtanut maa-ilmaaV
vaikka häntä «maailman vapahtaijaksi»: nimite­tään.
Hänen yrityksensä vaikuttaa rikkaisiin opetta­malla'heille
rakkautta on langennut kivikkoon. lAinö-asiaan
köyhillä on ralckautta/Jcanssaihmisiään kohtaan;
Köyhät pyifkivät myöskin nykyäänkin poistamaan niitä
yhteiskunnallisia epäkohtia, joista v Natsarealainenkin
puhui. Köyhälistöliike on siis tavallaan Natsarealai-sen
asian ajamista, mutta se ei perustu hänen periaat
täisiinsä: Uskonnollisuuteen ja luottamukseen rakkau­den
vaikutuksesta rikkaisiin vallassaolijoihin. '
Nykyajan köyhäliätöliike pyrkii todelliseksi läaail-man
vapahtajaksi. Se pyrkii vapauttamaan maailman
— ei saarnoilla, sillä ne eivät tehoa riistäjiin — vaan
taistelulla. Ei Natsarealainen^ joka vain piihUi, vaan
SpartaOus, joka nousi taisteluun vääryyttä vastaan, on
nykyajan maailman vapahclusliikkeensuurita esikuva;
Köyhälistö käyttää' parhaiten t^^
vän^toimienjatyöskennellenköyhälistöliikkeen puoles­ta.
Kun niin teemmfe; valmistelemme samalla oikeata
«rauhan vjidilaa«» jolloin työläisilläkin on leipää sekä
hengen ja vapauden turva. ' >
nousee
«Moskova, puoleksi itämaalainen, puoleksi länsi­mainen,
loistavine torneineen ja kultaisine, sinisine^ pu­naisine
ja harmaine kupUineen on loistava kaupunki,
joka' hiljalleen nousee;seitsenvuotisen sodan ja vallan-kumoulcsen
tuskista. .'.
«Työläiset ovat kaikkialla kiireissään korjatessaan
katuja ja rakenniiksiaijoäcä:suurelta osalta maalataan
valkoiseksi.^ SuUret i^i^joukot tulvivat kivität^UE ka-diiillai
silla Moskovanrväkilukiton^^^^l^
lella sodan jälkeeni»-
Näin kuvaa eräs juuri Venäjältä Amejrikaan palan­nut
porvarillinen sanomalehtimies punaisen tasavallan
pääkaupui^kia*; Moskovan nousu ku^aa- koko VenSjän
nousuBj työläisten Venäjän^ jossa köyhälistö' ahertaa
ahkeraan bmaii suuren taloutensa kuntoon saattamisek-
Niin, työläisten Venäjän. Sen täytyy tämän saman
sanoftaalehtin^iehenkin vtunnustaa.!^) Työläisten^^^^ h^^^
koneistoa selittäessään hän nimittäin lausuu seuraavaar
«Ainoastaan proletaariset työläiset, talonpojat ja so­tilaat
saavat äänestää Venäj ällä. Kauppiaat, päppis-lAiehet,
munkit ja henkilöt joltka«käyttävät toisia työs­sään
s<ekä henkilöt,, joilla on sijotuksia ja jälella ole­vat"
aateliston jäsenet ovat; nimfenomaan estetyt' äänestä­mästä.
»'. " . ,
; Kurjan täytyy sen tyÖläissielun olla',' joka ei voi
lämmetä Venäjäta uljaan Vaatajakansan vapauden työl­le.
I Canadan ratsupoliisit
Vancouverissa paraikaa tutkimuksen alaisena oleva
juttU' Canadan : ratsupoliisien osallisuudesta laajakan­toisiin
salavehkeilyäiin. kiellettyjeni huumausaineiden
salafculetuksesta ja välittämisestä repii riekaleiksi lo­punkin
siitä sankaruuden ja romanttisuuden veihostaf,
mikä näitä kuuluisia'^ poliisivoimia ,on verhonnut:.^ Rap­peutuneisuus
tässä poliisijioukossa on todellisuudessa
jo pitemmällä kuin niitä on voitu odottaakaan.
Eräs nyt kaakinpuuhun joutuneista ratsupoliiseista
on paljastunut entiseksi provokaattoriksi työväen jäi*-
jestöiäsä. Sodan aikana oli tämä Juudas lyöttäytynyt
työläisten joukkoon ja radikaalini tdceytyen hakenut
heidän suosiotaan- Työläiset pääsivät .kuitenkin paril­le
hanep-likaisjsta aikeistaan ennei^(\in Hän ehti saada'
aikaan' vakavampaa tuhoa työyaenliikkeelle.
Ratsupoliisien 'OSUUS työväen taistelujen murskaa­jana
on jo monissa tapauks^ tullut tunnetuksL Usei­ta
heistä tonni provokaattoreina kuuluisassa Winnipe-gin
lakkotaislelussa. Heidän uljaaksi ylistetfylitansa
vajosi alhaisten palvelusten tekoon työläisten riistäjille.
Tämä puoli onkin syynä Uäiden^ poliisivoimien mor^
liseen rappeutumiseen ehkä enemmän ^uin mikään
muu.,
Kapitalismin kurja olemus on muuttanut tämänkin
poliisilaitoksen kaltusekseen. ' .
Folltiikukset taas
.iKylläitai näiden rivien lukija on
joskus jostakin -nurkasta kuullut sa­datteluja
politiikan ja varsinkin työ­läisten
politiikan viheliäisyydestä.
Siihen ei kuulemma varsinkaan val­lankumouksellisten
työläisten pitäi­si,
.koskaan antautua,' niin jkiroton
kie^ää ja työläisille vahingollista se
on.
Mfnkä'kirouksen ja häpeän .ovat­kaan
taas' > vetäneet' päällensä ne
työläisten edustajat, jotka Winni-pegin
kaupungin valtuustossa- ovat,
antautuneet niin raskaaseen- 'poliit­tiseeni'
peliin;.että-eräskin valtuus­ton
istunto 1i'ajaäntui yleiseen hu-,
linjian, > Pojat olivat jtelanneet sei-,
laisilla .^anoksii^a, että porvarin-ku­vatukset,
olivat painaneet mSsa^.
päähänsä ja 'lähteneet
kotiansa. Winnipegin kaupungin
valtuustossa .kuuluukin (.olevarl seit-;
semän sellaista työläisjuurakkoa,
jotka 'pystyvät panemaan kieroon
porvareille, niin että . heille tulee
koti^ikävä.-' • ^ ,
Jaa, minkäs puolesta ne
politiikukset si^lä sitten herrojen
työläis-han
tai käytettiy sitä rakennusainei­na.
, . , '
—' .Ottawa valittiin Canadan plä-kaupungiksi
suurelta osalta sen
vuoksi, &oska neljän eri kaupungin
välillä, nimittäin < Toronton, Quebr-cin,
-Montrealin ja Kingstonin vä­lillä
oli käynnissä ankara .taistelu
siita^ mikä .näistä tulisi hyväksyttä­väksi
pSäkauipunpksi. Ottawan al-puperäinen
nimi oli Bytown. Erääs­sä
C8na;dan, historiassa sanotaan
pääkaupunkikysymyksestä seuraa­vaa:
- -
. «Vuoden ' 1849 levottomuuksien:
jälkeen -hallituslaitokset siirrettiin
pois Montrealista ja parlamentti ko­koontui
.vuorotellen joka neljäsvuo-fi
Quebecissa' ja Torontossa. Tä­män
systeemin - epäkä^nnollisyys
on käsitettävissä kun otamme' buo-
,punkiin. Quebec,; Montreal,' Toron­to
ja .Kingston vaativat kukin puo­lestaan
'saada itselleen pääkaupun-gi.
n kunnia kunnes viimein - asia valis­tettiin
kuningatar Victorialle, joka
valitsi Bytbwnin pääkaupungiksi ja
muutti sen nimen Ottawaksi.>
-^"JPanaman kanava on keskimää­rin
70 jalkaa VVeä; '
' ~ Karl Marx on kirjottänut te^
pksensa saksan .kielellä, muutamaa
poikkeusta lukuunottamatta. Marx
kyllä osasi,monta kieltä. Niinpä
kun t hän' Lontoossa maanipkossa ol­lessaan
kirjotteli jatkuVasti-'New
.York Tribuneen, kirjotti hän artik
kanssa rinnnstelivat? Eiväthän ne j^gu^g^ englannin kielelle, joit^ to'-
mitään Vallahkomousta - ole tehneet?
No^ eijpä voi heidän saavutustaa-a
tuollaisfiksi" , firafpelityoksi sanoa
huonoiksikaan; y Tulipahan -vaan :PUT
sorrettua kaupungin herrojen' kas­sasta
100,000 dollaria hätäaputöi­den
aivaaihiseksi työttömille ^'a vie­lä'
25^000 -dollaria muihin työttömi­en
vavustusterkotuksiin. Siinä' on
tuollainen puolikuntainen joululah­ja,
vaikka: siihäkin olisi jo meille
proletaareille dTlut pulskanpuolei-nen
lahja, vaikkeivat valtuuston
meikäläiset miehet olisi saaneet ai­kaan,
mitään muuta kuin suututta­neet
porvarit niin raivoihinsa, fetta
katsoivat parhaaksi >kaputella val­tuuston
kamarista, jossa he ennen
oliiyat, nii.n i .mieJtvalta^sesti r isännöi?
neety pojs köyhälistön;•:politiikuksi-en
parista.
„ Vaikka me nyt tietysti edelteen-cin
:,kuu'le'mnie sadateltatvan työläis^
politiikttksia ja tämän poljetan raar'
tajiston politiikkaa, niin ^eikostä kui-
»nkin anneta ainaldh - näiden ' ^ i n -
nlpegin työlaispolitiikusten panna
edielleta kieroon porvareille ja voi-taisiinhan
.tässä vallankumousta odo-ellessa
.'vaikka'pa toisinaan lupailla
heille apuakin..-'Eiköhän me voisi
olla tästä-yhtä mieltä o.b.utiaisten­kin-
kanssa, varsinkin .kun .heidän
yleissihteerinsä Russell tässä syk­syllä-
yritti antautua^ samassa TO
pegissä politiikkaan, mutta kun h5<;
nen feannattajoukkonsa. oli niin mi-,
täjjönj^iiiin ei pääss:^kään pelipöy­tään,
ja varsinkin kun näid>en tyo-läispoljtiikusten
^ saamasta työttö-'
nyysavustuksestia.4£ai tulevat o.b.n:-
aisetkjn pääsemään-aosalliseksi. Ja
minulla on sitä paitsi .selfläinen us­ko,
että kunhan -tyoläispolitiikukset
ehtivät näissä^ peleissä niin jpitkälle,
että pannaan koko porvarillinen jär­jestelmä
kaputtekmaan; niin' eivät
kai politiikukset.ole niin kranttuja
ja kiate'elli»ä, etteivät antaisi val­lankumouksen
tuloksista myös niil­lekin,
.joiden koko: vaDankumoustyö
nyt rajottuu vain omien- sairaiden
mielikttvitelmiensa, ' :kirnuanusee'n.
Tämä nimittäin edellyttäisi sitä, et­tä,
he olisivat, vallankumousasioissa
op^iiieet niin paljon^ ^ että ymmär-.
taisivat edes valmiin vallankumouk­sen
vastaaa ottaa. — Kaappoo.,
sin' Engels sit^n^ korjaili.
— Yksikään ihmuien ei enaa usko, ^tä saarnaa­malla
maailinanräiäiaa ja Vansamvälista^l
voitabiin saavuttaa mitään. Känsallisleh ja kansain­välisten
etupyrkimysten tayjddlisen tuntemisen pohjd-le
täytyy raflcentua prolelari&atin aktiivinen osanotto
politiikkaan.
Eysypyksil ja vasta-
- «iksia^^ - . • '
— Canadian .Pacific .raiftatieyh-tipllä
on rautatietä Candilassa kaik­kiaan
14,342 mailia. Tämän lisäk­si
on samalla yhtiöllä Yhdysvaltain
jiuolella rautatietä «4,964 mailia.
- i - Anatole Rrance ei ole tällä
nimellä ^unnetun(maailman kuulun
Tanskalaisen kirjaflijari .nimi. Tä­mä
on vain kirjailijanimi. Fancen
oikea nimi on Jacques Anatole. Thi-bault.
,^ / •
~ Kiilaan muuri on lähes 1,500
mailia piHkä.*^ Sen rakentaminen
alettiin vuonna 214 ennen Kristusta
ja oli siitä tarkotus saadn suojamuu­ri
^tdkopuoli^^ -vihollisia: ja koko ul­kopuolista
maathnaa vastaan koko
Elman ympäri. NykySSn on.muuri
jo maoA paikob Inhistunnt maa*
= ^ Paloruiskut ovat' olieet -käy-iännössä
jo Ropman varhaisina t ai­koina,
-Niinpä keisari Trajanuksen
arkkitehti" Äppollodorus- puhuu
eräänlaisista •; paloruiskuista,*^: jotlca
yalmistettim siten, että putken pää­hän
laitettiin n^ahka säkki, joka sit­ten
:; puserrettaessa syöksyi vettä
putkesta. . Kut^n < huomaamme ovat;
sen. ajan paloruiskut olleet perin
alkuperäisiä, liiutta palvelleet kui­tenkin:
omalla tavallaan r samaa tar­ketusta
kujp nykyaikaiset voima-ruiskutkin.
''
Jokainen myöntää, etta sen armeijan menetlelv .
rikollistakin, joka ei valmistaudu harjottamaan kail^a^T""?' H?
lelun kaflikia keinoja ja välineitä, joita vihollisella on - ^ ^ ^ ^
Mutta työväen luokkataisteluliikettä tämä koskee vielä ^^""^^^
sotilaallista toimintaa. Politiibssa voidaan vielä vahem^"^'^^
käteen, mi^' taistelun väline osotlautuu jobsakin IUICTT^ f
olevan sovellutettavissa ja työlakille edullista. Ellei t Bv" - ^ ' ^
taistelun kaiHda'muotoja, me saatamme kärsiä suunnattomr°, ^""^
ralkaisevankm tappion, jos meidän tahdostamme riippum,/
lok9et'tobten.lu\kkien asemassa työntävät päiväjärjeätvksZ"''],'^*
toimintamuodon, jossa ine olemme heikot. Hallitsemalla k IcT
telun keinoja työväestö varmana voittaa, kun me edustamme
Uusia kysymyksiä^
—.Koska ja kuka on keksinjr^ pys-syruudiri?
-
'-r-^ Milloinka . ja mitenkä. Hudson
Bay "yhtiö on .saanut" sen käsissä
olevat suunnattoniat; maa-alueet?
. Koska jsähköveturi ori keksi^
ty?'
' —-Missä sbhteessa Marx ja JLas-salle,
jotka tunnetun sosialistisen
liikkeen tienraivaajina^; olivat: eri
mieltä toistensa kanssa?
-f-^ Ken^nk^ hallussa nykyään
ovat ne; saksalaistenr pitkän matkan
tykit, joilla tai jo|ia sodan aikank
pommitettiin;, Pariisia noin 75 mai­lin
päfiätä?
NyrkMyallan renes­sanssi
, Kun ajattelee • Suomen nykyistä
valkoista komentoa,?niin tuntuu sil­tä
kuin puukkojunkkarikauden van­hat,
häjyt olisivat nousseet haudois­taan
ja perustaneet viimeinkin ihan
noimansa nyrkkivallan meidän van­haan
isänmaahamme. / Hiottiin sitä
ennenkin veistä ja malmari, taskus­sa
rikeerattiin, mutta se tapalitui
ikäänkuin omiin nimiuisä, eikä sitä
nyt: sentään ajateltu kehittää ylev
seksi.kulttuuriksi. Mutta Suomen
valkoinen komento, heti valtaan
päästyään toteuttaa Isoon,'Antin,
Haaipojan Matin, Pikku Lanmin,
Rannahjärven, Karhun Esojen ja
muiden' häjyjen^ ihanteet. Tästä me
pääsemme vakuuteen heti. vaikkem­me
muiita kuin luemme Suomen
porvarilehdissäkierteleyistä Suomen
kansalaisille osotetuista kymmenistä
käskyistä nyt vaikkaipa vaan seu­raavat:
'
1 käsky. — Mdsta, että'sinulla
on vapaa isänmaa;
; 6 Käsky.-—: Muista että \aina
kuulut suojeluskuntaan ja tuet sen
toimintaa.
7 Käsijy. Muista että' ruos­tunut
kiyääri ja tylsä miekka Ovat
rauhan^ aseita. Pidä < aseesi" kutfnos-
88. . , . ' '
8 Käsky.^r- Muista ettei" sinUlta
hetken tUHen ^vaadita myötätuntoa
ja koreita sanoja, vaan tarkkoja lau­kauksia.
Harj[otte!e ahkeraan.
9 Käsky. — Muista, että sodas­sa
voitetaan väellä, voimalla ja tai-doUa;
Lisää maan voimaa ja" ke­hitä
taitoasi^
Voiko, kukaan nämä veriset käs^
kyt taetfcuaan en2än"olla erpätietoi-nen
mikä on Suomm -vaSkoinen Ko­mento,
joka sano mobta, roi^on-oppia
kiihotettavan, kansan ainoan
V . kokemattom usein tuumailevat, etta lailliset
taistelun.^^jkeinot ovat opjiortunistisia, sillä 'porvaristo on tällä koitäll"
usein, vdrMnkin rauhallisina, ei-vallankumouksellbina aikoina, pettäne
ja pimittänyt työläbiä ja että laittomat taistelukeinot vain ovat vallan-kumoukselllisia.
Mutta' tämä ei ole oikein. Vallankumoukselliset, jotki
eivät osaA yhdistää tabteluh laittomia muotoja kaikkiin laillisiin tmo^
töihin, ovat huonoja vallankumouksellbia... Ei; ole vaikeata olla valJan-kumouljsellinen'silloin,
kun vallankumous on jo puhjennut ja vaiÄdb.
saan, jolloin vallankumoukseen liittyvät kaikki järjestään pelkän innoä-tuksen,
muodm, jopa toisinaan henkilökohtaisen menestyksen vuoksi. Täi-laisista,
surkeista vallankumouksellisilta vapautuminen tuottaa prolelaa-riaatill/
sittemmin, voiton* jälkeen, mitä - raskairapaa, tuskaa tuotavaa
työtä.; •Verrattomasti vaikeampaa ja verrattomasti arvokkaampaa on t^l
ta olla vallankumouksellinen silloiuj, kun ei vielä ole edellytyksiä vS
tömäHle, todella joukolliselle ja todella vallankumouksellbelle taisleluUei
Vaikeata on' osata puoltaa vallankumousliikkeen etuja epävallankumoiik.»
selHsissa tilanteissa ja useiijkin, suorastaan taantumubellbissa laitoksia:
.j/Qn opittava ymmärtämään vallankumouksellisen menettelyn vältti-mältömyyttä
sitä käsittämään kykenemättömän joukon keskuudessa. Osa­ta
neuvoa ja opettaa joukkoija ja Vakentaa joukkoliikettä köyhälistöä
vallankumouksellista voimaa kasvat^väan toimintaan, siinä onlcoinmu-nistisen
liikkeen tämän"-päivän päätehtävä niin Amerikassa kuin Europas-sakin.
valistusvälineen,, samomalehdep pals-,
toilla.' Suomessakin on koittanut re-nessaiissin,'
uudestaansyntymlskau-tensa,
puukkojunkkariuden renes­sanssi,.
jonka'verta tihkuvan ja vi-haa
lietsovan kulttuurin: ajamiseksi
valkoinen .komento ^ on itsensä^yih-ldnyt>.*"
Si»rkutenenv ja salien "me
täältä 'meren takaa katselemme van­han
kotimaamme alhaista ^ tilaa; • ,
^%9li,enlaista jlimoö''
sanoi sayojainen. akka tuiskusta tu­paan
tultuaan, ja hameestaan lunta
karisteltuaan vielä papatti:
— Kyliä pirsetti "vieköön soon jo
liikoo; hoaskuuta^ : etfon yhtaikoo
kahenlaista ilimoö, lumsaetta ja
tuiskua!
• Ja siinä se akka .pii ihan^ oike­assa.
Kylläliän'se riittäisi.k^n yh­denkään;'
sorttista ilmaa olisi aina
kerrakseen. Niitä kun noita ilmoja­kaan
ei näy joka aika niin kovin
rotjaamalla riittäyän, ei ainakaan
hyviä ilmoja, jotka Lutheruksen
ruokalistan mukaan kuuluvat joka-
'.päivälseeh- leipään. Vaikka eihän
Sitä nykyaikana ihmisillä ole lähes­tulkoonkaan
taiipeeksi asti kaikkea,
mita ukko Luther tunnetussa Ruo­kalistassaan
luettelee. Ei, ei,' ei ole
ihraisilla. Porvareilla kylläkin — .ai­van
ylenpalttisesti. -
Mutta onhan , se- nykyään muu­tenkin
sudri • ero ^ ihmisen ja porva­rin
välUiä. On se.
Tyo! . , - ^
5uuri ja- ylväs san^. Suuri, ja
ylväs siihen sisältyvä toiminta, te­ko.
, ^
' Murtanut, on' tiedon, tietäinisen
edessä, kuviteltujen Jumalan luör
misherruus. Se on. murtunut tie-,
teen' osoittaessa luomistarut vää.
riksi.^ , . ' ^ • •
IMutta t^ön luomisherruutta ei
voida kieltää. Sillä l u o ^ a voima­na
kaikkeen siihen, mikä Inoninost^
ok il^i^lieTelämänedellytyksiä tar­joten
esiifloifatiutunut, on oUuj; työ.
Työni ova luonlia kylät ja kaupun­git,
peBot ja tehtaat, kaivokset ja
kulkuneuv )t, kaikki Aivan kaikki
Ilman t^ ö t ä ei^ sellaisenaan
voisi ihmii en Sinehtoja -turvata. >
Mutta viite lustorian toistannses-ta
ei ainffl näytä olevan aivan lai-heetön.
Nimpa-menneisyys,** joka
jumaloi johninjentavia sotapa^
köitä y.m.,|mntta antoi todelUsten
ttensä, tiedemiesten,
keksijäin^ f löytöretkeiUjäin y. m.
kuolla puutteeseen tai polttotovioi*
/a, tavaUaan kuin toistua nykypäi-vSiäen
maailman snhtee^^ ijröhSn.
Nj^cypäivien, maaHma jumaloi'
haa,: pääomaa, vaikkei tämä itses-;
tään kykene mitään tuottamaaa
Pääoman omaajia nykyisyys polckv-'
^roi ja haaskaa kunnioitustaan heiti
palveleville' luomistarun uskoille y.
•.m.' typeryyksille. Mutta tyota ja^
työntekijöitä se halveksii, heille.»^
'losoittaa -ylenkatsetta ja heidät*
palkitsee puutteella ja kurjuudi
Kuten taiteilija on hyvin erkois-luonteinen
ihminen, on Djyös taide
erittäin erikoisluontoinen ihmishen­gen
tuote. Ei voi muuta kuin yh­dessä
Ruskinin, Morrisin, Toktoii;
ja m(^nen muun kanssa todeta ja
sanoa, että oma aikakautemme tai:
-pikemmin se sivistys, jon keskun-;
dessa elämme, tämä talouselämänä
perustuksissa rappeutuva k^ital»,
tineh' yhteiskunta,; ,on monessa Bflh-teessä
rappeutunut myös taideala-liiän.
ja käsityksemme taiteelllsisU:
arvioista.
.-Työväön taide ei yleensä saa ol­la
yksinomaan taidetta, vaan täy­tyy
" taiteen rohkaista työväestö»
sen jokapäiväisessä luokkataistelus­sakin.
Työväellä on liian vakavat
asiat kysymyksessä tässä luokka^
taistelussa, jotta se porvarien ta­voin
,voisi aina ajatella pelkkää nau­tintoa'
ja syventyä taiteeseen to­teen
vuoksi. Työväen näytlänil-taiteeUa.
voi olla suuri tulevaisuM
ainoastaan; jos se, ymmärtää tämän
liiökkataisteiutehtävänsä eikä pyj!
olemaan nukutusaineena suurille
hetkellisesti. väsähtäneille joukoilla.
Sen näytyy rohkaista elämään R
toimintaan, avata silmät kaikefleiä-le,
mikä on elämässä kaunista ]»
tavoittelemisen arvoista, mikä taai
nurjaa- ja tuhottavaa. Taide on
puolueetonta vain rajoitetussa mie­lessä.
Sen luokkasisältö pitää aH»
oUa selvä, vaikka itse ulkonainen ai­he
ei suoranaisesti kuvastaisika»
luokkavastakohtia nykyisessä yjtef
kminaska. Kun todella taitcellifli'':
arvoihin on^ yhdistetty todellmO
luokkahenki, silloin on työväen ts»-
teellisissä harrastuksissa ihanne saa­vutettu,
jonka yli e| torvitseentt
tavoitoUa. Työväen taiteen lopo^
lineri Voitto ja kukoistus tulee tie-
•tonkin vaste «inä yhteiskunnas*
jonka työväenluokka luo voittoi^
vallankumouksen avulh ja jo»
Jee kaikissa' mubsakin suhteis»
merkitsemään kokonaan uuddle po»
jalle rakennetun, kommunistisen -
vistyksen voimaanastumista ny«}
8i[iV porvarillisen tilalle.