Vapaus, November 18, 1924

              Tilstaiim, inarraA 1& ^-^-^to^ Nov;^ ISfe 1821 •S- .1=^ . i i i i -j
pyydetään huomauttaa etta viipymättä pois­tavat
msäl^siff!^^ 6 ja 8, siflä nämä
numerot ÖhlcaikM I
HUOIML! Kortti^
JOULUKORTIT
Kaikki valmistaneet joulukortit lähetettiin asiamiehille sekä
Tteityisille tilaajille vime vikon perjantaina sekä lauantaina ja
^Kavasti adänomaisetWat korttinsa saaneet silloin kun tämän
^ e v ä t j u l k M B t u p a . Niiden jotka eivät kohtuollisen ajan sisällä
l ^ r t t e j a n s a aaa/pyydetään siitä ^ilmottamaan Vapauden konttoriin.
Viime perjantaina lähetettiin kaikille, joilla silloin oli tilaus
-isällä. Työläisten TäskukalenterL Tänä vuotena olemme tuota
arvokasta käsikiiljaa ottöriieet justiin puolta suuremman painoksen
kuin viime vuonnä>ja siksi on Vapauden'liike tilaisuudessa täyt-
«ämäSn vielä lähes tuhannen kappaleen tilaukset.: Muistakaapa
asiamiehet- tehdä lyötä että ^ d ä a n .tämä julkaisu viimeistä kap­paletta
myöten myydyksi, sillä huomioon ottaen Kalenterin halvan
Snnan ei sitä saa jäädä käteen yhteen kappaletta. ^^^^^^ M tur-laahan
"lienee tällaineh inuistuttaminen, sillä Vapauden asiamies*.
joukko on viime aikoina osottautdnut kykenevänsä myymään minr
kä tahansa kirjan painoksen loppuun. Sama; tietysti tulee tapah-tamaan
Taskukalenterinkin. kanssa.' , !' , '.
0.
Kun Vapauden^ konttorissa ei prikuUeeh tiedetä missä ^inä ny­kyään
resuat, niin täten ilmotamme että myöskin sinulle on nätti
lähetys Taskukalentereja lähetetty J . Oksasen osotteella Tim-
Ont :Suuntaa|^^ siis ,sinne ensi. tilassa, .askeleesi että
saat Kalentereja'matkaasi'ja voit'alkaa: niitä petlaämaan.
• i Toverillisesti ^
. VAPAUDEN KONTTORI
sooIivyotBd jos mieHt «2äi
eteenpäin.
CkMte» toiouBte on ollnt Ityvin
vilkasta nykjäfin. iltamia on pidetty
nthkatiheäffo, vaikka onkin sionta
vastusta toimiessamme kun ei ole
<Hnaa hnoneostoa.
Niinpä nytJdn- on taassen jotain
tolossa, fanvitoimikuiita päätti pitä2i
ohjelmaniltamat tämän kuun 22
päivänä koululla, toveri O. Kauppi­sen
maalla,. alkaen kello 7nnän i l ­lalla.
"Ja sitten vielä «arrysa iltamissa
on jotain uutta tekeillä jota ei ole
tällä perukalla kuultu eikä nähty,
nimittäin "keekitanssL" ' Onnelli­nen
se pari, joka sen keekin tulee
saamaan. En nyt puhu tästä tämän
enempää, mutta kun tulette itse
omin sflmin näken^än mikä se
uutuus on, niin ei pidä ilo ja^haus­kuus
loppuman. Keekitanssiin on
eri maksu j a siihen saa ottaa osaa
joka haluaa. Sisäänpää^ ovella 15
senttiä. - '
Siis silloin ohjatkaa askeleenne
koululle päin dnä iltana.
Tervetuloa läheltä -ja kaukaa.
Huvitoimikunnan puolesta,'
L. A.
JonlnoiineDtinvo;
Vapauden >-asiamiehille j a onnentoivottajille sekä .liikemiehille'
pnrdetään täten 'huomauttaa että onnentoivotusilmotukset pitää
oOa Vapauden konttorissa viimeistään ensi kuun alussa j a tietysti
en hyvä jos niitä saapuu jo tämän kuukauden ajalla Liikemiesten
ihnotuksia voidaan: ottaa hiukan; pitemmän aikaa mutta v^^
ensi kuun 5 päivän ajoissa nekin pitää olla sisällä. Joulunumero
aanetaan ulos joulukuun 18 p.,niinvettä se-on kaikilla.Ontarion
paikkakunnilla jo lauantaina 19. p . : ' .
Mutta vaildcakinedelläolevassa on määrät milloin;viimeistään
i l i B o t u k s e t ja onnentoivotukset pitää olla sisällä niin siitä huoli­matta
e i voija' taipeeksi painostaa sitä seikkaa että «ita parempi
nuti pikemalin ne-^ovat sUälli. Te, Vapauden asiamiesarmeijan
jäsenet, avustakaa-.'Vapauden työläisiä lähettämällä. ilmotukset ja
onnentoivotukset ;mahdoIlisimman aikasin. Koettakaa n e kirjot-tai>
hjtvastr' j a Vsehrästi. Siten avustatte omaa liikettänne, sillä
mitä aikasemmin käsikiKjotuksenne saamme,, sitä pienemmillä pon-ni9tQkBillit"
saämnie ne ladottua. , ,
Toverillisesti'
VAPAUD30N KONTTORI.
tystä, toosaa "hyvä työläistoyeri"
aiityn aidastat Kukas sitä on Väit-
^nyt, että kannataireiifcas' on käy-;
nyt juhlimassa äptilaäV^rmil^
matta siinä hän suuresti'pettui ai­nakin,
sellaisiin "pakkoihin nähden
missä on V ajattelevia, suomalaisia
,1Xölai?iä. .
Ifame^ etteivät edeOa. mainitudsaan
saokazit: ole pysyneet siellä, mihin
antta sitä on- väitetty. ja^^tosiasiaD»
pysyyi että OBQÄlitf lomoat^^
raUan «oiUofcaBU QU lähtenyt kerran orat ' i ^ n e r t Mn^ i h a n ni
ns^taporamaan" sotilassoittoknn- - -
taa, yhtymällä siflien. . Mihinkäs
työläistoverilta jalf»Sn sana: «oit-
Sydämen siirtämineii
ruumiista toiseen
Vihdoinkin on onnistuttu siirtä­mään-
elävä, sykkivä sydän rinnas­ta
toisien olennon rintaan. Wyrt
buiieilaineri lääkäri Ph. Stohr on
ottanut sydämen ja sijoittanut sen
toisen rintaan, entisen sydämen vie
reen, saaden uuden sydämen \jat-k
^ a a n sykintää i a 'molemmat sy­dämet
toimimaan normaalisesti. T r i
Stohr on onnistunut erottamaan sy
dämen muusta elimistöstä ja pitä­mään
sen toiminnassa melkoisen pit­kän
ajan. Washingtonissa ilmesty­vässä
tieteellisessä j u i k a i s u s s a
"Daily Science Nevrs"' kirjoitetaan
häiden kokeiden johdosta seuraa­vasti:
:.;V ; ; ' ' V . ' ' ' ; - . , ^ ; ' < M ; : J \ , .,
"kokieita ohv-saöritettti'--8d
terin sikiöillä. ^ Vaikka salamante
rin ja ihmisen välillä onkin suulr
aukko kehityksessä, voidaan kaik
kiin tällaisiin kokoihin nähden toi­voa,
että ne voidaan toteuttaa
njyoskin ihmisessä. Koe - on joka
tapauksessa erittäin mielenkiintoi­nen,
vaikka sen sovelluttaminen ih­miselimistöön
olisikin kaukaisen tu
levaisuuden asia.
' Eräs toinen tiedemies oli jo ai­kaisemmin
havainnut, että kehitty­mättömän
salamenterin sikiön sy­dän
kykeni pysymään toiminnassa
vielä sittenkin, kun se oli 'erotettu
elimistöstään. Stohr halusi aluks
kokeiluilla saada to'distetuksi tä­män
havainnon ja onnistui siinä.
Hän ryhtyi itse kokeilemaan sala
mantereilla j ^ .vesiliskoilla j a on­nistui
elättämään sydäntä kokonais­ta
kolme viikkoa.
i t t l i t e e r a a t . — JP^g^Tmrinen.,
Eri pai|t|calfiinqilfa
GOCAIMA. ONT.
valtakuntansa pystytei^kd ja jota
ätiteh oirait^pistii^
iiuu. . •> . - . . . . koettaneet pystyssä pitää. E i -
'^1^1' f^^j^.^^^^^V^Y^'^ k5 riellfi nyt ofisi hyvä olla, tai ei-tememen
kylvaja!. jofan ..tseasx, ka^ ^- ^ v^CnTelä, 4nut o-
' minMa mBässjaan tfSISMeD . • verta,
]^ääi^:;$eM
Jjl^BMhMia nyos joitaldä pykilii
^)^e^^ ^pt&m^stäjiune kokoukses-
^ iB^konksen päätöksen mukaan:
1 pyk. Kokouksen puheenjohta-lajKtt>•
välitBiri y.^ ja pöytä-kir^-
nrikB Matti « i v t ^ ^
^ pyk. y. Scsvaa teki ehdptuk-
't^p'/tiU^' olv^ ';|pii|>^e .valita
^ijle IrSmpSfle totiij^oi^a.Pää­tettiin
etjta sellaineti valitaan.
$ pyi.' Totkijal^QQutea^n valit-
&tt iS.i^ienäaen^' ^. [^^detson^ ja
^
i i^ijt. VaUttilii {^^^
i He m^etsämiehet päätimme tar-
»=a8t3a kaikkien täU» kämi«dlä i>Ie-
^ jäsenkortit j a todi^tnkset, •—
faätös pantiinldri heti'täytSriJoSo,'
ia tarkastuksen toloksena' Jia|Met-.
«n plps icakd m i e ^ manalan ^
^ tähden p^is 'vB^^mm ^ 5 -
'^n joukosta, /^atdrarien i^unet
1- Heidän senraao» ^My&pSis^
^ tehdostaaii eifis vlöuunp-
« . henkikö veti pnöl?^»^ y|d po^'
Sen jälkeen ryhtyi Stohr kokei
lemaan sydämen siirrolla ruumiista
toiseen.. Hän otti sammakonpoika-sia,
leikkasi irti niiden sydämen ja
siirsi toisiin poikasiin. Sammakot
elivät leikkauksen jälkeen niin pit­kän
ajan, että tri Stohr katsoi käy­neen
selville, että sydän voidaan
menestyksellä istuttaa toiseen ruu­miiseen.
Näiden, kokeilujen aika­na
~'Stohr teki usfita mielenkiintoi­sia
havaintoja. Hän m;m. havaitsi
sen tosiasian, että, jokaisellir'Bydän-kammiolla
on. kyky säännöllisesti
supistua ja laajeta, joten supistu-misilmiö
ei johdu hermojärjestelmän
tai sydämen lähimmän ympärisU^n
toiminnasta.
Hän huomasi myöskin, että veren
sykähtely irroitetnssa sydämessä tai»
pafatui hjrvin säännöllisesti. Ainoas­taan
viidessä tapauksessa settsemäs-täkymmenestä
havaitsi, hän säännöt­tömyyttä;
Vielä pani hän merkille,
että jokaisella sydänkammiolla tai
koko sydämellä on oma rytminsä
johon ei vaikuta mikään toisen sa­massa
ruumiissa olevan sydämen
rytmi. Kampikaan sydän ei välitä
vähääkään 'toisensa 'toiminnasta;
aaiitaam» tJgiaiiTntea oS «rad tu­lokas
Tojmakkaamitt Ja >S!ntdIeB
i i i n t t i . alkop^riUaea^ qrd&men toi­minnan."
Hayittaako ihmissuku
i t ^ n ^ tlsaaiilymi-sensä
kantta
Professori J. W. Gregory piti eri­telmän
Britiläisen Yhdistyksen Tie­teiden
Edistämisekaa vuosikokouk­sessa
Torontossa j a väitti, että vuon-na
3000 ihmisillä on enää maapallol­la
vain seisomatila, jos lisääntymlT
nen jatkuu edelleen • samassa sabr
teesas kuin se kävi vuoden 1906 ja
1920 välinä. Useat sanomalehdet o-vat
pitäneet ennustelua hieman
"päätä huimaavana"; mutta Boston
Herald on ' ottanut sen . vakavalta
kannalta. Lehti ensinnäkin huomaut­taa,
että Yhdysvaltain asukasli;^»!
joka V. 1790 oH S;$^9,214, kohosi
vuoteen 1920-'-tnennessä^ 105,708.-
521, eikä _ tämä lisäys suinkaan joh­tunut
yksinään -siirtolaisuudesta.
Lehti jatkSa:
Vuosien 1800 j a 1900 välillä E u -
ropan Venäjän^ väkiluku ^ kohosi .40
miljoonasta 106 miljoonaan, RanSr
kan väkiluku 25 miljoonasu 39 mil­joonaan,
Suur-Britannian väkiluku
25 miljoonasta 41 miljoonaan jä
Saksan väkiluku 2 7 ' ' m i l j o o n a 8 t a 56
miljoonaan. Yhdeksännentoista vuo­sisadan
ajallai. Europan väkiluku
kaksinkertaistui. Jokaista neljää ih­mistä
kohden, jotka'asuivat Euro­pan
maissa" Napoleonin- konsuliai-koina,
oli ehemmäh- kuin yhdeksän
maailmansodan puhjetessa. Ja mus­tat,
ruskeat j a keltaset eivät jää
jälelle valkoihoisista jälkeläisten
siittämisessä ja synnyttämisessä, ml-
Eä ilmenee siitä tosiasiasta, <että yh-dea
vuosisadan aualla Intian -riUd-
Inka li^iintyi 100 asiljoonaBta SOO
miUoonaan.
Kun maapallon vikilukn on nyt
1,849,500,000. niin miti voidaan o-dottaakaaa
tulevaisudelt^, kysyy
lehti j a Usää:
" John Hopkinan yliojpistoh opet­taja
tri Haymond Pearl Andrew
väittää, että Yhdysvaltain väldluku
V. 2100 voidaan melkoisella vannun-deUa
arvella olevan 197,274,000,
kun taas P. L . Putnanf VVieale en-nnstelee
koko maailman väkilukua
4 bUjoonaicsi v. 1980. New Yorkin
yUopiston opettiija tri H . P. Fair-duld,
on ennusteluissaan'^ kaikista
rohkein. Hän ennustaa Amerikui
väkiluvun nousevan 550 miljoonaan
tämän vuosisadan lopiussa ja seuraa'
van vuosisadan puolivälissä läntisel­lä
- pallon puoliskolla hänen ennus­tuksensa
mukaan on yhtäpaljon a-sukkaita
kuin nyt on koko maail
massa. .Lisääntyvä syntyväisyys ja
parantuneet - olosuhteet hänen mie-lestpn
aiheuttavat sen".
Monet näistä ennustuksista ovat
todella huimiaT Ne, jotka perustu­vat
tosiasioihin, o'vat kuitenkin liuo-mioonotettavia.
Mutta lohdutuksek­si
niille, joitten mieliin voisi syntyä
pelkoa nälkäkuolemasta liiaiysen
syntyväisyyden kautta, voi huoma
uttaa, että ihmisjärki voi sentään
keksiä keinoja, joiden avulla vo{
daan elätti^ p^on enemmän ihmi­siä
maan päällä kuin mitä^ nyt voV
daan elättää, varsinkin kun tuotan
tovoimat vapautetaan yksityisomis­tuksen
orjuudesta. Täytyneehän
näiden oppineiden professorienkin
myöntää, että ihmisten, joiden luku­määrä
on kaksinkertaistunut viimei­sen
vuosisadan aikana, kyky tuottaa;
elintarpeita, on enemmän kuin kak­sinkertaistunut
samalla aikaa.
ja Järjestön asioita
LuientoKurssien järjestäminen.
Järjestömme viimeinen edustaja-1 tea on kursseja ja puhujain mat-kokous
jätti toimeenpanevan komi- koja järjestäessään noudattanut si-tean
huoleksi luentokurssien järjes­tämisen
kaikkiin suurimpiin kes­kuksiin
ensi talven , aikana, ja hy-käli
kuin se on ollut mahdollista.
Seuraavasta matkaohjelmasta
selviää, milloin ja kuinka monta
väksyi niiden järjestämiseksi suun- päivää luennoitsijat tulevat kulla-nitelman,
jota toimeeppaneva komi- kin paikkakunnalla olemaan:
J»vl«J«U»i«aj» • d n Vle«it«reja<
' TYÖVÄEN KALENTERI. Snomeua UmM^Kjnft^nM^^miiii
tySvimi jottlokalMteri. SIIMBMI torarit iinottovat IMI tiMi
ItakaterUu tul— O a i v « o t«M •rikobra b y ^ Ja t&ai aiUI M
VapavdcaUa IdrjakaappuB tiUtto haoBatUvaa ^ J M i . Tiamm
«rikms«K «rreldkaaa kaUatcria UatmJaU* «Imaaaa M aaattOL
Toiaea Saomn«a UmMtyayl Jealaldrjallbaaslaaia «a TYÖN
JOULU, joaka myodda ovat vaMmmUtolaiMt taataataaaat, T£«
• M l i Joalajalkaiaa «a p e k a M i k a a t i a a a , »aaiaa • a a n t a l a r a Iniia aiaa-
I i tääili AmerikaMakta tapaa ilntttya. Hyvik»i «itiUa a r a t Jo
•takStMta U l t t i a M t T i a i i a jalkaU UaU talaa olaauua SOC
Vapana ea tilaaaat kampaalua a i i t i Saomca tövariäa JaalJM
taoltalta baoiaattavaa paljoa. Tiuäa oUmiaa Ukaaol •«ntiMiia
•ttfi ai{»ti juUkutaUU aakoUaa talavaa arikolaea hyvät Ja myoa-
Ua MatiUea ETTÄ SUOMEN PUOLUETOVEREITA ON TUET*
TAVA. SUnipi toivomnckta «tta Caaadaa valvaataaat aaaiaalala»',
v i u t S Ttipymfitti ymmärtää rieatii titäkin tUtS SaettM'
«•raita takanuum Ja tilaa mabdolUaiamaa'paljoa aEItatJhril^tfli,;
•jaUkalauJa..;, . -V;v,:a
EdellsMa lisikai totae talli maateraalla, yhtaUaati kaaUa*
a a t t a i a a ilmcatymiia TASKURALENTERI, «amallaiaca kala vU*
aia vaoaaakia, matta moaiaverroia parempi, vaikkalua aa a l i k y v i
jo. viima v a o B B a k i a . T a m a a kaleataria hiata tuU* olanaaa Ca*
aadtataa iSO'«eattii.
« TYÖMIEHEN JOULU oa Joka vuoti Uvinayt lifieUa paria-kynnenea
tahaaaaa paiaoluaaa Ja t i a i vttotaaa aijotaaa alti
l a v i t t i i vialikia eaamm&a. : T i m i Joniajalkaiiamme oa aiaa. ollat
tervatallut jkoaisaea kotiia, Jotta vaaa Icnaaollitta UrjalUtaatta r
'vHJalliaa. Vapaadaa etnnt TySniehaa Jaalatta talaa t i a a v a o -'
taaa lihat paolta itompi iniia viima Yuotaaa ja tilul voivat atia--
miabat l i h a t t i i raaaotti titaaktia. HinU talaa Caaadataa ela^
maaa 30 taattii.
Atianiattaa oa hyvi alkaa takamiia nyt Jo tllaaktla. Jo-kaitU
Jalkaitaa l i h a t a t i i a atiamlaUlla tiiaa JirJattykta«aL kaia'
tHaaktat ovat aaapnaaat tltilla. Valotaktat tahdSia vatU atlbla
Irala Julkaitut lihatatiia.
L i h a t t i k i a tilauktat otottaalla
V A P A US,
Boa 69, SUDBURY, Oat.
'mc
•i8
••;-:>ijsi-.rr;i>{
Alf.^ Hautamäki.
. . . . . . . .Marrask.17—18 p.
.Marrask. 19—20 p. '
..Marrask. 22—23 p.
Paikkakunta.
i'ort iPrances
Finland ......
New Finland
«lummola
Minda i . . . . . . . ..
Coleman
Barons
Sointuia
A. T. Hill.
........'....;,...Marra8k. 29-
Marrai^c. 22—23 p.
Marrask. 25—26 p.
Marrask. 27—29 p.
Marraskv 30—jouluk. .1. p.
jouluk. 5p. Jouluk. 6—11 p.
.;.;... Jouluk. 7-^12 p.
Jouluk. 13—15 p.
. Jouluk. 16—18 p.
Jouluk. 19—24 p.
Lämmön nousu saa aikaan, että
kummankin/ sydämen ss^htely tu­lee
samassa esuhteessa nopeammak-
» 0 aaa j ^ j a ^pJä^iOan kpti
b i o kutsui lähtenädP feoraan...
Täällä onesvaan , k f ^ j t ? ^
JrtiL ? . loelÄytyivi^ nStä rt- j y g ^ - saadakseen jotain kdcoon.
" « ^ matta kuin iolee ^lykay^ n&i hae
enttamlon;!!!!,» . v l ^ täiffli maakin, että vähään-se sentään ke-jiimPfm
V- K o f S r a l l . - ^ V. R
vnnrt OUT.
Taifi se oa taas tulossa pakkaa-neen,
joka panee moneb työläisen
ajattelemaan:: että mitenkä taasMT
van^ahestattfsen-tnlos^iin httventtut^
että l ^ b ^ .vaan vfeEKin kfieäai.
si.
Sydän voidaan siirtää toiseen
ruumiiseen kolmella eri tavalla: 1)
uusi sydän lähettää verivirran j a ­maan
suuntaan Jräin entinen sydän;
2) nusi sydän työricentelee päin­vastaiseen
suuntaan, aiheuttaen ris-tisuuntaisen
verenkierron;-3) sydän
liitetään > kiinni' ainoastaan ^isesta
päästään, siis eräänlaiseksi Ifeäk-keeksL
Uusi sydän saattaa myös­kin
olla kokonaan erillään tavaili'
sesta verenkiertojärjestelmästä ja
luoda itselleen uuden kiertojärjes^
telmän.
Stohr huomasi myös,' että sydän
on hyvin kateellinen toiselle sydä­melle.
Kun uusi sydän sijoitettiin
tolKen läheiqryteen eikä niiden aset-tamine;
i tapahtunut / eäännSnmukai-aesti,
alkoi sydänteh välillä l ^ a s
taisteb verivirrasta. Jos knrnman-kin^^
onnistui saada huostaansa f yh­tä
ptdjon verta, e i . niiden olemassa­oloa
uhannut nikSIn . vaara, vaan
molennaat/k^ttyivät isäänneilisesti,
l^itf|"lF"T««*' ^panfcaMM kuitenkin
vatA» iqrdaar«u : ; ^ a l l a n : i^
Qri^men ^kd^tys ' lakkasL Kntta
Ladysmith '.
Ohase River'
We^ster6 Corners 'ja
P t Moody
Vancouver
White Lake ..
Salmon Arm Jouluk. 26—28 p.
Bowie ja ympäristö ........ Jouluk. 29 Tammi. 3 p.
Canmore ..
rochii «•»•»^(^•»••••••••••••*
horhild ja Warspite
Elspeth, Eckville ja •
Codner ........:..;..7.;.i......Tammik. . tJ—13 p.
Dunblane, Cateau Hill.
ja -ympäristö .,!...i..-«...Tammik. 16—22 p.
>I(ew iPinland .......t......
lorketon ...i|....i.............;.....Tammik. 24 p.
Meadow Portage ...;.i.,.;„Tammik. 27 p. .
Elma ....„„....;....,..i.i...i;.;..Tammik. 29—30 p.
Quibell Tammik. 31—Heinu 1 p.
iouz Lookout ...:...'...........;.Helmik. 2 p.
Timmins, So. Porcupine
j a Pettäville .j...v.v.'...;.....Helmik. 4—10 p.
Kirkland-^Lake ..•..:;..w..i....H€lniik. 11—13 p. .
Leider Lal» ........... Heltaik. 14^16 n.
Bosegrove ^ ..i.......,...........;..Helmik. 16—-17 p.
Cobalt .... Helmik. 18—22 p.
Jouluk. .13—16 p.
Jouluk. 17—18 p.
Jouluk. 20—24 p.
Jouluk. 26—28 p.
, Jouluk. 29—31 p.
Tammik. 1— 2 p.
Tammik. 8— 4 p.
Tammik. 6— 7 p.
Tammik. 9—11 p.
Tammik. 13—18 p.
Tammik. 20—25 p.
Tammik.27—Helm.l p.
Helmik. 3—-A p.
Helmik. 6—
Helmik. 7— 8 p.
Helmik. 9—13 p.
Helmik. 14—17 p.
Lnennöitsijain matkaohjelma Ete­lä-,
Länsi- ja Keski-Ontarion pii-reiasä
toQaan Julkaifemaan myö­hemmin.
#08 tässä: iqiitkaohjelmas-sa
joudntoaii tekemään . j o i t a k in
muutoksia^ niin .niisti ilmotetaan
lehdessä aikanaan.
L e a a t o a i a a a t . y . V
Niillä paikkakunnilla, :foilla pide­tään
varsinaiset kurasit, ttdevat l u -
^noit^jat luennoimaan senraavis-ta
aineista:
L Talousoppi,
n . Historian materiatismL'
1. ' Alkuhistoria.
2. Perheen ja ^ työvälineiden ke­hitys.
" ' '
3. Ajattelun, puhe-; J a kirjptus-taidon
kehitys. ,
4. Maatalouden kelntys.
5. Tuotantol^toksien kehitys.
6. Yhdyakontien vja fsdtiolaltok-sen
kehitys.
7. Luokkataistelujen j a vallanku-moukaien
lustona.
IIL SimsafBväUsen^ v ^
selHsen tySväenUiUkeen h&tori&
1. Sosialismm synty.
2. Ensiniäinen Kansaii|välinen.
3; Toinen Kansainvälinen.
4. Parila Emmaani jajVcnS-jän
vallaakumoas.
. 5.. Kahden j a p n o ^ Kansainvä­linen'
'
fi. Kolmas ^Eantai|vilinenl
b) Kommunistinen Nuoriso-
Kansainvälinen ja Uisten
liike.
c) Kommunistinen naisliike.
d) Piinainen Urheilu-Kansainr
välinen.
. e)Punainen TaloudelL Kan­sainvälinen,
f) Talonpoikain Kansainväli'
nen.
IV. Kansainvälinen tilanne.
V. J§:ommuni8tipuolueen käytän­nöllinen
toiminta.
Lihdakiriat. _
Lähdekirjoina voidaan käyttää
seiiraavia: Kolmannen - Kansainväli­sen
ja Punaisen Taloudellisen 'Kan­sainvälisen
Teesit ja Säännöt, Vai-tio
j a Vallanknmons, Ranskan Kan­salaissota,
Kommunistinen Manifes­ti.
Työjxiiehen Talousoppia, Perheen,
YksityJsomaisnuden ja: Valtion AI
kufte^ . Kristinnskon Alkoperä,
Bogdtfhoffin Taloustiede, Sosialis­min
Historia, Yleinen Historia- y.m.
Edellä lueteltuja kirjoja voidaan
hankkia Vapauden lefatiliikkeeltä.
Kaiklda osastoja ja ^yksityisiä to­vereita
kehotetaan ryhtymään toi-nienpiteisiin
kurssien /a:puhetilaL
sunksien saattamiseksi mabdoUisim-nmn
bjrvin onnistuneik^ Osasto^
Jen tulee jäljestää alkajais- / a päät.
ta osanottoa ja vamlstautumalla
niitä varten hankkimalla lähdiskir-jat
ja tutustumalla luentoaineisiin
jo etukäteen, yhtähyvin kuin niiden
ajallakin, voidaan ne muodostaix
tarkoitustaan vastaaviksi.
Toverillisesti
Ci K. S. J . Toimeenpaneva kpmltea.
K:tta S. G. NEIL,
sihteeri.
•HUOM.! Osastoja ja tovereita
seuraavilla paikkakunnilla pyyde
tään. ottamaan huomioon ettäj pu
hujat tulevat ja lähtevät niiltä"
yhtä päivää aikaisemmin, kuin edel­lisessä
selostuksessa mainittiin, tai
ylempänä mainittuina päivinä: Fort
Frances, Fnland, New Finland,
Nummela, Minda, Coleman ja Ba­rons.
Sama.
Eläinravinnon vaikutus
ihmisluonteeseeni
Mitenkä tulivat karvaiset esl-isäm-me
ensiksi syöneeksi lihaa? Saiko
joku heistä päähänpiston syödä kaa­tuneen
vihollisensa? Vai kasviravin­non
puutekp oli ail^ena lihan syö­miseen?
Onko lihan syöminen tehr
nyt ihmisestä taisteluhalulsen? Nä­mä
ovat kysymyksiä, joihin sdcä l i ­han
että kasvinsyöjät vastaavat hy­vin
erilailla. MeallmanBota osoitti
sen, että kaikesta kulttuurista huo­limatta
Ihmisessä asuu peto, joka
nä)rttäytyy sopivan tilaisuuden tul­len.
Lontoolainen lääkäri Harry
Campell on käsitellyt näitä aoloita
ja kirjoittaa:
Muinaisten aikpjen ihmisen kehi­tyksen
on määrännyt ravinnon
«
^ ^ • • : ' : K U I ^ 8 I V ' - - - : ^ ' ^^
Dollarista
I^'ibetf skttlo'tr';:T^/r;;:
' 40e ifthetykiliti aUt I8O.0O, -
50c. lihetyksisU |80.0b~-
169.99 aitl, 76e Ubatykilitl
960.00--r|90.99 Ja 11.00 fcal-kilta
$100.00 taikka iiti iUO'
rflmmilta UhetykslltO. 8ibk9>
sanomaläbetykillle ^ on kalot
•8.60,
tyksii vastaan S Q. N»II« 9B7
Broadvlew Ave.
LaivapliattajB a y y d l l a.
Tladattabaa plfetUasiolla.
Vapaus
mmm
m» 7;y,;;^.-.<>>:',;:-.;-Vi^i.
mmm'
mmm^
myöskin pelkästään kasvinsyöjä.
Sitävastoin voidaan kyllä välttftg, . ^'/^
että lihaa syövät petoeläimet ovat - S i :
julmia. Kissa esimerkiksi .leikkii'hö-^;. ;v^J-g|
ren kanssa kauan aikaa ennenlruin ^ ' "
«e tappaa sen. Kotka taittaa pyydys^
tämiltään linnuilta siivet ja jalat, ' ' If/f
.etteivät ne pääsisi, karkuun, mutta ^'0"^*
miota siihen ajankohtaan ihmisen Gor
isa, jolloin tämä ai- mincn,
koi Metsästää, ja se onkin ihmisen nuijaa tai8teluesIn<Bei?ft ja heittele- ,
kehityshistoriassa tärkein ajanjakso, mään kivHlä yhtä tarkkaan kuin jo- l^Hli:
ko:;ppikanen;:;Äjifctw,>:ettÄ^:w^^
Gorilla käyttää käsiään kuin ib-' v - j ^^
Mincn, se oppii myös käyttömaan
tajäi^uhlat fcorssien rabastamisek-n
, sSeiiä tnis^'pidetään varahials^
kurssita . ,/
'• 'A^teeraanalla Asseille mnsas-
Hän oli olento, jolta puuttui kaikki
taisteluvälineet, joilla petoeläimet
oli varustettuja, mutta sensijaan oli
hänellä enemmän järkeä kuin muil-a
eläimillä. Ja se olikin, joka teki
hänet muiden ^eläinten herraksi.,
Tosiasiana voidaan pitää, että li>
han syöminen jo sinänsä esittää v i i .
eyttä ja lisää Ihmisen tolstelunha-ua.
Jo tappamisessa yksistään o
soittaa ihmisen olevan paljon eilel
ä toisia luomakunnan jäseniä. Ih­minen
tappaa kunnian vuoicsi. Aina
siitä saakka kuin historiantakainen
hminen alkoi metsästää, saadakeen-sa
ravintoa itaelleen, on hänen jäl­keläisensä
armotta ja jatkuvasti
tappaneet eläimiä pääasiallisesti ra­vintonsa
vuoksi, mutta myös huvin
vuoksi; Moni kulttuuri-ihminen var­maankin
kauhistuisi nähdessään l u ­ettelon,
missä olisi kaikki eläimet,
otka hän on tappanut taikka, Jot-ka
on tapettu hänen ravintonsa
vuoksi.""
Näin tohtori CampelL
Muuan toinen lääkäri^ amerikka^
laisen aikakauslehden Oood Haul-n
toimitfeja on taas sitä nrieltä;
ettS tri Campdlin johtopäätökset e-vat
aivan väärät. Hän väittää^ ettei
iharavinnolla ole mitään erikblista
vaikutusta ihmisen luonteen ; iaa^
tunn; Todistaakseen tämän ottaa
hän esimerkkejä eläinmaailmasta.
Hän huomauttaa, että: metsien v i l ­lieläimistä
ovat voimakkaimniat ja
suurimmat pelkkiä kasvinsyöjiä,
niinkuin enmerkiksi amerikkalainen
puhveli, intialainen biison jä ; e^
fantti. Gorilla» 'tavattoman > ^ vä
voimiltaan j a raivoisa vihassaan
me olisivat syöneet; tappamansa y l - .:;.i};
calaisen .> T"
lääkärin mielestä aivan virheellinen.
hoUisct, on tämän amerikkalaisen
Se cl ole ollut verenhiroo, joka on
saattanut Ihmisen tappamaan; Että '
ihminen tappaisi huvin vuoksi, Ön ^
hänen mielestään myöskin väärä kä*
Snys.; :,;../•;:].•, v.^C>';;^:'., N^;-;.-i^';.';:-:v:^-ii7^^^^
Käsitykset lyövät käsityksiä k o r ^ l ^
ville. Joka tapauksessa ovat herrat
lääkärit unhoittaneet kosketella ihr
missyöjiä ja esimerkiksi kansalais- , ^
sodissa esiintyviä "sankareita", jofc- ^
ka • tappavat ja• rääkkäävät mitä suu--
rimroalla nautinnolla oman kansansa
miehiä. Niin että eiköhän kulttuuri-ihmistenkin
n.. s. sivistys, ainakin "if'
sassa ihmisiä' ole vain näennäinen $4^
silaus. Pohjalla on kuitenkin' usein \ ,
Ml^^ HEITTÄYTYNYT
JUNAN A L L E "
mm:mmm
, Kun Helsingistä Poriin menevä
posHjuna oli lähtenyt EriÄylän-.py^
säkiltä ajoi se jonkun toä^uM-:p^$^ \'
sä radalle heittäyt)rneen mieshenki-: ; '
lön y l i , joka toimiietussa tarkastuic-^; 1^
eessa todettiin saaneen yliajossa sur- ''\
mansa. Toimitetussa tutkimuIakÄ^^^^ J
kävi selville, että mies, joka t»ko«-;;if(;|^\i
«aan olevista ^::;p^8perclsta '-päättäetf
ön::;jpku^;Si^^ ;
taan työläinen, oli samaiaa junaiw: v
saapunut Erldcyllln .^pysäkilte Ja••'*ni^Hx^^^^<^
nen junan lähtöä kUrubtannt paikal» V-'^V
le, jossa yliajo tapahtui NäbtllvSs- ,
l i on 'siis kysymyksessä itsemurha. / .f^V^
kevä ^«Ätatläint<»
1, on Iältään on vainiaja; .40-vnoti«K,';'.^ ^ %Z