Canadan uutiset, July 6, 1922

              V
SIVU (; CAKAMAU L',Un&ET,i'Olir
nl<rVj:>..L>^r,r HMI-I •|-- - i r i — —
^eiltäja
Kaikkialta
KÄNSÄKOUBAN MIETELMU.
'Kyllä minä ihmettelen ja sit-te
n k i n v iti 1 ä i h ni e tt o 1 en si t ä k 1 r-joitnsta,
\ jonka A. A . ^Mustonen
oli kirjoittanut Canadan Tlutis-tcn
24 :nteen niuneroon. Arvok-
3uianipaa ja eneminän liyudyliis­iä
olisin, liiirienlaiseltaan kynä-inieiieltä
otiottanut silluiu hai'-
Yuin, kun hiin en^ui kirjoiticlee-kaan.
^lielestäni siinii kirjoi­tuksessa
ilmennyt -fijatus on ai­van
väärä ja mii|Udoton.
Ajatella nyt neljän ehniren a-violiittoa!
'Mikä järjettömyys
ia kiisittämätcin sek.-jsotku se o-
1 i si'. K u k a ä i tli 11 i n e n, h i e n o 1 u n -
teinen iiainen sit,'tiiisi kahta
)niestä kui)eellaan roikkuma.^sa ^
Ja: uskallani)a ' sanoa.- että ylssi-k
ii än k n nuo 1 li n en: lii i ies e i s u v a i 1 -
se toista uiiestii kodissaan :yai-
]Ti o u sa: ly m I )ii i'i 11 ii. ii ii ii i' i m ä ssä j os
hiinelle lapsensa ja oiua ihiuisai"-
vonsa jotakin nierkitsee. Ja kiiii-nollihtOle
miehelle s-.* mei-kitsee
Jiyvin paljon.
'ivirjoitnksessa jui. m. sanotaan,
e t t ä on tultu huomaamaan, että
yksia-vioisuus. ei. tee ihmisiä .on­nellisiksi.
: rerheriidat. ..ja avio-ei'ot
ovat siitä todistuksena, i^li-nii
olen aina lui|llut, ettii niihin
on suurena syynä toisen tahi toi­sen-
iiskottomiuis. ja siilii jojiln-va
erimielisyys, ja olen vjeliilsiii
siinä luulossa, yäittiiköön sielu-tietei-
lijä Tridon, ettii ihminen
voi rakastaa kahta yk.silöii täy­dellä
sydämellä. ' E n usko sen
rakkauden tuovan' onni.'a ja rau­haa
ili^nissieluun. . Tahtoisin ky­syä
niiltä, jotka .jo inahdoUises-ti
0:vat tätä .kaksiaviois-uuden a-j
a t u s t ä käyt;innr).>sä toteutta-
't a a h e n k i Ui n,: j o ka p a r c mm i s ta­kin
asioista pystyisi kirjoitta­maan.
Tuommoisesta, joka aina­kin
allekirjoittaneen mielestä on
ihan jnahdoton.
Känsäkoura.
Huomioit^jamieteliniä.
Suomalaisten itsemurhat (Jana-alkavat
tu11 a pii iväjär­jen!
y kscen. : Myöslvin :miirhät^^ K
kaiiA'än;sitten. l*ort Aistiinrin iä-histöllii.
:Siu)Mialahien- n
ja.; yähingosj^a; ainpui iniapiiriiisä^
:k n o 1 ia a k s i . ; ; V^i i nn» j )iti: v i e n 'ta pah •
tuhrin voixUraii liike;j eriiän Paui
Klnratinan itsemvtlvh^i jä - iiyt ;kev
Akuuni 18 ; tiili vii, kaiketi/'t()den
•niikoisyydeh • liiiikai^
1 \ ose n gr en en s i ir ' i ii u rh a s i.. .\' a i-inon^
äi^ja sitten -heti iits^nu
itsensä:^ .^IyösklU: hiljirttaiii ii\lrs.
M iekle$(ur ;.ku rk kunsa
i a ; 1 opetti: eliiinansä ; ja :jii:t,ti - ;fue-:
.21 e t: 1 a 1 rsi.' 11 sa • il 11 i.a n ä i tli 11 ho i.A^ a a'.
, ' S siHl yhxleir. paikk
kunnan ()salle alliksi onkin.. 1Cm-
111 e • 1 ällii;; k e rt aa;. - kajoa n i i h in ' h y - ^
^-in M se iii ;u usiutn vi i n suo inalais-ten^
naisten^ kuoleiiiisiin,^^
viit; \'iene<>t" aivari: 1 i laii^;; jndui»r
j n l o r e t t erve(;t: naiset ennenai-kaiheen::
liaiitaän;';
; siistii: tiifnätällm
j o h t u u • MItkii• (vvat . he tosii^si-a
1 j ;i se t; '1 a ij< k a el nti e t eel i se t' syyt
joistii • :möiset'; i:ebt C, ai 11eutu\^a;t;
, ; ' ) o i i s e i i a ; vuosia s.itteii (;'an{i-dViil:
Uiitisi:^sa:: : ps(;it 11i iii ^ •fi.nä-
(lan siromalaist('ir inati^ri;}^
rn a a j tl n a n kii s i t yicsi i ii • • • ^so t:k.e u t u -
n e i i t en i j o td> k i oi 11 o n ,sb 1 j u iree n —
•laitt.()nmns- r j a ; hyViltäpayast^ai.-:.
suiistcille..;\'>^iitä ^ y hleniv^
kjiiii:^ iiiaiirit1:iin: Il iin • kiitmitiit
"tövepax \ o l j i t o t ; ' ' . aviopiiolisöit;-
Un- k a r ka i 1 e ni is et,, pi? rh ei t te n' • j ät -,
(ii 1 il ise t;. y h t ei sku n im n v -h u oUetta -
vaksi ;j:h.e;. 8amaUa ; sand^
yaroittava san>i;:;:;>; >
-•Jr N y k y iiii i i • ^ t il ainie i O n sei lainen,
ettii vengiännihlcieliset^;;^^
I(*il(iet • kirj(litlavat:, 7''onv i)a;koi^
tcltn. / ilimet-elleii:. kysyin ii i i n o n ­ko
Vitsehii v\iys: jSiiiMuaiaisleTr kes-^
k li u;dessa ; yi eiseirip !• • kuin;; ;t öisten'
k a lisä I lisii II |<>;ien 1 ' } •
'^rä 111 ii n;: k i r j;() i 11 a j a ; elii ii;:-— Sa
koton, väl in pilii mätän — uros, <;i - tuma n armosta .ja on . kiiynyt u-jiiitään
.jnunta. '.Minä: en usko, • seaiuniin kuin: kerran itsinnurha-etlä
-hienotunteinen nainen, ra-1 kokemuksien . liipk Jälestäpäiii
kastaa hituistakaan .sellaista '.niitii tarkastellen joutuu. ihiiiet-ni
iestä. Ainoastaan suurella pon- '.telemaan,, että järjellinen . ihmi-.
nistukselk sietää häntä lastensa , n?n on voinut.-, sellaisiin : joutua.
neet. onko se tjUonut onnea elä-m
i i ä n n e ja r a n l i a a siidnnnne. Ko­tona
ei liene vii'lä kelläiin kahta
a v i o j u i o l i s o a , mutta cihiiii se
j i i n u t a a':>,iaa4 jos se on ulkopuo-
Jella kodin tai kotona.
K i r j o i t t a j a sayoo, ettii naisel­linen.;
äidiilin<'n, . luiincn voi ra­kastaa
m i e s t ä , joka on r a a k a , us-itsensii,?
JSiksiettii m iclipuol i d vM
joiltiineen miehen vaimo ei vä I il -
täiVyt hänen tnitnelähen1;clemisis­tä
ä n. Ku ka j ar j e 11 inen m i es f a -
hansa kiinen sijassaan olisi —
juonut lasillisen kylmää vettä j»i
m e n n y t t y ö 11 ön, m n oh t a en k o -
vuoivsi
s ä ä l iä
.1 ihmisten pilkkaa j a . fla sivustai)Jiin,
.1
tarkastellen suo
välttääkseen koettaa säi- malaisten viime aikoina tekemiä
l y t t ä rauhaa kiidissa, niin' ras- itsemuriiia -ja julkisuudessa.mai­kasta
kuin se onkin hänelle. Tot- nittiija niihin aiheuttaneita syi­tä
kyllä, että laki ei hyväksy lii. joutuu ihmetellen kysymään-,
vielä näitä neljän hengen avio- ovatko triollaisia tehneet todella-liittoja,
mntta siltikin luulisin o- kin olleet järjellisiä?
levän tavjK^etonta niistä kirjoit- Miksikä Paul b^loranta tappoi
Suomeen tai Suomesta tänne
on edullisin ostaa ailtikirjoittaneelta.
Valtuutettu suomalainen edustaja
THE INTERNATIONAL MERCANTILE
MARINE YHTIÖLLE,
johon kuuluu
AMERICAN LINJA RED STAR LINJA
LEYLAND LINJA WHITE STAR LINJA
ATLANTIC TRANSPORT LINJA,
WHITE STAÄ-DOMINION 'LINJA.
Yhteensä 106 valtamerilaivaa.
CANADIAN PACIPIC OCliAN SERVICES, LTD.
johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. .,
CUNARD LINJA . ANCHOR LINJA
ANCHOR-DONALDSON LINJA
:,- . 15 suurta valtamerilaivaa.
RUOTSIN-AMERIKAN LINJA
Kaksi suurta valtamerilaivaa.
Tietoja laivojen kuluista ja pilettien liinnoista olen aina .
välmi^ antamaan joko suullisesti><jli kirjeellisestL'
> r,11 . ^ - . ilII f^mimmMmrf^^ ' oUy^t miltei joka-aikaisia, niin; jaa jossakin suurkaupungissa, kauppiaat. (Ja ytukkukiiuppiaat. . Tbiiien s^^^^ on dantlutisten kirjakaupassa.
ko jutun. Paul . Eloranta ^eni
pensaikkoon ja ampui , kuulan
päänsä läpi -—"«itä ennen kuiten­kin
j ä t t ä e n kirjallisen todisteen
aikomastaan ja sittemmin toi-meenpancmastaan
inielcttömyys-teosta.
iMiksikä 'Victor Uosen^'ren tai»-
j)oi vaimonsa ja itsensä? Perhe-riitaisuuksien
tähden. Oliko mo­lempien
kuolema ja vaimon
nähtävästi vasten omaa tahtoaan
—oikea keino perherlitaisuuksi-n
S
en poistamiseksi? ' ^
.Missä oli Vietor Rosengren in
velvollisuudentunto niitä pienii!
viat;tomia lai>sia kohtaan, jotka
hän ja vaimonsa - olivat-maail­maan
s.ynnyt1äTU'el ?
Aratei-ialistisonkin niaailman-ka
t SO m n ksen oin a ajat 111 nn ust a-vat,
syyn ja seurauksen lain; E i
edes kuohMua voi sovittaa Vietor
R OS e i.M' n i n v cl voi lisuu d en lai-minlyiiuiistii.
llänejr laiksensa "tn-levat
häntä aina tuomiten muis­tamaan.
-Ia kun iiimishenki elää
tästä maallisesta nuijasta erottua
niin. nioisen teon jiilkeen sen tiiy-tyy
tuntea niitä kamalimpia: tus-jvia
ja —- katumista.
Itsemurha on oman raukkamai­suuden,
jielkui-uiiden, ' kykene-mii11ömyydei;
v : voimattomuuden
j a t iiy d e 11 i s e n k u n n o 11 o mu u d e n.
julkinen tunnustaminen. Sen
suorittanut: antaa kaikkien tie-tiiii,
että liän ei ole kyennyt voit­tamaan
. niitä pieniä vaikeuksia,
jotka kohtalo on hänen kohdal­leen
poikkipäin tielle, viskannut.
Itsemurhan tekeminen ei vaadi-rohkentta.
Se ei vaadi taistelua
(ukä taistelun kautta saavutettua
voittoa. Se, on —r pakenemista
taisteluista, pelkuruutta ja —
kohtalon armoille ^{intautumista.
Se o n ihmisen kaik kien kyk-yjen
täydell inen va rari kkotiinnustus.
Ttsemurlian tehnyttii ei voi kun-nioittaen
^muistaa, ei edesvsääli­en.
Häntä täytyy halveksia.
]\r i t ii' mi e h u ut t a t apaa m me , Pa ui
Elorannan taikka Vietor Hoscn-l^
ronin, itsemurhassat 'Ei mitään,
ei ke r r a ssaa n m i t iiii n. y li t ii ka u-neutta?
Mitä hyvyyttä? Ei mi-tiiiin
— ellei hyvyytenä voida
mainita sitä, että he moisella ta­valla
vaiiauttivat naapurinsa o-masta
viheliäisestä olemukses­taan.
Jtsemurhaan johtava todellinen
sy y ()i\ — v e 1V o 11, i s u u d e n t u n t e e n
täydellineii j)uute " ja kaikkien
velvollisuuksien ilseii', ja lä hi mai­sia
kohtaan ;laiminlyöminen.
Lain. kaikkien lakien tarkoitus
on auttaa velvollisuuksien täyt­tämistä,
lia in kunnioituksen hei­kentäminen
ja lakien tottel-?mat-tomuuteen:
opastamini^n on ke­hotus
velvollisuuksien laimin-lyiintiin;
jonka äärimäinen ennä­tys
on — itsemurha, kuten odel-lii
olemme osoittaneet.
Tätä turmiollista opasteista ja
lopulliseen perinpohjaiseen tur­mioon
kehoittamista aikoinaan
Canadan suomalaisten keskuu­dessa
suuressa määrässä harjoit­ti
— " Ty ölcansa " n lm in en sano­malehti.
Sekin jo lyhyen elä­mänsä
aikana sai kokea opetuk-isiensa
»(aurauksia siihen mää-räiln,
että sen toimittajat olivat
pakoitetut julkisilla ilmoituksil­l
a kieltämään ketään itsemur­haa
aikovaa tulemasta aikomus­taan
täytäntöön : panemaan —
" T y ö k a n s a n " toimitukseen. Ofi
nimittäin tapahtunut niin, että
jotkut heidän opetuksiaan seu­ranneet
ja niissä elämän umpi­kujaan
joutuneet olivat tulleet
" T y ö k a n s a n " toimitukseen ja
siellä oppi-isiensä läsnäolles­sa
ampuneet kuplan päänsä läpi.
—' Näin aikoinaan tiedoitettiin
s
«
suuressa vanhempien,- isiin ja
äidiUi hoivan tar|.)ecssa, kolitaan
jq samalla, 'myöskin itseään ja
ka.nssa-ihmisiään kohtaan, niin
hän ei olisi antautunut moisen
surkean lopun alaiseksi. Jos
kaikki m u u t itsemurha-uhrit o-iisivat
muistaneet velvollisuuten­sa,
niin heidän maalliset päivän­sä
olisivat päättyneet toisella ta­valla,
taikka he vielä eläisivät
hy öd yi lisinä kansa l a i si n a -— i 1 o k -
si itselleen ja kunniaksi ymiiä-ristölleen.
Juuri siitä ja monesta muusta
syystä yksi aikamme kaikista
tärkeimpiä tehtäviä on — vilpit-t
ö m ii n vei vo 11 i s u u d e n t u n t e e n t e -
riistäminen kaikkien ja varsin­k
i n ' kasvavan sivkupolven mie­liin.
Sitä on 1 elit ii vii koulu issa ja
kirkoissa, kotona ja kylässä, pu­heissa,
luennoissa., ja kirjallisuu­dessa,
erittäinkin sanomalehdis­sä,
joita 'luetaan kaikkialla ja
jokai>äivä.
Varsinkin edellä kosket.unlaiset
ta pa h t um a t si ih eu; an ta vat oi va 1 -
liseil tilaisuuden,. Niiden .'selos­tuksen
ohella on lukijain mieliin
teroitettava niiden kaamea, var
roittava esimerkki, osoitettava,
litistä ne. johtuvat ja selitettävä
niistä pelastumisentie. Vasta sil-.
loin sanomalehti oikein täyttää
tehtävän.sä ja .on • lukijoillen.sa
johtavana valona j a oikeana o-pastuksena.
. Totta että niin tehden kaikis­sa
asioissa aiheet, sanomalehtien
V' fiöyristyttäviin uutistietoiliin''
väheneisi, mutta - luitäiiä siitä,
kii nli an ih m iset o jipisi va t el ä mä n
kunnollisesti ja — onnellisesti.
Olisihan silloin iloisempia uutisia
lukijoille kerrottavana j a ihmi-sot
olisivat lähempänä sitii iäistä
valoa, jossa eläen ihmistenkin
onnellisuus täydellisenä., kukois­taa.
^ '
Juhannuksena 1922.
J . A. Mustonen.
RADIOPUHELIN.
I • Vi
TuJ'!sUijii il iioii)ak. G i). 1922
iiu sen vöi tehdä ja silti saa is-j
a " vain ';o'rtiks^ii'-Ätiebsia^
Caupunki ei enään saa yksin pi-ää
liallusaan ityviä puiiujia ja
oittoa, vaan maanviljelijät''tulee '
salliseksi niistä myöskin. 'Ijan-aton
tuo hänen yhteyteensä
iaarnat kirkoista, soittokuntieii
a laulu kuorojen laulut sekä
äytelmät teattereista.
Tällä tavalla maanviljelijä ei
inäjin elä yksinäistä inaanviljeli-i
n elämää, vaan iiän elää' suur--
aupungin elämää, knn iIman
[allot tuovat hänen pöydällensä
a i k k i 11 e ni i t ä k a u ].) un k il a i n en
a 'rahallaan ostaa teatton-issa ja
[luissa sellaisissa tilaisuuksissa,
i tule kysymykseen kuinka kau
ana. hän asuu kaupungista,
uinka. huonot ovat. tiet-, luinen
ngaton i>uhelimensa. tuo Ivänel-kaikki
hänen omaan saliinsa.
Sitäpaitsi on se hänelle sano-
1 at t oma n su u rest a a r v ost-a in a i-k
inahintojen suhteen samoin, i l - '
atietojen. Ne läiietetään ny ky­län
joka piiivä visseillä väliajoil-j
a silloin maanviljelijii • saa
uulla oikeat hinnat kotiinsa
uutamia kertoja päivässä, kun
ky ää n t a va 11 i ne n m a an v i 1 j e 1 i j ä
a nämät: tiedot muutamien päi-ien
vanhoina sanomalehdistä,
f) o s e s i m e !• k i k s i 1 n a a n v i 1 j el i j ä:
aikoo lähettäii vaununlastin siko­ja
on sitä varten tilannut vau-n
un liu om e n a a m u k si. Nyt h än
saa tiedon hinnasta juuri ennen­kuin
vanun lähtee ja liän voi
pilättäii onko se vain tilapäinen
vaiko varsinainen jiitempiaikai-nen
hinnan laskeutuminen ja toi­mia
sen mukaan.
Ilman tuota langatonta ei tä­in
ä m a an vi 1 j e li j ii oli s i . s a a n u t t i e -
tää sianlihan hinnan alenemises­ta
ennen kuin vasta sitte kun
vaunu oli- jo lälietetty. Tämä on
ainoastaan yksi esimerkki siitä
miten langaton voi säästää ra­haa.
Heinänteon aikana' sellainen
tieto . ilmanvaiheista on suuresta
arvosta.
T ulisi p it kä ks i kertoa • k a i kis ta
niistä eduista, joita langaton te-lefooni
antaa jo nytkin, vaikivei
se vielä o l e sellaisessa kunnossa,
että n i a a n V i i l j e l i j ä voi sillä l ä h e t ­tää
tietoja, johon tarvitaan suu­rem
pia koneita kuin ne o va t,
joilla tiedot' otetaan vaf.laan.
Langallinen telefooni on m a a n ­viljelijäin
kesken käytänn.">lli-sempi.
Mutta ihmeellisellä kek­sintöjen
aikakaudella me si tiekin
elämme.
ovat yhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tau tiemme,
kärsimystemme ja kurjuutemme aiheuttajina. Suurin osa
näistä vaivoista voidaan | nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga-Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen
vereny voimakkaat, vakavat hermot Ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia. i (
Heikot Hermot
merkitBevttt: heikkoa;
kulunutta, v ä s y h y i t a/
lamaantunutta ruumiin-^
rakennetta. Ruumiin
tehtävä ja kalkkien sen
elimien clinvoima,toimin«
ta ja elämä riippuu her­mostosta.
Hcrmosio on
se tärkein vieteri, I joka
hailitsco meidän terveyt­tämme,
toimintaammo,
ilojamme Jamenestys^
tämme. Miehet ja naiset,
joiden hermot ovat | mur-
^ . , . . , ;tuncet ja lamaantuneet,
ovat sairatoisia, ärtyisiä, riidanhaluisia ja
onnettomia sekä kykenemättömiä I kan­tamaan
elämän raskaita velvollisuuksia.
Nuga-Toncvon maailman oivallisin i lailkc
heikolle, kuluneelle hermostolle. Se! sisäl­tää
runsaasti fosforia, joka lUö voimakkaat,
vakavat hermot, hyvän terveyden/punaiset
posket ja tyytyväisen, iloisen luonteen.
Vatsa-Vaivat
huono ruuansula­tus,
umpitauti,
kaasu vatsassa ja
suolistossa, tur­votus,
vatsa­happo,
pahan *
hajuinen henKi-tys,
tahmea kieli,
sappitauti, röyh-teleminen,
polt-tava
tunne, vatsakatarri, kouristukset ja
muut ruuansulatus häiriötvoidaan nopeasti
huojentaa käyttämällä tätä mainiota Nuga-
Tone lääkettä. Se'antaa hyvän ruokahalun
ia unen, painonne lisääntyy ja tunnette
Itsenne kokonaan uudeksi ihmiseksi.'
Heikko Veri Huono
I Verenkierto
Nuga-Tonc sisältää
suuren Jäärän rautaa, '<
joka on yksi par­haimpia
tunnettuja
apukeinoja vahvan
punaisen veren luom 1-
seksi. Hi ole mitään
sen vertaista kalpeille,
heikoille, vähävcrisilie
ihmisille. Se myöskin
elvyttää sydämen toi­mintaa,
joka puolcs-
. taan parantaa vcrcn-kiertoa
l ä h e t t ä en
lämpimän, vahvistavan verivirran jokaiseen
eUmcen ja lihaskudokseen ruumiissa. Nusa-rone'n
vaikutus, ulottuu maksaan Ja
suolistoon aiheuttaen säHnnölMscn ulostuk­sen
ja siten poistaen umpitaudin.
Täydellinen
1 Takuumme.
Nuga-Tonc'n hinta on $1.00. pUIlo, joka
riittää YMDEkSl KUUKAUDEKSI eli 6
pulloa $5.00. Nauttikaa Nuga-Tone'a 20
päivää ja ellette ole tyytyväisiä tuloksiin,
palauttakaa jäännös sJnne mistä olette sen
ostanut ja rahanne maksetaan takaisin
viipymättä. Edte voi hävitä penriläkääri.
Me otamme kaiken vastuun. Lähettäkää
tilauksenne tänään ja saavuttakaa takaisin
terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne.
Nuga-Tone*a myydään kaikissa parhaissa
apteekeissa samanlaisilla ehdoiKa ja takauk«
•POSTITTAKAA TAMA KUPONKI TANAAN.
National Laboratory, F. 700, 1018 S o . W ä b a 8 h A v e . , Chicago, Ilh
Qentlemen:—Enclosed please fInd $.J for Whlch scnd me postage prepaid,
bottles of Nuga-Tone..',
Namc
St. and No. or R. F. D.. .......
^«ty. State . .
T ii m iin k a u 11 a m a a n viljelijät j a
kuluttajat hyötyisivät kumpikin.
Kokemuksia traktorillai
AMERIKAN TÄMÄNVUOTI­NEN
PERUNAKYLVÖ.
julkisuudessa. Emme osaa men­nä
arvelemaan mitään siitä, että
tämä julkisuustiedoifiis olisi ol­lut
toisellaisten tositapahtumien
peittämistä. — —
Tosiasiana meidän vain on
merkittävä se, e t t ä aina siellä,
missä velvollisuudentunto on
p^ssa, itsemurhat ilmenevat.
Kun ajattelemme myöskin nii­ltä
suomalaisten nuorten naisten
kuolemisia, jotka varsinkin vuo­sina;.
1915,. 1916 ja 1917 Port;
"Arthurissa, ja "Fort, ,Wiiliami68a
Langaton puhelin on liämmäs-tyttävän
• nopeasti tullut kilytön-töön,
nyt muutamien kuukausien
ajalla. Sen käytäntö on suoras­taan
välttämätön maanviljelijöil­le.
Y l i miljoonan sellaista on jo
Icäytäniiössä Yhdysvalloissa ja
niiden lukumäärä kasvaa joka
'päivä. Koneen, joka ottaa . vas­taan-
sanat ilmasta niin kutsutun
vacum-bulb-setin, voi s^ada 100
dollarista ylös j a se on ajnoa
käytännöllinen maaseudulla, ' ja
on perin helppo käyttää. Sellai­silla
saa tiedot 500-^800 mailin'
päästä. On toisia n. k. Crystal
settejä, jotka^maksavat vain $20,
mutta niillä ei .saa. kuin 15—20
mailin päästä: eivätkä ne ole
käytännöllisiä. ^
pnlniitenkin varma ettei tämä
poista langallista puh6linta,koska
lähettäviä asemia~on vähän.'^Täl­lä
voi vaan kuulla toita muualla
tapahtuUj mutta ei voi lähettää
tietoja kellekään. 'Mutta itämä
voi t ä y t t ä ä sen puutteen, joka on
telefoonissa ja sähkö.sanpmassa.
Langattomalla voi kuulla kaikki
soitot suurkaupungissa ja pappi-,
enV saai^nat kir^kpis^^.v Jos>, t^
to^ kuulla jotäkiii hj^ää,^ puhu-j
Yihdysvallois-sa on tänä vuonna
uin paljoii poi'unaa kylvössä, et­tä
jos siitä'tul('e koslcinkertaineTi
.sato ja on kohtalainen hinta, niiu
.sen sato tekee ralmssa 4r)0 mil­joonaa
dollaria. Tämä on suuri
summa, mutta kuinka paljon sii­tä
tuleei kasvattajalle? -
Bostonin Current Kvents lehti
tekee selväii siitä niihin jokaineu
dollari, jolla kuluttaja ostaa pe­runoita
joutuu. Siinä sanotaan:
Siitä dollarista tulee 48 senttiä
perunan kasvattajalle, 4 senttiä
maalaiskauppiaalle eli lähettäjäl­le,
17 senttiä rahtiin, 5 senttiä
tukkukauppiaalle ja 21. senttiä
jälleenmyyjälle.
Jälleenmyyjä saa 21 senttiä
dollarista siitä, että hän pitäi^
perunoita varastossa os|:ajan ko­din
lähellä, panee sen pieniin o-siin
j a joskus lähettää myös ko­tiin.
Tukkukauppias ottaa suu­rissa
määrissä, eroittaa pois' par-,
haat j a ottaa niistä korkeamman
hinnan, huonommat myy pieneni-missä
psissa jälleenmyjälle. Maa­kauppias
o.staa maanviljelijöiltä
j ^ lähettää' ne, siitä saa 5 senttiä^
j a rautatiet vievät 17 senttiä.
siis jokaisesta dollarista mitä
ostaja maksaa perunoista, tulee
vain 48 senttiä kasvattajalle, muu
kaikki menee välittäjille.
Tuo 5 senttiä ei ole paljon
.maakauppiaalle.; joka saa katsoa
perään etteivät perunat palellu
;iiitä kuljettäissa. ,
Tukkukauppiaan ottama 5; sent^
tiä dollarista ei myöskään ole
moitittava maksu. "Mutta rauta­tien
rahti. ja jälleenr^yyjän voit­to
ovat Aioitittavan suuret. Jos
maanviljelijät ja kuluttajat sai­sivat
niin järjestetyksi, että per
Tunat menisivät suoraan •maan­viljelijältä
kuluttajalle^ niin heil­lä
ei olisi muita välikuluja kuin
rautatien rahti ja-^iUoin; >vält^t-täisiin
n-uo kak^i välittäjää, maä-
Minulla on koko paljon koke­musta
traktorilla ja mouyulaisil-l
a niistä. Olen omistanut viisi
erilaista traktoria neljää eri te­koa
— yksi silintcrisestä neljä si-lintei'iseen
— ja ^ v T m i n u n täytyy
tunnustaa, ettii neljä silintorinon
on kaik k e in 11 u o k ei n [) i t ii ä r k u i v-nossa
ja oU: sopivin, käyttää,! sillii
se.ou köykäinen eikä painai pci-toa
niin kovaksi kuin raskaat
traktorit tekevät yhdellä jalkali-della
silintiM-illä. So tarvita'.'
vähemmän polttoainetta, mutta
enom[)i iiljyä.
4 silinteriscssä ei tavaliisesli
l^äytetä lamppuöljyä.mut ta, silli­kin
voi käyttää hyvällä ni-.-nes-tyksellä.
Niitä on 2 silinto'i'is:ä-kin
joissa ei voi lamppuöljyä me­nestyksellä
käyttää.
Minä olen tryskännyt kevcälUi
4 silinterisellä varsin hyvällä me­nestyksellä.
Minä pidän 4 sil in-teiMsen
parhaana. i •
Oleu hylännyt 1 ja 2 silint;'risot
traktorit niiden monien vastus
ten vuoksi sytytyksessä ja kiiv-tän
l«ilita 4 silinterin ti-aktoi-ia,
sillä ne orat parhaita. Se oirmi­nun
-kokemuksejvi trak toreista
ja luulen että muut myöiitäviit;
että olen oikeassa. Puhukoot
m u u t k in. • s i 11 ä on m aan vi 1 j • »1 i j ä 11 e.
tärkeätä tietiiä minkä traktorin
hän ostaa. — -1. J . A.-, \Vard Co..
X. Dak.
I L M A ,
Ihminen ei voi elää ilman ilmaa.
Jos ilmansaant-i lakkautetaan,,
kuolee, elämä muutamassa minuu-.
tissa. Useimmille ihmisille on tä­mä
yksinkertainen asia hyvin
tunnettu. JMutta suurin osa ei
kumminktian tiedä kuinka tärke­ä
ä ilma on terveyden! kannalta
katsoen. Ihmiset, jotka tietäviit,
e 11 ä i 1 m a n i 1 m a a e i v o i d a 11111 a
toimeen, pitävät siitä huolimatta
a kkunansa ja ovensa tar k a st i su­lettuina;
niin ettiisraitis ilma ei
pä ä se V i rt a a m a an h u o^ e i s iin. He
polttavat ilman huoneistaan uu-nejllaan
ja valoillaan. Ile eivät
anna ruumiilleen tarpeen vaati­maa
ilmaa. He sulkevat ilman
ruumiistaan ahtailla kengillä, ah-t
eilla kauluksin a j a tii visti kudo­tuilla
vaatteilla. Kauan ihmiset
uskoivat, että löytyy kahdenlaista
ilmaa, päivä-ilmaa, joka on hyvää
jä terveellistä, j a yöilmaa, joka
on pahaa ja epäterveellistä. Jo­kaisen,
tulisi kumminkin tietää,
että yöilma ei ole pahaa eikä e-päterveeilistä;
vaan että yöilma
on hyvää j a terveellistä. Jos ak­kunat
pidetään auki makuuhuo­neissa
yÖn aikaan, vältätte tau-
;din, joka tunnetaan^TiimeUä.tu­berkuloosi,
joskus niinejlii keuh.-
kotiuti.; '
laajalti, vallalla, on se, että usko­taan
ihmisen saavan ilmaa ruu­miiseensa
yksinomaan keuhkojen
kautta. / Totuus on kumminkin
se, huomauttaa Yhdysvaltain y-leinen
terveysvirasto, että ihmi­sen
iho ott/aa ilmaa aivan samalla
t av alla k u i n k e u h k o t. S i i tä h u o-limatta
tulee välttää ilmjaa, joka
ei ole 1 iik k^eessä, kuoltutta il maa.
Pysyäkseen terveenä tarvitsee
ihminen ilmaa, joka liikehtii. Sen
tähdejn tulee asuinhuoneissa ja
muualla pitää ilmaa liikkeellä
aukomalla akkunoita ja ovia. Jos
näin tekee, tulee huomaamaan
luonnon suuren [)arantajan,> il­man
. terveellisen vaikutuksen.
Puhdas raitis ilma vaikuttaa ter-
\' e e 11 i se s t i k (> ko el i m is t öö n, s e . j )i-tiiii
ihmisen terveenä;-
Kun menee ulos ]'aittiiseen i l ­maan
huoneesta, niissä on huono
ilma. tuntee selvästi kuinka al­kaa
voimaan paremmin. Kasvit,
joita pidetään huoneissa, joissa
on vain viihän raitista ilmaa ja
v^aloa, kuihtuvat pian'jakuole-.
vat.
Sen tähden ei |)itäisi p e l ä t ä rai­tista
ilmaa. Useammille ilimisille
j)itäisi saada selville kuinka vaa-rallist/
a on alituiseen ollö huo-
Jieissa, joissa ei ole ilmavirtaa ja
joita lämmitetään. Asuinhuonees­sa
ei ilman sarsi milloinkaan olla
70 astetta Fahreniieitiä kuumem-
I n a n : 1 i i ai 1 i n e n k u ui n un s a su in -
huoneessa on teivveydelle vaaral­lista.
K Lio11 LI t 1 iik e htiinä töii iIma
on \'aa ra j 1 i s t a. Li i ai 1 i n en koste­us,
sellainen ilma,\j^jka on liian
kosteaa, on vaarallista.
Ila iti s i 1 m a h ä \' i 11 ä ä . t a u d i n s i e-
;n en i ä, j o t ka sy n ny 11 ä v ä t vilustu -
mistä ja yskää. Paras keino kyl­myyden
välttämiseksi OU: pitiiä
huoneissa raitis ilma ja tuuleut-taa
huoneet usein,' Ulkoilmassa
tjiöskentelevät voivat kestää" k y l -
mimpiäkin ilmoja saamatta vi­lustumista.
'^Makuuhuoneissa" pi­täisi
olla hyvä ilmavirta. Raitis
ilma yön aikana tuo mukanaan
virkeyttä ja hyvinvointia. Ei" tar­vitse
mennä maalle saamaan rai­tista
i^maa, sitä saa kaupungissa­kin,
jos vain pitää akkunat aulci
yöllä.
Maallakin on tapana pitää ak­kunat
sulettuina öiseen aikaan;
Se on väärä j a poisheitettävä ta­pa.
Raitis ilma on ihmisen ter­veyden
lähde. Sitä on hankitta­va
Jja sitä saadaan, kun vain an­netaan
luonnon toimia j a aukas-taan
akkunat Taittiille ilmalle.
Jos ihminen tahtoo pysyä tervee­nä,
tulee 'hänenelää j a olla rait­tiissa
ilmassa, ei ummehtuneessa.
Suomen UrheUulehti N:o 23.
: Tässä • numerossa on kaiken
muun lisäksi mielenkiintoisia tie­toja
Yhdysvaltain viimeisistä ur­heilusaavutuksista.
Jännittävä •
kuvaus Suomen-rRuotsin jalka­pallo-
ottelusta.-- Rn.sasti-kuvia ja
urheilu-uutisi^". kaikilta ' aloJl,t^-
Sttomest^ ja., ulkomailta. Cana^
I