Canadan uutiset, August 10, 1922

              WALTER I|ATHENAUN
AJATUKSIA.
iSaksan murhattu ulkoasiainmK
Disteri Walter Rathenau oli inno­kas
.yhteiskuntaprobleemin tut­kija
j a filoso-l'i. Esitäninie eräi­tä
hänen ajatul^jsiaan seuraavas­sa.
'
Walter Rathenau vaatii sivis­tyneeltä
ihmiseltä syvää yhteis­kunnallista
ja taloudellista oikcr
udentunnetta. Pilkaten hän ku­vaa
kevyttä ' • kunnon miehen''
k ä s i t e t t ä:
'•'Kuunollineli ihminen siinä
mielessä kuin tämä sana käsite­tään
niissä moraalin rauniois.sa,
joissa Europa elää, on sellainen,
joka 011 maksanut pahiiumat vel­kansa,
ei joudii kiinni ilmeisestä
vallieesta, e i : aiheuta yleistä pa-hennustaj
ei liiketoiminnassaan
joudu tekemisiin rikoslain kans­sa,
merkits. summia keräyslistöi­hin,
pyytää anteeksi kuu on tar­peen,
kayhyväisti puettuna ja
: omaa välttävän koulusivistyksen
sekä on laillisestiv vihityn isä,
jolla on vastaavia ' * k u n n o n m ie -
hen'' ominaisuuksia. Nämä y l -
lihiset lahjat antavat näinä päi­vinä
kaikissa sivistysmaissa, mi­käli
porvariiliiiien moraalikäsitys
o n kysymyksessä, oikeuden . i>it-kalie
nieneviin taloudellisiin vaa­timuksiin
ja Inottamusvirkoihin,
j a vieläpä, sikäli kun asianomai­nen
on osoittanut huomattavaiu-p
i a ta i p U|i n u k s ui j a tiet o j a_,. m i h i n
mahtiasemaansa taliansa.''
''.Meidän päivinämme katso­taan-
halveksien il|mista, joka a-jatteleniattoiiian
rikoksen vuoksi
on kärsinyt vankilan häpeän tai
jota; puute .pakottaa ; karkeaan
työhön — sillä aikaa kuin toiset,
jotkaa kasvoissaan, • jäsenissään
ja sydämessään kantavat paljon
näkyvämpää Ofjan merkkiä, is­tuvat
purppura viitoisaantnomi-mioita
jakaen,; jakavat siunauk-siaan
baldakiinien alta. hallitse­vat
ihmisia,; ja kantavat vallan
sinettiä."
'^.Onko liian uskallettua .väit­tää
: j a vaatiar otth mekaanisen
maailman liikunnon suuret liike-,
voimat., valan ja omaisuuden i n
tohimot,: ovat kuolevaii^ia voimia,
n i i n , vielä{)ä nyt keskipäivän
korkeudella osoittamastaa;i kuu­muudesta
huolimatta I j o kuole-jia
ja pettureita, mielipuolia ja
sairaita,: ajattelijoita- sotapäälli­köitä,
pyhimyksiä, luovia neroja
ja kuluttajia jokseenkin samassa
määrässä — meidän aikamme on
vaikeata käsittää, että historial­lisen
näköalan muutos ei merkit­se
sitä, että kaikki ihmiset olisi­vat
muuttuneet, vaan ainoastaan
sitä, että uudet kansankerrokset
ovat murtautuneet esiin, vallitse­va
arviointi ja ajatustapa on
muuttunut toiseksi."
pia ja hedelmällisimpiä maanvil-jelysmaita.
Niin pitkältä kuin Venäjän his­toriassa
tunnetaan, on siellä aina
ollut paikallisia katovuosia ja
nälänhätää. — Ilkka.
VENÄJÄN MAATALOUS JA
NÄLÄNHÄTÄ.
Venäjällä raivoava kauhea nä­länhätä
on kiinnittänyt koko
maailman huomion siellä vallitse­viin
taloudellisiin . olosuhteisiin.
Kun ottaa huomioon, että Venäjä
oi i ennen sota a n iitä ma i ta, jois-ta
viljaa vietiin eniten ulos, tun­tuu
käsittämättömältä, ett ei siel­lä
nykyään saada edes sellaista
satoa, joka riittäisi tyydyttä­mään
m a a n sisäisen kulutuksen.
Yhtenä syynä tähän ilmiöön on
tosin ollut tavaton kuivuus ke­väällä
ja; kesällä V. 1J>21, mutta
j a h ä v i ä -
i n i t ä t ä ä l lä
liin"
ja mah-äytyy
or-
VI a.
"Sydämessä aht1isti!is vaeltaa
ajattelevat ihminen katuja pit-k
.n Ja^ näkoc puodit, tararatajot,
V a ra s t o li u o n e e t j a t y ö p^a i ka t. Pe­lottavan
rumaa, alhaisia vaistor
ja palvelevaa, narrimai^sta j a va­hingollista,
mitätöntä
vää on enin osa siltä,
huolellisesti . varastoidaan levi-tellään
loisteliaasti nähtäväksi ja
pidetään kaupan korkeista
noista. \[oiko olla totta
dollista että niil joon ia
junttaa, jotta tuotettaisiin tällai­sia
tavaroita^ kulietettaisiin nii­tä,-
myötäisiin niitä, jotta valmis­tettaisiin
-— että taas toiset mil-
, Joonat orjailevat hankkiakseen
itselleen näitä -kauheuksia, sa­malla
kuin miljoonat toivottomi­na
ikävöivät: niitä ja jäävät niitä
vaille? Uskonsa i säilyttäminen
sellaiseen ihmiskuntaan, joka e-lää
sellaisesta ja sellaisen vuok­si,,
vaatii suuria voimanponnis­tuksia."
"Kunniahimoinen ei ole mil­loinkaan
saanut aikaan m i t ä än
lopullista."
s^Kuiiika rakas on tämä puhe­tapa
hyvinvoinnissa eläville, joil­la
on: paljon menetettävää ja ei
mitään saavutettavaa, jotka e-päilevät
tulevaisuutta, mutta ku­moavat
epäilyksensä puuhaamal­la
vain nykyisyyden toimissa ja
kysymyksissä. Totta on, että
kvyneleet. rakkaus ja viha, nau­tinto
ja; kipu ovat samalla kertaa
vanhaa ja uutta — ja kuitenkin
elää bushmanni ja papualainen
muinaismuisto kadonneilta ih­miskunnan
aikakausilta, kuiten­kin
on 'Kristus jakanut ihmis-tämä
seikka ei yksinään riitä sel­vitykseksi,
kun on kysymyksessä
nain tavaton käänne. Asiaa lä-heiiimin
tarkasteltaessa käykin
selville, ettii varsinaisena syynä
tähän on ollut toiselta; puoleiV
neuvostohallituksen äärimmäisen
t u r miol 11 n en nfa a pol i t i i kka. Vc-näjän
maanviljelyksen nykyinen
ra p p i o t i 1 a ; o n i) a r h a i m p an a to di s-tukscna
siitä, kuinka . käy, jos
vallassaolijat asettavat ainoaksi
päämääräkseen. • huolehtimisen
:kau])unki- ja teollisuusväestön
t ar{Ve ista eivät k ä lainka a n k äsi tä
m a a n \M 1 j e 1 k se n ; oma p e rä i sy y t iii
ja niitä voimia,; jotka todellisuu­dessa
vaikuttavat tuhoavasti tuo-
1 antoon.
Venäjällä^ on laajoja alueita,
jotka rnaa[)eräa,n katsoen ovat e-rittain
sopivia maanviljelykseen.
%Silmien eteen siellä aukenee ai­van
. rannattomia peltomaita.
Nain on etelässä. Pohjoisempa­na
ovat pellot ja metsien keskel-
/ ^ii^mutta täälläkin voitaisiin sa.a-cla^
suuri a sat oja. Sa t tnu/kni ten-kin
harvo'n, että sato on tavälr
listarunsaampi. Roomassa on
tunnettu tieteellinen maanviljc-lyslaitos,
jonne lähetetään- tilas­tollisia
tietoje eri tahoilta. V.
1912 siellä laskettin kuinka suu­ri
sato eri maissa on korjattii
hehtaaria' kohti. Tulos, sadoissa
kilojrrammoissa velmälle ja ru-k
i i 11 e k yi v e 11 y n ä heh ta a r i i\ k o ht i
oli seuraava:
Tanska
Relf?ia
S n k s a
Vehnä
2r),4
2(i.{)
22,(5
Ruis
17,0
20,0
18.:)
14,()
9,0
kunnan elämän kahteen ajanjak­soon,
kuitenkin on neljän ihmis-ijän'
- kuluessa nimetön massa
muutettu toimintatarmoisiksi
kansalaisinasi ja kuninkaan tah­dosta
luotu Preussin virkamies­ten
ja sotilaiden perusjoukko.
Meidän aikamme, joka ajattelun
laiskuudessaan: tarkoitukselli-^
sessa sokeudessaan on tottunut
Meltämään kal^o kansalta oikeu­den
olla olemassa, vaikka se tie*
tää, e!ttä jokaisen yhteiskunta-ruumiissa-'
csiiittyy äidinmurhaa- Venäjä onkin maailman suurim-
1 tavalta I-NO
Venäjä 0,9
Venäjän sadon huonous ei joh­du
maan laadusta vaan sen puut­teellisesta;
viljelemisestä. Maa
ku u 1 u i s i el 1 ä pä aa s i a 11 i se s ti ta 1 on-pojille.
Suurtilalliset viljelevät
siitä vain pienen osan. Muutamil­la
seuduilla maata viljeltiin länsi
europalaisten periaatteiden mu­kaan
ja sato oli siellä liy\ä. alut­ta
toisia maita hoidettin tavatto­man
huonosti, sillä ne olivat sel­laisten
talonpoikien hallussa joil­la
ei ollut vähimpiäkään edelly­tyksiä
järkiperäiseen. Vain har­voilla
talonpojilla oli hallussaan
omaa maata. Pääasialliesti he o-mistivat
maan yhteisesti, jotka
kuului kommunille n. k. miril-l
e . " Li.säksi talonpojat olivat
sivistymättömiä — harva heistä
osasi lukea — ja käyttivät maan­viljelykseen
alkuperäisiä työka­luja
ja tapoja.
Viime vuosisadan lopulla toi-m.
eenpannussa tutkimuksessa kä­vi
selville että tuskin yhdellä
neljänneksellä talonpojista oli
uudenaikaisia työkaluja. Eräässä
kuvernementissa vain puolet ta­lonpojista
kuletti lannan pellolle.
Lanta käytettiin joko polttoai­neena
tai sai se palaa tunkioissa.
Kymmenen vuoden kuluessa en­nen
sotaa sato huononi huonone­mistaan.
Vienti oli kyllä suuri,
mutta se johtui siitä, että vero
otettiin luonnossa j a se kannet­t
i in suurella säälimättömyydellä.
Toiselta puolen talonpojat olivat
pakoitetut myymään viljansa
voidakseen, suorittaa veromaksut.
Seuranksena tästä oli se, e t t ä ke­vään
tullen talonpojilla oli enää
niukasti .^leipää 'jälellä, vaikka
TOLSTOIN PERHEEN
TRAaEDIA. .
Eräs. hollantilainen. sanomalch-tikirjoittaja
kertoo Tokstoin per­heen
tragediasta, kuvaten erään
ystävänsä käyntiä Jasnaja Pol ja­nassa
1910. Tämän vei Tolstoin
lääkäri, sihteeri ja läheisin ys-täväjtri
Makovitsky Tolstoin ko­tiin^:
Kohtaus ' oli omituinen . ja
jäi aina mieleeni, kertoo mainit­tu
henkilö. Puhellessani Tolstoin
kanssa sain sen vaikutuksen, et­tä
hän tietämättään oli itsevalti­as,
joka vaati, että. kaikkien oli
elettävä hänen ajatusjuoksunsa
mukaan. Niin monet olivat jo
kysyneet häneltä neuvoa, että
liän piti itseäiijsä; ihmiskunnan
tuomarina. Vaikka hän . k ä y t ti
talonpojan pukua, oli luin yli­mys
ja kärsimyksen profeetta,
joka; tahtoi, että kaikkien, tuli
kärsiä niinkuin hän. Niitä ih­misiä
kohtaan, jotka eivät tun-nustaiieet
hänen opipansa hän .o-soitti
kärsimättömyyttä, vieläpä
hän vihasi ja halveksi heitä,
Tolstoin talossa, nähdessäni l)ä>
neiivpuolisonsa surun uurtamat,
kasvot ja kuullessaan hänen i)oi-kansa
kyynillisiä huomautuksia,
tulin siihen käsitykseen, että i h -
m is ra k k a u d e n s a a i' n a a j a o 1 i o 11 -
nettoinanii)i kuin yksinkertainen
talonpoika. Hän. ei voinut olla
tyytyväinen, koska elämäusä oii
tarkoitukseton.;
Tolstoin kodissa vallitsi eripu­raisuus.
Profeetta, suuri Tolstoi,
eli yksinomaan filosofiselle ajat­telulleen,
unelmillev-n. hän ci
tahtonut mitään muuta kuin teh­dä
ihmiskunnan onnelliseksi.
Mutta eivil edes hänen omat laj)-
sensa uskoneet isäänsä. Ja koska
T oi s to i oli n 1 a a ilma n' n e r o k k a i m -
pia ihmisiä, levisi hänen talonsa
erimielisyys kauas Jasnaja Pol-janan
rajojen ulkopuolelle. Tol­stoi
itse oli; tämän ristiriidan en­simmäinen
uhri. Ilän tahtoi va­pahtaa
maailman ja kärsi haak­sirikon
oin a sa kodissa a n. Risti­riita
hänen oppinsa j a elämän
todellisuuden välillä myrkytti
hiinen pjrhe-elämänsä. Hänen
vaimonsa ja: lapsensa eivät so[)i-neet
hauen kanssaan. Kuten äi­ti,
tahtoivat pojat tehdä maati-
1 an ja ; isän ki r ja 1 li sen tuot an non
tuottoisaksi, ansaita niillä, kun
taas tyttäret ja isä. tahtoivat
viettää. henkistä elämää. Riita
kehittyi siihen ,että Tolstoi pa­keni
omasta kodistaan, missä
hän ei enää jaksanut elää.
Miltä mahtoikaan tuntua 82-
vuotiaan Tolstoin sisässä hänen
jättäessään perheensä ? Samar-dinosta,
missä . hänen lähes yhtä
vanha sisarensa asui, kirjoitti
h ä n k i r j e e n v ai m o 11 e en, i 1 j n o i t ta -
en tälle ,että hän ainiaaksi erosi
siihen asti vietetystä elämästä.
Hän ei tahtonut olla kenenkään
ra s i t u kse n a. Pa 1 j onkaan etääm­mälle
kuin sisarensa luo ei yan^'
hus h t i n y t. J ä t e 11 y ii ä n 1 ui n e t
sairastui lian Astapovas'^a, jossa.
hän kuoli marraskuun 20 pu.iä
1910. Hänen viimeiset sanansa
olivat tarkoitetut pojallensa Ser-geille:
" S e r g e i , minä rakastan
ehdotonta totuutta, minä. rakas­tan
kaikkia." .>Sen jälkeen h än
lausui enää: *'En tahdo ottaa
morfiinia."
Mielenkiintoista oli tässä yh,-;
tey dessä k u ui la, mi t ä Dos to j e v-skin
tytär, rva Lynbow, kertoo
Tolstoin traagillisesta perhe-elä-
:mästä. Rva Dostojevsky oli Tol­stoin
puolison hyvä ystävätär ja,
kuten rva Lynbow kertoo, o li
'kreivitär kerran sanonut hänen
äidilleen: Kuinka usein minä
olen sanonut hänen pojillensa^
että heidän tulee oppia jotakin,
että heidän tulee harrastaa ulko­maisia
kieliä ja pyrkiä sivisty­neiksi
-ihmisiksi. Mutta silloin
heidän isänsä sanoo, että heidän
ei tarvitse käydä koulua, vaan
parempi on tehdä; työtä yhdessä
talonpoikain kanssa.
Laukauksia vaihdettu sotaväen
ja lakkolaisten välillä kaivosten
jouduttua valtion käsiin.
Stauton, Ind. — Ensimäiset vi-hallisuudet
valtion otettua kai­vannot
käsiinsä tapahtuivat elo­kuun
4 p., jolloin vahdissa olevia
kansalliskaartin miehiä ammut­tiin
väijyksistä.
Vartijat vastasivat tuleen ja
myöhemmin ampumista jatkui
kautta koko alueen. Sotaväki pa­ni
toimintaan automaattisia k i ­väärejä
ja ampumista jatkui e-nemmän
kuin; tunti.
Pitäkää huolta luonteestan­ne
ja maineenne pitää huolla it­sestään.
»-^ Jos teitä ylistetään hyväk-sij
niin kysykää itseltänne, onko
se^totta.
p :n vastaisena yönä. Hänen hau-tauspäivänään
olivat täällä ja
Amerikassa 'kaikki telefoonit
hetkisen toimetonna. Vanha kek­sijä
ja tiedemies oli kuollessaan
75 vuotias.
Liittolaisten valtiomiehet koolla
Lontoossa.
Liittolaisten valtiomieliet ko­koontuivat
viikon alussa Lon­tooseen
keskustelemaan etusijas­sa
Saksalta vaaditun sqtakorva-uksen
pyydetystii lykkäyksestä,
mutta mahdollisesti myöskin
liittolaisten keskinäisistä sota ve­loista,
Viimeksimainittuakaan
voidaan tuskin : Balfour 'in nootin
jälkeen välttää, varsinkin kun
tiedetään Ranskan pääministerin
tulleen Lontooseen ; mukanaan
suunnitelma Saksan bondien luo-,
vuttamisesta, jos Enjirlanti suos­tuisi
luopumaan sotasaatavis-taan
Ranskan suhteen.
Phiglannissa ei yleensä; olla
tuumalle suosiollisia. Ensiksikin
o vat Sak s a n bo nd it . i u e 1 k o i sen
arvottomia, joten niiden nojalla
Ranskalle anteeksi annettu sota-velka
olisi sulaa tappiota, ja toi­seksi
menettäisi Englanti sen.
tehdessään ainoan hallussaan o-levan
aseen, jolla sc. tehokkaasti
V o i : V a i k u 11 a a 1 \* a n s k a a n, i m i 11 o i n
tämä brittiläisten mielestä sota-variistus-
tai muissa kysymyk­sissä
jioikkeaa liian paljon pois
kohtuudesta.
Odottaa kivihiililakon pikaista
päättymistä.
United Mine Workers of Ame-riea
liiton presidentti LcAvis i l ­moitti
olevansa siinä toivossa et­tä
hiilikaivosmiesten lakko saa­daan
pikaiseen loppuun Cleve­landissa
maanantaina alkaneessa
kokouksessa.
Dakotan sateet tehneet $1,000^
000 vahingon.
ilot SpriuLTs, S. D.— Noin m i l ­joonan
dollarin omaisuuden va-.
hinko lasketaan t. k| 2 päivän
illalla ailieutuneen kaui)unkia
kohdanneesta i;)i l veiii>ur ka 111 u-masta,
joka erotti kaupungin
j ok s 1 k' in tunniksi m uus t a \- a 11 i -
osta.
Cliieago, Purlington ja Quiney
ja Chicago & Northwestern rau­tateiden
radat huuhto^utuivat pa­hoin
kaupungin lähistöillä.
Voimalaitoksen pato täällä rik­koontui
tulvassa, joka seurasi
myrskyä, ja kaupunki joutuu o-lemaau-
pimeässii. vähintäin luiri
viikkoa, ennenkuin vahinko- saa­daan
korjatuksi.
Suomalaisia urheiluvoittoj a
Englannissa.
V. k. alussa pidetyissä Fiiiglan-nin.
. urheilumestaruuskilpailulssa
Lontoossa ovat suomalaiset voit­taneet
4 mestaruutta; Kuulan-työnnissä
voitti mestaruuden:Pör­hölä
tuloksella 14,58. Ruotsalai­nen
Jansson työnsi 13,82 ja Niit­tymaa
suoriutui kolmanneksi tu­loksella
13.06. Niittymaa heitti
kiekkoa 41'63, virolainen Klum-berg
39,34 ja Pörhölä 38,51. Tuu­los
saavutti kolmiloikasas mesta­ruuden
tuloksella 14,27 norjalai­sen
C. Hoffin loikatessa 14,02.
4 mailin juoksussa: oli P. N)urmi
ylivoimainen, aika 19,59^2. Eng­lantilaiset
Blevit ja Gottvell piti­vät
seuraavat sijat, jättäen Han­nes
Kolehmaisen neljänneksi.
Rata oli raskas.
Englantilainen Edwards voitti
110 yardin, 220 yardin ja 440
yardin juoksut tuloksin 10 sek.,
22 sek. ja 50,4 sek. 880 yardin
juoksun voitti engl.' Mountain a-jalla
1,55,3 engl. Stallardin suo­riutuessa
toiseksi. Mailin juoksun
voitti eng. :\IcPhee ajalla 4,27,6,
Stallardin ollessa toisena. • Este­juoksun
voitti ylivoimaisesti
Paavo; Nurmi. Aitajuoksun voit­t
i engl. Gaby, korkeushypyn
ranskal. Lo\vden tuloksella 180
ja pituushypyn,norjal. Hoff tu­loksella
709 Tuuloksen joutuessa
kolmaneksi tuloksella 665. Kei­häänheiton
voitti P. Johansson
tuloksella 61;09 Klumbergin si­joittuessa
toiseksi.
Suomalaisen urheili ja joukkueen
johtaja R. Stenberg ja P. Nurmi
ovat tulleet esitellyiksi kunin­kaalle.
Nälkälakon avulra pakoon
Venäjältä.
Moskovasta palanneet Vander-walde
on Brysselissä olevalle sa­nomalehti
Le Soir'in kirjeen-jeenvaihtajalle
ilmottanut, että
hän, Rosenfeld ja Liebkneeht o-vat
vakaasti ])äättäneet aloittaa
ta i stel u n n ii de n h e n k i 1 ö i d e n: ]) e -
lastamiseksi, joita neuvostohalli­tus
uhkaa kuolemalla. Han l i ­säsi,
ettei matka Venäjälle suin­kaan
ollut huvimatka. On raaii-dotonta
kuvailla, mitä on elämä
ilman sananvapautta lapsellisen
valvonnan ja; vakoibm alaisena
sekä ainaisesti, vihamielisen i l^
mapiirin.. ymi>äröiinänä. Puolus­tusasiana
ja jäin oli pakko turva­utua,
nälkälakkoon saadakseen
luvan matkusta, pois Venäjältä.
Va nd e r wa l d e oli s i t ä i n i e 11 ii, et t ä
jatkuva kehittyminen-; oikealle
on Venäjällä välttämätön. Hä­nen,
mielestään kuuluu neuvos­toon
muutamia rehellisiä miehiä,
mutta suurin joukko keinotteli­joita.
Hän oli -todennut, ; että
Venäjällä vallitsee hirvittävä
muukalaiskauhu ja nationalismi,
mutta han toivoi kuitenkin talo-u
d cl 1 i s te n s 11 h t i d en \\u di s t a n i i s-mista.
.Viilttämatöntu . olisi kui­tenkin
sitä ennen saada Venä­jällä
o i m a a n e r ii i 1 ii \ä 111 ä i nii t-;
tomiä oikeuksia. ;
Naisedustaja Eng. Parlamen­tissa
Lady Astor on saanut kumman­kin
: puohiceii kannatuksen. L i ­beraalit
ovat jo .ennemmin lu-
\ a 11 n ee t. k ai i n a 11 a a han t ä j a n y t
on Unionistien. ; vaaljkomitea
f )a a 11 a n y t oli a asetta ma 11 a h ä n e 1 -
le vastaehdokasta vaaleihin.
Erinomaista satoa
länsi-Canadaan ennustaa Cana­dian
Paeific-tien ensimäincn va-raperisedntti
(irant Hall, joka
viime torstaina matkusti kak-soiskaupunkieii
läpi paluumat­kalla
länneltä. Varsinkin etelä­osissa
aavikkoma-akuntia. sanoi
^ 1 r. Ha 11 t u 1 e V a n s e 11 ai se n s a d on,
että lukuunotta;natta, .vuoden
1915 satoa,"ei Ganadassa ole sel­laista
saatu.
Kolera Venäjällä.
Mosk. Isvestijan mukaan on
Ukrainassa kuluvan vuoden nel­jän
ensimäisen kuukauden kulu­essa
sattunut 42,388 lavantauti-sekä
137,088 pilkku- ja 53,578
toisintokuumetapausta. Viime
kuukausina on lavantaudin si­jaan
tullut kolera, joka päivit­täin
vie. hautaan satoja ihmisiä.
Kubanin alueella kirhtyy kolera, j i^pif^ kurkut
on edullisin ostaa allokirjoittaneelta.
Valtuutettu suomalainen edustaja
THE INTERNATIONAL MERCANTILE
MARINE YHTIÖLLE,
johon kuu|uu i
AMERICAN LINJA RED STAR LINJA
LEYLAND LINJA WHITE STAR LINJA
ATLANTIC TRANSPORT LINJA,
WHITE STAR-DOMINION LINJA.
Yhteensä 106 valtamerilaivaa.
CANADIAN PACIFIC OCEAN SERVICES, LTD.
johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. .
CUNARD LINJA AN^CHOR LINJA
ANCHOR-DONALDSON LINJA
15 suurta valtamerilaivaa.
RUOTSIN-AMERIKAN LINJA
Kaksi suurta valtamerilaivaa.
Tietoja laivojen kuluista ja pilettien hinnoista olen aina
valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
kansdinxaiisissii s D u t u k i l p a i i u i s sa
Thames-.joejla. i l o o A c r on n y t
m a a 11111 a 111 n e s t a r 1 : . y !< s I n s o u( 111 s s a
j a \oitti han Amerikan mesta-rU|
Uden Pliiladeliiiiiassa joku aika
e n n e n. lOi 1 l a n 11111 111 e 11 o a M 11. 11 an
kuuluu jäsenenä Dulutiiiii-soutu­kki
piin ja hauen : saa vul t a ma nsa
ma 1 n e itise 1 leen ja ko11kaui)Un11 -
leen .on saattanut dMliitiirlaiset
ilimi.sruumiLseen, enat kninimn-kaun.;
p e h m i t t ä n e t 1 uomarieu' ko­via
sydamia; vaan .tiiormitiin A n ­na
Kai^a iieljfisia enkerlaiscsta
.Jii()|'iumuksc^ta 12 p<ii\as.ikkoon
a 15 jink. cli \ liteeiis.i IhO mark-ka.
i. ItJvU kut kussa kaivoi Anna
l\.ii's<i sa<isluii>,a ^uk.msaä-r\
ksesta j a _ v c t i siiiniuan viran-:
oiiKiisilh" seka \ a k u u i ti .\vlc
juhlimaan hänen kunniakseen ta- i)aiitiiii suu n,ipj)iin, eika tipufe-vattoman
siiurpmmoisetsi. -Koko
kaupunki o l i liikkeellä lloovei-m
kunniaksi, iiikepaikal olivat l i ­puilla
ja Ilooverin kuvilla koris­tetut
ja kai kk t. pillit, ja. • ru m m ii t
puhalsivat j a :rami.sivcit sankarin
saapuessa Duluth in
mallo. •
t.i tippaakaan
t u l i s i ."
vaikka • kuolema
kuukka on sankari.
Vaimo murhannut miehensä
Nurmossa.
lleinäk. 4 p. tapa'iuii Niirman
T a k am a an 1 o u k o 11 a k a a i lu' a i n u r -
Jienayteinia. Sanotussa k\iaki;n-nassa,
joka kuuluu ,\\danma<i-han,
on monet 's uodet asunut ])ct-
,haniaineiiien tapjjelija ja trokari
Ile 1 kk i j a sa a ri yh (1 e.ssa v 111 k i -
mättomaii vaimonsa Aiaija Taka­maan
kanssa. lleinäk. i !)aivan
aamulla tuli nnes kotiin tavalli­seen
tapaan h.umalaisena ja rav-hääväiiä,
. alkaen, palioinpidclla
\ aimoa. Majasaarella oli kir\es:
kädessään, alutta \ um:> ^ai Jo­tenkin
.humaltuneon. luiejien,:al­leen,
tempasi kirveen ja iski m;e-poi.
kki.
Telefoonin keksijä kuollut.
Tri Alexajider Oraham Bell
kuoli' Baddecksessa, N, S., t, k, 2
Tautia on ilmennyt 85 i)aikassa,
joissa on sairastuneita 1,18:3 ja
kuolleita 581. Nälänhätä . ja
lääkkeiden puute edistävät tau­din
levenemistä. Samoin on tau­ti
Krimillä levenemässä. Tähän
saakka on siellä luetteloitu 700
kolerätapausta. Taudin vastus­tamista
varten 011 sinne kiireel­lisesti
lähetetty lääkeaineita se­kä
23 miljardia ruplaa rahaa.
Detroit,
Hallitus estää merimiesten
lakon.
Mich. — Hallituksen
välintulo tänään vältti union lai-vamiesten
lakon Suurilla Järvil­lä,
ja Kansainvälisen Merimies­ten
union toimeenpaneva alueko­mitea
päätti pidättää lakkomäii-räyksen
antamisen, siksi kunne.s
hallituksen työosasto on tehnyt
yrityksen palkkariitaisuuksien
ratkaisemiseksi, jotka aiheuttivat
lakkoliikkeen.
Maailman kuululle soutumes-
;tarille juhlittu Duluthissa.
Heinäk. 28 p:nä oli Duluthissa
suuremmoiset juhlallisuudet sen
johdosta, että Walter Hoover
saapui kotiinsa Englannin mat­kaltaan,
jossa hän oli -voittanut
maailmanmestaruuden suurissa
telityäciii ; pakeni vaimo
maan taloihin, jossa kertoi työs­tään.
Kun poliisiviranomaiset,
joille asia lieti ilmoitettiin, saa­puivat
paikalle,oli mies kuollut.
Vaimo on passitettu Vaasan
läänin vankilaan odottainaaiivä-likäräjiä.
— Perhekunnalta jäi 2
lasta. ^lurhattu Kajasaarr on ol­lut
hyvin; huonossa huudossa. Jo-,
ku vuosi sitten amuiuttin häntä
tappelussa pahoin, mutta toipui
hän silloin haavoistaan.
""Ihana 011 nucs, kun han asi-raiitatiea.
se- ansii tähden karsia uskaltaa, kuu
.ha n el k I e r ra. ci]< ä ka a rra, ei iiiyy,
ei: osta va ka u mustaa n, ei lion ku--
luksista helly, ei . ulrkaukslstä;
'tioyj-ry, . vaan kuolemankin- kuri-:
.mossa horjumatta seispc)..- '• • ]
Sankari o n mies. kuu:.lräu: o-nian
hyötynsä edelle asettaa ' i -
sanmaan edun, kiin liän -ei kysy'
eikä utele, c l huuda, ei hosu, ei
itseään pettiiä aniui, ei i l a h n i s t i Ty
vaan toiminnan lietkeii tuliua te­kee:
sen, minkä oikeaksi katsoo,
menee sinne, mihni määrätty on,
j a ot'taa vastaan sen, inita,kohta-;
l o antaa.". -
Luljjija I Kullekin meistä osat­tu
u. hetkiä, jolloiiika lue voimine
osoiitaa tällaista nuehuutia,, joi-:
loinmeisla VOI tulla, sankari. Tä­mä
voi sattua keskellä; rauhanai-:
kaa ja ar,kloloissakm. /• Olkaam-mc
silloin valmiit! ••}.'..: ' i . :7 "
Tekon'«a
Taka-
.— lhm,isten sydämestä löydäm­me
paljon suloisempia runoja,
kuin mitä runoilijat koskaan o-vat
sepittäneet.
— Neuvon vastaanottaja saat­taa
toisinaan olla järkevämpi
kuin sen antaja.
Miksi Anna Kaisa erehtyi.
Äskettäin oli eräässä .Pohjan­maan
rantakaupungin raastu­vanoikeudessa
eräs kalakauppias.
Anna Kaisa syytettynä nelinker­taisesta
juopumuksesta yhden
ainoan viikon aikana. Kun tie­dusteltiin
syitä tähän hienom­malle
sukupuolelle vähemmän
tavalliseen ' ' r e k o r d i i n - : . s e l i t ti
Anna Kaisen sen johtuneen siitä^
että hän ensi kerralla "lääkitsi
setsua", toisella kerralla oli vii­na
mennyt *'tyhjään sydämeen,'
kolmannella kerralla '' syömättö-mään
päähän-' ja neljännellä
kerralla väsyneeseen ruumii­seen.*'
Nämä selitykset, niin
tärkeitä kuin ne lienevätkin tut-
Vimuksille. viinan vaikutuksista
•h. w * - « M y»
- 3 ,f -'^
1-. >- . H W T - . I JtUtZ-Li