Vapaus, September 11, 1924

              Torstaina, arysk. IJiiu —llmr*» Sept IIIIL. im
c^vs£i-2. Amerikassa j a Engian-
- ^ ö r i t e t u t tutkimukset osoit-
'ena varsin suuri osa teolU-sattuneita
tapaturmia joh-f
! a^Tkologisista syistä, B. o, työn-virheellisestä
suhtautumi-
2 s j o h o n k i n työssä ilmenevään
^ ' ^ ' ' n ihmisessä havaittavien o-
\,;:_ai=uuksien selvittämiseni, jotka
a^r T.näturmalle alttiiksi, on
K T n a "tilaston avulla määrätä aat-
Z^e^ien tapaturmien j a erilaisten
^^•r.ic^en keskinäinen suhde sekä
^5sä 'suoritettujen tutkimusten tai
Ltaavien laboratonkokeiden nojal­la
osoinaa seUäisia muutoksia, j o i -
" , 5 'voidaan olettaa lisäävän tapa-ijrmien
lukuisuutta.
Otaksuttavaa on, että puuttuva
tarkkaavaisuus, lihasten liikkeiden
Uono valvonta sekä vailUnaSnen a r -
Tostelo- ja assosiatsionikyky aihe-attevat
tapaturmia.; Koska väsy­mys
suuresti heikontaa yllä mai-
EittBJa toimintoja, on arveltu sen
olevan teollisuudessa sattuneiden t a -
paturraien huomattavimpia syitä.
lehyn ja Kentin suorittamat: labo-ratorikokeet
ovat osoittaneet, kuin-vähentää
*.^kä. huomio-ka
väsymys
kykyä että taitoa toimia tarvitta­essa
nopeasti, minkä johdpsta- tä­mä
teoria on saanut kannatusta.
Ijsäksi sitä on vahvistanut e r i t e ­ollisuudenhaarojen
tarkastelu. S i ­ten
on esim. Vernon osoittanut, et­tä
tapaturmien lukuisuus on aikayk­sikköä
kohden suurempi pitkän kuin
lyhyen työpäivän vallitessa, mikä
muuten selvisi jo Frankin ammat­tientarkastajien
vuonna 1895 teke­mistä
tutkimuksista.
Vertailemalla tapaturniien lukui­suutta
ja työmäärää voidaan t a r -
Icasta^ työnteon nopeuden vaikutus­ta
tapaturmavaaraan. Näiden tut­kimusten
tulokset näyttävät .viit-taaTOn
siihen, että tapaurmavaara
suurentuu työskenneltäessä liian no­peasti,
jolloin työntekijän täytyy
toimia kohtuullista kiivaammassa
tahdissa. Sama on asianlaita myös
kovin hitaassa työssä, jossa niin
hyvin tarkkaavaisuus kuin nopean
ja tarkoituksenmukaisen, toimimisen
kyky näyttää heikontuvan. Sen o-hessa
on mainittava eräs Muscion
suorittama laboratoriotutkimus, jo­ka
osoittaa, etta liikkeen ollessa h i ­dasta
kyky toimia oikealla tavalla
aluksi suurentuu nopeutta! lisättä-
IteoUisesaa maassa n ä y t t ä y t yy
i Jussi -Kyntömies tiseamman kau­punkilaisen
silmään aivan isamallai.
seita kuin näyttäytji giraöi Josä
KyntSmiehen silmään nählessääh-kun
nopeutta lisätään määrätyn r a j a n cHitto>, tokasi Jussi, ctuollaistä
y l L — Työpaikan valaistus vaikut- eläintä ei ole olemassakaan !> M u t -
taa myös tapatunnien lukuisuuteen, ta siinäpä se vain on tämä eris-
Keinotekoista valaistusta käytettä- tetty, yksilöUisesti työskentelevä pie-essä
on täQiä suorempi kuin p ä i - ' f » r m ; «nrs
;ränvaIossa.^ Vernon vertasi vuoden
e r i . neljännekäen kuluessa sattu­neiden
tapatnrmcin lukua j a huo­masi,
että niitä o l i melkoista enem­män
ensimmäisel^ j a viimeisellä
neljäimeksellä eU piemeänä vuoden­aikana,
jolloin työpaikoissa on kei­notekoinen^
valaistus, k u i n toisella ja
kolmannella neljänneksellä. — £ -
delleen on työpaikoissa vallitseva
limpötila määrätyssä suhteessa ta­paturmien
lukuisuuteen. Tutkies­saan
englantilaisia ampumatarveteh-t
a i t a Verhon havaitsi ' tapaturmia
sattuneen vähimmin, milloin läm­pötila
oli 19.7 sat. C. — Voimak­kaat
ääni- j a valovaikutteet ovat
.samaten \ usein tapaturmien, syynä,
ne • k u n voivat tehdä suhtautumisen
työn yksityi^ohtiin hitaammaksi
t a i epätarkaksL
. Kyky toimia työssä tarkasti riip­puu,
kuten luonnollista, myös siitä,
miten työhönsä harjaantunut asi­anomainen
on. Tottumus tekee
liikkeet tutuiksi j a automaattisiksi,
j o s ta aiheutuu, että he voidaan suo­r
i t t a a ilman' tahdon ponnistusta.
Näin j ollen . harjaantumisaika oh e-päsuorassa
suhteessa (tapaturmien
lukuisuuteen. Tämä ilmenee sel­västi
Muscion tutkimuksissa, jois­sa
tapaturmat, on ryhmitetty tyH^-
tekijäin palvelusajan mukaan. L i ­sävahvistusta
saivat nämä tutki­mukset
eräästä Amerikan Yhdys­valloissa
laaditusta tilastosta, jos-aa
vertailtiin. tapaturmien lukui­suutta
nousu- j a laskukauden val­litessa.
Nousukauden alkaessa, jol­loin
uusia työntekijöitä otettiin run­saasti
palvelukseen, suurentui tapa­turmien
lukii tuotantoyksikköä koh­den.
•: • , •
Tärkeimmät keinot teollisuudessa
sattuneiden tapaturmien vähentämi­seksi
ovat näin ollen väsymyksen
poistaminen s6kä työpaikkojen ulko­naisten
olosuhteiden saattaminen
edullisiksi, valaisemalla tjTshuoneet
hyvin, pitämällä ne. sopivan lämpöir
sinä j a poistamalla häiritsevät sei­kat;
edelleen tulee pätevän henki­lön
antaa ohjausta työntekijöille,
j a häitä palvelukseen otiettaessa on
pidettävä silmällä, että heidän psyy-k
i l l i n en ja fyysillinfen' kykynsä so-essä,
mutta sitten asteettain vähenei.l pii^, kysyniykSessä olevaan työhön.
. Höyryn aikakauden jälkeen; olem­me
siirtyneet sähkön aikakauteen.
Alinomaa perustetaan suuria sähkö-voimakeskuksia,
: joista ahnetaan
sähkövirtaa laajolle. ympäristöille.
Äskettäin oli Lontoossa "koplia säh-kötälöuden
maailmankonferenssi,
jossa keskusteltiin sähkötaloudellises-ta
kehityksestä j a eri maissa laadi­tuista
uusista suunnitelmista tällä
, alalla. '.^ --[:••:••-••''' :,-'v'' •
Ensi sijassa ovat Venäjä j a b r i t ­tiläiset
valtiomaat mainittavat niistä
suurista suunnitejmista, joita niissä
on tehty sähkövoimalähtertten lisää­miseksi.
Englannin hallitus tulee
lähimmässä tulevaisuudessa esittä-
Jnään parlamentille .ehdotuksen saar­ten
voimakeskusten perustamisetta,
joiden tarkoituksena oh varustaa te­ollisuuslaitokset
halvalla sähkövoi­malla,
sekä voimalaitosten yhdenkal-taistuttamisesta.
Nykyään on E n g ­lannissa
noin 600 yksityistä sähkö­laitosta.
Viimeisten 18 kuukauden
aikana on siellä kiinnitettjf noin 100
miljoonaa puntaa uusien sähkölai­tosten
perustamiseen. Suuria edistys­askeleita
on tehty myös Saksassa;
Ruotsissa, -ItaBassa, Ranskassa, Nor*
jassa, Sveitsissä j a Hollannissa.
Saksassa on ^sodah jälkeen huo­mattavissa
suuremhtoih^n Kehitys;
Voimalaitokset ovat • Vuodesta 19 is
lähtien vuoteen 1922 asti lisäänty­neet
75 prosentilla, j a kehittävät
ne nykyään 1,584,000 kilott-attla
896,000 kilovatiii sijaan V ; 191.^.
T(iela huomattavampi on kehitys vir­ran
voimassa, jpka on kohonnut 2 % -
^ertaiseksi. . .
'.Voiman synnyttäjänä on edelleen-os
ki^hiilellä,etusija. Sen osuus
falisenä aikana" vähentynyt 62 pro­sentista
53 prosenttiin; synnytettyyn
yoimamäärään verraten o i i s en osuus
^ k e n u t sanotulla, ajalla^ 63;sta
•««aan prosenttiin. Tämäii muutok-on
aiheuttanut suurten köski-saisalaisten
voima-asemien rakenta­j
i e n , jotka, käyttävät. Wdcohiilta'
kehittämiseen. Rnricohiilien
ITJ ^'''»"aJaitoksissa^.on kasvanut
-"•sta a6;een prosenttiin, mutta
J a t t a n a synnytetyn virran 'mää-
23:sta 41:een prosenttiin. E r i t -
«» suuressa määrässä l>n vettä
arkoina ruvettu käyttämään säh
g^iman kehittämisessä,- Sen keMt-'
virran voima on kasvanut
«i.OöO kilovatista' 272,000' filövät-t
i i n , j a jos otamme huomioon virran
määrän,. 260 miljaardista kilovatti-tunnista
700 miljaardiin. * Tämän
Jälkeen ovat kuitenkin baijerilaiset
Walchenseen" j a keski-Isarn sähkö­laitokset*
valmistuneet. , Tämän kaut­ta
kohoaa huomattavasti vesivoiman
osuus virran kehityksessä, jo'£a v.
1922 teki v a i n 9.7 pros. (vähemmän
kuin V . 1913). •
onues
Mikä o n farmari? Mitä tulee far­mari
tekemään? Nämä ovat kysy­myksiä,
joihin jokaisen kaupunki-työläisen
pitäisi kyetä vastaamaan.
Te tiedätte yhtä hyvin kuin m i ­näkin,
että maitopullo ei kasva por­tailla.
Te kuitenkin syytätte Jussi
•Kjmtömiestä sen korkean hinnan
takia isen sijaan että menisitte tapaa­maan
häntä. puolitiessä, rautaiease-malla,
josta «raakaa» maitoa lähete­tään..
Se on myöskin se sama paik­ka,
jossa. välikäsi tatttuu asiaan ja
nylkee teitä j a farmaria. Farmari
öiyy maitoa tappiolla j a välikäsi myy
teille runsaalla liikevoitolla. Se
meidät menemään jä tulemaan saa.
Jos te lainkaan ajattelette farma­ria,
voitte mahdollisesti olla samaa
mieltä tavallisen tuplajuulaisen kans­sa,
joka hylkää farmarin itsetyyty-väisellä
tietämättömyydellä: «Hän
on gikkuporvari, hitto vieköön! K u n
me saamme työläisten hallitukiJen,
on Mr. Kyntömiehen tultava mu­kaan.
» Pikku Erehdys tuossa lau­seessa
on sanassa <kun.> Asia on
«n kuitenkin vuosien 1013 j a 1922 näet niin, että te ette tule pääse-mään
eroon riistäjistänne ilman tä­män
; «pikkuporvarin»; farmarin,
täyttä tukea. Ettekä tule pitä-määnkään
voittoa, jos saisittekin —
sitä työläisten hallitusta t a i j o t a k in
muuta pienempää ; varvasotetta k a ­pitalistisesta
järjestelmästä ilmap tä­män
kirotun farmarin jatkuvaa t u ­kea.
'• iTä -edelleen: te ett> tule saa­maan
hänen kapnattistaan, . elletce
tunne häntä j a hänen pulmiaan j a
asetu hänen rinnalleen' yhteisellä
maaperällä.
No niin — - J u s s i Kyntömies k u u ­luu
maailman talonpoikain joukkoon.
Hänellä' on se tyypillinen 'maahenM,
mikä merkitsee yleistä intohimoa
maahan. Korkealle kehittyneessä
ni farmi, mikä koettia pitää yllä
yksilöllistä tuotantoa maailman kes-kittyneimmässä
teollisuusyhteiskun­nassa.
Se selittää paljon: Ensiksi hänen
pyskologiansä j a toiseksi hänen taan­tumuksellisuutensa.
Hänen yksilöi,
linen järjestelmänsä on kulkenut
kulkunsa. Se on vararikossa, s.t.s.
rahallisesti vararikossa vanhan, rak­kaan
kapitalistisen järjestelmän sään
töjen mukaan. E i enää maallakaan
yksiöllisyys voi kauemmin kilpail-la
korkealle kehittyneitten teollisuuk­sien
kanssa. Kapitalismr on lopulta­k
i n tappanut sen hanhen, joka ei
ainoastaan muninut sille kultaisia
munia, mutta joka oli rintavarus­tuksena
köyhälistöu ja kapitalistien
aatteiden välillä.
On luonnollista, että tämä yksi-löllinen
järjestelmä saavuttaisi r a ­jansa
ensiksi .Amerikassa. Myöskin
on luonnollista, että kapitalismi oB-si
varustautumaton j a kykenemätön
ratkaisemaan tätä maapulmaa. «Far-mipula
» on tosiasiallisesti uuden a i ­kakauden
«jouduttajia» amerikalai-sessa
farmituotannossa. Mihin suun-
^taan se tulee menemään, riippuu
yhtä paljon teistä, kaupunkityöläi-set,
kuin farmareista itsestäänkin.
Teidän on ymmärrettävä, että m i ­tään
muutosta ei ole tapahtunut
maahan eikä muihin tekijöihin näh­den.
Heillä on ollut hyviä sateita,
maa on hedelmällistä, he haluavat
tehdä työtä, hevosenliha on hal­paa,
kaikki «luonnolliset»' tekijät
ovat suotuisia. Amerikalainen far­mari
on maailman tehokkain indivi­dualisti.
Hän :tuottaa: 4.4 kertaa
enemmän kuin italialainen farmari,
2.5 kertaa enemmän kuin englanti-
Iäinen j a 1.5 kertaa enemmän kuin
saksalainen, joka merkitsee toisin
sanoen sitä, että jokainen farmari
j a farmityöläinen Yhdysvalloissa
ruokkii kukin 9 amerikalaista j a 1
europalaisen itsensä ohella. Ja k u i ­tenkin
meiieepä. mihin ' tahansa,
kertovat farmarit minulle, etteivät
he yoi saada kahta j a kahta yhteen-laskemalla
— viideksi.
Heillä oh maksamattomia korko­ja.
Heidän kiinnitysmaksunsa lan­keavat
maksettaviksi. Heidän ko­neistonsa,
.lehmänsä, sikansa j a muu
karjansa on lainojen pantteina.
Muutamissa tapauksissa ovat he o l ­leet
pakotettuja'ottamaan lainoja jo
V. 1935 satoa vastaan, jota ei: vielä
ole kylvettykään. ^ Tolsin sanoen
ovat he vararikossa.
Jussi Kyntömies on viimeinkin he­räämässä
havaitsemaan ne tosiasiat^
jotka kosketat hänen yhteiskunnal­lista
asemaansa, joka on riistetyn
työtätekevän tuottajan asema. V a i -
kutus~"ei hänessäole sama kuin kau-punkityöläisessä.
Hänestä tulee k a ­pinallinen.
Paljon kapiriallisempi
kuin on käupunkityöläineri. Hän
puolustaa mitä toimintaa tahansa,
olkoon niin radikaalista kuin onkin,
niin kauan kuin se antaa hänelle
maata. Sitä mukaa kuin vasara-markkinat
lähenevät, haihtuvat hä­nen
kapitalistiset harhakuvansa. Hän
on jo hoksannut, ettei hän ole pääs­syt
tuosta tuohon. Nyt j u u r i kuun­telee
hän kuinka kapitalistit jutte­levat
hänelle, että hän on «liike-'
mies» j a että toisten liikemiesten
lailla on hänenkin «ylituotannon»
aikoina vähennettävä tuotantoaan
liikkeessään. Ja samaan malliin
huutavat hänen omat. n.s, «johta­jansa
» parempia liikemenettelyjä y h ­teistoiminnassa
farmarin tuöteideu
myynnissä. Kaikki he näyttävät
ihmeellisesti vaikenevan farmarin
tuotannon perustuksesta. Maa j a
se tosiasia, että se e i ole se yksilö,
mutta juuri yksilöllinen- fairmaus-järjestelmä,
joka on vararikossa.
He kiertävät sitä ainoata mahdol­lista
ratkaisua, nimittäin vanhojen
velkojen aktuaalista pois pyyhkimistä
j a yleistä pienten farmien yhdistä­mistä
teollisuusfarmeiksi. Meidän
on puhuttava Jussi Kyntomiehelle
uudesta asiasta: teöllisuusyhteiskun-nan
teollisesta f armauksesta. Mutta
farmäreitten suorittamasta teollises­ta
f armauksesta. Ennen kaildcea ön
meidän taisteltava; sen periaatteen
puolesta, että maa kuuluu työtäte­keville
farmareille; jotka työskente­levät
maalla, että niiltä farmareilta.
jotka yhdistävät kiinnityksessä ole­vat
j a vuokratut farminsa, vapaute­taan
kiinnitys- j a velkakuorman alla
olevat työvälineensä j a karjansa ja
omistavat he maan niin kauan kuin
he ottavat osaa ravintoraaka-aineit-ten
tuotantoon uusien f a r m i - < ^ -
öitten» osakkaina, , ;
E i teidän tarvitse odottaa «ihmis­luonteen
muuttumista.» Taloudelli­nen
puristus on muuttanut satoja
tuhansia jo, eikä ole lainlaan l i i o t -
telua ennustasi, «ttä miljoona t u ­lee
ajetuksi vuokrafarmaukseeh vuo­den
kuluessa. - Huolimatta koko
maan laajuisesta sanomalehlipropa-gandasta^
jolla pyritään myrkyttä­mään
farriiarien mielet #^upnnkityo
Iäisiä vastaan, huolimatta teidän ja
tnplajuulaisten manaamisesta, alkaa
Siira 7
Jussi Kyntömies huomata, että Iän
on työläinen j a , haluaa hän ryhtyä
teidän, kanssanne yhteistoimintaan.
Hän' tulee hialuamaan teidän apuan­ne:
H2n on vÄlmis esittämään san­gen
radikaalisia vaatimuksia, mutta
teidän on ymmärrettävä hänen pyr­kimystään
— se johtaa takaisin
maalle, takaisin ravintotuotantoon.
Te tarvitsette hänen ravintoansa ja
hänen kannatustaan. Saadaksenne
ne: tarttukaa asiaan, auttakaa hän­tä
saamaan oman osansa.
—— .— ^_ j
Mietteitä järjestömme
jäsenille
Nykyisen t i l a n t e e n vallitessa
olisi yksi asia otettava tarkan har-
Idnnan alaiseksi nimittäin millä t a ­valla
puolueen jäsenet henkilökoh­taisesti
suhtautuvat sellaisiin henki­löihin,
jotka koettava,t kallella t a ­valla
saada osastojen jäseniä vainon
alaiseksi j a jotka jossain tapauk­sessa
ovat koettaneet saada osaston
jäseniä vaikenemaan puhumasta sa­naakaan
heidän menneisyydestään
kun on tullut esille heidän hyväk­symisensä
OS. jäseneksi Tuon kaiken
yhteydessä on ollut tapauksia että jot-
^ kut osaston jäsenistä ovat alkaneet te­kemään
^ kaikkensa heidän hyväk­seen
ja saattaniiet toimihenkilöille
kaikienlaisia ikävyyksiä sekä noille
vihamielisille henkilöille tilaisuuden
tekemään toimihenkilöitten tilan­teen
tukalaksi.
Sanottavasti he eivät vielä ole
aikaan saaneet. Vaan olisi ajois­sa
otettava asiat tarkan keskuste­lun
alaiseksi sellaisissa paikoissa,
missä ilmenee osastoissa tuollaisia
epäjärjestyksen tekijöitä,. sillä jos
he saavat suuremman jalansijan on
siitä tulevaisuudessa vielä suurta
haittaa toiminnalle kun kaikenlai­set
' henkilöt pääsevät jäseniksi.
Vaara ei näytä vielä suurelta, vaan
ajoissa olisi se tyystin kitkettävä
pois, ja niin ollen olisi osastojen
katsottava tuot^ asiaa niin pitkäl­le
että ottaisivat selvän millä tar­koituksella
jotkut jäsenet tahto­vat
saadäihukaan sellaisia henkilöi­tä,
jotka ovat käytännöllisesti osot-taneet
teoissaan, ei olevansa haluk­kaita
suostumaan työväenjärjestö­jen
kurin alaiseksi, vaan turvauiu-vat
sellaisiin .toimenpiteisiin - joita
järjestyneet työläiset' eivät hyväk-
.sy. '
Sellainen jäsen, joka tavalla t a ­hi
toisella avustaa sellaisia henki­löitä,
eikö hän ole yhtä suuri syylli­nen
kun sekin joka on laitettu vaan
edelläkävijäksi, ja toinen avusta­maan
jollain salaisilla keinoilla jai
ehkä lopuksi julkisilla, sillä onhan
sitä jo. tapahtunut sellaista ^ vaikka
lievemmässä muodossa. Jos katso­taan
lain "makai^^^^ niin e i ­hän
osastojen ole pakko pitää jäse­ninään
henkilöitä jotka näyttävät
epämieluiselta, sillä. e i loukata ke­nenkään
yksilökunniaa jos että ei
hyväksytä jäsenJBksi tai jo0. epä­mieluisena
tulee erotetuksi eli. muu­ten
oikeutensa menettäneeksi osas­tossa.
Siitä tietääkseni ei voida
nostaa oikeusjuttua ^ k un annetaan
henkilön olla muuten omaan läjään­sä
tunkematta hänen yksilölliseen
elämäänsä, ^ tarkoittaen sitä että
vaikka, sellaifien henkilö haluaisikin
tehdä tuttayuutlia niin ei anna a i ­hetta
»ihen että sellainen henkilö
viihtyisi joukossa. -
Vaan jos annetaan rauhassa jat­kaa
heidän kuljettamistaan kaiken­laisia
hulikaaneja järjestöömme voi­vat
he saada silloin ^ i k a a n jotakin
sellaista mitä emme vielä aaVista-kaan,
ainakin rehelliset työläiset
karttavat silloin järjestöä. Nyt kun
he eivät vielä ole päässeiet aikeis­saan
kovinkaan pitkälle niin olisi
sellaiset hajotnspukarit pantava
niin tiukan kurin alle, että heiltä
loppuisi vouhottelu pois sekä osas­tot
saisivat toimia rauhassa.
A i k a on' uusiintunut j a työväen­liikkeen
vastustajatkin ovat keksi­neet
uusia menettelytapoja, jotka
näyttävät monestikin hyvin viatto­man
näköiseltä kun ei ota j a tutki
niitä mihin ne tähtäävät; Ei se­kään
aina ole täydellinen mitta­puu
jos että henkilö on kauan ol­lut
puolueessa j a joskus näjrtellyt
hyvinkin todellista puoluetoverin o-saa.
Sekin näyttää nykyaikana
pettävän j a on sitä pahempa^ vaan
kun alkaa luisumaan taantumuksen
tielle. Sellaisia esimerkkiä voisi
luetella paljonkin edesmenneiltä
vuosilta kön työväenliikkeen riveis­tä
on tippunut yksi j a toinen jon­nekin
taantumuksen riveihin, eli on
ollut puolueessa j a kbeltoneet kaik­kensa
pysjrttääkseen työväenliik­keen
paikallaan joskaan harvoin
ovat siinä onnistuneet.^
Tällä ei ole mitään tarkoitusta
lonkate ketään yksflöäi vaan olisi
perin tärkeätä jäsenien tarkistaa
joukkojaan j a vasta «en jälestä voi­daan
nähdä onko tämä toiinenpide
tarpeellinen vai dfiS^ vaan voinpa
sanoa että tiukemiri k u r i voisi *tää8-
tää toimihenldlot joutamasta siihen
tilanteeseen' mihin on j o muutamat
joutuneet. — Kurkistelija.
;T:ri H. Qaackenbn^:
• • (
Hannuuliäkiri '
107 CatU>«rtMtt BIk.
1
ii •i FORT W11XIAM. ONTARIO;
i i !
»
»
.A.uki iltasin sopimuksella \
— Phone S. 2334 — 1
tifbot
PALOVAKUUTUKSIA
— j a —
Kiinteimistövälityksiä
Nickel Rmate Bldf.
Phone 936. Sudbary. Ont.
Ruokaa j . Kahvi»
ELGIN LUNCH
12 Elgin St., Sudbury.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
Joha Reipas.
ERICK PIIRAISEN
ParturUiik*—Tupakkakauppa ja Pai
tornuma fliJaitMvat
•7 Lang St, CobaU, Ont, Can
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita.
A FOURNIER,
LIMITED
HENKI, PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
VAKUUTUKSIA
3ALKIE-GILL BLOCK. SUOBURY.
Lainoja hankitaan nopeasti Ja ai.
-lainUU hinnoilla,
Willamette Blvd. Sanitarlum
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen X -
ray j a laboratori tarkastus. Huom.!
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai­sille
j a ihotaudeille.
Dr.. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D.C. D.C.
467 Willamette Blvd. Portland, Ore.
Puhelin Walnut 6747
UUSI V I H T A S A U N A A V A T TU
yleisön käytetäväksi. Auki joka
arkipäivä klo 1—11 yöllä. Naisille
torstaina.
John Mekkonen, omiitaja.
225 Cadillae St. Ford City, Ont.
RDVFif-iUIEItKilN UNJA
Nopea ja mukava laivatie
Suomesta Ruotsin kautta Canadaan
^ Nopeat j a mukavat Ruotsin-Amerikan Linjan hö>Tylaivat sei­laavat
säännöllisesti Gothenburg-ista Halifax'iin. Matka SuomesU
Canadaan voidaan tehdä Ruotsin kautta 10 päivässä.
_ Mainio ruoka, erinomainen puhtaus, j-stävällinen kohtelu ja
Uetoisuus suta että on kaltaistensa seurassa tarjoutuvat «uomalai-sUle
matkustajille mennessään tai tullessaan Amerikasta Ruotain-
Amerikan Lmjan laivoilla.
Ostakaa piletti omaisUlenne tai tuttavillenne Suomesta Cana­daan
Ruotsin-Amerikan LinjaUa j a matkustajanne pääsevät kulke­maan
nopeasti j a nauttimaan matkastaan.
. . . hinnat Helsingistä, Hankoniemestä tai Turusta H a -
Iifaxun tai New Y o r k i i n ovat:
Toiteiaa luokatta $155.00 Ja kolmaaaeua lBoka**a $109.50.
MAHTAVA JOULU-HUVIMATKA
Canadasta Suomeen
Tunnettu höyrylaiva STOCKHOLM lähtee HalifasitU Joalv
kuun 4 p. «uoraan Gothenburciin. Suomeen menevät matku.Ujat
T"*^?'".-*®?'"'"'" " p. Tilatkaa pilettinne nyt. joi aijotte
Ulla huvimatkalla matkusUa.
Tarkempia tietoja saadaksenne kysykää paikallisilta asiamiehiltä tai
SWEDISH AMERICAN LINE
21 Stat» SL, Teraple Buildinc,
NEW YORK, N.Y. DETROIT, MICH.
j . V. KANNASTO,
Boa 69, Sudbury, Ont., Cao.
518 St. Catherine St. W.
MONTREAL, QUE. ,
ERICK J. KORTE,
Port Arthur. Oot., Can.
CANMORE, ALTA.
. Canmoren auomalaiset lakkolaiset
haluavat ilmaista kiitoksensa S a l -
mon Armin j a sen ympäristön to­vereille
siitä hyvästä, että olivat
toimeenpanneet keräyksen meidän
suomalaisten lakkolaisten hyväksi.
Kolehti oli tuottanut $35.00, jonka
summan me jaoimme keskenämme.
Pienikin ayustus on hyvinkin ^ r v e -
t u l l u t ' jo y l i viisi kuukautta lakos­sa
seisoneille perheille.
Niinkuin tiedetään, ei Lewi8in ma­siina
uhraa varojansa lakkolaisten
avustukseen sillä, ne tarvitaan hiili-paroonien
kanssa porsastellessa, jo­ten
tämä 18 piirikin on joutunut
lakkolaisiansa avustamaan ainoas­taan
armopaloilla, jotka eivät voi
olla suuret yli kymmenen tuhatta
käsittävälle joukolle.
' Missähän täällä Albertassa mah­taa
olla sellainen paikka kiiin In-dustrialistin
kirjeenvaihtaja ilmoit­taa.
Sattumalta vilkaisin yllämai­nittua
papera ja huomasin, että sii­nä
sanotaan elonkorjaajien palkan
olevan "sama kuin viime vuonna
|6—$7 päivältä." Täältä oVat lak­kolaiset
käyneet itseään kaupalla
farmareille, miitta eivät ole voi­neet
myydä itseään $3.00 päiväpal­kalla,
joten tuo yllämainittu Alber-tan
paikka on meikäläisille arvoi­t
u s i — Gust Mackife.
o_- —
•'
KARJALAN PAKOLAISTEN KO­TIINPALUU
Venäjän Helsingissä, oleva edusta­jisto
ilmoittaa:
Helsingissä olevassa Venäjän edus­tajistossa
rekisteröityjen. Karjalaan
takaisin iialuayien pakolaisten luku­määrä
nousi heille toistamiseen an­netun
amnestian jälkeen toukokuun
1 p :nä 3,200 henkeen. >«äistä on
2,343 hengelle myönnetty j a 3 7 :M
evätty aranestia. Harkinnan alaise­na
on 820 anomusta; Toukokuun 1
pm jälkeen on rekisteröity 480 Äen-keä.
Norjan-Ainerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
Nopeilla, nykyaikaitilla hoyrylaivoillat
«tavangerfjord Elo. 15, Syytk. 19, Lokak. 18, Marrask. 21.
Bergensfjord Elok. 29, Syysk. 26 Lokak, 29, Jonluk. 5.
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy*
västä hoidosta matkalla j a muutenkin tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin U i New Y o r k i i n : Cabin-luok-ka
$155. ja ylöspäin, III luokka $100.50. Täältä Suomeen III
luokka $110.60. Myymme pilettejä kai
valtoihin, perille asti.
ikkialle Canadaan j a Yhdys-
LäbempiI tietoja j a pilettejä palkalHs-asiamlehllta U h i
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WUtehall St.
New York
REIDAR GJtfLME CO
Seattle, Wash.
919—2 Ave.
Hobe& Co.
319—2 Ave. So.
Minneapolis, Mihn.
J.y. KANNASTO
Liberty BIdg.
Sudbury, Ont.
109 No. Dearborn St
Chicago. UI.
ERICK J . KORTE
Pon Arthur,
OaUrio.
. •f* KaiUdsenjo^^^M
•tta parhaimmat Ja mohipuolitemmat vlrvotusjuomat Thunder Bay
alueelta taa kun tilaa ne International Bottling Worktilta.
Phone 2008 Northi
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
Juokaa Orange ja Lemon
"GOO-GOO" y.m, y . nu
h}rviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme,
osoitteella
Lähettäkää tilauksenne
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM, ONT.
tai puhelimella South 2100.
V. TuomL K. A. Merikallio.
,/ Omistajat.
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N SUOMALAINEN L I H A K A U P P A,
319 Bay S t Puhelin N. 1724.
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, NorJan rasvasilliä, puo­lukoita,
ynn|l kaikkea ruokatavaraa päivän balvimpiin hintoihin.
Hinaat kohtuulliset ja kohtelu kaiulle yhtaUinen.
John Aarnio, Port Arthur, Ont
TEEN KAIKKIA Bäätälalaan kuuluvaa työtä
kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
ja silitys tehdään huolellisesti
K O I V U L A
Asialan & Seppälän S A U N A
Avoinna 4 kertaa viikossas TiisUina, keskiviikkona, perJanUina ia
lauanUina kello 1 j.p.p. kello 12:U vöUä,
Spruce St. Puhelin 1107 Sodbory, Ont
i Lähellä Vapauden konttoria.
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauypaa meillä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan konlnvaa tavaraa,
Huom.! Vaihtaa ja ostaa kaikkia farmttuotteita..
P. N Y L A N D ,
229 Graadwal] Ava. Poft Artbtur» Ootaria,