Vapaus, September 11, 1924

              £"1V {
mmi
TAPAUS
Canadan suomalaisen työvie«tön äänenkannattaja, ilme»-
^ s S f a a r y s s ^ OnL, joka tiistai. J > « t g If^^^^
ONTil SAABI, AEVO VAAKA,
•raataava. toinutuaapolaiBen.
Torstaina, syyi^ 11 p. Utar;, Sept l i f e 1921
VAPAUS (Uberty)
ValtiolHsen elaman uusi tekijä
Canadan vaUiollisessa elämissä ollaan ennen pitkää
tilaifeuudessa näkemään uusia tekijöitä- Vuodesta vuo­teen
ovat kauasnäkoieimnjät valtiollisen elämän tuntijat
puhunut varmuudella siitä päivästä, jolloin konsena-mi
The only organ of Finnish Worke« in Canada. ^^^^^ likeraalisen puolueen rinnalla me näemme
liBheKl in Sudbur>', Ont. every Taesday, Thursday andj^^^, J j ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^J^^ -^^ voimUtuu vanhojen
/uolueiden kustannuksella ja kohentelee poliiUikkaan
Satnrday.
Advertisine rates 40c per coL inch. Slinimum charge puoiu«
for single insertion 75c. Disconnt on standing advertise-jnent.
The Vapaui is the best advertising medium
aroone the Finnish People in Canada. .
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 jä yksi kk. 75c , . . ^„ v i
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75. _ ^ ..„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
•Histain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantam
lehteen torstaina kello 3. •
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa
as second clxiss matter. / • '
St
niitäkin vhteUkiintakerroksia, jotka eivät vielä tähän
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i
persoonallir^lla nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
SS:-.
i i i
saakka ole itseään poliiuisella areenalla tunnetuksi teh-neet.
-
Tämä hetki lähenee varmoin askelin. Kyseessä ole­va
puolue ei voi olla mikään muu kuin tjötätekevien
kansankerrosten etuja ajava puolue. Sen ei välttämät-tömästi
tarvitse heti alunpitäen olla luokkatietoisuu­dessa
täydellisyyttä hakeva puolue. Pikemminkin se
alkaa epämääräisenä protestiliikkeenä vanhoja puoluei­ta
vastaan ja esiintyy vain tilapäisiä kysymyksiä kuvas­tavien
ohjelmain merkeissä.
Winnipegissä on sikäläisten ammattiunioidenneu-
. . . , . T voston toimesta pidetty juuri konferenssi, jossa on ke-
''p^ri'^a'"R&St.'x'•^9!1'ud^bu^^^^^^ . . . M m . Canada- lyöväenpuom*» muo-dastamisesta.
Kaikkiaan oli kaksikymmentä eri työ­väenjärjestöä
edustettuna konferenssissa kuudenkymme­nen
neljän edustajan kauUa- Kokouksessa tultiin yk­simieliseen
päätökseen, että kutsutaan koolle koko maa­kuntaa
käsittävä konferenssi, johen koetetaan saada
kaikki työväenjärjestöt mukaan luomaan pohjaa työ-äenpuolueelle.
Unionistit, jotka näin omasta kutsumuksestaan ovat
ottaneet päivän tärkeäksi kysymykseksi työväenpuolueen
luomisen^eivät kuitenkaan kaikella iällä fahdö sanoa,
että he asettaisivat valtidllisen puolueen taloudellisten
järjestöjensä tilalle. Me ovat tähän asti tyytyneet vain
unioihinsa ja politiikassa esiintyneet korkeintaan por­varipuolueiden
vanavedessä. Nyt he ovat lähteneet
täydentämään järjestövolmaansa valtiollisella liikkeel­lä,
kääntääkseen myöskin selkänsä porvaripuolueille.
He ovat ottaneet ratkaisevan askeleen omien joukkojensa
itsenäistä esiintymistä varten valtiollisella areenalla.
Politiikkaan kerran antautuneena ei työväestö ole,
vielä koskaan katunut' tätä askeletta. Se päin vastoin
ajaa yhä pidemmälle. Oman valtiollisen puolueen ta-vottelu
johtaa tiaistelevaa työväestöä niin teoreettisen
kuin käytännöllisenkin kouluutuksen kautta yallanku
mouksellisen köyhälistön puolueen kannalle. Tällaisen
puolueen ääriviivat näkyvät jo Ctinadan valtiollisen
elämän taivaanrannalla.
Englantilaisten farmarien tuonti
Canadaan
Canadan ja Englannin hallitusten välillä on vasti-lään
tehty sopimus 3,000 englantilaisen ja heidän per­heensä
r tuomisesta ensi vuonna Canadaan maanviljeli­jöiksi.
Seuraavana vuonna on määrä tuoda samanlai­nen
luku.
Sopimiiksen mukaan Englannin viranomaiset erikoi­semmin
valitsevat nämä siirtolaiset, antaen 1,500 dolla­rin
lainan kiillekin matkaa varten. Canadan hallituksen
on määrä huolehtia heistä siksi kunnes kykenevät tääl-lä
pystyttämän taloutensa pohjalla itse huolehtimaan it­sestään.
Siirtolaisien on saatava tänne saapumeista var-
> ten tämän maan siirtolajsvirkailijain hyväksyminen.
fiailVi siirtolaisilla on vapaus .'valita millä paikka­kunnalla
tai alueella he haluavat; ryhtyä maat§ viljele-
: V mään,' He voivat aseUua joko Ohtarioontai jo heti
: Queh^iin tai mennä lännelle kokeilemaan minkälai^lla
lihrauksill^^^ meidän aromaakuntamme kyntöri|iehelle toi-meentulon.
antavat . ^
Tätä sopimusta; jota itse Canadan hallituksen joh­tomiehet
ovat olleet Englannissa tekemässä, voi ymmär­tää
monellakin eri tavalla. Yhdeltä jpuolelta on ainak^^
selvää, että Englanti on Halukas^ käyttämään näinkin
^ voi-
* dflVseen harventaa valtion varoistal avustettavaa työttö-
V hinaili Joutt^ Englannissa H8it(ell&^ työttömyys
; ^ ei öie «enaan mikään ohimeMyar ilmiön siit^
Ui\\\:\ pitkäaikainen painaTamw^^^^^^^^^
ja vollioUisessa elämässä.,, Siirtolaisuutta' on j a pitern-niän.
aikaa koetettu kiiholtp^.alMan^ihin, Etupäässä Ca­nadaan
ja Australiaan, mutta kun näihniW maihin on
vaestoa Saatu siirtymään vain valhee^
: pian särkyvien uskottelujeh kjq|utta»?ei siirtolaisuus "ole
• ottantit toivotussa laajuudessa yedelläki^i^ä;' Nyt,, on
? häUituksen aikomukflena asettaa Biir^iaistien taskuihin
iainarahoina ne summat, mitkä muutenkin jouduM^
; «iin käyttäniään kotimaan työttömien avustambeen.
Mitä sitten Canadan uutlsasututcsen avua
^etjavirta m i t ^ tekijää larmauksen npstat-taxniuksr^
t^^ Uutisasuka» tarvitsee-kyllä en-
; kaiUter pikku laina dii;näin ollen terve-
?tittUutj mutta ei
:;ta](^taatuksi: sillä sen^isi lupaavaan alkuun­kin.
Parhaassakin kunncvssa olevafarmi riutuu talou-ideUise^
a^^^ a
i j i^ka; o ^ nousevilla varoilla
panneet JFarö^ vuosien
yritteliäisyyden Ja k a ^ olleet pa^
kotetut turvautuinaan lamoihin tai jättämään viljelyk-
Csensa kohtaliph yaraan. Jos siis Canadan viranomaiset
luulevat säaiieensa Englannin kanssa tehdyn "Itopimuksen
kautta ratkaisun Canadan uutisyiljelyksen turvaamiseksi,
ovat 1^ täydellisesti pettyneet ja peträ pin-taipuölisilla
yrityksillä&ii Yhtä; vähän Englanti. kylce
nee tällä toimenpiteellä, ratikaisemaan työttömyyspul
:'"ma9nsa.'~
limatta tuotti väestö hallitukselle
huimaaivah tappion piiri- ja kunnal­lisvaaleissa.
Hallitus sai: selkäänsä
kaikilla tärkeimmillä seuduilla, eten­kin
kaupungeissa, joissa' hallitus'sai
72,0ÖÖ ääntä, mutta oppositsioni yli
90,oM, siitä huolimatta; että joita­kin
/kymmeniätuhansia kommunisti-ääni^
selitettiin muitta mUtkitta lait­tomiksi.
Englannin vientlmsMrkkiiiat
Eaiglannin suurin huoli on tätä nykyä; vientimarkki-nain/
etsimisessä. Amerika kilpailijana ei anna Albio-
; nille yörauhaa, mikä seikka ei ketään ilmetytä. Sellai­sissa
inaissa ja maailmanosissa kuin esim. Canadassa.
Argentinassa, Brasiliassa, Keski-Amerikassa, Australi­assa^
Kiinassa y. m. ei ; Suur-Britannian asema,,
suurista ja silkeislä ponnistuksista huolimatta ole lai­sinkaan
vielä turvattu. Syynä siihen on Amerikan Yh-dysvaftain.
Ranskan, Belgian y^ m. maiden kova kil­pailu
uusista vientimarkkinoista^ - ^
Ainoastaan Intiassa on Englannin asema ollut toistai-
"seksi jotakuinkin turvattu. Mutta sielläkin kasvaa tyy­tymättömyys
Englannin monopooliaseman johdosta,
jonka seurauksena astui esille kysymys suojelustulleista.
Joiden avulla voitaisiin asettj^a sulku ainakin sellaisten
Englannin tav;^rain tuonnille, joita voi valmistaa ja saa-
V da kotona inUassa
(Kaikesta ylläsanot^a johtuii^ että Venäjän mark-
. 'kinat ovat Englannille suuresti kiintoisat, sanottakoon
^ sitten< mitä tahansa. Jo nimenomaan sekin seikka, että
^ kysyntä kivihiilestä on ollut viime aikoina Englannissa
tuntuvasti pienempi kuin^ ennen, merkitsee sitä, että kivi-
?; p i i l e n yiMti^^^j^^^ hyvin tärkeä
.Ja edullinen asia. Ja kun Englannin omat lehdetkin
sanovat, että normaaliset suhteet Neuvosto-Venäjän
kanssa voisivat pelastaa Englannin vaikeasta taloudel­lisesta
kilpailusta^ niiiioncfiyytä uskoa, että asiat ovat
'talla haavaa tosiaankin niin.:
Slcotla^nin itsehainntopyrkiAiyksiä
Skotlanti oli 17 sataluvulle saakka itsenäinen kunin­gaskunta,
joka ' M a r i a Stuartin .pojan Jaakon ''tultiiä
myöskin Englannin kuninkaaksi, joutui yhteyteen Eng­lannin
kanssa. Sen jälkeen 9n Skotlanti teollisuuden
ja tkaupan yhteisten etujen vuoksi yhä enemmäi| joa-;
tunut Englannin vaikutuksen alaiseksi ja niin läheiseen
yhteytin' tämän •kanss^^^ moni enää muistakaarf,
-•llä pn kysymyitsessä-e jalkansa. Irlannin viftiie-aikaislcn
tapahtiimain kautta ovat kuitenkin myös skoi^
läntrlaiset itsenäisyyspyrkimykset jälieen' virinneet ja'
johtaneet yäätimukseen brittiläisen liittovahioii' m^öd68•
lämisesta, jjossal liittovaltiossa SkotlannillaKn o l i s H a y^
itsehallinto-oilceus. < ;
Glaskovis^ä'koolla ollut Skotlannin järjestyneiden
työläisteri kokous pn myös hyväksynyt päätöslauselmänf
jossa selitetään,,että samaila kun kokous on sitä mieltä,
että kahsanyallan itseniääräämisperiaate ön ulotettava
kaikkiin niihin kansoihin, jcitka nykyään elävät brittiläi­sen
parlamentin kontrollin alaisina, tulee myös tyydyt-:
tää Skotlannin kansan vaatimus sen itsehallinnon tbt<^-
Inttämisestä.'-'. - . •
^^^^^^ M
Sentähden että tuhannet Meksikon talonpojat, jotka
aseistettiin Jiliertan kapinan kukistamiseni ovat alka­neet
käyttää näitä aseitaan yleisten maitten ja suurtilan­omistajien
takavarikkoon julistettujen alueiden takava-rtkkopn
ottamisesta, on Meksiköii sotavirasto ryhtynyt
loimenpiteisiin kaikkien talonpoikien riisumiseksi aseis­taan
viipymättä. Rikkailta maanomistajilta saapuu V '
ranomaisille jatkuvasti vaatimuksia pikaisesta aseistarii­sumisesta.
Kaikilta talonpoikien järjestöiltä ja yhdistyksiltä
sitävastoin lähetetään hallitukselle vastalauseita aseista-riisumismääräyksen
johdosta. Talonpojat valittavat,
että heidä» on mahdoton puolustaa maataan, jos heiltä
riistetään aseensa. Takavarikkoon otetut alueet 'Ituulu-yat
heille lainkin mukaan, multa rpaapohatat helposti
kykenisivät anastamai'an ne väkivalloin takaisin ja pitkä­veteisten
ja suuria kus>^nuksia vaativiei^ oikeudenkäyn­tien
kautta estää köyhemmän väestön saamasta oikeu­denmukaista
kohtelua, r'/--'^:
. löytyy tilanteita, jolloin sydämensä pohjasta rau­haa
rakastavan kansan on Valvottava oikeuksiaan ase kä-dessä.
' •' ' • -
Kiansainyälineh
ressi sotaa vastaan
ll^ansa^nvälinen yuorityölaiskpngre^i on yksimieli-sesti
hyväksynyt seuraavan päätöslauselman:
Elokuun 4 p:nä 1924 Bragissa alkanut kansain­välinen
'vubrityöläisien kongressi on sitä mieltä, ellei
sodan vaaraa ^voida poistaa niin kanan kuirf kansat ei-yät
ole vapautuneet, ja niin kauan kuin kaikkien mai-deri
hallitukset pysyvät kapitalistilnokan käsissä.
^ Kongressi velvoittaa 'kaikkia ' järj^töjä tukemaan-asianomaisten
maiden ja kansainvälinen ammatillisten
järjestöjen toimintaa sotaa vastaan. Kansain^Slinen
vuorityöläiskongressi antaa tbimeenpanevaB komiteari
tehtäväksi laatia suunnitelma Inkvaa toinuntaa yaiien
sodan sattuessa. Jos. jotakin kansaa uhkaat vaara sotä-j
uonittel ij ain tacolta, niin on kansainvälisen sihteeris­tön
heti kutsuöa\-a >oolle kansafmvalinen komitea har­kitsemaan
niUa roimenpiteita, joihin Icansainvafisen
vuorityoläisten hjlon on ^ lohdostä n%dv1tävä.>
Kuohuva Baikal nis selitti, kmnka tueJssa e s f t o t i'
laiflfisa tyoläisiasä on sskonnoninuis
Vardn hyvän kuvan asemasta
Bulgariassa antaa kaHsallidiberaali-en
lehti Nesavissimost,; joka kirjoit'
taa:
cNiin hyvin piiri» koin kunnallis^
vaalien tulokset osoittavat vain yh­den
ainoan seikan, ettei Balgariassa
enää vallitse mikään tnrvaliisanden
ja levollisuuden tila siitä syystä, että
objektiivisesti katsoen hävittäväin
voinmain (edellä nähtiin, mitkä ovat
tosiasiallisesti maan todella hämättä­viä
voimia!) vaikutns ei ainoastaan
ole ollut heikentymättä vaan päin­vastoin
lujittunut. Bulgariassa ele­tään
nyt sotaa, sillä rintamat ovat
järjestetyt uusien veristen taistielu-jen
varalta. Hävittävät ainekset
ovat muodostaneet yhteisrintaman ja
siirtyvät %5kkäykseen. Ja .Jqin kair
kesta huolimatta nähdään heidän
loistava vaalimenestyksensä, niini
merkitsee se, ettei heidän voimansa
ja vaikutusvaltansa ole lainkaan
murtuneet. Tällä haav^^a ei Bulga­riassa
koeta taistelua eri poKittisteri
ryhmittelyjen välillä, vaan taistelua
voitosta kahden jyrkästi toisistaan
eroavan virtauksen välillä, voitosta
kahden eri valtiohalUnnan metoodin
välillä. Virtaukset, jotka 'tulkitse­vat
bolshevistisia Jijat^ksia, ovat to­siasiassa
toteiittaneet yhteisrinta­man.
Eri-^virtausten kannustamina
t'a"a' 'n^. Siivottom'^^a^s^ta terrorista rh^u^o^-lja,n. äs.t aa valt.a ,' ovat he unohtanee.t
ajatuseroavaisuutensa ja astuvat nyt
suljetuin rivein yhtä ja samaa pää­määrää:
nykyisen vallan tuhoamista
kohti.> ' . ^ . '
Bulgariassa on lyhyenä itsenäisyys
kantena ollat monia taantamnkselli-siahaBituksia
mutta nykyiseen rie­huvaan
taantumukseen nähden on
entinen ollut vaan lasten leikkiä.
Sitten kun Zankow nousi Bulgarian
sosialidemokraattien avu«''« valtaan,
on työtätekeviltä talonpojilta nis-tetty
kaikki oikeudet. Samaan aikaan
on maan taloudellinen asema suunnat
tomasti huonontunt. Vahiutta on pu­donnut
40 prosenttia, setelimäärä l i ­sääntynyt
500 miljoonalla, y§ltio-biidgetti
kohonnut 5 miljaardista
7 miljaardiin; Välilliset verot ovat
kohonneet 2 miljaardista kolmeen,
maanviljelys rappeutunut ja viljelty
alue vähentynyt' Vö prosentilla. Er
linkustannkset ovat kohonneet 50
prosentilla; työpalkat laskeneet 20—
40 prosentilla. 80 prosenttia teolli-suuslaitoksiatia
on poistanut 8 tunti­sen
työpäiväni Mutta sensijaan ovat
pankit saaUstaneet jättivoittoja 30
—^^165 prosenttiin. Samo?-- on Zanko-win
hallitus luonut joka taholle ulko­poliittista
jännitystä. Suojellakseen
itseään ärsyttämiltään -naapureilta
koettaa Bulgarian valkoinen valta
pysyä ententen suosiossa työntämäl­lä
ententenkapitaalill* ->aan luon­nonrikkaudet.
Mutta tämä rikollinen peli kastut-taa
vain koko työtätekevän väestön
vihaa maan väkivaltahallitusta koh-
Kuten edelläolevasta porvarisleh-den
kirjoituksesta näkyy, ^on siis
porvarien ja sosialidemokraattien yh­distetyillä
juuriltaankitkemisponnis-tuksilla
ollut aivan toinen tulos kuin
mitä nykyiset vallässolijat odottivat.
Trotski säiapui. Löntooseeii'''syk­syllä
1902, ' karattuaan ' VerHpiens-kista,
ajoi Leiimin luo, koputti niää-räkerrat
ja .Leninin vaimo' ayaä^ci-
•yeri. Trotskilla oli Samarasta "Krä-hisl^
nbvskyn suosituär''' Nafföähdä
Konstantinoyhan; laittaman. aamu­inen
ääressä^ kmoi, mitä hankaluuk'^^
siä on^ lehtien salakuljetuksessa ra­jalla,.;
ja/antjoi psotteita.; Öli/l^yTasrt
Harkdvissje,!. Pultavassa '-ja, Kijeviss^
sekä^kertoi: iriidfirt r^järjestöjen - tilas-^
ta.,.;, ; ,;.':,^.,; :[ y^:::^:''}'
• lideiifee^ vuonna oli perustettÄ"
."Isiara''' (Kipinä), jota painettiin
{Lontoossa.'." Toimitukseen' kuuluivat
f Työn vapausryhinän'' Veteraanit:;
Plehanbv, Akselrod ja Vera Sassu-
.litsh (neljäs, Leo Deutsch, öli ta­loudenhoitaja)
,' sekä Venäjältäytiiti
leet iiuoret: Leniiii Maiftöv: ja -Pöfci
ressov, :Se^ lehti erisi l^eriran kokosi
Venäjän marxilaistit proletaärii ja
lukumiehet yli' J maan ulottuvaan
toimintaan. Sen / leyittämiskoneistö
oli puolueen" alkurunko. { Historia
toteutti lehden • tunriuilauseeh: «Ki­pinästä
tuli syttyy:'' ^ N : , '
Trotski sanoo olleensa "aivan
maaiainen"^ ja Leniri kuljej^
t^, ympäriinsä ijäytelieri ; j^iitöon
nähtävyykaiä. I*uhui' "niistä'* —-
porvareista — ja niiden laitoksil­ta
niinicuin/. my5hemmin\isaksalaia;es.
ta tykistöstä tai Tiariskan. ieritoko-neista:
niillä on. ja rie osaavat —
yiholliset! '"Siistäjälubkah ; näkymä­tön
varjo ikäänkuin sumensi hänen
silmissään inhimillisen kulttuurin."
. Lenin tiedusteli» riiitä toverit Ve­näjällä
ajattelivat Berristeinin revi-sionismista.
Trotski kehuu luke­neensa
_ B:n kirjan ja Kautskyn
vastauksen Moskovan vankilassa ja
sitten karkotuspaikalla. Kukaan
marxilaisista ei puolustanut Bern-steiniä.
Ljenalle; oli saatu «Iskran»,
ensim. numerot. Mielenkiinnolla oli
luettu Bogdanoyin filosofisia kirjo­ja.
Leilin kertoi PleHanovin ^sano­neen,
että B:n historiallinen luon-nonkatsomus
ei ole materialisti­nen.
Vankilassa ja karkotuspaikal-la
oli sakilla luettu Leninin kirjaa
"Kapitalismin kehitys Venäjällä
ja ihmetelty sen runsasta tilasto-ainehistoa.
Lenin lansui vaatimatto­masti,
ettei sitä oltu äkkiä kokoon
saatukaan.
.. Trotski jäi joksikin aikaa Lontoo­seen
ja kirjott€li"Iskraan^ Hän
huomassi, että Leninin ja "van­hain"
välillä oli erimielisyyttä.
Lenin tahtoi ^pohjelmassa jyrkästi
osotettavaksi kapitalismin kehitys­suunta,
tuotanriöh kesidtys, /v^Ui-kerrosten
tuhontuminen, inpkkaero-trflcsen
; jyrkkeneminen, ' Plehianov
taas tahtoi käsitellä = noita • iasioita
varovammin ehdollisesti. Plehanov
olildn ylimielisessä äänilajissa ar­vostellut
Leninin ehdotusta ohjel­maksi,
mikä ei tätä suinlcaan säi­kähtänyt.
Vera Sassnlitsh, joka. ko­etti
välittää.^ sanrf LramiBe^
)?e (P.) on vinttaoliaj :^TiauHnH^
haukkuu ja hdttää, nrotta 'te otet-te
bulldoggi; teillä* on SOTmanDte."
— lejjinBlä « oUnt syytä lottaa^
pahakseen vertausta. '
•' Vera -Sassulitshilla:; ja 'Mbrtovilla
oli taipumusta yksilöllisen terrorin
kannattamiseen, ja kun Lenin ol­lessa
matkalla maritereelle, tuli'sa-
'ifä - Vilnan raippatapauksesta,'; kijc="
jpittivat he siinä. hengessä. Kiin
Lenin sai. lehden, lausui hän: " E n -
simäinen askel sosialisti-kumou^el-listen.
edessä- taipumisen tiellä."
U>Trotski sanpo" huomai^ttan^ensa
sekottmmt komonkiyflfrootegn, n i p .
puen vanhoillirigta tavoista ja en^
najdcolnnloista^ Trotski hnomaot-taa,
^ttä Majrkov eli aivan erillSän
E n g ^ n i n ..^^vä^nliikkeestä, motts
Lenki Sextnai sitä tarkasti.
Lenin ja vaimonsa äitineen eli­vät
enemmän knin vaatimattomastL
Kirkosta tultua syötiin hyvin yksin­kertainen
ateria keittiössä. Jnotiin
teetä ja jatelti|n floisestL
"Iskra" päätettiin siirtää Gene­ven,
jossa oli elonta . halvempi,
Vastahakoisesti, suostm - Lenin äi-.
hem Parisissa' piti hän Venäjältä
karicotettujen professorien. korkea­koulussa
kolme luentoa maakysy-myksestä.
*- \
Heti alussa selitti: hän,^ että
mandlaisaus: on' vallankumouksellis­ta
teoriaa, siis jo olemukseltaan
väittelevää. Mutta tämä ei ole ris^
tiriidassa sen tieteellisyyden kans­sa.
Lnennot olivat kuitenkin talou­dellisen
teorian rajoissa,. mutta. nii­den
jälkeeti hän täydelle^ salille toi­sessa
paikassa piti paheen, j o i ^ ve­ti
käytännölliset johtopäätökset
Sitten meni fiskran'' ryhmä kahvi­laan
hyvillä mielin, kun oli o i ^ in
onnistunut ilta jä rahaakin saatu
lähes 100 fr.
Tällaisteri poheitteri edellä, joissa
oli esiinnyttävä muille kuin "puul­le".
Lenin -öli jännittynyt , Mutta
ulkonaisesti esiintyi hän -varmasti,'
puhui vakaumuksella \ ja nopeasti,
ohen pikakirJurien kauhistus: ;-Knn
hän tunsir että kuulijakunnalle ön
tarpeen juuri se, jota hän esittää,
kävi hänen kielensä: erikoisen'' elsu'
vaksi ja-valeuuttavaksi. Se ei ol­lut
puhujataitö; vaan jotain enem­män.
Eräät herjat '(Vandervelde),
parlämenti[ssä köuluuntuheet, pitä­vät
kernaasti juUaipuheita.. Lenin
kärsi sellaisista^^ Selvin' ia. vakuut­tavin
oli hän käsitellesa^ri^ poliit­tisia
riitakysymyksiä, -pim-haat' oli­vat,"
ehkä/ hänen p^feensa-K^
komiteassa lökäicuun' välliankumouk-'
sen-jedeiiä. v'^V'
leliisesti .Leiiin haastatteli' puoluej
kokojukseen : iieoS) .;' \'Veriäjäl^
tuUeita kolmea' työmiestä —
v<)itti ne puplelleem nviöri
(äuoinalairien) Shottoani; taj^
ja harkitseva, tullessaan' Lerilniri
luota lausui hän: "kylläpä xhäneh
silmänsä loistavat; ; ihan läpi kät-ankarine
tehtävineen, julmiiie
taisteluineen ja lukemattomine uh-soo.".
reineen. Känen epäluuloisu-jtensa
Pnoluekqlc^jjJrae^a.Qliya^ tarkkuutta.
le aatteelliset v a r u c t e J t T ^ ^
koneiston. iäjfeRg.'
Hänellä olivat johtajaoa,-^ •
det .sekä jc^tajaksi STS^
i a ' käytännölSJ'*,^^^'
ön liian ^ i m a l k a L ^ L ^ ^ ,
f t ö . h ä n e i m o U p ä ä i n ä ^ ^ ^ '
PoUisesta p ä ä m ä S S ^ : ^ ^^
»estä.:väattömästä:7oudSL^
lankumousta ja taata rin?^
etto_tassä peruskysymyksessäl^
neUa. "oppilaalla". e n ^ u „ ^ ' ^
taan- opittavaa opettajalta.
ovilta. Vieläpä .huoma?
odottava, epäilevä opettaja ^
- ^ V ö t ä , a u k t o S e e t S r ^:
rortb hänestä nuorempia t y Ö B t »^
iöig^Sntä johtui h ä n e ^ K ^
fensa^imtenjcjtavan lehden toiini-tus
pantaisun kokoon. '
• .Toisessa puoluekokoukseen,
C19031 vallotti Lenin P l e h ^ ^:
mutta-se ei kestänyt Samalla mL*
^etti hän Martovin-^ainiaaksi. Kua
Aksebod moitti Plehanovia Lenj.»
nin mukana menemisiä, vastasi hän-
"Sellaisesta taikinasta tehdään ro^
bespierrejä." (R. oli Ranskan val­lankumouksen
huippukohdan johtE-jai
lahjomaton jaköbUni P. oli
lausunut vertauksen, että Venäjää
vallankumouksessa voi ssiintji «p-
PQrtuiiistiset girondistit ja mrxi.
lainen vuori. Hän jTitteli useita,
kertoja lähestyä vuorta, mutta kun
vallankumous tuU, tapasi se hänet
syvällä gironden suossa.) i
Mutta hajaannus ei koskenut yk­sin
Plehanovia. Se että "Iskran"
sakki meni kahtia, aivan odottamat­ta,
merkitsee, että yielä olivat asiat
loppiiun asti selvittämättä. Historial­linen
puolue vasta puhkasi luko-mies-
radikalismin kuoren. Venäläi­sessä
opiskelevassa nuorissa oii
silloin " ^ h y a veto marxilaisuuteea
päin. Mutta suurin osa tulokkaista
oli epävakaista ainesta.
."Iskra" kokosi myös sankarilli­sia
! työläisiä. Niistä ja lukumiKten
parhaista, "Iskra" kokosi jaka3\'at-ydinjoukon.
Sen täytyi tehdä ero
pppprtariismista, joka oli esiintynyt
"ekonomismina" ja nyt tunkeutui
clslfi:an> joukkoon. Itse sen toimi­tuksessa,
sanoo Trotski, edusti Le­nin,
yksin huomispäivää, joka odot­t
i
.iininille,.että,'tämän"'pääkirj^^^^^^^ '"^•«'^^.p että Lenin puoluekokoukses-aissä
"Iskrassa" tapasi joskiis- sä- olisi oleva Ke Juskornrfean a^^^ ^^^^^ päättävän a.keiee.n
nan "minä", vaikka kirjotuksessa Lenin huomautti;' etta-Venajalta-.ka-:^'.,,^,^^^
ei ollut mitään nimimerkkiä. Le­nin
ei nähnyt siinä mitään^jnerkil-listä.
Trotski arvelee sen olleen
[jonkinlaista 'omain kirjotustensa
[erottamista Leninin puolelta toisis­ta,
joihin hän ei täysin'luottanut.
«Siinä oli jo pienoismuodossa se it­sepäinen,
sitkeä, kaikkea ehdolli­suutta
halveksiva, muotoseikoista
piittaamaton' päämäärään pyrkimys,
joka on Lenin-johtajan 'peruspiir-
;Ennen puoluekokousta; leimahteli
jo-väittelyitä Leninin ja Martovin
kesken katumietenosotuksista, tar-kemmin
sanoen: aseellisesta*^ taiste­lusta
poliisia vastaan^ Lenin ieli(-
ti: on tuotava pieniä aseellisia ryh­miä/
on opetettava työläistaistelijoi­ta
ottelemaan poliisin^'kanssa. Mur^^
tov vastusteli;' oli sitä mieltä, että
suuria .mielenosotuksia olisi suojel­tava,
mutta ei muodostettava erikoi­sia
ryhmiä.
Pakolaiselämässä syntyy helposti
pitkiä riitoja, hajanaisia keskuste­luja,
joutavaa juttuamista' ja juo­ruja.
Martov oli sellaiseen harras.
Lenin,ei. "Tämä valtava vallanku^
mouksen koneenkäyttäjä piti sekä
politiikassa että myös teoreettisissa
teoksissa, filosofiaa käsitellessään,
ja vieraita kieliä opetellessaan ja
keskustellessaan ihmisten kanssa a-lituiseen
mielessään yhä asiaa;
päämäärää. Mutta se ei tehnyt
hänen persoonallisuuttaan ahtaaksi,
lahkolaiseksi, päinvastoin, kokemuk­sen
kasvaessa ja toimiaan laajetes­sa
se kasvoi ja rikastui." ^
Leninistä ja liartovista" aritaä'
Trotski seuraavan kuvauksen. ' Mar^
tov eli enemmän tämän päivän elä­mää,
suoritti jokapäiväistä lehtityö­tä,
väittelyä, uutisia, keskusteluja.
Hänellä oli loppumattomasti päähän­pistoja,
loistavia väitteitä ja ehdo­tuksia,
jotka usein itse pian unohti.
Lenin otti vain mitä millpinkin tar-
•vitsi Hän tähtäsi tämän päivän
työstähuomiseen. Marto'vin ke­veille
aatoksille hän usein pudisti
päätään. .Eri valtiollisia suuntia^ei
silloin selvästi Jlmennyt, inutta jä-lestäpäin
aatelien löytää kyllä: suun-taeron
alkutuotteita. Puolu'ekoko-pksen
jälkeen (1903) jakautuivat
iskralaiseen koviin V (Lenin) j a pelh-meisim
(Martov), kuten silloin sa­nottiin."
Erotus näkjd otteessa, val­miudessa'mennä
päähän asti.
. . . , . X 1, 1 • 1. 1 v i e - Plehanov epäluotettavana vasius- {
sin on huom> johta^ '»^^olaista leh- ^^^^^^ ^^^^ toimittajat vastus-teä:
Silloisissa oloissa piti han par­haana,
ett» lehden väki olisi Joh­tava
keskus.
K. K : n kooptatsioni^ta, (itsensä
täydentämispikeudesta^ ^ 'keskustel­tiin
silloin paljon. Nuoriso 'vaati
poiskutsuoikeutta, ""kielteistä' k|{p'p-tatsiönia"."
Lenin n.auröi: Koetta-kkapa
sovellut^ sitä Iskran toi-mitnkseen!
Toimituskysymys oli >äynyt vai­keaksi.
Lenin koetti saada ..^van­hat"
vähemmistöön ' Ja suunnitteli
monia keinoja, m.' m. tah6>i'kutsua
Trotskin seitsemänneksi .toimituk-r
seen.V Hän ottikin osaa, 'joihinkin
kokouksiin. Erään kokouksen: jäl­keen
Vera Sassulitsh moitiskeli toi­sia
siitä, että iskevät liiakii- libe­raaleja.
Nytkin Struve. "Osvobosh-denie"
lehdessä .asettaa liberaaleil­le
esimerkiksi Jaureairi ja selittää,
etiiei pidg, erota sosialisteista,^ Käy
niin kehnosti kuin Saksan liberaa­lien.
Lenin seisoi poislähdössä, ol­kihattu
päässä. Sanoi:/ Sitä enem­män
niitä on iskettävä.
; —^ Juuri niin,^sanoi>Lenin, Struve
opettaa>^\^enäjän liberaaleja: ei
pidä sosialisteja\ vastaan käyttää
törkeitä saksalaisia tapojrf, yaan hie­nompia
ranskalaisia. On lähestyt­tävä,
petkutettava, turmeltavff ^ ne,
niin kuin. Ranskan vasemmistolaiset
radikaalit tekevät pelaten jaures-milla.
Lopuksi ^selvittelee Trotski käsi-tystääUi
kninka Leninistä, tänä ai­kana
kehittyi määrätietoinen johr
taja. Hän tuli ulkomaille 30 ikäi­senä.
Venäjällä» oli ollut ylloppaas
ja sosialistissa ryihmissä ensimäinen.
Hänellä oli hyvä teoreettinen pe­rusta
ja paljon poliittista, käytän­nöllistä
kpkemusta. Ulkomaillii jou­tui
liän yhteistyöhön. Venäjän
marrilaistiuden tienrMvaajain kans-tajina
— tarvittiin aivan erikoista,
uskoa asiaansa ja voimiinsa. Sen
sai. hän yhteistyön kokeessa "opet­tajain"
^ kanssa. Tarvittiin valtava
pääpiäärän ja tehtäväin tietoisuus
sillä joka alkoi tuollaisen työn ja
vei- sen päähän. cÄlä jännitä, nila
jousta — kätkee", huudettiin joka
taholta. • Mutta Lenin oli sen joka
kohdan tutkinat ja vastasi: Ei kat­kea.
Se on tehty proletaarisesta ai­neesta,
mutta puoluejännettä pitää
vielä ku-istää, sillä painava nuoli
on-lennätettävä kauas. mrm mm
Voimisteluteknillinen
kirje eräälle nuorelle
^ esivoimistelijalle
(Suomennos Sveitsin työväen urheJ-lulöhdestä.)
Millainen ihanneihminen, nuorir
sonohjaajan käsitykseni mukaan tu­lee
olla, tästä lupasin minä smolle'
kirjoittaa. Nyt täytän minä taman
lupaukseni,, mutta samalla huoroan-tan*
että minä sydämestäni paljoi»
mieluummin suutasuuksm puhuju |
kanssksi tästä aiheesta. Tiedäthän,
että "ihmispuheessa on oma soin-
- - • - kirjoitet­tunsa
ja täyteläisyytensä
täun verraten" ja että keskmai-^
sillä keskusteluilla ja väitteljnl^ •
pimme paljon paremmin 3 ^ " ! ,
niääntoig^mme. Kun _kerte
ei-voi niin tapahtua,; nnn
mink: yrittää :tässä^ ^ ^ ^ ^ ^
littää smuUe parhaimpam ^nrnK^
ajatuksiani ^ja k o k e r n u k s i a n i ^ ^ ^
^.aa^istmi y p p i k a j u n a s s a ^ ,
la Ä; : S v e i t sm Baseliin a f l ^ , ;
sveitsiläisten/ voimistelijato.^^^^
iraiden loistava teoreetikko oli temme kutsusta antaa^fi«u^^
sa. - -
Plehanov.. Aksefrod käsitteli tak­tiikan
kysymyksiä. Vera Sassulitsh'-
in kautta oli pidetty-yhteyttä Eng­lannin
kanssa, ilutta .heiltä puut­tui
Venäjän käytannSil elaTOä.ym-mar1amyst5.
Lemnin ^varma itseluot­tamus
loukkasi Keitä. "Kuinka hän
Tohkerii", puhelivat ;h*e hänestä puo-luekokuksen
jälkeen. '
Mutt^he olivat, nuo "vanhat",ol-leet
ulkoEBa^ Jo äÖ ryttbtta.>;Hdl-le
olivat lehdet (Iskra";;Ja:^'Sarja")
Eräänä snnÄontaina meni Trotski etupääsä Idrjallista toimiskeliia^ Le-
Leninin kanssa sbaalistisfeen kärk-'niniUe n
koon. Jossa vdsattäinvallankumouk-'sen toiminn.an ^välineitä. Hän tnnsjVsanon
sellisia virsiä ja "anstraanälmnen Idr- sen läheslyvan käytännössä. Se oU män smndausen
ta ja .opastusta heidän n
nuorisovoimistelukursseiUaan.)
,NuorisoohJaaJasta ^^,^1.^,
ni. tarkoita^ ^^"^ .''^^'J^^^Z,^
niitä, jotka aktii^isestl
työskentelevät nuorison _hyv^^^,
"nuorisona" ""^ikin b»»*
itäiset lapset, nuoret,
lunkäyntinsä jo' ropettaneetfan.^^^
päässä ajattelen Se»
son ruumuUista ^^''^^ näe-lisäksi
Ja sentakia ^ \ ^ t us
lessäni nuOTSon henkinen ^
iaraielenjalostaminen. tj.
ä heti alunpenj^
mene