Canadan uutiset, August 10, 1922

              Kirjoittanut
ARTHUR CONAN DOYLE.
Suomennos.
11
BNSIMÄINBN LUKU.
"Urcjtyöt ympäröivät meitä.
Mr. Hungerton, tytön isä, oli
todellakin maailman säädyttömin
ihminen — turpea, pöhöttynyt,
vanhai papukaija, tosin perin
hyvänahkaincn, mutta oman y k -
sinkertaisen minänsä yItäkylläi-syyttä
uhkuva. Vain se ajatus,
että voisin saada tuollaisen appi­ukon,
olisi V oi n u t o 11 a; o mi a n n
vierc^ittamaan i minut (lladystä.
Olen varma siitä, että hiin luuli
minun kolme kertaa viikossa tu-
1 o V a n ' * K a st a a j o i 11 i n " v ni n k u u -
lemaan liiinen niiclipiteitiiän
kaksinkertaisesta 1'ahakamiasta—
aineesta, jonka auktoriteettina
hän piti itseään.
Vähintäin tunnin niinii liiuä
iltana istuin kuuntelemassa hä­nen
selvittelyjäiin liyvien railo­jen
väistymisvvstä liuonojeii tiel­tä^
liopeasta arvonmäärääjänä,
rupian arvon : alenemisesta, ja
vai Iit oi ii k kcen : o i keist a o h j e ist a;
Olettakaamme, huusi hän mie­lettömästi
innostuneena, että
k a i k k i maailman v?lat samalla
kertaa langetettaisiin maksetta­v
i k s i . . Mitä tapahtuisikaan, s i i ­lo
i n 'n y k y i s t e n oi os uh t e i tt en v a 11 i -
teisa? i\Iinä vastasin häikäile­mättömästi,
^ että: ^ olisi^i silloin
•mennyttä miestä, josta taas oli
seurauksena, että hän hyppäsi
pystyyn. . tuoliltansa, moitti m i -
n u n i)a r a n 111 m aton t a k evy t mi e 1 i -
syyttäni, 'niikä teki kaiken vaka­van'
keskustelun kanssani niah-dottomaksji,.
ja mennä köpitti
huoneesta Ipukeutuakseen enn/^n
vapaamuurarikokoukscen läiitö-änsä.
Näin minä siis vihdoinkin olin
jäänyt kalidcn kesken CJladyn
kanssa, j a tuo kauan kaipaamani
kohtalokas hetki koitti. Koko
i l l a n olin tuntenut sa.maa, kuin
tuntee sotilas, joka odottaa vaa­ra
11 i see n ry n n ä kk öiin le n t s u va a
signaalia. Voiton toivo j a hävi­ön
p el k o V u o r o 11 e le va t 11 än e n
mielessään.
. H ä n istui yli")eän hienon profii­lin
piirtyessä: punaisten verhojen
taustalle. Oi, kuinka hän o l i
kaunisI Ja. samalla niin» luoksc-pääsemätönl
. Tyle olimme olleet
hyviä ystäviä; oikein, hyviä yslä-viä,
mutta kujtcnkaan niinii en
\' o i nu t s a a v u 11 a a h ii n o e n s e 11 a i s 1 a
toveruussuhdetta, joka ^vallitsi
m i n u n j a D a i ly G a z e 11 essa toimi-vientyötove
peittoni välillä—-^si­käläisessä
.ympäristössäni tunsin
itseni, täydelleen vapaaksi, avo­mieliseksi
j a ystävälliseksi, mut­ta
minkäänlaisia rakkauden vair
kutelmia en siellä koskaan tun­tenut.
Vaistoni sanoo, etiä ei or
le lainkaan minua lieliittelijväii,
kun joku nainen suhtautun m i ­nuun
liian vapaasti ja luonnolli­sesti.
Niin pian kun rakkaus on
herännyt, seuraa sitä u-jous
j a epävarmuus — perintönä
noilta menneiltä rakuuden ajoii-tflj
jolloin i'akkaus j a väkivalta
usein kävivät käsikädessä. Ihai­li
u nu t pä ä, alasi uo t u ' ka tse, ko­hoileva
rinta j a arka asento —
nämä, vaan eivät kiinteä katse
j a reii)paat vastaukset, ovat into­himon
todelliset tuntomerkit.
Minäkin lyhyen elämäni aikana
olen huomannut tämän todeksi—
t a i sitten olen perinyt tämän va­kaumuksen
sinä synnynnäisenä
tietoisuutena, jota me kutsumme
vaistoksi.
Gladys omasi suurenniäärän
n a is e 11 i s i a o mi n ais u uksia. Jo t k u t
pitivät häntä kylmänä: ja kova­na,
unitta heidän tuomionsa oli
rikollisen väärä. Tuo hienosti
l)ronssilta vivahtava melkein itä­maiselta
vaikuttava iho, sysi­musta
tukka, suuret loistavat s i l ­mät,
täyteläiset kauneina kaar­tuvat
huulet — kaikki ne pu­huivat
lämmöstä ja hehkusta.
Mutta niinä tiesin varsin hyvin,
että tähiin asti en . o l l u t osannut
loilitia esiin näitä tunteita. Oli
miten o l i / j o k a tapauksessa tah­doin
järkähtämiittömiisti saada
ratkaistuksi tämän asian vielä
tänään. E i voisi kuitenkaan sat­tua
mitään liänen kieltoansa pa­hempaa,
j a oli parempi olla hyl­jätty
kosija kuin hyväksytty
veli.
'Näin pitkälle ajatukseni olivat
ehtineet, että aioin juurj kat­kaista
iTi t k ii n . j a e pä m i <>1 i y 11 ä v ä n
11 i 1 j a i su u d e n, k u n: ka k s i t u t k i v a a
tummaa silmää kääntyi minuun
j) iiin, j a: 11 i iden o mi s t a j a ra v is t i
ylpeätä j)äätänsä, nuhtelevasti
hymyillen.
"Miinusta tuntuu ihan siltä,
kuin te, Ned, aikoisitte kosia
minua.
on paljon l i a u s k c m p i l " : , h
M i n ä siirsin tuolini tähemmiik-si
hiintä.
" K u i n k a voitte tietää, että m i ­nä
aioin kosia . teitä ?'' kysyin
mi n ä t e e s k e n te 1 e n i ä 11 ö i n ii n h ä m-mästyneenä.,
" K y l l ä nuo oire<;t aina tuntee!
i\I a h ta n ee k o na i ne 11 111 i 11 oi n ka a 11
kaahan, minähän voin pulma y h ­tä
vapaasti myös -^asemapäälli­kön
kanssa. " E n voi ymmärtää,
kuinka tämä virkamies tuli se­koitetuksi
asiaan,y.mutta n i i n n y t
kerta kaikkiaan kävi, j a me nau­roimme
m o l e m m a t . " Sellainen
suhde ei minua tyydytä. Minä
tahdon kietoa käteni teidän y m ­pärillenne,
tuntea teidän päiinne
rintaani, vasten j a — oi Gladys,
minä tahdon
liän oli hypännyt tuoliltaan
huomattuaan, että minä a i o in t e ­koina
toteuttaa mielihaluni.
'' N y t te 'öl(3tte; särkenyt; kai­ken,
i N e d , " hän sanoi. :' Ennen­k
u i n tällaista sattuu, on k a i k ki
n i i n vapaata j a luontevaa. Tä­mä
o l i t o d e l l a k in ikävää. Kuin­ka
nyt ette yoinutshiilitä itseän-
•ner•^^•;-^r•::^\S• ;:::..d
^ ' ' S y y ei ole m i n u n , " väitin,
" l i u o n t o ja rakkfius ovat .rainua:
voimakkaammat.";
. : " E h k ä ; o n - töistä, jos; m
mat rakastavat. :Mutta minä en
ole koskaan kokenut; mitään sel­laista:"-^/:\^.-;;;
7;^:;::.;
"]\lutta teidän täytyy, teidän^
joka olette n i i n : k i i i i n i s ja^^niin;
sicliikas. : : 0 i / Gladys,' - te: / olette^
luotu rakkautta; varten. Teidiin
täytyy rakastaa !'•' :
" E n voi ihiiuta; Iciiiri odoU
kunnes rakkaus tulee"." •
" M u t t a linksi ette voi rakas­taa
vniinua,/Glädys j ^ - M i n u n ' u l -
koniuotoniko tähden ? "
Nyt hän vähän heltyi. ^ Hän
ojensi kälcnsii/ hänen asentopsa
oH: ystävälliii^n; j a miellyttävä,;
kun iiän kuniartui ptroleeni -—• ja
kohotti • päätäni. .;lJheksuVasti
h y my i 1 Ien hä it ka t seli ka s v ojan i.
: " E i , : syy; e i ; ole se,^' sanoi häh
viimeinv • T e ; ; ette ole mikiiän
itserakas poika, joten, voih/suo-raan
teille;sanoa, että syy ei ole
se. Se on syvemmällä." .
i ' ' •Imonteenikör'V/ ; .;^: • - ;C^^:-•
11 ä n li yö k ii y t ti ]) ä ä tt ä vä is e s t i;
: r'Mitä vf)iii tchdii seh paranta-;
miseksi ? . T s t t i U a a ja'puhelkaam^
me. 10i,mina;vakiiutan, että py­syn
tyyheriii, k u n tö vaali istut­t
e . "
Oi, älkää viitsik()! Näin Hän katsoi minua hämmästy­neenä
ja epaillen; ; j o k a paljon
enetnniäh .miellytti 'minua, kuin
hänen avonvielinen: luottamuk­sensa;
M i t e n : /alkuperäiseltä:;ja.
i*aa 'alta tämä tuntuulcaan,; ktin
sepän n a ah; ])a pe r i l 1 e; - J a voi hah
olla että vtäihii tunne öiiyainrn
nuTi omittiisuuksiani. y^-::'''-'-:^:',
^^No saiiokäa nyt niinullev n
valmistumattomana joutua tuo-;, minusta puuttuu?'.'
lion tilantees.een? M u t t a , hyvä
Ned, meidän ystävyytemmehäu
on ollut niin todellista ja m i e l ­lyttävää
! Olisi väärin särkeä s i ­tä.
Eikö teidänkin mielestänne
ole ihanaa, kun nuori mies j a
n u o r i n ai n e n. \ oi v at n i i n v a i > a a s -
t i seurustella^ keskenään kuin
me?"
VvMinä rakastan t o i s t a , " hän
sanoi.
Nyt o l i n i i n u n vuoroni ^hypätä
I>ysty.yn tuoliltani; :,
" E n ketään erikoisesti," hän
selitti j a nauroi nälidessään kas­vojeni
ilmeen, "puhun vain- i -
hanteesta. En ole koskaan t a -
-V a n n u t se 11a i st a m i e s t ä, j o t a t ö r -
Enpä tiedä, Gladys. Katso-• k o i t a n ."
K u v a i l k a a hänet minulle.
Miltä hän näyttää?"
**Hän v o i s i - o i l a jokseenkin tei­dän
näköisenne."
" M i t e n rakastettavaa, että sa­notte
noin. No mitä avuja hä-ncllä
sitti^n on, j o i t a minulta
puuttim? Sanokaa suoraan! O n ­ko
hän absolutisti, kasvissyöjii,
ilmapurjehtija, teosofi, yli-ihmi-nen
— miYiä koetan tulla saman­laiseksi,
Gladys, kun te vain sa­notte,
mikä teitä miellyttää."
Ilän nauroi luonteeni venyväi-syytlä.
" E n s i k s i k i n , " hän sanoi, " m i ­nä
en usko, ett ä m i i i u n ih an teen i
puhuisi- noin. Hän olisi anka-
,rampi, jäykempi mies, eikä niin
taipuvainen mukaantumaan a-jattelemattoman
tytön oikkuihin.
]\rutta ennen kaikkea hänen täy­tyy
olla toimen m i e s , joka voi
tehdä vaikutuksellista työtä ja
j o k a u ska 1 ta a p elk ä ä mä 11 ii ka t-soa
kuolemaa silmästä silmään-suurten
töitten ja harvinaisten
kokemusten sankari. E n kos­kaan
voisi rakastaa sellaista
miestä, jolta ei olisi saavuttanut
kuuluisuutta, sillä se heittäisi
h e i j a s t u k s e n sa m i n u u n k i n. A j a -
tclkaa l i i c h a r d Bifl-tonial L u k i ­essani
hänen vaimonsa k i r j o i t t a ­ni
a a e lii m ii k c i'ta a h ii n e s t ii, y m -
marsin n i i n hyvin hänen rakkau­tensa.
\ J a lady Stanley! Olette­ko
koskaan lukenut tuon k i r j an
viimeistil lukua, jonka hän on
k i r j o i t t a n u t miehestään ? 'Kas,
nuo ovat miehiä, joita n a i n e n v o i
jumaloida koko sielustaan-ja
kuitenkin kasvaa rakkautensa
perustalla • saaden osakseen
maailman kunnioituksen ja k i i -'
tollisuuden siitä, että on voinut
innostaa Ireitä t u o l l a i s i in j a l o i h in
urotöihin."
Hän oli niin kaunis innoissaan,
cttli. o l in jo vähällä ninnttaa pu­heenaihetta.
^^altoin kuitenkin
mieleni j a j a t k o in ajatustenvaih­toa.
^' E m m e h iin k u i t e n ka s ni ka i k k i
voi olla Stanley'ta tai B u r t o nc-j
a , " minä sanoin. "Sitäpaitsi
e i h ä n. ai n a ta r j o ud u tilaisuuksia
— minun kohdalleni el -ainakaan
ole sattunut sellaista. Jospa ker-.
r a n : v a in sattuisi, niin k y l l i l mi­nä
koettaisin."
: " M u t t a meitähän ihan saarta-:
vat • pe 1 kät' ti 1 aisuudet. Ne inie-het.
joista minä ])uhun, luovat
itse itsellensä tilaisuuden. 1 uro­työt
ympäröivät Mueitä, odottaen
s an k a r i a n sa. M, iest e n vei v oi 1 i -
suus on ne suorittaa, - naisten
p a l k i t a sellaiset miehet rakkau­dellansa.
Ajatelkaapa vain tuota
nuorta ranskalaista, joka viime
\' i i k olla a s tui i 11 n ai a ivaa nsa. T u u -
l i aivan hirveästi, muilta koska
o l i ilmoitettu että hänen ilmaan-nousunsa
tapahtuisi, j u u r i silloin,
tahtoi liän välttämättömästi suo­r
i t t a a sen. Tuuli kuljetti häntä
tuhatviisisataa:: englanninpenin-
3E:
09 o
@
m luok. piletti
Lä<htöpäivä Laiva Kantavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
Elokuun 2 Can. Paeific J M I N N E D O S A 14,000 tonnia ^ l o n t r e a l i s ta Southamptoniin $106.50
3 Gan.: Pacifie E M P l i E S S O E I N D I A 17,100 tonnia Quebecista Southamptoniin $108.50
• ((
• • ' Cunard AN1DANIA 15,000 tonnia i\Tontrtalista Plymouthiin 106.50
• 'lii .•. 5 V a l k . Tähden R E G I N A (uusi) 16,500 tonnia iMiTitrealista L i v e r p o o l i in $106.50
i •8 Gan. Pacifie E M P R . E S S O E F R A N C E 18,500 J o n n i a Quebecista Southamptoniin $108.50
(i ' 11-11, Gan. Pacific M O N T R O S E 10,400 tonnia . j\Tontrealista L i v e r p o o l i in $106.50
• ii • 12 Gan. Pacific T U N I S I A N 10,500 tonnia ^Tor.l realista Glasgowiih $103.50
• i( • 12 V a l k . Tähden MEOATMTriG 15,000 tonnia Montrealista L i v e r p o o l i in 106.50
i l 15 Gan. Paeific E M P R E S S OP B R I T A IN 15,850 tonnia Quebecista L i v e r p o o l i in $108.50
«ti 16 Gan. Pacific M E L I T A ^ 14,000 tonnia ' , Mon:.reaIista Southamptoniin $106.50
18 Gan. Pacific V I C T O R I AN 11,000 tonnia Mo.n t r i a l i s ta L i v e r p o o l i in $106.50
ti 19 SAV. American DROTTNINiGHOLlM 11,200 tonnia New Y o r k i s ta Göteborgiin , 110.50
Ci. . i 9 Gunard A L B A N I A 12,600 tonnia Montrealista >^ ' L i y e r p o o l i in $106.50
il 19 V a l k . Tähden G A N O P IG 12,100 tonnia Montrealista L i v e r p o o l i in $106.50
tl 23 Gan, Pacific E M P R . O F S C O T L A N D 25,000 tonnia Quebecista •Southampton $108.50
•• ti: to Gan. Pacific MONiTCALl\I 16,500 tonnia Montrealista L i v e r p o o l in $106.50
ii 26 Gunard A N D A N I A (uusi) 15,000 tonnia Montrealista Plymouthiin 106.50
26 Can. Pacific M E T A O A M A 12,600 tonnia Montrealista GIasgowiin $106.50
li 26 V a l k . Tähden C A N A D A 10,000 tonnia Montrealista L i v e r p o o l i in $103.50
tn , 30 Gan. Pacific M I N H E D O S A 14,000 tonnia IVIontrealista Southamptoniin $106.50
kulmaa kahdessakymmenessänel-jässä
tunnissa} j a hän laskeutui
maahan kankana sisä-Venäjällä.
'Kas siinä vasta mies! Ajatelkaa
sitä naista, jota hän rakasti, ja
ajatelkaa kuinka toiset naiset
mahtoivat kadehtia häntä! Sel­laisesta
miehestä minä pitäisin-—
että muut minua hänen tähtensä
kadehtisivat."
"Minä olisin mielelläni tehnyt
saman miellyttääkseni teitä."
• * M u t t a tettliin e i pitäisi mene­tellä
näin vain miellyttäiiksenne
minua. Teidän täytyisi tehdä
n i i n , koska ette v o i muuta, koska
tämä tuntuu teistä luonnollisim­malta
— koska mies tcissil vaatii
oikeuksiansa, päästäkseen esiin­tymään
sankarina. Te kerroitte,
mainitakseni esimerkin, viime
kuussa : Viganissa tapahtuneesta
räjähdyksestä. lOttekö olisi voi­jin
t m y r k y 11 i s es t ä k a a s ust a v ä 1 it-t,
ämättä laskeutua ; tuonnc k i v i -
hiilikaivoksen syvyyteen autta­maan
noita onnettomia?" -
" S e n t e i n k i n ."
"Mutta'ctteliän maininnut sii­tä
mitään."
" S e ei ollut kerskaamisen ar­v
o i s t a ."
"Sitä en t i e n n y t . " Ilän katsoi
minuun vähiin suurempaa mie­lenkiintoa
osoittaen. "Sö oli
reipas teko."
Minun oli pakko tehdä niin.
Jos tahtoo antaa hyväii: kuvauk­sen
jostakin ,täytyy olla silmin­näkijänä."
' • ^ I. i kä jo ka p ä i v ii i ne n sy y ! T a -
pauksen runollisuus haihtuu jäl­jettömiin.
Mutta olkoot ]llenet-t
e 1 y nne. syyt i nitkä ' ta ha nsa olen
j o k a tapauksessa iloinen siitä,
että olitte kaivoksessa." Ilän o-jensi
minulle kätensä, mutta niin
lempeän arvokkaasti, että minä
a i n o a s f a a n k u m a r r u i n s i t ii s iiu t e -
lemaan. --Minä olen suuri h i i -
p ri k k o t y 11 öh a a v e i n e n i. • Mu t l a
kuitenkin on tämä minussa jo-tain
niin tode 11 i s t a k u i n osa i t ­sestäni,
etten voi olla toimimatta
sen m u k a i s e s t i . Jos kerran m e ­nen
naimisiin, tahdon saada kuu­luisan
miehen."
" M i k s i ette sitten tee n i i n i"
h luul a h d i n ni i n ii. " T e i d ä n 1 a i s en -
ne naiset sytyttävät miehen roh­keuden.
Niin olette tehnyt l u i -
uullekin. Antakaa minulle vain
tilaisuus, ja saatte nähdä, että
mielien täytyy itse hankkia i t ­se
1 le nSä l i i a i s i u i ks i a eikä o d o t ta a
kunnes niitä tarjoutuu. Ajatel­kaa
vain lordi Gliveä — tuota
G A N A D A A N : • (
Koko vuosi $2.50 '
Puoli vuosi .- $1.50 ff Ji
Neljännes vuosi 75c
S'
^ THDTSVALTOTHIN- J A S U O M E E N : ^
^ K o k o vuosi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . $3.00
Puoli vuosi $1.75 |T
. Neljännes vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.00 T
i
-i tr 'iki
ifei,
L^USLIPFU.
4 ,
•In
'ri!
1, CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa $ CANADAN UUTISTEN
vnosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori
Aatu eli Box No.
-f
III
Valtio • • • • • • •
Mainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
Il
• l.i: *
Ui
Vi Iiii
odottavat. Naine mietteineni as- suuremma'ksi, lähetti Yhdyf
K a i k k i i n ^yllämainittuihiin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon l i ­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5.50.
•Rautatiekyyti Port Arthurista Montrealiin eli Quebeciin laiva^iletin yhteydessä on $31.55.
1 Matkustaessanne jitse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Ganadaan, kääntykää pilettiasioissa, aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille suurimmille linjoille, kaikille laivoille ja kaikille luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista.
\
9
Piletiti-asiamies.
PORT ARTHIUR,'^^ ÖOTi, OAITÄDÄ. 4V'rri'^'^\%'r •, li •! ^ " v ^ - f r ! •
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
köyhää kauppapalvelijaa. joka;
valloitti Intian.: Tuhat tuliin-maista,
kyllä minäkin vielä jo­tain
sa a n a i k aa n maa il ma ssa. "
Tyttö nauroi minun i r l a n t i l a i ­sen
intoni äkillistä purkausta.V
" N i i n , mikäs teitä siitä estäi­s
i , " hän sanoi. "Teillä on k a i k ­k
i ; mitä: mies voi toivoa itsellen­sä
— nuoruus, terveys, voimaa,
kasvatus ja tarmo. Äsken olin
pahoillani siitä mitä puhuitte,
nyt olen siitä äärettömän iloi­nen,
koska se herättää teissä
semmoisia ''ajatuksia."
' " J a jos minä—?"
Tunsin hänen sametin hienon
kiitonsa huulillani.
" E i sanaakaan enää, sir. Tei­dän
olisi pitänyt jo puoli tuntia
sitten olla toimistossanne täyttä­mässä
velvollisuuksianne, mutta
niinuUa ei.ollut sydäntä muistut­taa
teitä. Jonkun ajan kuluttua,
voitettuanne, itsellenne aseman
maaiFmassa, voimme mc palata
a s i a a n ."
Tässä syy, m i k s i minä tuona
.sumuisena marraskuun iltana
j u o k s i n GamberAvell^raitiotie vau­nuun
palavin sydämin j a vakaas­t
i päättäneenä, että ei päivää­kään
saisi kulua minun etsimättä
t e h t ä vää, j o k a o li s i r a kas t a ma n i
naisen arvoinen. Mutta kuka o-lisi
osannut aavistaa, mihin us­komattoman
merkillisiin vaihein
siiÄ tämä urotöihin pyrkimys
minut saattoi, j a mitä ihmeellisiä!
askeleita sainkaan ottaa, ennen-kun
pääsin sitä vtoteuttamaan.
Tällä esirJuheella ei k a i monen
Juki.jan mielestä ole mitään teke­mistä
itse kertomuksen kanssa.
I l m a n sitä ei kuitenkaan olisi
mitään kertomusta syntynyt.
Vasta silloin kun mies lähtee
maailmaan tietoisena siitä, että
t i l a i s u u k s i a sankaritöihin ori
k a i k k i a l l a j a valmiina käymään
n i i h i n käsiksi, , vasta silloin hän
uskaltaa irroittautua tähän asti
turxtemastaan maailmasta lähteri
äkseen ihmeellisen salaperäiseen
liämärämaahan jossa suuret seik-tuin
minä Daily Gazetteii toimi­tukseen,
minä sanomalehden eii-kä
vähäpätöisin avustaja, l u j ia
päätöksin antautua jolioiikin iilir
ka rohkeaan tekoon, joka olisi
minun Gladyni arvoinen. Oliko
k o \' u u 11 a. v a i i t se k k ä i sy y 11 ii j e t tä
hän pyysi minua oman kunniansa
t ä h d e n p ane i n a an e 1 ä m ä n i va a-ranalaiseksi?
Tuollaisia ajatuk­sia
voi nousta keski-ikäisen mie­hen
mieleen, mutta ei koskaan;
tulisen kaksi kymmen täkolme-vuotiaan,
jonka rinnassa palaa
ensi rakkauden tuli.
(Jatkly
PITALITAUTI.
m
. VJ n n e n a i k a a n p i d e tt i i n p i t a a 1 i -
tautia auttamattoman parantu­mattomana,
mutta viime aikoina
o n ti e d e m i e s t e n h u o m i o yhä e -
nemmän kääntynyt sen malidol-lisuiiden
(puolelle, että tällekin
kauhistuttavana ipidetylle tau­dille
keksitään parantava. Uiäke.
Sellainen näyttääkin 'keksityn.
J o k u vuosi sitten vietiin pitali-tautisia
Molokai saarelle Havai­j
i n saariryhmässä, missii heitä a-lettiin
hoitaa ehaulmoogra puun
öljyllä. Nyt ilmoitetaan sieltä
virallisesti, että pitaalitauti'^en
siirtokunta yhä pienenee, sillä
parantuneet ovat lasketut pois. ,
Ghaulmoogra. 'puusta antaa Y h ­dysvaltain
National Geogräphi-cal
Society seuraavia tietoja:
I Vaikka chaulmoogra : puun
siemenistä valmistettua chaul­moogra
- ö l j y ä on vuosisatoja
käytetty Intiassa ja m u u a l l a itä­mailla
ihotautien. parantajana,
eivät länsimaiden kansat tunte­neet
sitä. Puun hedelmät, jotka
ovat pyöreitä j a orensin kokoi­sia,
tunnettiin kyllä, sillä niitii
saapui I n d i a n , B i r m a n j a Siamin
markkinapaikoille, mutta sangen
vähän tiedettiin .mistä ne saapui­vat.
N i i n kauan k u i n öljyä käy^
l e t t i i n vain 'hieronnan 'kautta i -
hoon j a annoksittain sisään otet­tuna,
näytti se olevan vain jon­kinlainen
lievennysaine ja san­gen
vähä huomiota sille pantiin.
Mutta sen jälkeen^ k u n länsimai­den
tiedemiehet alkoivat öljyä
t u t k i a j a eroittelivat siitä e r i t y i -
set parantavat osat, joita voi­daan
käyttää ruisku tusaineena,
on sillä huomattu olevan tavatto­man
suuria parannusominaisuult-s
i a / Nyt j o äillä on saatu aikaan
lopullisesti pysyviä parannuksia
pitaalille, jo'ka on maailman pe-loittavimpia
tauteja,
f K u n chaulmoogra puun hedel-t
a i n maanviljelysdepatem
t u 1 k i j o i t a i tä.n i a i 11 e o 11 a ma a L' - • > -
koa missä, chaulmoogra: puu >;i -
vaa. 'Kun öljyä käytetään -
mi.ssa, uskottiin, että puu k; - •
siellä. Mutta kun etsijät lvi:!,: •
vat läpi maan, ei yhtään r • >
ta chaulmoogra puuta löyd»;v.' -.
Ghaulmoogra puun öljyn k u l v i . -•
tie vie y l i maan rajan B i r n i i ' ;
missä löydettiin joitakin prni
mutta nc eivät kantaneet hi^u •
mää. Mutta puun etsijät se 1 . ; -
sivat öljyn kulotuksen jä':. •,
mitkä veivät yhä .syvemn
Iiirman sisäosiin, j a siellä sat'' i - :
mailien päässä maan rajoilta '
-iettiin chaulmoogra metsiii.
Näissä Burman met.sissä asu
villejä elefantteja ja tiiker- '
j o t k a ahdistavat ihmisiä. (
fantit tekevät sangen usein > •
vitysretkiä- alkuasukasten : • -
l i i n , ' tuhoten ne j a t i i k e r i en
reiksi joutuu suuri joukko a' >
asukkaita vuosittain. Näin i
ei chaulmoogra hedelmän 'ke
minen ole mikään huvi.:
Sieltä Yljidysvaltain edusta •
saivat puun xsiemeniä ja ry.r
'kylvettiin H a v a i j i n saarille >
sä nyt jo on kotoinen c b - ''
moogrä puita kasvava m-:!-!,
josta saadaan siemenet lääk' - \
jyä varten pitaalitaudin par<"
tAmiseksi. Molokai saarilla i * ^ : -
initctut parannuskokeet ruisivj.: ,
tuksen avulla ovat johtaneet t '
votituihin tuloksiin, joten «M*
syytä odottaa kehityksen vieväp
siihen, ettii jonkun vuoden k u ­luttua
ei pitaalia pidetä sen vaa-ralisempana
tautina k u i n muita­kaan
vaarallisiksi j a tuhoa tuot­taviksi
taudeiksi katsotuita,
joita tiede käsittelee jo sangen
varmoilla parannustuloksilla.
— Suoni00Jl matkustaessaDne
tai tuottaessanne sieltä omHj.si^i
on aina edullisin kääntyä ai loki
joittaneen puoleen. Suurten •
va-linjojen suomalaisena edusi :i •
jana olen aina tilaisuudessa a
tamaannarkat tiedot laivojen lau­luista
ja pilettien hinnoistai: joko
suullisesti eli kirjeellisesti. ^
Ericfk J . K o r i o.
Port Arthur, 0 «K
Konttori: 188 Lorne St
— Taikausko on tietä mä n ö '
myyden uskonto.
— Tähtää tarkasti ennejikuin.
laukaiset. ) , ,
— Korkein oppi on olla viisa;?,
k a i l u t ' ja suuri palkinto häntä mn siementen kysj^ntä kasvoi' ja suurin yiisaus on pila hyylh ^