Canadan uutiset, March 6, 1924

              SIVU 3 CANADAN UUnSET, PORT ARTHUR; ÖNT.,. CANABA. Torsfaina, MaalisK. 6, 3924 iNUMERÖ m
CANADAN UUTISET
tuounlalnen eanomalehtl Ganadassa,
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ' $2.50 ioko vuodelta,
1.50 puolelta vuodelta, 75c. 2 kuu-fr^
udclta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
N •^•{ysvaltoihin ja Suomeen: $8:60
• lodeita ja $2.00 puolelta vuo­delta,
,
TLMOITUSHINNAT.' ^ *
senttiä palstatuumalta kerran J»i«
\n 1 M1 n a. Pitempiaikaisille ilmol t ukai k
-f'» kofjKjulllnen alennus. Halutaantie-o-
In nimenmuuttoilmotukset 76 sent
' i ä k(.^rta, $2,00 kolme kertaa. Naima-
«hpoitukset $2.cd kerta, $3.00 kolme
SP'-'"-. Amoliitto- ja . kihlaus-ilmoJ-
.n;-«.>'^0c palstatuumalta. Kuolonll
;r.,..i..ii-:-^t 92,50, muistovärssyllä |3.00.,
i'i.M):iulmoltuk8et $1.50. Avioeroll-ir'^;
Mikset $2.00.
Pö-.'täklrjat, Ulfselvltykset, kerfty».
u.o; telot, luento-ilmoitukset y. m. 30
- 'n"!d. tuumalta. ,
••piristen joukkoon aljotulsta ilmol-
Mikp;sta peritään ^5 senttiä riviltä.
i!'^nimmänkln Ilmoituksen hinta on
r''V -^"utt, Postissa tulevia ilmoituksia
'I t"'vdksytä velaksi tuntemattomilta.
' '"Utlset Ilmoitukset $1.00 tuu-
:.-(naltft. ... •. ^ .
kl liikkeelle*aljotut kirjeet, tl-
>vK-^ot ja' rahat ovat lähetettävät
" <•{!Della:
CANADAN UUTISET,
'•'-^'-t Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
H o mainittava.
'.)?nitemuutokgesta tulef) ilmoittaa
^ncTi ikonttarliniseka vanha että uu-
• nsolte. • '
* A NADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
' - Finnish N|ew8paper in Canada.
Piihlished every Thursday by
• Canada News Publishing Co.
Rrick-J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
^^^'s Bldg., ' Port Arthur, Ont,
ja joiden muuten on katsottu o-maayan
edellytyksiä tällaiseen
vieraskieliseen opiskeluun. v ,
Eiisimäiset kaksi stipe^^
matkustivat Amerikaan viime
syksynäV nimittäin neidit Helvi
Haa li ti j ä. Ra gn i B ä r lund, j pi s t a
edellinen Smitli GöUege-nimiseen
yliopistoon, jossa hän aikoo val­mistan
tua settlemeritti-ala 11 a työs
kentelyä varten, ja jälkim
Vassar Cöllege-himiseen korkea-kou
luun, j o ssav h a n e t, upää ssä tut­kii
n., s. .iuojeliisyalvonta-alaan
kiiuliivny toimintaa. .Molemmat
mainitut oppilaitokset ovat Ame-rikjin
kuuluisampia sosialisia y l i -
0 pis loja; Vi im e m a in itiin koi' kea-kouhin
johtaja, Mr. Henry Noble
MacCracken, oli joitakuita vuo­sia,
sitten käynyt tntustumasfia
yliopisto-oloihin ja on nyt, läm­pimänä
Snomen ystävanii, jiir-sijaan
jestänyt kummallekin yllämaini-on
asianlaita aivan toinen kau-jtulle ylioppilaalle vapaau opiske-pungeissa,
jotka tooUisuustoi-Jlun sekä yliispidon sanotuissa op-si
Englannin mittakaavan mu­kaan
kyetä elättämään 1,500,-
000,000 asukasta ja Canadan
Skotlannin mittakaavan mukaan
kokonaista 600,000,000 henkeä!
Sen mukaan siis Canadaan mah­tuisi
vielä suunilleeu 590,000,000
ihmistä.
Näitä laskelmiaan tehdessään
huomauttaa Lloyd George, että
väkisinkin tulee huomanneeksi
tekevänpä tuttavuutta tulevai-su
u d on ma i cl e n k a nssa, va rsink i n
mikäli Canadan avara pinta-ala
ja sen mitättömän pieni asukas­luku
on kysymyksessä.
Tilanahtautta ei Canadassa tu­le
syntymään mää.räämättömän
[)itkiin aikoihin, painukoon siir­tolaisuus
miten - valtavaksi ta­li
a n s a. Ty y dy 11 ä v ä t eli n i n a li d 01 -
lisuudotkin on taattu jokaiselle,
ken vain i)erustaa tulevaisuuten-sa
maanviljelykseen. Sensij
minnan nykyisellään ollessa . ei-'
\- ä t k o V i n k a a n s un i' t a. \' ä e s t ö 1 i s ä -
ystä siedä. Suomesta saapuvien
:siiriolaisten oli«i siis aivan koll­ia
tänne päästyään ajateltava
ma aseudulle, ei k au pun k inaik-koihin
asettumista.
erikoisen tärkeänä isitä seikkaa,
että siirtolaisille taataan^ työan­siota
koilta maahan tultuaan.
T ä t ä päämäärää silmälläpitäen
pantiin alulle järjestelmä, jota
hyväksensä käyttäen farmarit
voivat tehdä työvoima-ilmoituk­sensa
Canadian .National rauta-ien
lähimmälle asiamiehelle, jo­ka
puolestaan antaa tänne saa­puville,
maanviljelystyötä halu­aville
«iirtola isille ilmoituksen
heitä odottavista paikoista.
Kiivaampaan vauhtiin odote­taan
siirtolaisuuden ehtivän ku­luvan
kuun. puoliväliin mennes­sä.
EarHiareita. kehoitetaan jät­tämään
anomuksensa sisälle niin;
aikaisin kuin mahdollista. Väli-tyspalvelus
on vapaa ja oh sen
tarkoituksena avustaa sekä siir­tolaisia
. että maanviljelijöitä,
viimemainitut kun sen avustuk­sella
saavat palvelukseensa uu­sia
tulokkaita juuri aikana, jol­loin
larmiapu on tervetullut.
Venäjälle tunnustuksen, pitävät
huolta, että sen on diplomatias­saan
ryhdyttävä noudattamaan
sivistyskansain hyväksymiä peri­aatteita.
— Asiantuntijain lausuntojen
mukaan on Canada tulossa maa-i
1 m a n suu r im ma ks i t ur k i si'a r m a -
us- ja turkisnahkojen tuotanto-maaksi.
Hopeakettujen ja vesi-rottien
(mu.skrat) keinotekoinen
kasvattaminen muodostuu täi^ke-äksi
tulolähteeksi, Knsinmainit-tujen
elukoiden kauppa arvioi­daan
vuodessa viideksi miljoo-
11 a k si doll a r i k s i. Liitt oh ai 1 ituk-
CANADAN UUTISET
•"^^ed and read in every Finnish
»n rh» Dominion. It is the only
'.?-••:•• advertising medium for thoee
••• --"noturers and merchants who
'o oT^ente and bulld a profitable
t' -«^'rrnEnent demand for tiieir prod-
' ndmerchandise by the large and
•^>-T-crowin£r Finnish popnlation resld-nr
n\ Onnada. . Place your trial ad
-. ••;':.i'ent and get results, •
.-^'•riafnc rates 50c per Incli.
' • il - 'rnl advs. $1.00 per Incu-
• '"errlsements miist reach our of-
, 'Vodno.sday noon to appear on
<'ny'8 issue.
-, '-.-o-intiou price In Canada $2.50
'-'ir. .T'nlted States and other
. ;M'ries $3.5U per year in advance.
^-'^tered asi second class mall mat
•r'r Dee. 1, 191|5. at the Post Office at
^--rt övrthur. Ontario. Canada. .
T K F AiM OF THR CANADAN
UUTISET.
help preserve the Ideals and
-;^f:rf traditions of this, our adopted
.-.•'ntry, the Dominion of Canada: To
/^=:rrve its Iaws and inspire others to
-ppoct and obey them: To strlve
. ^'•pasingly ;to qulcken the publlc'8
c n c A of Civic duty: In all ways to aid
n n-^3king ithls country greater and
oetter than we found It.
— Canadan maantuotteiden
arvc)!! lisääntymisen viimeisten
is y m menen vuoden . aik a na a r vei •
laan -johtuneen siitä, että tasan­koina
it a. on alettu viljelemään en­tistä
.suurem massa määrässä !\la-nitoban,
Saskateliewanin ja AI-'
hertan maakunnissa (-anadas.sa
Earmiekspertit :ovat .sitä . iriieltii,
ettii tilinä v viimeinen länsi
pilnitoksissa, toiselle kahden, toi­selle
yhden vuoden ajaksi.
Vlidisiys, joka myös kuluvana
vuonna aikoo Ameii.kaan lähet-t
ii ä I > a r i v 1 i oi">\y\ 1 a t M , t o i \- o o n ii i n
o 1 le n pa l i i a i m ma 1 la t a \'a 11a. k ii y t -.
täneensä niitä varoja, jotka yh­teiskunnallisista
harrastuksistaan
tunnettu englantilainen kolonia
erinomaisella suopeudella on yh^
d i s t \' k s e n k ä t e 11 ä \' ii k s i 1 a 11 joit -
tanut, - . f
— K a ns ala i s e m m e M r, j a M r s.
A, .Monto, jotka kuten luki­jat
muistanevat — ovat pitem-miin:
aikaa toimineet korkeakou-
— Viimeisien kahden vuoden
aikana on Canadasta tullut jär­jestyksessä
kolmas maailman
kultaa liuottavista maista, Etelä-on
Afrikalon liyvän matkaa, edellä,
« k
— Mitä- on niaailmallineu on-ni:
— Varjo vain! .Mitä on
maajlinen kunnia.' — Unelma
yn.ii: — F|. (.'rillparzer.
Turun Suonialai^en Yliopis-kirjastonhoitajalta
on. toi-
'•ir ^oomme saapunut ^^ii.Me. .]ossa
lausutaan kiitok.set Canadan Uu­tinten
viime vuoi^na sanotulle
t i r j a st o 11 e t e kem ä stä- kir j alah jo i-tuksesta.
— U]konai.s€en piioleenhan me
aina cn.siksi huomiomme kiinni-
•;.imme, kun joudumme vieraitten
>ancsa tekeinisiin. Ja ulkonai­n
e n puolihan kuvastaakin sisäis-
• 1 .'Iinaamme. Siksi on meidän
• • ' e l t ä v ä huoli ulkoisesta mi-
''p^rämme. ettemme antaisi huo-
'Titan kuvaa litse.stämme kuin
o\'mme. Ulkoisesta minäs-
^ämme riippuu myös suureksi o-
. -^a''-;.si :omakin, viihtyi.syytemme ja
'.^r-eytemmekin, i
- 0)1 unhotettu, että yksilön
t ä \ ' ä ei ole toisten ih.misten
^ rykse--tä, vaan oAiasta kehit-iym-
so.^-tään huolehtiminen ja et-
* i yhU'isknnnankin palvelukses-vain
se v-^silö voi suorittaa
i'*a'k'n todellista, pätevää ja ra-'
" f ' J i t ' ' \ a a . jolla on annettavana
tvr»?!speksi tähän^ yhteiskunnalli-
:-'-"-n työhöil valmiiksi viljelty
"l'''löllisyys, tietoisuuden tehoon
' "1^'tetty yksilöllinen ja lienki-
' ' ^-'vpsyys. — Volter Kilpi.
tilaisuuksien maa. .Maanlaatu on
hedelmällistil, ja voi siinä kas­vattaa
monia eri satoja viljan l i ­sä
k s i, j a tu o t ta a se 6 u ii reinma t
t u lo k set ee kk e r i ä k o ht i k uin suu­rin
osa farmi maa ta; Yiidy s vai lois­ta.
Maata, joka vetää vertoja
Keski-Lännen .'1^2(0 eekkeri nuik-sa
v ai le .m a a 1 le, s a i d aan o s t a a J?20.
—$3fl eekkeri.
Canadan veliniisato nousi vii­me
vuonna 470,000,000 i.usheliin.
Tiinui oli suurin vehnäsato maan
historiassa, ollen 70,000,000 bus-h
e 1 i a su u re ni pi k u in vu oden: 1922
sato, joka. siihen' saakka oli en­nä
t ys. Aavikkomaakunnat tuot-tivai-
enemmän .kuin,00 proseut-tia
tiistä vehnästä. Viidenkym-,
nienen. : bushelin. • sato eekkeriä
piiiille oli tavallinen aaviickoseu-duilla.
Useissa tapauksi--sa oli
sa to a i na seitse mänky m mentä -
viisikin bushelia <?ekkeriltä. ;
Canadan vehnän laadun parem-muu.
s tuli todetuksi, kun Canada
voitti Pohjois-Amerikan me.sta-ruusarvon
vehnänkasvarcamisesr
sa Kansainvälisessä vii ja- ja hei-
2 i ä n ä y t t e l y s s ä Chicagossa, joka
pidettiin Kansainvälisen karja-näyttelyn
yhteydessä. Tämii oli
jo kahdestoista kerta kun . Cana-d
a on voit ta nu t m est a ruusa rvon
vehnän kasvattamisessa tiiliä
mantereella. Samoin voitri Cana­da
toiset kil[)ailijansa kauran-kasvatuksessa
mainitussa näytte­lyssä,
saaden kaksikymmentä-kahdeksan
palkintoa mahdolli­sesta
.kolmestakymmenestä vii­destä;
Muissa viljalajeissa, sai
Canada myös huomattavia ennä­tyksiä.
Canadan tulevaisuus näyttää
kirkkaalta. Maanviljelys on sen
pääelinkeino, ja jokainen vuosi
osoittaa suurempaa tuotteliai-vuutta
ja. suurempia rahallisia tu­loja
farmareille. Canada tarvit­see
asukkaita miljoonille eekke­reilleen.
Sen maanviljelysmah-dollisuudet
ovat vasta alullaan-ja
vastaiset kehitysmahdollisuu-
.det näyttävät aivan rajattomil-
~ta. Canada- tarjoaa harvinaisia
menestymistilaisuuksia kodin et-fiijöille.
— Ouni-idan »sanotaan ensikä­dessä
tarvitsevan väk'eä suunnat­tomien
maidensa asuttamiseen ja
pääomaa luonnonrikkauksiensa
voimaperäiseen kehittämiseen.
Lloyd Ceqrge on laskenut
kuinka paljon Canada voisi a-
.-ukkaita yllä{)itää-.l Hän on las­kenut
Yhdysvaltain asukasluvun
verrattuna Englannin väestöti­heyteen,
n^liömailia kohti ja Ga-
" ^ - 3 ^ " . u k a s l n v ^ i n ;ii verrattuna
:— Parina viime vuonna on eng­lantilainen
kolonia Helsingissä
prinsessa Maryn. vihkiäisten
muistoksi järjestänyt huomiota
herättäneitä n. s. hyväntekeväi-syysjuhlia,
joiden tulot auliisti»
on luovutettu'Suomen lastensuoje
lutyön hyväksi. Yhdistys "Ko­teja
kodittomille lapsille", joka
muiden järjestöjen ohella kah­desti
_on tullut näistä varoista 0-
Vallisekai, on niistä muodostanut
•ahaston, nimeltään 'The Eng-
'hsh Pund'josta on myönnetty
matka-avnstuTfsia nuorille nais-ylioppilaille,
jotka ovat halun­Skotlannin
nykyiseen asukaslu­neet
ulkomailla, lähinnä Englan-kuun.
Sitten hän on pää-ssyt tu^ nJssa tai Amerikassa, valmistau-lokseen,
Qttä Yhdysvajltain p i t ä i T V i^i^
ja Canada kilpailee Yhdysval­tain
kanssa.toisesta sijasta, i
Brittiläisessä Valtakunnassa
tuotettiin vuonna 1923 kultaa
52,500,000 punnan ja muissa
maissa 20,000,000 punnan arvos­ta.
Brittiläi.s. maat ovat, tuotan­tonsa
mukaan, punnissa mainit-tuina,
seuraavat: Transvaali '^8.-
800,000; Canada 5,000,000; Aus­tralia
;^,300,000; Khodesia 2,-
700,000; Tntia 1,800,000 ja Länsi
Afrika 900,000. Kultavarastot
Suur-Britanniassa /tekivät 15:^,-
000,000, muissa valtakunnan o-sissa
105,000,000 ja Yhdysval^
loissa 784,000,000 puntaa.
Vaikkakin Yhdysvalloilla on
kolme kertaa niin paljon, kultaa
k u i i i koko Brittiläisellä Valta­kunnalla.,
tuotettiin: t ä t ä keltais­ta
me t a Ui a e n sin m a i ni t tu un ma a -
han viime vuonna 25,000,000 dol-larin
ai"vo6ta joka kuukausi eikä
siitä ifiummasta dollariakaan
olisi todenteolla tarvittu. Yhdys •
valtain I iiittohallituksen reservi­pä
nk k ie;n kulta va ra st ot ovat nyt
kohonneet : ennenkuulumatto­maan
suhteeseen eli 80 prosent­t
i in iiikkeellä olevan setelistön ja:
talletusten yhteissummasta. Jos
inflatiota : vältetään kohoavat
kultavaiiat .100 prosenttiin kol­men
vvioden aikana. Silloin Y l i -
dysvaltain täytyy joko sulkea
ra h a pa j ansa k uit a ra h ain valm i s
tukselta tai kärsiä inflatiota vas-ten
tahtoaan. Sinä tapauksessa
voisi Englannin Pankki määrätä
kullan ai-von.
Amerikan rahamiehet käsittä-vätkin
jo, mihin kullan suunna­ton
kasaantuminen lopulta saat­taisi
johtaa, Senvuoksi on liei-dän
taliol taan ryhdytty iiar joit -
tamaan hallitukseen yhä .suurem­paa
painostusta, jotta se ottaisi
osaa- Europan jälleenrakentami­seen
ja jkäyttäisi siihen tarkoi­tukseen
I Yhdysvaltain kultayli-jäämää,
I Yhdysvaltain vientiba-lanssin
vähentyminen kuluneena
vuonna on -mahdollisesti merkki-nä
siitä, että maassa ehkä aiheu­tuu
tuontibalanssi, joka .suuntaa
kullan virtaamisen takaisin Eu-ropaan
luonnollisessa, järjestyk­sessä.
Siitä olisi talodellista huo-jenn^
usta sekä Europalle että
Amerikalle.
lun ja normaaliopiston opettaji­na
Filippiinien saarilla, ovat
meille 1 äh et t ä m ä n sii t i e d on i n 11-
kaan : päiittäneet sanoutua irti
toimistaan kuluvan kouluvutxlen
umpeen mentyä ja liilueä Suo­meen.
,.Mr,: .Monto on opiskellut: A^al-paraison,
Kalainazoou ja Chiea-gon
yliopistoissa, ])äättäen tut­kintonsa
maisterinarvolla; -Mrs.
Monto taasen on suorittanut o-p
(H t a j a tu t k i no n .^ I a r f i u et ten,
Mieh.; normaalikoulussa.- Uilip-pineille
matkustaessaan tekivät
lie kahden vuoden, sopimuköeu,
joka aika nyt on tullut täyteen.
He sanovat oleskelun siellä kau­kana
tropiikinniaassa kuluneen
huixaisesti. Verrattain yksiniii-nen
elämä ja kuuma ilmasto ou:
kuitenkin aiheuttanut epiimuka-vu
ut ta, joten m a t ka Su om ee n.
missä M r s . .Monto Amerikassa
syntyneenä ei ole : kiiynyt, muo­dostuu
epiiilemättä hyvin virkis-t
ä vaksi ra s i 11 a v an k o u 1 u työ n j ai­k
e e n . .
sen tilastotoimiston tiedoista käy
selville, e t t ä Dominionissa jo nyt
on tuli at turkisfarmia, joista OöO
on tarkoitettu kettujen kasva­tukseen.
Näillä f-armeilla oli
vuoden 1922 lopussa 21,4.']8 ho­peakettua,
arvoltaan $5,372,000,
ja 1,892 muuta kettua, yhteinen
arvo .$109/)00. Vuonna 1922
myytiin 4j512 hopeaketun nah­kaa
hintaan $.525.408. Paitsi tur-kismetsiistäjäin
markkinoille lä­hettämistä
nahoista karttuu vuo­sittain
useita miljoonia dollarei­ta
uudisasukkaiden ja turkisfar-niaiien
myymiistä vesirotista ja
liopeaketuista sekä liallituksen
toimesta maakunnan luonnon­puistoista
pyVdetyistii majavis­ta.
täneen oikeudenkäynnin jälkeen
Saratoviin odottamaan tuomiota,
joka viipyi. Siellä .iiän:\sai olla
vapaalla jalalla poliisivalvonnan
alaisena ja käytti joutoaijkansa
harjoittaakseen kiihoitusta sikä­läisten
työläisten keskuudessa ja
järjestäen heille m. m, ensimäi-sen
vappumielenosoituksen. Kun
hän ei voinut jatkaa ju-opagan-daansa
julkisesti, niinkuin hän
aluksi näyttää tehneen, siirtyi
hän salaisen toiminnan alalle ja
oleskeli valenimellä eri paikka-k
u unilla. . lv u n b o 1 s h e v i k i t L e n i -
niii johdolla erosivat sosialidemo­kraattisesta
puolueesta,: liittyi
hän eronneisiin ja v a l i t t i i n v,
1907 keskuskomitean .jiiseneksi.
minä hiin siitä lähtien ou ollut.
Ny&yinen kurssimme rahaiäi'
tyksille SUOMEEN
Postin kantta ja
sähköteitse on
: 011 essa a n tsäa ri n a i k'a na:: jo h ta -
jana täi osanottajana vallankumo
ukriellise.ssa 'toiminnas.sayMoskfi-vassa,.
Pi e ta l i .ssa,:: ö d es8a ssa;: J a
rosvlayissa; ja/miiissä. paikoissa
joutui IIän usean. kerran; ,virsiU
0 ma is ten •; k äs i in, yi et ti y hl e e n <ä
y 1 i;. 7 vTUot ta eri • A'ankilöissa; V
iuijälla • j a lii lietettiin i i ina / vii I iila
1 y 11 emm ii ks i . t a i : p it en imiik s i a ik ;i .i;
Siperia a n. • .Sieltil; 11äne11. <>n ii ist u.j
lv e !• ra 11 :ki! i t e ri k ii 1 \) ii ii st ii k ai' k u 11 n.
'ja •'i)|i.('t a ulkoniaillei.. iniysii:;. häli
to im i ' (f r ön ne ei i puo lii e en i' s k u
koi n i t e aii • t.'( i i n i i st on .f ii .sei i e 11 ii. , l :> e:
lii n in :, o. 11 e.ss a .. • sa i ii a u: t (iin i i s t u i i
pii äl li k k on ä; ^; K i i n vai 1 aiik ii m o u s
l)ulik(|si, oli hän paraillaaii kai:-
Mahatma Chandi, dntian koitettuna Siperia.ssa. Päästyä.ln
kuuluisa vapaustaistelija, joka ' j^jp^tä vapaaksi hän läksi Mörkö­ön
virunut vankilassa toista vuot Ly^^^n tullen sen neuvu-^ton lui­ta
"maansa brittiläisen yliherruu-
Myös myömme pankki-c«oituit
sia (shekkejä) markoissa ylll'
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa v-f-täviä
matktisiaiien shekkejä d ..1-
lareissa, jotka Suomessa luna-^
taan siellä voimassa-olevan do^'>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.0O; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 k&ikilta summilta,. i
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoiui-lähetystä
ei erikoisesti pyydetfi-
; Osoittakaa lähetyksenne vaf
taanottajan ja lähettäjän osoi^
teellä varustettuna osoitteelb
Foreign Department
- Venäjän
juliallisesti
neuvostohallitus
tunnustanut ' nii^
— panadian National rautatie
on, tänä keväänä alkavaa siirto­laistulvaa
. silmälläpitäen, järjes­tänyt
työnvälityspalveluksen,
jonka avulla työvoimaa tarvitse­vat
maanviljelijät. saatetaan kos­ketuksiin
maahan saapuvien, far-mityötä
I etsivien tulokkaiden
kanssa. Tällaista välitystä käyt-tämiillä
annetaan Canadaan tul­leille
siirtolaisille - tietoja ' avoin­na
olevista työpaikoista, ja far­marit;
saavat välityksen ilmai­seksi.
- ; ' /,':'•';:.•; : '.
Sanotun I rautatien siirtolasioh-j
xa:^v.'n^uvjexun tj Jntekijöikc/j jelmaa suunniteltaessa pidettiin
on
d e n j) i e n t e n. k a ns o je n r i i ]) p u m at -
tomuuden, jotka maailman: suur­sodan
vaiheissa .päiisivät eroon
monistavuotisesta sortajastaan,
nmtta siitä huolimatta se milloin
salaisesti milloin puolijulkisesti
vehkeilee niiden itsenäisyyttä
vastaan, « :
Virossa paljastettu punakapi-,
nau hanke on mitä kuvaavin
esimerkki bolshevikien salaka­valasta
menettelystä. Venäjän
]) un a i s es sa. a r m e i j a ss a . t oi miv i 11 e
virolaisille ])unakaartilaisille- oli
neuvostohallitus sen mukaan
kuin todistukset osoittavat—an­tanut
tilaisuuden. ratkaisevan
hetken tullen kääntää aseensa:
Viron: liallitusta vaataan. Kaikki
oli suunniteltu tapahtuvaksi ta­valla,
joka olisi antanut kapinal­le
sisällissodan leiman uiko val­tain
silmissä, ja neuvostohallitus
olisi saanut pestä kätensä. iMut-ta
suopea kaitselmus tuli apuun,
ennenkuin isänmaanpetturien
suunnitelma ennätti päästä tote­utumaan.
Kavaltajat paljastet­tiin
ja saatettiin juonistaan vas­tuuseen.
Suomi on bolshevikeihin näh­den
yhtä vaaranalaisessa, ellei
vielä vakavammassa asemassa
kuin sen eteläinen veljeskansa.
Pietarissa on suuri, kapinan ku­kistuttua
Suomesta paennut pu-nakaartilaissakki,
jonka tiede­tään
hautovan uuden kapinan a-ijatuksia
ja aikovan yrittää tois­ta
kumousta jo kerran kavalta­massaan
isänmaassa. Neuvosto­hallituksen
suosiollisella myötä­vaikutuksella
on se sieltäkäsin
saanut harjoittaa kiihotusta Suo­messa
vastoin Tarton rauhanso-pimuksen
määräyksiä. Ei ole
suurtakaan epäilystä, etteivätkö
nämä samat punakaartilaiset ole
näytelleet pääosaa niissä raja­rauhan
loukkauksissa joita tuon-tuostakin
tapahtuu kahden ystii-vällisissä
suhtei.ssa olevan valta­kunnan
välillä.
Pienenä maana ei Suomella
li^onnollisesti ole tilaisuutta e-siintyä
ikävään itäiseen naapu­riinsa
nähden tarpeen vaatimal­la
tarmokkuudella^ Mutta toi­vottavasti
ne suurvallat, jotka
nyt ovat nähneet hyväksi antaa
den vastustamisesta, on nyttem­min
Suur-Britanniassa tapahtu-u
ee n halli t u s v ai h do k se n a i k a n a
vapautettu, Chandin terveyden
ilmoitetaan käyneen hyvin hei^
k ok s i j a se 1 i t et ä ii n t ä m ä n o 111; en
yhtenä syynä hänen vapauttami­seensa,
vaikkakin myönnetään,
että brittiläinen työ väen h ali itu.s
ta h toi lepytel lii in tiala isia • t ä 1 la i-sella
toimenpiteellä.
Chandi saavutti maailmanlaa-juista
kuuluisuutta -Vvastarin-
11 a 11 om a 1 la v a st a r i n nallaan'Mlä n
kellotti intialai.sia hankkimaan
maalle itsenäisyyden sellaisella
omituisella menettelyllä, että
])rittiläisten .toimeni)iteitä ei; .sai­si
missäiin tapauksessa vastustaa
väki va Ita isest i. Hän kokosi puo­lelle
en s uu r et kannatta j ajou k o t,
jotka eivät kuitenkaan kaikissa
tapauksissa jaksaneet mukautua
j oh ta ja n sa keli oi t uksi i n. Britt i-läiset
näkivät siinä paljon suu­rem
man vaaran kuin suorassa ja
selvässä aseeUises.sa va.starinnas-sa.
Crjiandi ja itsenäisyysliik-keen
: toiset johtajat tuomittiin
v a n k i 1 o i h i n j a b r i 11 i 1 ä i s e t s ä i 1 y t -
tivät yliherruutensa.
Vapausliike Intiassa el nähtä­västi
ole kuitenkaan kuollut. Se-on
kytemässä näenniiisesti rau­ha
11 i sen p i nn an a 1 la ja Voi lei-mahtaa
ilmiliekkiin milloin ta­hansa.
/MacDonaldin hallitus
kieltämättä menetteli viisaasti
vapauttaessaan 'intialaisten Kris­tuksen",
miksi 0handia on kut­suttu.
meenpanevaan komiteaan ja ot­taen
osaa toisen, valhiiikumouk-seii.
valmisteluihin, joka saattoi
vallan liolslievikien kiisiin. ./Marr
ra.skuun vallankumoukseii ; i»iiii-t
y 11 y ii h ä n e l 11 i i n i t e 11 i i n si s ii a s i -
ain kansankomisisaariksi kansan-köin
issa a r ineu v.ost oo n. K u n . ki) r-kein
kansatalousneiivosto jonkin
aika a. myöliemmi-n perustettiin,
tuli hän sen pulieenjolitajaksi ja
j ä i tähän toimeen siihen, saakka
kunnes hänet v. 1921 nimitettiin
neuvostohallituksen v. t. [Hiheen-johtajaksi,
missä asemassa siitä
lähtien on koko ajan ollut.
Niinkuin ylempäniiolevasta esi
tyk^estiL käy selville on Hyko
n 11 o r u u d e st aa n . sa a k Iva — 11 ä n o n.
syntynyt v. 1881 — kiinnikasva-nut
liikkesecn, joka kannat laa.
ileuvostovaItaa, • Hiin on eliinyt
sitä koettelemusten ' elämää; joka
tsaarinaikana oli veniiläi.sten vai
lankumouksellitsteu tavallinen
kohtalo, ollut väliin vankilassay
\' ä 1 i i n S i i) e r i a s s a: t a i i n a a n p a o ss a,
kokenut viilillä lyhyeir. epävar­man,
rauhoituksen .ajan kotimaas­saan
ja kuulunut ne vuodet, jot­ka:
vai 1 an ku m o uksesta o va t k u -
luneet. uuden järjestyksen joh­tohenkilöiden
sisimpään • piiriin.
HANCOCK :: MICH
--Perustettu v. 1874,—
Varat y l i . . . . . . . . ..$3.000.000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
onIkuusi suomalaista liikkeessäm­me.
. - L _
Aikaisempien elämänvaiheidensa
takia, hän nauttii bolshevikien
pysy\'äii 1 uottamusta, mikii vaadi
taan Lenin edustamaa, viime
vuosina jo harjoitettua, varovai­sina
.)( harjoitettua,
semjiaa politiikkaa,. -
:.-ä::-———: ' ". '': -
varovaisem-
- (U. S.)
Taistelu väkijuomaäänestystä
vastaan.
.Metodistiseurakunnat kaikkial­la
Ontariossa ovat ryhtyneet toi­menpiteisiin
ollakseen valmiit
siinä, tapaukses.sa, että yleinen
kansanäänestys 'Ontarion raittius-asetukselta
koetetaan aikaansaa-d.
a. Hev. T. Albert Moore, meto-d
i s t i k i r k ou; e v a n k eelisen ja yh­teiskunnallisen
: osaston pääsih­teeri,
o n kaikille Ontarion meto-d
i s t i p a s td r e i 11 e 1 ii h e 11 ä n y t v e t o o -
Hiuksen pyytäen heitä lujasti, a-settumaan
ehdotettua ,yleisäänes-tvstä
\astaan.
Leninin seuraaja.
Kun Aleksei Ivänovitsh Hyko-vista
nyt on tullut Leninin seu­raaja
neuvostohallituksen puheen
johtajana, ei se merkitse mitään
muuta kuin sen vahvistamista,
mikä jo ennen on. ollut olemassa.
Jo lähes kolme vuotta hän on
ollut Leninin lähin sijainen tällä
paikalla, jota hän tämän sairau­den
aikana on yleensä hoitanut.
Useimmat niistä määräyksistä^
jotka tänä aikana on neuvostolial
lituksen toimesta annettu, ovat
kantaneet hänen allekirjoitus­taan.
Missä määrin häu: muuten
kuin puhtaasti muodollisessa mie­lessä
tulee korvaamaan edeltä­jäänsä,
ei .ole helppo tietää, 'Sii­nä
asemassa, mikä hänellä tähän
saakka on ollut, hän ei ole esiin­tynyt
erikoisemman voimakkaa­na.
Hänen suhteensa päivänpo­litiikkaan
lienee muuten sama
kuin Leninin.
Samoin kuin Lenin on Rykov-kin
venäläinen eikä juutalainen.
Ja samoin kuin Lenin on Rykov-kin
oppinut mies. Syntyperään
nähdenj miehissä vain on eroa:
Lenin oli aatelismies ja .Jlykov
talonpoikaisista vanhemmista. Y-^
lioppilaana hän tuli kasanilaisen
vallankumouskomitean jäseneksi
ja karkoitettiin vuoden kuluttua
yliopistosta, vangittiin ja vietiin
yli kolme vuosineljännestä kes-m
m
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
MP
m
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina. päivän koi
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAE&KAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan liestin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoiseati vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summilJe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seur^iivalta sa­dalta
25c. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läneiiaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin ter-kastt.
V j '
POKT ARTHUR.
o
ONT^ CANADA.