Canadan uutiset, August 10, 1922

              CANADAN UUTISET
öuoraalalDGii sanomalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja ^
Th© Canada Nevvs Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, iToimittaja.
^ Jos parhaimman ihmisen
vinl olisi kirjoitettuna hiinen ot­saansa,
vctiiibi hän hatun korvi­ensa
tasalle. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
?1.50 puolelta vuodelta, 7Bc. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­dolta.
' ILMOITUSH!NNA|r.-
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksiin
(e koMuullincii alennus. Iliviutaantie-to-
ja nimcnmuuttoilraotukset 1'5 sent­tiä
kerta. $2 00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. ATiioliitlo- ja klhlaus-ilmoi-viiksot
60c palstatuumalta.. Kuolonil-moitukset
$2.50, nmistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukSGt
$^0.
röytäkirjat>/tilisclvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
flenttlä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
. Pienimmänlnn ilmoituksen hinta on
50 sontt. Postissa tulevia ilmoitulcsia
ci hyväksytä velaksi timtlemattomllta..
Poliittiset ilmoitukset $L00 tuu­malta.
\
Kaikki li kkcclle aijotut kirjeet, ti­laukset
i ja rahat ovat: lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
• lähde mainittava. . .
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
Icluien konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. ! "* <'#^f
Canadan kivihiilikysymys
tulevana talvena.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
Tho Finni.sh Nowspaper. in Canada.
Puhlislied evory Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick .T, Korte, Manager. :
Lauri Maunu, Edllor. ;
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANApAN UUTISET
Is wol('crmed and road in cvcry Finnish
home in tlie Dominion. It is the only
dircct advortising inodium for tliose
manufacturers and merchants. who
^Nisli toi create and huild a profitahlo
andnormauont demand for thoir prod-
Ucts and morchandiso by tiio largo and
evc-r pra\ving irmnish i)opulation rcsid-iiig
in Canada. Phn!oyour trial ad-
V.ortiscniont and get results.
Adverlisiiig ratos 50c per Incb.
Politu-al advs. $1.00 peri iuch.
Advortisoinouls nnistroneliour Of­fice?
WGdnesday noon to appoar on
•. Tliurs(lay's issuo. : i
Siibsci-iption prico in Canada $2.50
per yoar, "llnltcMl States and othor
rouni rics $3..'jU per yoar in advance.
Entered as second class malT mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM o r THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
Bacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the public's
sense of Civic duty: Mjn ali ways to aid
in making this country greater and
better than we found It.
— Jiiiojinc o]i liiydcllisosli ka.s-vattMtii
taljlo.
— K J i d d l o i i t i s k o i k o J i l a l o o n o n
p a h i n t a o i - j u u t t a.
— J'elko on|vci'o, jonka oma-tiiufo
jiiak.saa .'syylliselle.
Toimenpide, j\o\\on Yhdysval­tain
hallitus on ryhtynyt voi-dak.
seen taata Amerikan kivihii-lenkuluttajain
1ari)een, antaa ai-
Jietta hnolestniiiiscen Ontariossa
iiilovan talven hiilivarastojen
s 11 Irt e e n, k i r j o i 11 a a erä s paikalli­nen
Iciiti, Keino pulan poista-mi.
seksi" on : knitenkin . tarjolla,
jos Doininionin hallitus sen ot­t
a a kiiytäntcVön. Yain scnläh-den,
että Yhdysvalloissa on liili-piila
uhkaamaNsa hiilenkaivajain
hikon vuoksi, ei (^anadan tarvit­se
olla ilman riittävää varastoa.
Canadan hallituksen kauppa­laivastosta
on kuluvana kesänä
noin kaksikyiumentä alu.sta. ollut
joutilaana, ja sen lisiiksi iisket-t
ä in kerrottiin hallit uksen aiko­van
ottaa i)ois liikenteestä jou­kon
pienempiä laivoja. .Toi­meenpannut
tieduslelul ovat o-
.soittaneet, että Avalcsilai.^ta ko-
\ ' i i a hiiltä oli.si tilai.suus. saada
("anadaan jok.secnkin kohtuulli­sella
hinnalla, $10.10 tonnilta.
Montrealisa. . llnioitettii hinta on
shillinkiä tonnilta, johon tu-loe
rahtimaksuja yhdeksän shil­linkiä.
Canadan hallituksen
kaup(>alaivat-kantavat . noin 3,-
500 tonnia ja ovat juuri sitä .ko­koa,
e t t ä ne vaikeudetta piiäse-väl
liii>i St. awrenecn kanavista.
,"\ I i k ii siis olisi se n In o n no 1 li se m -
l)aa kuin asettaa i i i l n i i i laivat; l i i - ;
kenteeseen, keventäJi lastia Mon-ti-
cali^sa j a tuoda lopun sisäinaa-ha
.aina Toil Arthurin ja Kort
\Villiainiin saakka. Ivahtimak-:
s u l -jiii-viiMi päiihiin eivii.t kohoai­si
yli 2 dollarin lontiilta, joten
h i i l i ; ! lopuHisi'sti läiillii voitaisiin
jakaa kulut lajille samalla hin­nalla
l^uin ennenkin. Yaikkai>a
laivoj»'!! t i i y t y i s i tehdä liikettä
pienellä, lappiol la k in,: olisi se jo-k
a t a pa n ksesa h i i 1 i jvid a n . jdia t es-sa
edulliseniiiaa kuin antaa nii­den
olla kokonaan : joutilaina.
AValosissa on kivihiilivarastoja ja
lie lialutaan .saada kaupaksi, ('a-j
1 a da 11a • o i i Ica n san om istamia 1 a i -
\()ja. joiden rahdin puutteessa,
on täytynyt olla joutilaina. Nyt
ne voidaan as(>ttaa sekä Ontario­ta
että Quchecia hyödyttävään
ja niiden tarvitsemaan palveluk­seen.
Laivojen ei; paluumatkaa, tar­v
i t s i s i tehdä tyhjiltään. Järvien
l)äiissä tai .Montrcaliss.i. olisi saa­tavissa
tiiysiä vidinälasi eja. Ja
siten tähän saakka toimettomina:
olleet kauppa-aluksot pääsisivät
loppukesäksi hyödylliseen . Ja
tuottavaan toimintaan.
—- Kyhdy uskaliaasti. kaikkeen
3ninkä Jiy\e J i i i i ä i - ä ä.
— 1'rhoolliiien mies saattaa
laiif^eta, \aaii ei antaa j)erääu.
Luota itseesi, ja UH^QI luot­tavat
sinuun^
Historia ou csiihcfkiu. ojict-tamaa
Jllosotiaa.
— Kunnioittakaa itseänne, jos
haluatte toisten kunnioitusta.
— Heikkoutta ei voida voittaa
sitä hemmottelemalla.
— Luonteen päättäväisyys on
ilunisen , parhaimpia omaisuuk­sia.
— L^skonto on ihmiselle ylitä
Inonnolista kuin ilnJa, jota hän
hengittää.
— Toimittaja Lauri J . i\]annu
lähti torstai-iltana kesälomalle
Hamonie laivalla. IJerra Mau­nulla
oii aije vierai 1 läi m. m. Chi­cagossa
sekä mui.ssakin Amerikan
suurissa kaupunj^^eissa virkisty­mässä
ja .suurmaailman toilauk­siin
tn t u s tu s m assa. Sa maila kun
toivotamme hänelle hyvin, ansait­tua
hauskaa Ipmaa ja virkeänä
palaam i.sta, pyydä m m e lukijoilta
kärsivällisyyttä parin numeron
sisällön suhteen.^ Toimittajan lo­malta
palattua on lehdellä taas
entinen varma ja tasainen, mut­ta
rcipa-^b kurssi.
toman ; äkkinäinen vaihdos mo-narkias'ta^
tasavaltaan tuli kan­salle
jfcv maalle aivan edeltäkäsin
aavista^jiuitta. Aikaisemmin ylei­nen
mi clipido ei dllut sille sijaa
valniistiäinassa. Siitä ei sanalla-kaanmViinitjtu
valtiopäivillä, \m-hnjalav.
Elloilla tai sanomalehdis­tössä,
irasavalta syntyi poliitti­sen
sekaisotkunluimauksessa. yiir
t ä sysytiä ei olo kummasteltava,
että tas avallan syntymisestään
s a a k k a () n t a r V i n n u t t a i s t e 11 a k a i -
kenlaisia salaisia ja julkisia
hyökkäylvsiä vastaan. . Nyt vii-nudcsi
J i i i i j e r i , . yksi Saksan liit-toyhtymä^
n monista pienistä ku-ningaskiuinista,
on alkanut vaa­tia
itsenälsiä oikeuksia. Pohjal­taan
Badjeri on monarkistinen,
111 k u 11 n ot ta m at ta. m a a n j) o li j o i s -
osaa, niissä radikaaliset opit
nniodossa ta i toisessa ova t saa-neet
jalansijaa. Baijeri väittäii,
että sillii on toimeenpaneva val­ta
omien rajojensa sisällä ja
kieltäytyy tunnustamasta liitto-hali
ituks<m määräyksiä rikosla­kien
ja muiden sentapaisten
suhteen. Erimieli.syydet ovat kc-liittyneet
niin pitkälle että jo on
ollut puhetta : sisällissodastakin.
Jos se syntyisi ja Baijeri pääsisi
i 1' r o i t ta n t u n i a an v a 11 a k u n n a n yi i •
t ey d estä, ;n iin m 11u t va 11 iot epäi-lemiittä
seuraisivat esimerkkiä ja
ennen pitkäii koko maa uudel­leen
tulisi m o n a r k i a k s i . Luon­nollisesti
kaikki sillä edellytyk­sellä,
että liittolaiset näkisivät
hyväksi antaa siilien suostumuk^
sensa. :•.
Uusien hallitusten vastoin­käymiset.
.Monia vaikeuksia liittyy halli-tu.
smuodon vaihdoksiin. Maiulol-lisesti
ei koskaan enn'ui tätä asi­aa
ole ,tultu n i i n selvästi kä.sitlä­mään
kuin jnuri edesmenneinä
vuosina, jolloin valtaistuimet
kukistuivat, yksinvaltiaat ajet­tiin
maanpakoon, kuninkaat me­nettivät
kotinsa, uudet kunin­kaat
asetettiin entisten tilalle ja
monarkistinen" hallitus korvattiin
tasavaltaisella. Muutosta ei a i -
k' a a n s aa t u m i ss ä ä n maa ss a il m a n
r e 11 el öitä, e pä j ä r j esty k si ä, . v i el ä -
pä joissakin tapauksissa kehittyi
sisällissotakin. Hallituksen . py­syvä
Isyys aikaansaadaan vasta
sitten, kun yleinen, mielipide a-settuu
sitä tukemaan ja '.kannat­tamaan.
Kiina on. tällöin valai­sevana
esim. maasta, jossa ylein.
mielipide ci mitään merkitse.
Siellä hallitsevat miehet, jotka
itse haluavat asettua johtamaan
ja voittaa itselleen valtaa j a rik­kautta.
Yenäjällä taasen halli­tus
on kehittynyt niin mielival­taiseksi,
että sen vertaista el
joskaan maailmassa ole nähty.
Venäjää ja Saksaa lukuunotta­matta
Europan maat sentään vä­hitellen
-koettavat päästä rau­hoittumaan
ja mukautumaan
kussakin' tapauksessa sellaiseen
hallitusmuotoon, joka parhaiten
näyttää kansan toiveita ja ihan­teita
vastaavan.
Asiaa lähemmin tarkastellessa
ei olekaan ensinkään ihmeellistä,
vaikka Saksa ei vielä nytkään
Canadan sanomalehdistön
tukala tila.
. I I N I — . . ' r r—
kattomaan tehtävään. Jo edellä­mainittu
"seikka, puhuu piiolest.
siitä suuriarvoiscsta työstä, jota
hän suorittaa. Professori van
Cleerillä on aikomuksena lähitu­levaisuudessa
julaista Ihajempl
suomalaisia koskevq, teos tässä
maassa. Sitä varten onkin hiin
lähtenyt tutkinnismatkoille. Hä­nen
tarkoituksenaan on henkilö­kohtaisesti
tutkia erikoisesti nii­tä
paikkakuntia, missä suomalai­sia
asustaa snuremmissa ryhmis­sä.
Liian vähän on amcrikalai-silla
ollut tähän saakka toisitie-toja
kansalaisistamme j a nekin
tiedot ovat useimmiten ristiriit.
tahi vääristeltyjä. Ki ole siis i h -
mcj jos tämänmaalaisilla onkin
perin erheellinen käsitys suoma­laisista,
aniharvoja poikkcnksia
lukuunottamatta. Nekin harvat
l)oikkeuksel sisältyvät käsityk­siin
suomalaisten hyvästä työ-k
uni o i s u u d est a j a. rc helli sy y d es­tä,
.mutta harvemmin siihen tosi­seikkaan,
m i t ä suomalaiset ovat
olleet tälle maalle, sen eri oloja
j a toimintamuotoja luodessa.
Pieneen supistuu lähän saakka,
ollut kosketus heimolaistemme
ja amerikalaisten välillä. Ei ole
siis ihmeteltävää, jos he eivät
ymmärrä meitä emmekä mc liei-tä-
kuten tulisi, ja kuitenkin mo­lemmin
i)uolisella ymmärtämykT
sellä on mitä laajakantoisin mer­kitys.
Nyt kun keskuuteemme
on saapunut mies, joka omakoh­taisesti
on alkanut laajemmin
tutkia oi oja m nu', on syytä kaik­k
i a l l a , m i s s ä hän kulkee, ruveta
V a r u s t a u t um a a n s il t ii a ra 11 a ^ t-tii
hiin saa oikean käsityksen
kannastamme.
(P. T.) J. E . L.
toimittajansa Lansburyn aikana
esiintyi selvänä kommunistilehte-nä,
on siirtynyt Labor Partyn
käsin, joka on asettanut uudet
toimittajat.
KUKA VENÄJÄÄ
HALLITSEE?
luotto sille myönnetyksi. Tämän
saavuttamiseksi saa hän teiidä
m itä su ur iin pi a m y (inny ty k siä.
RATHBNAU.
Vuosina 1011—1022 Canadan
s an o n 1 a l el i d i s t i i ii k (i h da n n e e t oii-rictt()
nuiud('t. ovat, osoittautuneet
hyvin tuhoi.siksi, kirjoittaa To-ront(
Hl Star lehti . kertoessaan
kahden Ontarion sanomalehden
iiskettiiin lakanneen ilmestymäs-tii.
Vuod(»sta 1914 alkaen tähän
j)ä iväii n saa k k'a kaksi ky mmentä^
kaluleksan eanatlalaista sanoma­lehteä
on poi.stunut näyttämöllä
ilmestymästä lakkaamisen ja
kymmenen lehteä toisiin sulautu­misen
vuoksi. Nämä katoamiset
ovat huomioon otettavat sitäkin
suuremmalla syyllä, kun jälelle-jääneiden
päivJilehtien luku mää­rä
koko maassa on ainoastaan
satakuusitoista.. Ja. monet niis­tä
k in o \' a t sa ma n 1 e h d e n a a m u-ja
iltai)ainoksia. Toisessa Onta-
1' i o n n m a k u n n a n k a VII nuv^ i ss a
.suunnitellaan parhaillaan erään
sanomalehden ylidistämistä toi­seen
ja useilla muilla seuduilla
h' h d e t t a is t e 1 e v a t r ai i a 11 i si e n va i -
keuksicMi kanssa.
. N i i n mouien sanomalehtien: kes­keyttämisen
tai toisiin sulautu­misen
on aiheuttanut suoi'astaan
sota-ajasta johtuneet vaikeudet.
Ei ole epäilysiäkän, että mitkään-muut
teollisuusalat olisivat epä-n
o rm a a l i s i s t a a j o i s t a. s a a n e e t k ä r-siä
niin raskaasti, kuin juuri sa­noin
a lehtien kustan niisyhtiöt. ITy-vin
usein . saadaan kuulla vali­tuksia
liian korkeista tilaus- ja
ilmoitushinnoista, mutta silloin
valituksen tekijät eivät ole ^tul-leet
ajatelleeksi, miten .vaikea
tehtävä sanomalehdeji, olkoonpa
kysymyksessä vain viikkolehti,
julkaiseminen nykyisissä, oloissa
ön ja kuinka suuria rahasummia
on kokonaan menetetty viime­vuosien
: sanomalehtiyrityksissä.
Siitä on mitä valaisevimpana esi­merkkinä
juuri yllämainittujen
lehtien onneton kohtalo
Kommunismin tappio
länsimaissa.
Amerikalainen professori tutki­massa
suomalaisia idässä
J o lähes parin viikon ajan on
Ohion valtion yliopistosta, Go-lumbuksesta,
professori Eugene
van Cleef ollut kansalaistemme
keskuudessa täällä Idässä. Ehkä
hän lienee monille täällä asuville
heimolaisilemme tuntematon. S i ­tävastoin
on professori van Cleef
tullut tiinnetuksi keskivaltioissa
innokkaana Suomi-ystävänä ja
suomalaisten tutkijana täällä
Amerikassa. Vuonna 1918 jul­kaisi
hän lyhyehkön teoksen suo­malaisista
täällä ja viime vuonna
julkaisi professori van €l.eel: K a ­levalaa
koskevan vihkosen. Tun­tuu
todella ihmeteltävältä, että
on olemassa mies, ulkopuolelta:
kansallisuuttamme, joka sellai­sella
uhrautuvaisuudella on an­tautunut
vaikeaan ja voisipa sa-.
ole pääsyt tasapainoon, Tavat- noa kiittämättömään sekä pal-
Tu o m a r i W. Tan n e r on k e rt o-n
u t ma t k a h a \' ai n n o i s t a a n li n ^-
lannissa ja tälliiin kosketidlut m.
ni. kommunismin;: edellytyksiä.
Ihiropan maissa.
'Komuuuiismi on länsimaissa jo
voitettu kanta, lausui Tanner ja,
jatkoi: Kävin 7 eri maassa ja
oli minulla hyvä tilaisuus var­si
n k in k e s ku s t e lu j e n k a u 11 a ot­taa
selkoa siitä, mikä vaikutus­valta
ja merkitys kommunismil­la
vielä nykyisin malidollisesti
on. Ja yleisenä havaintona oli
että Länsi-Europan maissa, ku­ten
Sak.sassa,. Sveitsissä, ..Hans­kassa,
l^higlannissa y. m. ei ole
kommunismilla nykyjiiän enää
mi n kää nnäköist ä merk i tystävN.i is-säkin
maissa, joissa sillä ; aikai-s
e m m i n oi i h uo m a 11 a \' a k i n j a l a n -
sija, kuten esim.; Italiassa, jossa
joku . vuosi takaperin luultiin
työväen olevan kokonaan kom­munistista,
voi havaita, että tä­mä
humala on täydelleen haihtu­nut.
Niinpä Italian parlament.
ei nykyään ole kuiii: neljätoista
kommunistista edustajaa,: kun
sensijaari sosialidemokraatteja
(iSerratin ja Turatin^ ryhmä) on
ISf), ja lisäksi sosialircformisti-sellaBonomin
ryhmällä 'on 14 e-dustajaa.
iSikäli kuin eri tahoil^
ta j 1 nro i t e 11 i i n , e i k om m u n i s t i s e l -
la liikkeellä eniiä joukkojenkaan
keskuudessa ole mitään menesty­mismahdollisuuksia
eikä m e r k i ­tystä.
Venäjän edustus Geno­vassa
lienee tuottanut kommunis­teille
myös suuria pettymyksiä,
silläv he olivat odottaneet "Työ­väen
Neuvostotasavallan" edus­tajilta
arvokasta ja päättäväistä
esiintymistä, mutta pettyivät sii­nä
ja sikäläiset kominunistileh-det
puhuivatkin . katkeroituneella
ivalla Venäjän edustajain moit­teettomista
frakkipuvuista, vie­railusta
kuninkaan luona sekä sii
tä, miten Tshitsherin seremonia­mestarinsa
kautta uteli Italian
kuninkaallisen majesteetin sere­moniamestarilta,
onko hovi juh­lassa
esiinnyttävä harmaat vaiko
valkeat hansikkaat käsissä. On
selvää, että kommunismilla ei e-nää
ole merkitystä Italiassa, vie­jä
vähemmän sillä on s i tä toisisr
j^a maissa, joissa on 'opittu koko­naan
toisenlaiseen politiikkaan.
Saksassa ja Englannissa koko
liikkeelle jo suorastaan naure­taan
ja poliittinen liike tai hen­kilö,
joka on joutunut naurun
alaisek-sij on samalla myös menet-tänyt
kaiken vakavan merkityk^
sensä. Englannissa menetti kom­munismi
vii'meisenkin asemapaik­kansa
sen kautta, e t t ä ainoa; eng-
Göteborgs lIST:n Moskovassa
oleva kirjeenvaihtaja kirjoittaa
kesiik. 11) p : n ä lehdelleen m . m .
seuraavaa:
. 1 j en i n i n sy r j äy t y m i se n j ä 1 k e en
on herännyt kysymys siitä, kuka
oikeastaan nykyään V^enä'jää
hallitsee? Lenin oli jonkunlaise­na
symbolina j a Venäjällä, jossa
kansa vielä palvoo epäjumalia,
merkitsee symbolin katoaminen
samaa kuin lipun menettiiminen,
siis bol s h e vi ki iniol ueen j ic ri k' a -
toa. Johto on nyt triumviraatin
käsissä.: Kamenev, Kykov ja
Stalin i)itävät i)eräsintä. Kaksi
edcllistil' ovat neuvostoporvaris-ton
miehiä ja toimivat yhdessä
Krasinin kanssa. Stalin, jonka
varsinainen jijeorgialainen nimi
on Dshugashvili, on heistä lah­jakkain
ja lujatahtoisin. Lenin
:oli viime aikoina perustanutkan-sankomisarineuvostoa
varten eri-^
koisen neuvonantokomitean; jo­hon
paitsi häntä itseään, kuului­vat
Trotski, Sinojev, Kamenev,
K a k o V , T o m s k i j a S t ai i n ; v i i me -
mainittu sihteerinä. Täten on
Venäjällä montci laitosta, joilla:
kaikilla on yksi ja sama tehtä­vä
: kommunistinen internationa-l
e : yleis-veniiläinen toimeenpane­va
keskuskomitea C'\Vtsik")^
kansankomissarineuvosto, bolslie-vikipuolueen
keskuskomi1ea,niai-nittu
kommunisti|)Uolueen kes­ii
u sk o 1 n i t e a n. . I UM i v on a n t o to imi s to
sekä vihdoin yllämainittu trium­viraatti.
Kommunistisessa puolueessa on
kaksi virtausta; jyrkemjiään
kuuluvat Buharin ja Preohra-slienski.
Johtajia on t;iten jos
jonkinlaisia ja pian' voi syttyä
kai lv k i e n , so ta Iva i k k ia v a s t a a n.
Maaseutu ei eniiä tottele elvdot-tomasti
keskustaa. Punainen ar­meija
vaatii riittävää ruokaa ta­li
i s o ta 111 i es t e n ji ä äs t ii m i s t ii p e 1 -
totoihin. Ne sotamiehet, jotka
pääsevät kotiin, savat kulkea ja­lan.
He liittyvät kulkueiksi ja
kerjäävät sekä varastavat tien-:
varsilla elintarj)eita.
Buharinin ''Pravda "-lehdessä
julkaistaan tyiiläisten kirjeitä,
joista käy ilmi, etiä työliiiset ei­vät
saa hallitukselta vähintä­kään
suojelusta. Pietarin läänin
ammattio.siistojen kokouksessa
syytettin asmoin ankarasti ncu-vo.
stoliallitu.sta siitä, että se uh­raa
työväen^ omien etujensa hy­väksi
ja antaa työväen nääntyä
nälkään.
'Kuten ''Pravdassa" edelleen
kerrotaan,: painattaa neuvosto­hallitus
100 ja 200 miljoonan
ruplan seteleitä, joita se sitten
jakelee: työlälsryhraille tyiipal-kaksi.
Mutta kukaan ei ota vaih­taakseen
näitä seteleitä pienem­pään
rahaan, ei edes valtiopank­k
i . Jos yksityinen vaihtaa, niin
maksaa se 200 miljoonan setelis­tä
vain T) miljoonaa.
Kommunistisen puolueen kes-k
uskoin itea n iie u von a n t o- to im i s-toa
vastaan oii. ryhtynyt taiste­luun
" W t s i k " . Se vaatii, ettei
triumiraatti saa julkaista yhtään
määräystä ilman sen suostumus­ta.
Se on myöskin ruvennut vaa­timaan
Sinovjevia tilille omiin
tarpeisinsa käytetyistä miljoo-neista.
'Kommunistisen Kongresin pöy­t
ä k i r j a t on pidetty salassa; mut­ta
sittenkin tiedetään, että kon­gressissa
on ankarasti arvosteltu
bolshevikien politiikkaa ja hal­lintoa
sekä ennustettu rotnahdu.s
ta, esim. Strukovin ja Millutiniu
lau.sunnoissa.
Kommunistisen puolueen kes­kuskomitea,
neuvontanto-toimis-to
ja "VVtsik ovat viime aikoina
neuvotelleet Wtsikin muuttami­sesta
neuvostoparlamentiksi, jol­l
a yksin olisi lain^äädäntöoikeus.
'Kommunistisen puolueen keskus­komiteasta
tulisi ministeristö,: jo­ka
olisi vastuunalainen parla­mentille.
Mutta niin kauan kuin
Venäjillä ei ole vaalivapautta, ei
puoluediktatuuri lakkaa. Kfko
homma voi ollakin vain ajateltu
silmänlumeeksi Haagin konfe­renssille.
Litvinoville oli annettu tehtä^
vaksi koettaa saada neuvostohal-
Nyfeyinen kurssimme rahaIäW
tyksille SUOMEEN
Postisi kautfta ja
sähköteitse on
Walther Ratlienau tidi jo nuo­rella
iällä jonkinlaiseksi "kruu­nunperilliseksi"
isiinsil i)erusta-maan
ja johtamaan suiiriikkrf-seen
A. E. (}. Mutta hiin ri tai-p/.
inut yksipuoliselcs: suurliike­mieheksi.
Hän tutki iT.Iiliikkaa
ja kirjallisuutta, v.^d-nisteli itse-ä.
in määräperiiisesti t(>isenkinlai-s<'
e:< tehtävää 1: näyttdemään- o
saa maansa juP.vIsessa e]ä;n;is.?ä.
oli sekä l;"vinaisen lahj;-
kas, että harvinaisen tarmokas
m i e s. A i k o i n a a n k o e 11 i r u h t i n a s
B u 1 o w o 11 es a a n vaiti oka ns l er i n: i
avata hänelle : dii)lomaatt isen • i i -
ran ovet. Mutta ne eivät auiMi-
11 e et. Pä ii as i a 1.1 i se n a ,e s t (• e n ii oli
hän(Mi juutalainen syntyperänsä,
j o t a k e i sa r i a y m 1) ii 1' ö i V ii t 1 n i ei i et
eivät milliiän nuiotoa voineet su­lattaa.
Myös myömme pankki-ospituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve-.
täviä matkustajien shekkejä di»l-lareissa,
jotka Suomessa lunaste*
taan sielUl. voimassa-olevan doll>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin kautta on Km, suminiU<?
alle -$20.(MI; sitä suuremmilta sum­milta.
m i tii ii n k u 1 u j a ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse O B
$3.i'3G. köikilta summilta.
Kailkki läbctyksct osoitetaan
HANCOCK :: MICH
-Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa auomeksl; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
.Kun tämil tie tukkeutui rupesi postin kautta, jos sähkösanoma-llathenau
kirjailijaksi, llän kä- lähetyst|ä ci erikoisesti pyydetä.
sitteli nvkyajan polttavia kvsv- /\ ... , ^ ,
, ... . 1 n. , Osoittakaa lähetyksenne vas-myksia
,ia koetti inosoofjsten . •
, . ; , . , taanottajan ja lalietta.jan osoit-tutkimusten
valossa r a t k a i s t a , ,
, .. ... teellä varustettuna osoitteella:
puhtaasti käytännöllisiä ..i^rolvice-meja.
i H ä n e n kirjallinen tuotan- Foreign Department
tonsa herätti sanf^cMi suurta huo­miota.
llallitu.s käytti kuitenkin hy-.
väkseeii K'ath('naun kykyä, vaik-
Iva k a a n se e l 11 sk a 11 a n n t.. ottaa
h ä n t i l ! varsinaiset 1 e virkauralle.
V. P)07 matkusti h ä n v a i t i o s i l i -
teeri: Dernlnir<rin seurassa s a k s a ­laisessa
Afrikassa ja: laati viral­lisen
kertomuksen: tiistii tiiatka.s-:
ta.
Kun niaailmansodan .sytytty;i
Saksan armeijan- ylijohdolle: kii­vi
selväksi, : .ettei jättilaiskami)-
{la i 11 i n i i n 1 y h y e e n 1 o |,) j vu i s i k' 11 i n
alkujaan oli laski^ttu ja luultu,
niin sai Ivatlvenau . toi.mcksiMMi
laatia suunnitelman,, jonka. m i H
k a a i i sodan j ; i t t i l ; i i s k o n ( M s t o l l e o-l
i turvattava tarpeelliset r a a k a -
ai nevarast ot. Ta m ii n t y ö n ha n
suoritti. erin.o.maisen etcviiMä t a ­v
a l l a . .Mutta l i ä n e n ci suotu it­se
panna laatimaansa suunnitel­maa
kiiytäntöön. Taas v i r i t t i v i il
juonittelijat verkkojaan, ja. Kai-h
(M 1 a u n o 1 i . \' ii i s ty 11 ;i s'ä H el f fe -
riehin ; tieUii.
Silloin liiin otti käsiinsii. A. E .
n -.11 johdon viimeisiksi sotavuo­siksi
.ja vallaiikumoitksen \.aikc-an
tartekaiiden ajaksi. Ja luku-ka
ni mi o 11 .mi e ti s k eli j ä; os o i f t a 111 n i
erinomaiseksi• työn. ja todellisuu-.
dcn .mieheksi, llänestä :tuli Stin-nesln
rinnalla Saksan huomatuin
tcollisuusmio.s.
Uusimman uransa,- valtiomies-t
a ji p a 1 e e n , ai o i 111. • K' a t h e n a u j ä 1 -
IccniMkciiiiuMiiinisI eriini valta-k
n n n a M l i a l l i t u k s e s s a . Siinä ase­massaan
joliM . h ä n niitä neuvot-t':
vlnja, - Ivaiiskan kanssa, jotka
p ä ä t t \ ivat ^Vie.slMilenin sopi-n
i i i k i s e e i i . Kim. viini».' vuoden lo.-
k'a k u u s s a (lemokraat it jättivät
l i a l l i t i i k s e n , . - erosi Kathenaukin
s i i t ä , .mutia, l i ä n e l lalietottiin s i l -'
l o i n lj(.>niix^seen . valmistelemaan
y Fi d essii 1'^ n <xl a nnin • h alli t u ksen
k a nssa • m a a perää .11 nan.ssisopi-mu
kselle.
11 (' 11111 k u n n a 111 s t a hä n s i 11 e n,
kuten sanottu, on ollut Saksan^
V il k o p. o 1 i t n k a n va s 111 u n a 1 a is e n a
jolitajiana. l*enovassa — j a Ra-pr)
llossa — hän.: yhdessä valta­kunnankansleri
.VVirthin kanssa
(vdiist r ina'ataan. •
. Ivatlienau oli kuollessaan 56
\ i ' i o d e n ikäiiuMi.
— Kitke pois vikasi ja kehitä
hyveitäsi. ••••
— Heikoimmasta silmukasta
ketju katk(>aa.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
Sh
^1^
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maljcsaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUÄfiSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
oh $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti,
u I
m
PORT ABTHUB, ONT., CANADA.
lantilainen j'okapäivainen t y ö y är
enlchti ''Daily Gerald," joka'liKis Haagissa tunnustetuksi ja ^^^g ^ ^ ^ ^ ^ ^ '
m