Vapaus, September 11, 1924

              T V a L A I s I L t A O N ; YmTlBMIJNEN! YKSI TAKgTRf JTt
G«Tieve, — Kansojen liiton yhtey­dessä
toimivan ko-miallista sodan-l^-
piHs.' tutkivan' komissiohin junii
aatamassa raportissa' ajinetaan^lcaa-jneita
kuvauksia niistä tuhotöistä,
jnitä varmasti seuraavan »mahdoUi-
^ ^en sodan puhjetessa pannaan tor-röeen
kemiallisten aineiden avulla.
SeHaise: suuret kaupungit kuin Loh-toc,
Pariisi ja New York voivat jou­taa
kamalan tuhon omaksi ellei kek­sitä
keinoja sotien ehkäiseiniseksi
tulevaisuudessa eri valtojen välillä.
Komissi6nih raporttia ei ole pidet­tävä
minään mielikuvituksen tuot­teena,
vaan kylmiin, tosiasioihin pe-lustuyana
laskelmana; Sen ovat val-
' alistaneet korkeasti oppineet asian-
^ taatijat, niiden joukossa Harvardin
yliopiston professori Carihot; Co>i
lumbian yliopiston professiori Zanet-
Ti, tiedemies Mayer Pariisfeta;Angel
riorencesta; Pfeiffer Breslausta;
Bordet Brysselistä; Madsen KöSpen-laminasta
ja Paterno Koomasta.
Komissioni on päässyt siihen va-iaiimukseen,
että seuraavassa, sodas-i
sa tullaan siviiliväkeä kohtelemaan
yhtä armottomasti kuin itse sotilai*
takin. Suurkaupunkeja tullaan pom­mittamaan
pitkänmatkan tärkeillä . ja
lentokoneilla. Komissioni lans^u a i ;
van oikeutetun epäilyksensä, etjä
ihmiset eivät osaa aavistaakaan,
minkälainen vaara heitä uhkaa. So-
:ilaiden suojaaminen myrkkykaasuja
vastaan tulee seuraavissa sodissa
oleiAaan vaikea tehtävä, mutta sivii­liväestön
suojeleminen näyttää ker­rassaan
mahdottomalta.
On hyvin todennäköistä, että suu­riin
kaupunkeihin tullaan lentoko­neista
pudottelemaan tuhoisain tau­tien
siemeniä, jotka tuhoavat' luo-kohaan
kauijunkien väestöä. Helve-tillise't
keniiajliset aineet tullaan ot-ehkäisemiseksi
^^9^ l^ytäntöön sodankäynnissä,
jKomissionih tekemien tutkimusten
inukaan tehtaat voidaan • muuttaa
kädenkäänteessä valmistamaan tuhoi­na
kemiallisia; aineita. >Se valta, jo­ka
pääsee pisimmälle tuhoisien ke­miallisten
aineiden keksimisessä ja
valmistamisessa, . tulee esiintymään
ratkaisevana voimana seuraavassa so­dassa.
Kaikessa hiljaisuudessa val­mistamille
murhamyrkkyineen . se
voi odottamatta hyökätä vähemmän
vamstautuneeri kansakunnan kimp­puun
ja lyödä-sen niin äkkiä, ettei
se ole vielä ehtinyt alullekaan vi­hollisen
torjumisessa.
Joka tapauksessa komissionin' ra­portti
avaa verhoja kaikelle sille sil-mittömälle
varusteluraivolle ja mur-havälineiller
joita imperialistit salai­sesti,
valmistelevat oUaakseen otolli­sen
tilaisuuden tulle» valmiit syök­semään'kokonaisen,
ihmiskunnaan en­tistä
helyetillisempääri , surman nie-
Ibun. • • • V ; ; : ^ : , , . ' ; . • , ''"^'.^ .
Viime-vuonna sattui Ruotsissa so-sialihallituksen
nyitemi.'n ilmesty­neen
tosikertomuksen mukaan 206
työnseisausta, jotka koskivat 799
työnantajaa ja 10-2,896 työläistä.
Jokainen, työselkkaus koski 500 työ­läistä,
sensijaan että vastaava luku
aikana 1912—22 oli 146. Laajim­mat
ovat olleet kokomaata käsittä^ Calgary, Alta. ^ ^ m ä n alueen ^^^^^-^!^S^:^ Piiri 18:sta hiile^aivajain jär-
Parisin knnniuusA
smiremiaoisia
Pariisi. — Noin"^ 120,000 henkeä
otti osaa kommunistien järjestämään
-katnkulkueeseen Pariis|n tehdasalu­eella,
jonka.yhteydessä protesteerat-tiin
Dawesin suunnitelmalle'periisti^
vaa Saksan sotakorvaussopimusta
vastaan. Kulkueessa kannetuiapa voi-malauseissa
vaadittiin ranskalaisten
sotajoukkojen poi3tamis'ta Ruhrin
alueelta ja Marokosta. -
Tämä oli yksi mahtavimpia mie-
,leno'Eotuksia, mitä ranskalaisten kom-
' iriunistien järjestämänä on pidetty
moneen kuukauteen. Kulkueessa
I kannetuissa voimalauseissa tuomit­tiin
myöskin oikeistososialisteja hei­dän
<salaliit03taan Morganin kans-sa>.
Saksan orjuuttamiseksi.
Mielenosotusten keskuspaikkana
oli St. Dennisin vfiitakaupunki, jos­sa
kommunisteilla ^ n paljon kannat­tajia,
ollen m. m. kunnallishallitus
heidän käsissään. ' v ^
AmiHidsen tehnyt kon­kurssin
_' . — ' — ,. • ••
Kristiania. — Kuuluisa löytöret­keilijä
Roald Amundsen, joka vas­tikään
ilmotti menevänsä vapaaehtoi­seen
vararikkoon, on nyt ilmottanut
luopuneensa suunnitellusta lentoret-iestä
pohjois navalle. _
Britannian unionistit
vastustavat pakol-.
lista työselkkaus­ten
sovittelua
rimassatehtaissa, sahalaitoksissa, met
sätöissä sekä rakennusaineteollisuu­dessa,
jotka viisi selkkausta käsitti­vät
välittömästi 80,000 työläistä. ^
Palkkakysymykset ovat, kuten ta­vallista,
olleet pääsyynä useimpien
työselkkausten puhkeamiseen. Yh­teensä
66J5 pros. työnseisauksista
on- aiheutunut sellaisista riitakysy­myksistä.
SosialihallitiTä arvioi vi?me vuo­den
työnseisausten takia menetetty­jen
työpäivien luvun 6,900,000 :ksi,
joka luku on korkeampi kuin ainoa­nakaan
muurta vuonna, paitsi suur-lakkovuonna
sekä \'Tionna 1920.
Malminlouhinta- jä metalliteollisuu­dessa,
puutavarateollisuudessa ja
metsätöissä sekä paperi- ja graafil-lisessa
teollisuudessa ovat suurimmat;
tappiot todettavissa; sillä niissä on
menetetty kaikkiaan yli 6% ' milj.
työpäivää.
Menetetyt työpäivät ovat aiheut­taneet
työläisten palkoissa noin 55
milj. kruunun vähennyksen ja on so-sialihallitus
tällöin arvioinut työläi­sen
keskimääräisen palkan • 8.35
kruunuksi päivältä^ Ammattijärjes­töt
ovat viime vuonna suorittaneet
noin 7 milj. kr. lakko-ja sulhnavus-tuksina.
Yhdysvallat Kiinan so­dan
yllyttäjänä
Hull. — Viideskymmeneskuudes
Britannian - ammattiunioiden kon­gressi
lopetti täällä istuntonsa vii­me,
lauantaina. Kongressissa hyväk­syttiin
pakollista työriitaisuuksien
sovittamista vastustava päätöslausel­ma.
Kongressi nimitti, edustajik­seen
Amerikan työkongresslin A. A.
Purcellin, ammattiunioiden kongres­sin
pi-esidentin ja parlamenttiedusta­j
a feen Smithin.
———o —— •
Kämilpätyöt Quebe­cissa
Quebec, Tänne tulleiden tieto­jen
mukaan Que^cin maakunnassa
ovat metsätyöt tämän kesän"^ikana
olleet verrattain hyvässä käynnis­sä
j a palkatkin jovat yleensä parem­mat
kuin Ontarion metsäkämpillä,
joskaan ne eivät silti ole kehutta­vat.
Korkeintaan nousevat palkat
45 ja muutamissa tapauksissa aina
SS..-dollariin kuukaudessa. Yleensä
ovat palkat olleet laskukaudessa.
Moskova. — Yhdysvaltain valtio
sihteeri" Hughes yllyttää sisällissotaa
Kiinassa, selittää sanomalehti Isves-tija.
Lehti sanoo, e t t ä Mr. Hughes tun­tee
itsensä rauhattomaksi sen- jäl­keen,
kun Kiina, tehtyään sopimuk­sen
Venäjän kanssa, alkaF tulla tie­toiseksi
omista kansallisista pyrin­nöistään
ja pyrkii heittämään harteil
taian' ulkomaalaisten kapitalistien
ikeen. Mr. Hughes pelkää Amerikan
etujen tulevaisuudesta Kiinassa, jota
hän pitää Amerikan . kasvavan in­dustrialismin
siirtomaana. Lehti
syyttää Amerikaa Washingtonin kon­ferenssin
päätösten'^ . rikkomisesta
Kiinan kysymyksessä.
«Sensijaan, että Yhdysvallat odot­taisivat
Kiinaa kohtaan hyväsuopai-suutta,
«selittää Isvestia,» järjestää
se Kiinaa vastaan liittoa Englannin
jä Amerikan, kanssa. Kaikki tämä
tapahtuu isiksi, että Mr. Hughes ei
salli Kiinan noudattaa omaa politiik­kaansa.
jestön taholta ilmotetaan, että juuri
pidetyssä kon\'entsionissa tultiin yk­simielisyyteen
Albertan alueella
käynnissä olevan hiililakon jatkami-sesta.
Mainarit ovat* ilmaisseet mie­lipiteenään,
että he eivät missään ta­pauksessa
tule hyväksymään yhtiöi­den
tyrkyttämää pilkankorotusta.
Mainarit ovat edelleen toivorikkaita
lakkonsa voittamisesta.
Hiilipula uhkea.
Regina, Sask. -r- Paikallisten hii-lenvälittäjäin
antamien tietojen mu­kaan
näillä alueilla uhkaa hiilen
puute. Hiilikauppipat selittä\'ät, et-tä
kylmien ilmojen tultua heidän
varastonsa voivat parhaassa tapauk­sessa
kestää ainoastaan viikon päi­vät.
Kun Albertan hiililakon sopi­misessa
ei ole vielä mitään tietoa,
näyttää asema sangen kireältä. A i ­nakaan
toistaiseksi ei ole vielä ryh­dytty
toimenpiteisiin hiilen hankki­miseksi
Yhdysvaltain puolelta tai
Nova Scotiasta. . '
. : o r.—- • • • •
Hotellia ja kuiksi asuin­rakennusta
palanut ^
Kingston, Ont. ' -jr Mountain
Grove nimisessä 'paikassa tapahtui
viime lauantai-iltana tuhoisa' tulipa­lo,
tuhoten kylässä olevan hotellin,
pajan ja kaksi asuinrakennusta.
Tuli sai alkunsa pajasta. Hotellin
asukkaat, kymmenen luvultaan lierä-sivät
kuitenkin niin hyvässä ajoin,
että saivat mukanaan viedyksi liiku­tettavissa
olevat a^oesineensä. Tuli
leveni tavattomalla^ nopeudella^ puut­teellisten
sammutusValineideiir iShot'
tomuuden tähden. >:
Palon aiheuttamasta tuhosta on
suurin hbtelli tuhoutuminen, jonka
arvon lasketaan nousevan 6,000 dol­lariin.
Hotelli öli palovakuutukses-sa.
Ottawa. -— Kymmenen vuotta kes­täneen
sotatilan jälkeen Canada on
taasen solminnut rauhansopimuksen
Turkin kanssa. Itse asiassa sopimus
Turkin kanssa on ollut jo voimassa
sen kautta, ett^/Englanti on hyväk­synyt
n. 8. Lausannen sopimuksen,
mutta nyt vaan Canadan hallitus on
muodollisesti antanut julistuksen
tuon sopimuksen pätevyydestä Ca-nadaankin
nähden.
Norjan edustus Suo­messa
Kristiania. — Buenos .Airesissa
oleva Norjan ministeri Bachke on-nimitetty
ministeriksi Helsinkiin ja
samalla Norjan pääkonsuliksi Suo­meen".
Ministeriksi Buenos Airesiin
ja pääkonsuliksi Argentinaan on hä­nen
jälkeensä nimitetty Moskovassa
olevaNorjan asiainhoitaja Jakhellu.
• , • 6— —;
Suuri viljaelevaattori
palanut
Buffalo, N. Y. — Viime maanan­taina
tuhosi tuli täällä viljaelevaat-torin,
joka sisälsi 600.0/)0" bushelia
viljaa, jonka arvon lasketaan nouse-van
puoleentoista miljoonaan dolla­riin.
Kaikki kaupungin palosammu-tusvehkeet
ja kaksi palolaivaa olivat
ankarassa toimessa saadakseen suo­jelluksi
ympärillä olevat rakennuk­set
liekeiltä.
Räjähdyksen tapahtuessa elevaat­torin
ylälattialla oli kolme miestä,
vaan he liukuivat viljaremmiä myö­ten
180 jalan korl-eudelta turvalli­sesti
alas. Elevaattdrin tilavuus oli
750,000 bushelia. Räjähdyksen, jos-ta
liekkien luullaan saaneen alkunsa,
uskotaan aiheituneen tomusta ja vil-jaremmin
katkeamisesta rakennuksen
kuvussa.
Pembroke, Ont. —- Entinen par­lamenttiedustaja
eversti H. J . Mac-kie,
joka on juuri palanut 15 kuu­kautta
kestäneeltä Europan matkal­taan,
josta ajasta hän on kuluttanut
10 kuukautta Venäjällä, on sanonut,
että «Europan mantereen valtiomie-tuotannollisecn
työhön.»
«Minua hämmästytti suuresti», sa«
noi eversti. «Moskovan elpyminen
vuoden 1921 ja 1923 välisellä ajal­la.
Elpyminen on kaiken kertomisen ,
ulkopuolella, V. 1921 Mo3kova.'}s;E^
oli 1,500,000 'asukasta, joiden käy-het
ovat sitä mieltä että luontoon, tcttävänä oli ainoastaan yhdeksän
sopimuksessa bn Europan pelastus.' kauppaa ja jnyt 20 kuukauden kulut-
Vieraillessaan Itävallassa, Ranskassa, I tua siellä on lähes 2,000 kauppaa.
Saksassa, Suomessa^ Belgiassa, Nor- Nämä kauhat eivät ole hallituksen
jassa. Ruotsissa, Liettuassa, Latvias-1 käsissä kuten aikaisemmin. Poliit-sa
ja Tahekko-Slovakiassa sanoo tinen hallinto on uskollisten ras-cverestl
huomanneensa niissä talou- l«wntyön tekijöiden kontrollin alai-dellisen
toipumisen merkkejä ja pai-itosti
hän erikoisesti Itävallan
nopeaa nousemista sodan edelli­seen
tasanteeseen. Hän sanoi, et­tä
«Saksa on" nousenvassa nopeaan
mutta kuitenkin Ranska ja Belgia
ovat antaneet liian paljon hupmiota
politiikalle ja laskevat liian tarkoin
sitä ktiinka paljon he yoisivot kiris­tää
pakkoveroa Saksaltr /«ensijaan
että itse kävisivät käsiksi ankaraan
sena.
«Venäjä tarvitsee kipeästi ulko­maista
pääomaa ja luottoa, ja jos
Britannian parlamentti ratifioi &s-kettäin
Lontoossa allekirjotetun ve-näläis-
englantilaisen «opSpiuksen, niin
Venäjän täydellinen toipuminen on
taattu.»
Tuollaiselta näyttää Europan ta­loudellinen
tilanne porvarinkin nä­kökannalta
katsottuna.
Kansainvälinen kuto-moiyöläisten
kong:-
' ressi
Englannin unionistit välttävät
^ ^ ^ ^ ^ ^
Saksalaisia yritetään
englantilaistuttaa
Kapkaupunki. — Etelän-Afrikan
tasavallan kenraalikuvernöörr on hy­väksynyt
" lakitekeleen,; jossa sääde­tään,
että Lounais-Atncassa asuvat
Saksalaiset tulevat kuuden kuiikau-den
kuluttua Englannin alamaisesi,
elleivät he sillä välin allekirj*;>dr ju­listusta,
jossa he kieltäytyvät tule­masta
Britannian alaiseksi.
Viime elokuun 19 p:nä avattiin
Vienissä kutomotyöläisten 11:8 kan­sainvälinen
kongressi, johon oli saa­punut
edustajia 13:sta maasta. Eng­lannin
nykyisen työministerin, kuto-motyöläisten*
kansainvälisen , liiton
sihteerin Tom Shawin ehdotuksen
mukaisesti päätti kongressi yksimieli­sesti,
ettei venäläistä kutomotyöläis-liittoa
oteta kansainviiHseen kutomo-työläisten
liittoon'ennekuin Amster­damin
ammattiyhdistysinternatsio-naalin
ja Moskovan ammatillisen in-tfernatsionsialin
välillä on syntynyt
sovinto. •
Lontoo. — Hullissa Voolla olevalle
Englannin ammattiunioiden kongre*
.sille kirjopoinajien, kirjansitojain ja
PÄperityöläisten järjestön ; taholta
tehty esitys, että kongressin olisi
määriteltävä kontdnsa vapaa-kaup­pa
ja tullikysymyksisBS, koska nais-tä
kysymyksistä -on viime aikoina
käyty mlelipiteltier, vaihtoa unioni»
tien keskuudCBSa. Ehdotus l u l i kui­tenkin
valtavalla enemmislölläs hy­lätyksi*
Mainarien järjestön sihteeri
A; J . Cook lausui, että tuHikysymy»
on yicfli arimpia kysymyksiä, Jonka
käsittelemistä olisi sisäisen eheyden
takia vältettävä. Kutomotyöloiste* i
järjestön edustaja J. McNamara vas­tusti
myöskin ehdotusta..
^ Englannin ammattiliiton edusta
j^ksi Canadan anfmnttllilton kon.
gressiin valittiin rautatiekonttoris-tien
järjestön jäsen A. G. Waldem
tohaHitjisiHi valmis^
laan aseista riisnmists
Ceneve. — Tänne tulleiden tieto-
Jen mukaan Venäjän neuvostohalli-
J»s on korottanut potilaitten palk^
koja, luvaten lähitulevaisuudessa vie-lakm
lisätä palHcaa, jos sellainen
•oimenpide kat^ptaan tafpeeUisekäi.
NeuvostohaUitus on samalla kertaa
/timottanut, että se on valmis otta­jaan
osaa aseiden riisumiskorife-renssiin,
mutta ainoastaan sälä eh-
?oUa, että tuo konferenssi pidetään
Jossakin muualla, mutta ei, Sveitsissä,
Venäjä ei halua olla' mikään: teke-
^ " s s ä Sveitsin kanssa, niin kauan
>nin Sveitsin hallitus ei ole jofla-'
i«» tavalla^hyvittänyt Lausamnjssa
tapahtuneen neuvostohallitaksen dipt
'oniaattisen edustajan Voroväkyn
^orhaa.
Svaitsin halUtas . y r i t ö ä edelleen.,
™» vikuroida aenvostohaUit^staväs-'
iota osottaa sekin, .että se on
*änyt maahan-pääsyn venäläisfl-
Egypti ja Englanti neu-votteluan
_
Pariisi. — - Egyptin presidentti
Zaghlnl Pasha,: jonka piti lähteä
matkalle Pariisiin syyskuun 17 päi­vänä,
on nyt siirtänyt matkaansa
saatuaan kutsun Englannin päämi­nisteriltä
saapua tämän kuun lopulla
pidettävään ^teiseen -konferenssiin.
Missä konferenssi tullaan pitämään,
ei ole vielä lähemmin tiedossa
Miksi kommunistiiehdet jälleen
lakkautettiin Saksassa?
Suomalainen kuolluf
matkalla työstä
' Timmins,-^ Bruno ( ? ) ^ o s k i ni­minen
suomalainen, joka käy työssä
iBlollinger kaivannossa,' kuoli olles­saan;;
nitatkalla kaivokselta boordita-looQsa
Sehnmacherissa. Kuoleman
anrellan johtuneen lydänhalvauksesr
ta.) / • •
Kuten tunnettua, lakkautettiin
«Rote.Fahne» äskettäin kolmeksi vii­koksi.
Tässä eräitä lainauksia ar­tikkelista,
minkä johdosta lehti ku­ristettiin:
«He" juhlivat tasavallan valtiosään­töä.
He liehuttavat tasavallan lip­pua.
He kutsuvat kansaa paraati­marssiin.
He komentavat kaduille
tämän kansan ytimenä 7,000 aseis­tettua
poliisia, kuten viikko sitten
sotavarusteinen armeija suoritti pa­raatin
pappien ja ylimystön siunaa-vain
käsien alla «tasavaltalaismieli-sen
kansan ytimenä.» Ja tasavallan:
valtiosäännön juhlimisesta annettiin
kerrassaan hallitusmäärärys.
Mutta tasavallan vallassaolijat an­tavat
paltun tasavallan valtiosäännön
juhlimiselle. Tasavallan tukipylväät
kieltävät juhlimasta «itä. Valtio­säännön
toimeenpanijat, v-^^mat, joil­la
valtiosäännön mukainen hallitus
lepää, asettavat valtiosäännön juhli­miselle
määrättyjä ehtoja: juhlikoot
porvprisvallan lakeijat. Viemärin
valtiosäännön paavit (herrat' Noske
& kumpp.) y l l ä ä n valtiosäännön
muistoa, mitä' porvarien mielestä voi­daan
kyllin arvokkaasti viettää rvain
piiritystilalla j ^ se..-~^Iien sotar
retkillä. Vällassaolijäin agentit kiel­tävät
työläisten punaisen mielenosoi­tuksen,
mikä ei ole mikään mielen­osoitus
kapitalistisen tasavallan val­tiosäännön
hyväksL- Täten vallassa-olijat
kieltävät, estävät j a tekevät
pilkan alaiseksi valtiosääntöjuhlan,
mihin ovat antaneet luvan heitukoil-leen.
Tällaisia ovat kuitenkin tosi­asiat.
Ja sanomalehdet kertovat: «Val-tiosääntö
»-hallitus Baierissa on kiel­tänyt
valtiosäännön muiston juhlimi­sen.
Nuncbenin poliisipäällikkö kiel­tää
tasavaltalaiset juhlimasta tasa­vallan
valtiosääntöä KöHigplatzilla.
Wytzburgin kaupunginneuvosto kiel­tää
julkisten rakennusten . tasaval­talaisen
liputtamisen. Baierin po­liisijohto
kieltää sosialistisia poliise­ja
kantamasta tasavaltalaisväristä
kokardia. Mecklenburg-Schverinin
hallitus kieltää valtiosäännön' juhli­misen.
Saksin hallitus estää juhlal­lisuuksien
järjestämisen. Kaupun-grissa,
missä -perustuslaki luotiin,
kielletään valtiosääntöjuhlan ohjel­ma:
Ve|marin hallitus kieltää soih­tukulkueen
j a aamusoiton, millä ai­ottiin
kunnioittaa valtiosäännön jou-duttajaa
ja alkuunpanijaa, profe.ssori
Preussia, j a valtiosääntöä'itseään. >
Nähdään siis, kuinkSa ne, jotka
ruumiillistuttavat itsessään perustus­lain
hallitiikset, melkein kaikkialla
Ideltävät juhlimasta valtiosäärttöään--
Täten rajoittuu valtiosäännön .mai­nehikas
muistopäivä melkein yksin­omaan
Berliniin,! poliisisosialisteihin
j a sosialistimielisiin . poliisimiehiin,
luvultaan 7,000.
Poliisisosialistit ovat kieltäneet
kommunististen ^öläisten mielen-osoitakset.
Mutta kommunistiset työ-läiset
eivät jää tänä päivänä kotiin­sa.
Koinmunistiset' työläiset tulevat
saapumaan sosialidemokraattien jär­jestämiin
mielenosoituksiin. Ja he
älyävät järjestää asiat siten, että
näistä juhlista koituu mielenosoituk­sia
työväenluokan päämäärän hyväk­si.
» .
Näin «Rote Fahne.» Sen sijaan,
eUä hallitus loisi ryJitynyt kurinpi-totoimiin
kapinoivia nurkkahallituk-sia
vastaan Baieriss* y.m., hyökkää
se urheasti työväenjärjestöjen kimp.
kuun.
Itse kielto perusteltiin valtakun­nan'
presidentin määräyksellä, min­kä
valtiopäiväin oikeu8Jao.sto jo kui­tenkin
on peruuttanut. Ei myös­kään
kielletty Berlinissä yksinomaan
«Rote Pahnea» vaan kaikki sen kirja­painossa
julkaistavat painotuotteet.
Rasvaisin kohta kohta koko historias-sa
on se, että sisäminist#ri kielsi,
julkaisemasta kieltodekreettinsä pe­rustelut.
Hänettäkin. nämä siis oli­vat
aivan naurettavat.
Tällä kertaa ei kieltoa ollut anta­massa
Preussin sos.-dem. sisäminis­teri
Severing, ei myöskään Berlinin
80s.-dcm. poliisimestari ^Richter. A r ­von
virkaherrat ovat nähtävästi to-teuttaneet
työjaon seuraavaan ta­paan:
kesäkuussa oli Richternin vuo­ro,
heinäkuussa Severingin, elokuu»,
sa oli Farresin vuoro hääriä työläis­ten
niskassa. Mutta luonteenomaista
On, että Borvärst on vaiennut kO'
k d asiasta. Havyntunteestako? .
Viime lauantaina päiittyneettii
Canadan kan«alli«nikjrtteljrtaii Toron*
to<ta luiyitiinä: vuonna vakaa enem-miin
kuin milloinkaan ennen. Näyt-teljrfsit
hukataan kaikkiaan (kaJiden
viikon ajalla kiijrneen 1,519,000 ih-mitta,
kun aen •ijaait viime vaoden
näyttelr««ä kiivi 1.493,000 lienkeik.
Näjrttelyii muuMakin «uhteeMa pide»
täiin entistä . onniituneempana.
Bordeauxtsia, Ranskasia on naina
paiviiiii erät espanjalainen •yytettjr-nii
irtolai»uude«ta.. Miet oli nayttii-nyt
kaikin piiin boobolta. Hänet
tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi van­kilaan.
Tuomittu selitti kaiken ai­kaa,
että bän, ei ole mikiian «Itoo*
bo», vaan miljuneerlmiebiä Madri­dista,
jossa banet tunnetaan De La
Torre nimelli. Mies selitti, että ha-n<^
li on miljoona pesetaa Madridin
pankissa. ' LahemmKt tutkimukset
osottivatkin ralebin puheissa olevan
p«rää, silla'totta tosiaankin biinen
omikisuutensa Ranskan frangeissa
nousi kahteen ja puoleen rjiiljoonaan.
Kuten luonnöllhta, oikeus peruutti
tuomionsa ja- pyysi viel* •nteeksl,
että oli tuUtst miljuneeria nain yni
seasti kohdelluksi. Vain koybiHe pi­ruille
sellaisia tuomioiU^^porrarilli-^
sessa oikeudessa varataan.'
Köpenbamixtolainen viikkolehti
^«Preassen» vakauttaa eräiden ballus
saan olevaip asiakirjain nojalla, et­tä
kaksi sosialidemokraattista valtio-paiviniesti
ja muuan ballitubsen
iäseii olisivat hnomattavassa määri o
paikanneet JuUnuin konluisao Landt-maasbanketliD
- kadonneilla miljoonil­la.
Sikäläinen sos.-dem. äänenkan­nattaja
vaittai Icuitenkin tietoja^ pe­rättömiksi.
terijohtajidn eroa puoluejohdosta.
Tyytymättömiä ollaan varsinkin'Tho*
maksaen, siirtomaamtnltterlin, jpskm. j
suostumuksella • on Intiassa ja muu*;
alla Englannin siirtomaissa panto O
toimeen alkuOsukbaidoD joukkomur.
bla. Vaaditaan myös hänen «rba-mistään
hallituksesta ja , puoloitliid* ^
Unnosta«
• * •
Tshekkoslovakian «suojeluluMsa»
olevan Karpato-Vanäjän >^yölaitet
Järjestivät sota vastaisella. viiVoU* i
kautta maan mieleaoioituksia, Joihin
otti osaa kaikkiaan noin 60|000 tyS*;
Iäistä ja talonpoikaa. Nämä «njui*
vat kaikkialla muualla täytin -rau­hallisesti,
paitsi Svaliavassa, mlssK
viranomaiset Jä^rjestivät raakalais«
maisen verilöylyn; Kaikkialla muu«
alla anjaettiin lupa mielenosoitusten
pitämisaen, poItM Juuri Svaliavasio,
minkä maalaispiirin korkeimpana vi» ^
ranomalsena toimii muudan vasta»
vallankumpuksellinen ukrainalainen
valkopakolainen. Kun maassa oa
huono kulkuyhteys, eivät työläiset J«
talonpojat «aaneot tietoa 6 tuntia ;
ennen mielenosoitusten ilmoitettua
alkamista annettua kieltoa, «tinka
vuoksi mielenosoitus pidettiin klel»
losta huolimatta. Tällöin piirittivät
sanUrmlt väkijoukon alkaen ampu»
itä^ Jolloin syntyi yhteentörmäys,
missä kuoli Ja baavottui useita. Kus­ten
tunnettua, on maan vi«»«»oen*m» •
mistönä luokkatietofset tyi>läiset Ja
talonpojat. ^
Englannin tyovaenj^olfteen vuosi­kongressi
indetJuiD ensi lokakuulla,
Westnunisteri Gazettin mukaan rie-fann
puolueessa ankaria #«säisia rii'
tojo. Nämä kosfcavat oi. m. nntfen
pttoluejobdoa aoettamistsu Joukko
pnohiepUreja vaatii nykyisten mini*'^
Kansainvälisen vuoritySlaisten lii­ton
kokoaman tilaston mukaan on
Järieityneitä vuorityolaisiä tällä het­kellä
eri maissa seuraavat määrät:
Tsbekko-SIovakiassa 70,000, Iso-Bri-
Unniassa 800,000, Saksassa 249,000.
Ranskassa 60,000, Unkarissa '18,500,
Amerikassa OOp.OOO, Romanlass*
11,600. Itiivallassa 20,000, Et«l«-
Slaviassa 1,000, Belgiassa 80.000.
Hollannissa 2,000. PuoUssa 45,000.
Espanjassa 15.000, «H kaiken kaik-kiaan
1,972,150.
Ennen sotaa Ulletti eräs yksityis­henkilö
3,800 Englannin puntaa kul­lassa
Ottomanisen pankin Salonikin
konttoriin, ^un sote oli päättynyt,
vaati hän rahojansa takaisin pankin
pääkonttorista KonsUntinopolissa,
jolloin pankki ehdotti suoritusta se-teleissä
paperirahan vahvistetun
kurssin mukaan. 'Aslan-^flainen tuo­mioistuin
on kuitenkin velvoittaaut
pankin .maksamaan summan Joko
kullassa toi vastaavalla määrällä pa­perirahaa^
ja Konsuitittopolio ylioi­keus
on vahvistanut tämän tuomion
velvoitoien pankin suorittamaan se­teleissä
Ulletetun maaräa 8-fcertai-sena.
Pankki on esHanyt hallituk­selle,
vasUlauseensa huomauttaen, et­tä
tuomion tiytSntoonpano aiheut­uisi
vakavia seurauksia.
Suuri osa Tanskan valtion töistä,
erikoisesti rautatierakennukset. k««*
keytetaän toistaiseksL Keakeaeril-set
työt tullaan Icnitcnlda lopette-^
maan. Työt alotetaanr«ideaeen.vai-:
ta poraraiiien nifu»ien fofCna. Vifaaa
Bcltin silte rakennetaan Iniitenkiia
vainuiksi.
i l