Canadan uutiset, July 6, 1922

              1*.-.
h-
SIVU 1 I iNUMEBÖ.27!
CANADAN UUTISET
suomalainen sanomalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina. ;
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja,
. . Lauri Maunu, Toimittaja.
miselvsi ellei,,liänellä ole tarmok­kuutta.
— Goethe.
— Lainkuuliaisuus auttaa kaik­kein
heikointa ihmistä pääse­mään
voimakkaaksi.
TILAUSHINNAT:
Ganädaan: $2.50 koko vuodelta,
f 1.50 puolelta vuodelta, 75c, 3 kuu­kaudelta
ja l2 5 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstunä.
Pitempiaikaisille ilmoltuksil
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja ninienmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta,! $3.00 kolme
kertaa. Ainoliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset :$1.5Ö. Avioeroil-moitukset
$2.00.
iPöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-Ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. '
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle äijotut kirjeet, ti-lauk.
set ja rahat :J)vat lähetettävät
osoitteolla:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, l Ont., Canada
-^Elämän suunta on ylöspäin
—liyvän esillesaattaminen j a par
luvan keiiittäminen. .
— Jokainen oppii • omasta ko­kemuksestaan,
mutta, viisas oppii
toistenkin kokemuksesta.
: — Suru pitää li.uolen itsestään,
mutta ivoidaksemme saada täy­den
arvon ilosta, täytyy meidän
jakaa se .jonkun kanssa.
— Tilai.su ude t ovat ii a rvina i^
sia, ja ymmärtäväinen ihminen
ei koskaan anna niiden mennä
ohi.
— I\lc ansaitsemme rahaa ja
\ultitamino sitii,. eikä siitä näytä
jäävän mitiiiin jiilkeä. Mutta se
ta I) a, joi 1 a oi e m m e . ra 11 a n a n sa i n -
ncet ja käyttäneet, joko tunne-
1 i) e t a i ni u o d o s t a a 1 u on ii e 11 a m m e.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
O.soitemmitoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si,
osoite. '
CANADAN UUTISET
(The Canada^ News)
The Finnish .Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J; Korte, Manager.
Lauri. Maunu, Editor,
Daily News Bldg. Port Arthur, Ont
CANADAN UUTISET
is welcomed and read in every PinnVsh
home in the Dominion; -Jt is the "t)nly
direct advertising medium for 'those
mnnufacturers and merchants who
wish to :Greate and l^uild a protitable
and pcrmanent demand for their prod-ucts
and nierchandiso hy the: large and
ever growing Finnish populatiön resid-
Ing in Canada. Place your trial ad
vcrtfsemont and get rosnlts.
"Advortising.rales 50c per inch.
Politicaladvs. $1.00 per inch.
Advertisomonts must lench our M-fico
\Vednesday noon to appear on
Tl-iur3day's issue.i' •
,: Subscription pnce.in Canada $2 50
per yoar, United States and otlier
countries $3.00 per year in advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM O F T H E CANADAN
UUTISET. ,
To help preserve the Ideals and
sacred traditipns of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye rts.laws and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasinglyi to quicken the public's
sense of civic duty: In ali ways to aid
in ma k mg this country greater and
better than we found it.
— Ihminen, joka käyttää p a l -
.|ou. aikaa elämän arvoitusteji ja
probleemien ajattelemiseen hy­vin
lielposti unhoittaa, että elä-nrä
sellaisenaan on suuri t i l a i ­suus.
' — On paljon parempi tapa a-jatellen,
arvioiden' j a kompastel­len
kulkea aikamme moraalisten,
yhteiskunnallisten ja uskonnol­listen
vaikeuksien liipi kuin mu­kavasti
seurata valmiita j a Jiy-väksyttyjä-
mielipiteitä.. .
"\
Rautatielakko ja automobiilit.
— Vjiiniärtämättöinät tuh'laa-val
aikaanvi; vii.saat ! s ä ä ö t ä ' / ä t.
Y h d y s v a l l a i i i rautateiden tyii-neuvosto
on ilmoittanut aleni a-;
van.^a noin 1,2()0,()()() rautatieläi­sen
j»alkkoja, joka alennus tulee
a st umaan voimaan hoinäkuunl
p :nä. Sen johdosta rautatieuniot
toimeenpanivat lakkoäänestyk-
.f^>'n. joitlen tulokset osoittavat
11 n i liid en j ä s r n t en la kk o on ry h t y -
nii.stä kannattavan. Se ei kui­tenkaan
inerkitse, että lakosta
ehdottomasti tulee tosi, sillä en­nenkaikkea
lakkolaisi^t tällä het-
'''ellä saisivat verrattain vähän y-
'leistä .sympatiaa, i^-leisö vaatii
'aiempia rahti- ja matkustaja-maJv.
suja.. ja niitä ei voida saada
ailuian. ellei palkkoja' vastaavas­sa
inäärässä alenneta.
('anadallakiuj 0)1 tiEssä asiassa
elnja valvottavana, sillä mitä
Vhdysvalhit tekee edellä, sftä me
jiilestiipäin seiiraatnme, Niiji. t a ­in
ään poissa ,kaupuugista;Mielen-osoitus
oli jälkimaininkia täällä
edellisellä viikolla tapahtuneelle
elonkorjuutyöläisten jnetelille,
missä yksi mies sai surmansa ja
useita toisia haavoittui.'^
K u m p i k i n ylläolevista järjes­töistä,
niin I. AV. Wi k u i n K u
K l u x K l a n k i n , ' ovat tunnetut ää-rimäisen
häikäilemättömästä toi­minnastaan.
Edellinen on lain-alaisen
'yhteiskuntajärjestyksen
perusteita järkyttävä yhdistys ja
jälkimäinen taasen, salaseura,
j on ka o mi 11 a nie nctt ely t av oilla an
sanotaan istuttavan lain kunnioir-tusta
Yhdysvaltain asukasten
mieleen. Sen harjoittama oma­valtaisuus:
on tosin aiheuttanut
oikeutettua suuttumusta j a vas­tatoimenpiteitäkin,
mutta kaikes­ta
liuolimatta sen sanotaan nope­asti
olevan kasvamassa j a voi­mistumassa.
Mitiiiin räikcämpiii
rikoksia, kuten neekerien lynk­kauksia,
tervaamisia ja höyhen-tämisiä,
lienee kuitenkin anihar­voin
t o d i st e t us t i s aa t u K u K3 ux
K l a n i n kontolle.
I. W, AV,, jota Canadassa vas­taa
O. B ; U . , on, kuten yleisesti
tiedetään moskovalaisen komniii-n
i s t i l i i k k e en tukipylväs Ameri-ka.
ssa. Ben päiitarkoituksena s iU
l o i n täytyy olla laillisen yhteis-kuntajärj(?
styksen tulioamiseen
pyrkivän. vallankumouksen ai-kaan.
saaminen j a siihen pyrkimir
nen keinoilla millä tahan.sa. Nii­hin
täytyy lukea myöskin Sao-mesta
saapuneiden ' • l a h t a r i e n "
vainoamiset, j o i l l a tämän kansain
välisen bolslievikijärjestön suo­malaiset
jäsenet mielettömyydes-siiän
kuvittelevat Neuvosto-Ve-niijän
ja ''vallankumouksellisen
p r o l e t a a r i a a t i n " etuja edistävän-sä.
Puuttumatta sen enempää hol-shevikiliijTfoihin
kuin vaikokaar
puisiin K l a n i n raiehiinkään, saa­tamme
kuitenkin todeta, että T.
AV. W. on joutumassa tekemisiin
uuden, mahtavan vastustajan
kanssa. Asianhaaroista luonnolli­sesti
r i i p p u u / miten pitkälle eri­mielisyydet
kehittyvät. Ja n i in
o m i t u i seit a k u i n sa a 11 a a tunt u a -
kin. voidaan äärimäisyyksien tat-tavalla
sovittamisella hyvän v o i -
tollepääsyä edistää. ; .
Kauhuntyöt Herrinissä.
Silmälläpidon alais.et r u u - pahtui pari vuotta sitten, j o l l o in
Minnu])iit avautuvat hitaasti.
•-- Alä i)y.sähdy ])uoliiiessä, pon­nistelu
määränpäähän .saakka.
— K a i k k i keksinnöt oval tote­utettua
tietiettä'.
— Varallisuus " ja turhuus a-sustavat
usein yhdessä.
; — AjateUcaa kaikkea'mitä sa­notte,
vaan älkää sanoko kaik­kea
mitä ajattelette.
Kaiken, mikä on tek emiseu
arvoinen, kannattaa telidä hy-
V J n.
— Ylistys tekee hyvät miehet
parein Uliksi ja ]iuo)iot' ihmiset
pahemmiksi. 1
— Te^jriat johtavat kokeilui­hin-
ja kokeilut johtavat totuu­teen.
— Ajatelkaa kahdesti ennen­kuin
puhutte j a kolmasti ennen­k
u i n kirjoitatte.
— Saatatte lukea koko ikänne»
ja kuitenkaan ette opi^j mitään,,
ellette opi ajattelemaan.
— Useimmat "uusi.s;ta ajatuk­sistamme"
ovat Egyptin pyra-miideja
vanhemmat.
— Joutilaisuus ja itsemurha
ovat aivan sama .asia, v a i k k a k in
ihmiset sen usein havaitsevat lii­an
myöhään. — Henry F o r d . ^
rautalieliiisiton palkkoja Yhdys­valloissa
. k : o r o t o t t i i n , ' ja koska
{Yhdys valtaiin rautatieiieuvosto.
nyt on pilattimyt niitä alentaa,
seuraa Canada e.simerkkiä.
Sen jälkeen ;kuin automohiilit
ovat tulleet yleiseen käytäntöön
Amerikan mantereella, ci täällä
ole järjestetty Uiajempaa rauta­t
i e l a k k o a , ' m u t t a jos n i i n kävisi­kin,
.or)pisimmc' me p a l j o n . asioi­ta,
joista, tähän saakka olemme
olleet joko kokonaan tietä,mättö-miä
tiai emma niiden merkitystä
ole tir;ysin käsittäneet. Niinpä ei
suurten asu.tuskeskiiksien enää
tarvitise rautatielakon vuoksi ha-täilä
•elintarp.eiden kuljetuksesta,
.sillä kuormra-autot ja tavalliset
henkiflöautofkin: tarpeen tullen
pitävät siitä, huolen. T^Iikäli ras­kaiden,
paljon tilaa vieväin tar-^
veaiiaeiden, kuten esim. k i v i h i i ­len
kuljetus on kysymyksessä,, o-v
a t ; moottoriajoneuvoilla kulje-t
u l 4 e n epäkohdat ilmeiset, mutta
heprikilöliikentcestä niillä kyllä
saoriudutaan. Canadassa osa-l>-
uilleen ori y k s i . moottoriajöneu-
T.'o jokaista kahdeksaatoista hen­keä
kohti j a Yhdysvalloissa jo­kaista
kymmentä. Jos n i i d e n l i i -
kekannallepanoi taitavasti järjes­tetään,
kykenejvätne varsin hy­västi
jokaisen perheen koskihkef
täiset elinvaafcimukset tyydyttä­mään.
Viimeaikaiset poliittiset
murhat.
Ku Klux :K.lan ja I .W. W.
Tarmokkuudella • voidaan
tässä «maailmassa aikaansaada
kaikkea. Mitkään iluon^aiset lah­jat,
olo«uhteet;;tai':t.ilaismidet' ei-
* >ffSi ^fegi^gijalkalsta, :ollota-,tee -ih-^Yayitgttiin^.-^seg . jäseniä pysr.
Cherokeesta, Okia., ilmoite^
taan: ,
''Kaksisc-^aa Ku Klux Klanin
kaapuihin Jjuettua miestä marssi
kesäkuun . 27 päivän illalla kau­pungin
kaiciuilla kantaen tauluja,
joihin kirj}oitetuissä.laiuseissa an­nettiin,
haa;ste I. W. W.fliitolle jä
Kenttämarsalkka " S i r Henry
"NVilsonin murha Lontoossa äsket-tii
i n sa 11 u i juu r i h e t k el 1 ä, j o l l o in
k a i k k i i n mahdollisiin toimenpi­teisiin
Irlannin sekavan tilanteen
selvcntiimiseksi j a sikäläisten o-
1 o j en rauhoittamiseksi : o 1 i r y h -
dytty. Epiiilemättä Irlannin t a ­savaltainen
puolue ei ota mur­haa
vastuulleen koettaen puolus­tautua
sillä, että puolue ei voi
olla vastuunalainen sen 1'anatik-kojäsenten
mielettömyyksistä. '
. I r l a n n i n kysymyksen ratkaisua
t a p a h t u n u t m u r h a ei millään t a ­valla
voi edistää. Sir. H e n r y W i l -
sonin tapaisen irlantilaisen, joka
hän oli, murha panee oikein a-jattelevat
miehet toimimaan mur­han
suunnittelijoita vastaan.
Katsoen niihin ansioihin, mifä
Sir Henry, saavutti maailmanso­dassa,
on hänen kuolemansa suo­ranainen
tappio sekä E n g l a n n i l le
että I r l a n n i l l e.
Ulkoministeri Walter Rathe-naussa,
jonka murhasta Berlinis-sä
äskettäin kerroimme, .Saksan
tasavalta menetti yhden k a i k k e in
taitavimmista j a kaukonäköisim-mistä
valtiomiehistään j a v a l t a ­kunnan
jälleenrakentajista. Mur­han
luullaan olleen Saksan van­hoillisten
puolueiden, suunnittele­ma
j a pelätään sen olevan alku­na
monarkistien toiselle vallan­kaappausyritykselle.
T r i Rathenau oli etevä valtior
mies, jonka katsetta laajensi hä-nen
omaan filosofiaansa perustu­va
havaintokyky. Paitsi valtio-ja
tiedemies, oli hän myöskin f i ­losofi
j a nojautui - suuressa mää­rin
uskontoon ja sen periaatteir
siin. 'Wagnerin tavoin hän t e ­r
o i t t i elämän yksinkertaisuutta
pitäen nykyistä ylellisyyteen tai­pumista
aikamme onnettomana
ilmiönä. T r i r Rathenaun kuole­maa
surevat lähinnä isänmaalli­set
Saksan kansalaiset j a samalla
k a i k k i ne, j o t k a Saksan tasaval­lan
elpymisessä :näkevät yhden
keinon. U u r o p a n Ja.. koko., maail-map.
olojen.edistyjnisaen^iv.
E i löydy sanoja, j o i l a k u v a i l i si
sitä julmuutta, jota hiililäkkolai-set
osoittivat toissa k e s k i v i i k k o il
tana I l e r r i n i n k i v l h i i l i k a i v a n n o l -
la, Illinoisissa. IHe osoittivat sel­laista
raakuutta hyökätessään
komppanian tuottamien miesten
kimppuun, että.se menee y l i sen
raakuuden, jota ; saksalaiset soti-laat
osoittivat Vi:1914 Belgiassa.
Viimeisten tietojen mukaan on
44 ihmistä jo kuöliut,tämän-tap­pelun
johdosta ja vielä tulee a i ­nakin
8 kuolemaan niistä, jotka
haavoitettuina viruvat;sairaalois­sa.
K u n kenraali vWood joitakin
vuosia sitte meni Garyyn asetta­maan
terästrustin lakkoa^ kutsui
hän lakkolaisten johtajat luok­sensa,
jotka johtivat union mie­hiä
j a niiden johtajat, j o t k a joh­t
i v a t unioon kuulumattomia mie-hiii
ja, sanoi heille kummallekin;
" M i n u l l a on tässä kahden, puoli­nen
tehtävä. Minä suojelen lak­kolaisia^
sillä heillä on oikeus
l a k k o i l l a , mutta .minä suojelen
myöskin unioon kuulumattomia
m i e 11 i ii, jo t k a hai uava t. tch d ii tyÖ \
tä, sillä heillä on oikeus työsken­nellä.
Jos kummaltakin puolelta
rikotaan tiltä sääntöä vastaan,
n i i n minä annan ampua sen, joka
ei tätä varoitusta tottele."
Siellä oli l a k k o rauhallinen.
Jos ilerrinissä olisi ollut sellai­nen
järjestys, niin moista kau-.
hun tekoa ei olisi tapahtunut. .
N i i l l e miehille, jotka kaivanto-yhtiö
tuotti Chicagosta työhön,
ei ilmoitettu ,että heitä kutsutaan
lakon r i k k o j i k s i . - K a i v a n n o n joh­tokunta
teki tiissä kokonaan vää-rin,
että se vsillä tavoin, houkut­teli
miehiä työhön.
Kauhean suuren rikoksen teki*
vät myöskin lakkolaiset ja nii­den
suosijat kun k e ^-tuhannen
henkilön suuruisena aseellisena
joukkona, joista monet olivat i t -
sekeittämiinsä korpirojun h.urjis-tuttamina,
liyökkäsivät vaaraa
aavistamattomien toisien työ­miesten
kimppuun. ,
Ja tässä hyökkäyksessä osoitet­t
i i n sellaista. raakuutta, etteivät
A f r i k a n villit voi hurjempaa
näyttää. . Haavoittuneita tapet­t
i i n . Itse taistelussa ei l a k o n r i k -
k u r e i t a yhtään kaatunut, mutta,
vasta sitte kun ha- olivat y l i v o i ­malle
antautuneet j a jättäneet a?
scensa, heitä kylmäverisesti; am­muttiin.
Ijakkolaiston vaimoja
ja tyttäriä oli yllyttämässä.
"'Tehkäämme heistä saippuaa,"
huusi eräskin nainen, kun kuusi
yhteensidottua vankia ammuttiiii
kuoliaaksi. Kun sitte yksi näis-;
tä ammutuista vielä hengitti, n i in
eräs joukosta veitsellään tappoi
senkin vielä elossa olevan noista-kuudesta.
Ja kaiken tuon j u l ­muuden
huipuksi on vielä ruu­miilta
ryöstetty mitä k u l l a k i n o-
Ti rahaa ja rahanarvoista tas­kuissa.
J a tuollaista sai tapahtua niin
sivistyneessä valtiossa kuin I l l i ­nois
on! Se on hiipeäksi sille
valtiolle ja koko YhdysvalloilleJ
Muut nhreista olivat unioon
kuulumattomia, ainoastaan kaksi
lakkolaisia, joka todistaa ettei
itse tappelussa: montakaan kaa­tunut,
vaan että sitte vasta noi­ta
unioon kuulumattomia mur­h
a t t i i n , k u n he jo olivat antautu­neet.
Lakkolaiset heittivät ruu­m
i i t a lähellä olevaan lammik­koon
sitoen kiviä niiden kau­laan
15 ruumista näin upotettiin.
20 kaivannolle tuotetuista mie­histä
onkin hukassa.-
Oli väärin kaivannon t)mista-j
i l t a tuottaa sinne miehiä ilman
varoittamatta heitä. J a k u n näi­tä
miehiä tapettiin vasta sitte
kun 'he olivat jo antautuneet, o-l
i se suorastaan joukkomurhaa.
Illinoisten kuvernööri Smallin,
velvollisuus on ei ainoastaan es­tää
tällaisten veritöiden jatk).ir
mistä' valtiossaan, vaan .myös
hänen on ^saatettava syylliset
murhaajat rangaistukseen. J a se
on Mr. J o h n L . L e w i s i n j a mui­den
United Mine WorkOTs of
America päälliköiden velvolli-suus,
etteivät he koeta pestä
puhtaaksi Herrinin lakkolaisia,
vaan että ovat apuna syyllisten
saattamisessa oikeuteen tahi
muuten tämän union tulevaisuus^
ei öle missään arvossa Amerikan
kansan silmissä. — (P :ti.)
Vuoden 1921 valtiopäi­väin
päättyessä.
Suomen tsavallan presidentti
ausui vuoden 1921 valtiopäiviiin
v. k. 3 p;nä pidetyissä juhlalli­sissa
lopetta jäisissä seuraavaa:
Suomen kansan eCiUstajat,:^
Vuoden 1921 valtiopäiväin työ
on päättynyt ja sainalla on en­simmäinen
vapaata Suomea var­ten
valittu kansaneduskunta suo­rittanut
tehtävänsä. Se kolmen
vuoden aika, jonka tämä edus­kunta
on toiminut, on ollut le­votonta
kevätkiirciden aikaa.
On ollut itsenäiseksi päässeen
Suomen uusi asema vakaannu­tettava
sekä ulospäin kansainvä­lisissä
suhteissa / e t t ä sisäisesti
valtioelämän perusteiden vahvis­tamisella
ja lainsäädännön jär­jestämisellä
ajan tari)eiden tyy­dyttämistä
ja tulevaisuuden tou­koa
varten.
Tämä tehtävä on vaatinut e-"
duskunnalta suuria ponnistuksia,
sitä rasittavampia sen jäsenille,
kun asiain paljous ja kiireelli­syys
eiviit vielä ole sallineet s u ­pistaa
valtiopäiväin koossaoloa
läheskään säännöllisen, ajan puit­teisiin.
"Mutta ponnistukset eivät
ole hukkaan rauenneet. Vaik­ka
eduskunnan toiminnassa,
n i in k u i n k a i k e s s a . i n h i m i 11 i s e s sä,
V o i t a i s ii n k in o s'o i 11 a a h e Ik ko u k -
sia: ja puutteellisuuksia, n i i n tu­levaisuus
ei varmaankaan ole
kieltävä sitä tunnustusta, että
nyt hajalle menevä kansanedus­kunta
on suuria vaikeuksia voit­taen
aikaansaanut paljon tiirkei-tä,
kauaskantavia tuloksia.
Pysyväinen .muistomerkki ku­luneelta
kolmisvuotiskaudelta OU;
ennen kaikkea vapaan Suomen
hallitusmuoto,. j o k a hyvin kcstii-en
(uisimiiisen koetuksen, elämiin
todellisuudessa on päässyt va­kaantumaan
sekä kiiy tännössä
että kansalaisten mielissä. Sen
ohella on suoritettu laaja lain-s
ii ä d ä n t () t y (> mu a n i t s (ui ii i sy y d en
m uka n a t u Hei d e n :J-u u s ien va It i o -
elämänpuolien järjestämiseksi,
valtiotalouden saattamiseksi sa­malla
vakavaraiselle ja. kansan
välttämättömiä tarpeita vastaa­valle
kannalle, sodan haavojen
parantamiseksi j a sotaajan poik-k
e u k sell is ten oi o j en p a 1 au t ta m i -
seksi siiännöllisille raiteille. E-delleen
on käyty lainsiiädännöllä
t y y d y 11 ä m ii ii n k a u a n . t u k ah d u te t-
,tuja, monessa kohden kiireel 1 isiii
kehitystarpeita sekii helpotta­maan
yksityisten kansalaisten ja
eri kansanainesten menestyksel­listä
yhdessä eloa. K a i k i l l a näil­lä
aloilla on eri m ieli.syyks; huo­limatta
tärkeitä lopullisia pää^
töksiä saatu syntymään. Onhan
toiselta puolen kyllä tärkeitäkin
lainsädäntöasioita : vielä jiiänyt
keskeneräisiksi, mutta nekin. o-vat
suurin askelin kypsyneet tu­levaa
ratkaisuaan varten.
j^nka.kansamme, on i-sen jblidolla,
kulkenut. Ja v a i k k a sekä ulko­naisen
että sisäisen valtioelämiln
alalla: vielä onkin paljonj tehtä­viä
j a vaikeuksia, niin uudella,
yaalien jälkeen kokooiituvalla
eduskunnalla on jo saavutetuis­sa
tuloksissa j a myöskin irauhal-lisen,
arvokkaan, asiain käsitte^
lytavan vakaantumisessa ' •valtio­päivillä
valmiina j)aljoii arvo­kasta
pohjaa toiminnallensa.
• Kiittäen eduskunnan ! jäsen
siitä isänmaallisesta työstä, :jojn-ka
ovat: suorittaneet sekiii tojvr
•fta en siit ä Suomen maa Ile I ja ka
salle runsaita, pysyviiisiä hedt
miä, julistan täten 1921 [ vuoc
V ars i n ai s et valtio]) ii tv ii t j p ii ii 11
n e i k s i . " ~ '
Nykyinen ikurssimme TahaWm
tyksille SUO]\^EBN
/ . • , ^ - - : : / : v : . : : • ; • • - • • / ; . " i- y r . ' -
Postin kautta ja
sähköteitse on
la
t-n-
1-
•11
NAISTEN VAPAUTUSSOTA
Elämhie ankaraa ailaia, e
kenenkään ole l u p a istua hemix
mielisenä ja. tietiimiitttimiinii,
ed.es.harlaimman " kodin itai.sci
sillä nyi ovat kailfki kansalai.^el
e-va
ä-ei
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa^ yllä-mainit,
kurssin jälkeen j a erikoi-:
sia, .kolmen prosentin korkoa Ivö-täviä
matkustajien shekkejä '<?i»i^-
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan doll?*
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskuhit rahalähetyksille
postin kautta on 15c. suramilh
alle $20.00; sltil suuremmilta suiUf
miltä mitään kuluja ei peritä.
, Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 k a i k i l t a summilta,
oa
yi 11 iih y v i n n a i s e t k u i n n ii e h < > t
desvastuussa slitii; iniiinnoisiksi
lot muodostuvat. Tiediimme.inillii
hartaudella ja. suurilla ponnistuk-s
i 11 a m e n a i s (; t |) y r- i m m e ! 1 i i y s i in
kansalaisoikeuksiin j a n.vl (jn mei­dän
osoittauduttava niideiii ai-voi-siksi,
valveutuneina seura|.tavn i l -
111 iiiitii ympärillämrne ja tiiiytettii-vil
velvollisuutemme. '•
^lieltä kovin masentava'on s<' y-leinen
moraa 1 in ra ppeu t u min en.
j o k a näkyy; olevan tiiinäu. aj.-n
tauti. Jokainen pitiiii itseänsä oi-k
e u t et t u n a ' v a 1 i t s e m a a n : 1 a k i a,, mi­tä
seuraa, mitä ei. r a i n e t i i i n sa-n
oin n e u vo t a a n v a i* Iv a^ u te|'.jn, j u 1 k i-sin
esimerkin vilimataau' kieltola­kia.
Tiimii viimemaiiiiltu surke-.
us on kaikille yhteiskunt^iluokille
ja j)iirei]l(! yhteinen, ci olje toinen
toistaan parempi. Sei viila ulko-kultailcmista
ja larisealaisuntta
K a i k k i - lähetykset osoitetääD
postin kautta, jos siihkösanoma-läh
e tys t ä e i erik.o i ses ti pyy d e tä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja: lähettäjän osoit-teellä
varustettuna osoitteella:
I Foreign Department
First NatioDal Bank
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varut yli $3,000,000.00.;
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
bn syyttäii toista tai loisi;
luokkaa juojipoudesta,
pi i reissä on. n ii t ii yhtii pj
kansan
ka ikisen
Ijon.
alutta kaikissa piireissii'on myös
yleisöä palvellessa selviä! Tam-peri-
eii naisten esimerkkiä on
kaik i k ;i I IM seura \: t a va.- Ku n kau-piinkiin
oji nimitettävä uusi po-
1 i i s i m es 1; i.r i, anoivat k' ai k' k ien e r i ^
pii 1- ie n, /nai s j ii r.j est ö t yks i m ie 1 i -
sesti, etii -oli miiärättävä toimeen
raittiu|ta. noudattava.
Tii uan luiiset
iiitejii, vaimoja ja tyttäriä. Ovat-Joni
ko' he mitään telineet ellkiiistäk-seen
pahetta, jonka .kirouksen
tietävät varmasti tuhoavan k o t i - ' piireihin. .Aleidän
onnen ja.tuottavan kirousta lule- naisten : yiueijien
ville polville'? Naisen valta on
suuri, jos hän käyttää sitii oikein,
viisaudella j a rakkaudella. 1\iel-tiiäkö
hän apuaan, salakjuljet.uk-sessa
ja salapoltossa. Estääkii hän
talon viljan luovutuilta yäkijuo-
1 n a V a 1 m ist u Ic seen? P o i s t ulu k' o h ii n
seurasta, jossa juodaan? Tekeekci
hiin kaikkensa estiiäleseen alkolio-lin
pääsöä k o t i i n nautint )aineek-si?
Kykeneekö hiin suorittamaan
k o d i n ju li 1 ia: ilma n a i k oi i (J1 i t a r j oi-.
lua? Ivohkenevatko Tiaise^ 'katsoa
että v i r k a - j a toimihenkilöt ovat
henkilö,
tekiviit kotiensa
en niinesä. .Yksimielisinä- on
n ai st en es iin ny. 11 ii vä va i-kkä- kuu­lu
i.siva t k ui n ka k in 'vastakkaisiin
on. luotava
mielipide ja
saatettava^ se kuuluville. K u n
k u n t aan o 1 e t a a n • • lä iikär i, n i misv
mies,.o])ettaja y. ni. on pidettävä-huoli
siitä että- saadaan raitis.-
Jo s on 1) ai k k' a k u nn a 11 a k o t i , : o 1-
Ivoonp;] vaikka kaukana salolla,
jokn Jevittiiii - turmelusta, voivat
toiset kodit kiiydii yhtei.sesti
myrkkypesäii niin ahdistamaan,
että. sen on jjakko lupua k i r o u s ta
tuottavasta - liikkeestään. Naa­purien
yk.simielisyys voi saada
Iialjon aikaan. Yleinen mielipi­de
pitäisi meidän naisten niin- te-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta
I
' ^.Ei,koskaan .tule"yötä^'jota
ei. kamu .seuraisi, 1
Sisäinen edistystyö niyöskin
lainsäädännön alalla on k i i y n yt
mahdolliseksi rauhan t u r v i n jon­ka
rakentaminen j a vakaannut­taminen
on kuulunut näiden
vuosien tärkeimpiin tehtäviin.
Sotatila itäisen naapurimme
kanssa on Tarton rauhansopi­muksella
lakkautettu j a nudet^
sodanvaarat on saatu vältetyk­si,
vaikka rauhansopimusten
määräysten täytäntöönpano va­litettavasti
önkiu kohdannut
.vaikeuksia j a viivytyksiä. Pet­samon
alueen Suomeen, liittämi­nen
j a siten välittömän yhtey­den
avaaniinon Jäämerelle on
aikaansaatu; j a maamme alueen
silpoutumisen uhka taas on pois­tunut
Ahvenanmaan kysymyk­sen
ratkaisulla. Sillä välin ovat
Suomen. riippumattomuuden y-leinen
tunnustaminen, jäsenyys
kansainliitossa, osanotto kansain
väliseen yhteistyöhön sekä kaup'
pa- y. m. suhteiden järjestämis
nen erikoissopimuksilla yhä v a -
kaannuttaneet maamme uutta
kansainvälistä 'asemaa • r i i p p u ­mattomain
valtioiden joukossii;
Myöskin yhteistoiminta valtioi­den
kanssa, j o i l l a on ylitäläisiä
etuja valvottavina, yhtäläisiä
vaaroja torjuttavina k u i n meillä;
on jo käytännössä ehtinyt siksi
^pitkälle, että hetkell. häiriöiden­kään
ei pitäisi voida ^ sen teho­kasta
jatkumista saattaa vaaratta
alaisek»i. ' i • • - . iui4
jNykyinen • eduskunta" »voi J^li»
suuriri' piirtein '' 'tyydytyksellä
iatsoa taaksenöö' ifsitäi-taivälta,;
luomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor-
Jkeimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MÄEKKAA CANADAN DOLLAÄISTA.
•'Kaikki lähetykset osoitetaan poätin kautta; jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-
• maksu on $4'.3{T.-1^^ rahalähe.tyksille on
: 40c suihinille $40.00 a^ti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja,tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin ta*-
PORT ARTHUR;
^ ^ ^ ^ ^