Vapaus, July 17, 1923

              liisteillä, heinälnmii 17 p> — Tue. Jyly 17
-7'.-.*V->.' .r
FAN , 0 W
Käytetlyg Miriötiis&^^ , '
V a M u J e n Bike O B oaa&lOTkiiÄ käytettyjä ja nödel-kennettnia
Oliver bnottttkoncita.- Kooeet ovat No, 9 mallia ja
f * ° Lmoinkuin nndetian &oneeL^NUdpn hinta, «m saomalaieiUa kir* 'ttSa »»rä»tettana;j|5b.0p, ^«kettKian niak«|ie»«a .lähelyakqlvt Sudba-
Lähety8lkal.B4ä;;v v
40c lähetyksistä,, tdte.-.^SO.OO,
SOc. lähetyksistä *;?^Ö0s7^i
159.99 asti, 75c fiSietyksistk
m& 1100.00 : t a i k i E i r ' ^ euu-remjoilta/-
lahety&öItS. Sahk5-
sanomalähetyksiUe Kulut
f3.$p.,- /• i , ' N , . /
.Torontossa otisa xa^utvali-tyteJa
vastaan J L V T ' B l l i i ;
957 Broadnew ATC. - r
LaiVapilette^ gt^jnSaaii. -
Boi 69,
asteista, ^elä sfionnä' <isi8i
lutkia' kuakauaia -ennen S^sOT
[ilaallijta ,lnhi8tunu«tB, «sitettiift
ticUa! •• hiiKkejTökfienjav Long-ja
Brieyn: rautamalmikeriiQBtep
torainen Saksan : r a s ^
nuddle ehdokBJ» t » ^ ,^l^hyväkr
:ennenkuin-, Saksa.,'8*aiBi..aolr
»uhpi, .Ja Jkttö '.S^öan armeif,
• lokakiiussai^ i^iS bperään-;
Lttdendorff in, menetettyä iutka*
niiii komeritajapäikalla öle^
Saksan raskaan: teolliauudea? ftr
ja hengenheimoiaisetm-lfi^
ät pelkältään .,;vilia?ta; j?anaka-_
I kilpäilijbitaan kohtaan lukui-:
uteollifloi^toäifetiitttliiääinl^
^oisnRanskfln maJml- j a ; hiilikai-i
, vedellätäyttäinis^t aa -räjähr
jotka tuhotySt,. Säksfpai
nyt korvata nuljardien
arkkojen suuruistön korvfiiis^
Djeii miioäosBa. '
lutoaajnaUa kmn
'""TMitelmat nieijiy^^^^^
at nyyos;aala«dai^en^v^^
ea raskaan teolUabiitda;)^ < ,o^^^^
Isin ja Reinin väliseen-alueeBeen
eytyvien. aarteidien nistooa;:&äh-;
liotringin teolliauuaalue joutui
Islalle ja se yh'di8tettiia-l«on]5-:
pja Brieyheh. tujteintrarg er^
Salaan tulUliitoator ja Ijristr
tanskan tuUiljittodm : ..Sa^m
, missä on rikkaita ; hiiUfeai»
samoinkuin Reinin.*koko iyf-an
rannan- miehittivät liittö^^
den joukot, ja nie asetettiin 15
|eksi liittouneiden väliaen Keij
komiasionin ^ hallitukkeÄ
Saksa kadotti -rfitthäns(^i>
?en määräysten nojalla fluuraä
hiilistääh ja liaalnustaän:' Sakr
1 joka aikaisemmin o l i ' btioittäi^
hiilenvieniimaa,..;ta^yy ny^^^
a maahansa^ huliä ;ulk<>n>aiitii
pitää käynnissä ialous^;
Sama on iwian laita
un nähden. Seurauksena;^
uotannon auuri taantumiiien,'
I raakarautaa; on entäseen mää*
verrattuna käytettävissä väin
ja xaakaterästa. *ain
'(Wirtschafti. ^iiiä-StäjtiBtffij
2.) • • ••
Ölesin rauha nsopiniuifocn
»'.tuli Ranskasta iPohjjoi^:
jälkeen maailman riauta*
maa. Mutta;
i hiiUrikkaudet lifiSSniinniät.^^
otringen ja :&arin*Mriecl'yk-
;tuottivat vujisittain Mijtnilj;;
Sen.lisäksi oli. Saksan,luo!^;
korvaussuorituksens^ vuo­noin
la mfljobna^.^iinia
Röhrin alueelta. Näin sai
hiiltä yii.-<nhanr tarpeensa
•taU Sa&an itjstaänttÄ
[•ennenthnaaiAJAkas-sMfoivl^
* Olille markkinoille .hai»aa
Asidn näin '.ioUin ^ i^x^
' raskas teolUsuusi, tä^tl»*
svamaan. Sen aenraiil^Mik;
oäin ja kartdlieii j M d ^
Syntyi kolmp mahtavaa
• ^'»Ö» «ttrvat^kaajirisÄii^^
tavimmat kapitalistiset yritykset:
malmikatvokset, sulatusuunit, mas­uunit,
valaalaitokset, koneiden- ja
Jaivainiakennns, sotatarpeiden vd-mistuB
j.n.e. cCortite des sorgesin»
toimistossa Misdridinkadun Varrella
pärUissa eivät yhäy ainoastaan xau-tateoUisuustbotännon,
vaan myös
Ranskan.-lioko- sisä- ja;.ulkopolitii­kan
johtol|Bngat. Täältä käsin val­litaan
'sanomalehdistöä ja yleistä
:^elipldettäy 'täaltä^ofajstaan • <kan^
:i^llista blo^Mti» parlamentis^ aek|.
%ot^enliik^^. 'jä sostalipolil^ikkaa
vastaati: käytävää taistelua,* täältä
ikäsin innostetaan IcuUoinldn Valtals-saolevau;
'•'^ballitaäEsen ^ ulk^Iitiik-
Jaa. --V
fr (Tämän vMmakkkimman Tyhmän
Tinnalla on toisena hiilikaivosryhmä,
i joka oii Samkan Berlinissä - olevan
j|ä||tettilää,n,r Charles JLaurentin, 'euu-rea
vaikutusVtdian alainen. J^aurent
«in mefeUi- 'Ja ^ori^aivossVndikaa-,
tin entiifen p^eenjöihtajä, jäsenenä
eri ''räijfcitiBidiöh' ')a" -piftkkleii Vaivoh-;
täneuvÖBtossa^^ ja: Ranskan raskaan'
teollisuuden. johtavia henkilöitä.
Kolirmnt^na' rylimänä; on kömialli-:
nen teollisuus,'ja;kaiken kruununa
Creuzptin'; Schneidtrin valitsema
Banque de l'Union'parisienne), sa-maUa
^ kuin päämini^eri Poincare,
nojautuen natsicjhalistiaeen eduskun­nan
enemmistoonB8,"Ssiintyy Rans­kan
teollisnudeii ja kaikkitn ryh­mien
luottamusmiehenä ja ' asian-a!
jBJaha;r"-.' v
NurmL Felix Parkkila. Nämä ylli^
mainitut liyröksyttiin tervetdleik-si
jouläcoomme.T. Parkkila «n tul­lut
Suomeäta, vaan annoinune io-veriluoton
omien todistusten pe­rusteella
niin kauaksi kuin tutkija-komitea
saa Suotaesta- todistuksen.
Vapauden No.. 72: kiihotuksessa
st^otaan osastomme olevan M e i -
sissä tekemisissä valkaisijoiden kans­sa.
Osaston kokouksessa, otettiin
asia keskustelun alaiseksi, että mis­tä
sellainen -johtuu, sillä täällä on
tutkijakomitea, joka tutkii'''6uome&>
ta tulleet.'Toveriluottoa ei hlyon-netä
ennenknirf^on-;*aatu' S. •Sö'slä-listisen
T; puolueen leimalla varus­tettu
todistus Suomesta. Tässä on
ehken - joitakin epäilyksiä eentäh-den
että ei -seurata osaston toimin­taa,
vaan' sivusta- ^ostelläah." Niin­ollen
toivoisih,' että-jos "jpnkSoon
ilmestyy Tällaisia, -niin ottaa'" ielvän
ja' änläa^ julkisuuteen toverieit^kes-
'ken: jjjmen mainJtsemalla;*jttaiidttaT
koon vielä,soittajasta.,.; Hän .tekee
työn maksua vastaan, sitä paitsi
kuuluu soitto taiteiluun, emmekä
me -voi aina saada, oman puolu4
eemme tiäsehiä soittamaan. -
J . P.
,-,1,
tä, ajatellessa ja' ladiusti vaivaloi-sesti
eteenpäin.
Oli myöhäinen, yo, kun hän ko­tinsa
i&ufialuakuun'koputti, puoli­kuolleena
n^stä j a väsymyläestä.
B!än,en äidnsS ei ollut vielä nen'
nyt nokkumaan.-' En^ silmäyksellä J
huomasi -; vanHaiitaloapoäaiBvaimo,^
mikä oli hätänä." '"".^
rt
WABrGI2lG, ONT. '
S. s. •*saston"«'1cökouff*]^idettiin 8
päivä heinäkuuta .T. Sillan talolla.
Asioita oli-^sinnö kerääntyijyt yhtä
|a. toista, vaan.(enemniän. oli kes-;
(ustelua' meidän kesäjuidista, että
saisimme ;mohipuoM86n-''ravintolan
•^.m. Kyllä ritä'.taas yritetään hom­mata,
f' ^
i <)ikaisu'Viime 'Wablgizirt uutiseeh
«ittä Elina ja Matti Myllynen on
yhtyne©^ osastoour^Se «n erehdys:
He''oVat kuuhmebt jatkuvasti osas­toon
|;oista' vuotta ja: uusia jäseniä
ylityl !Osastodrf.sWilliÄm -Peterson -10
päivä • kesäkoutai Tervetuloa • :pie-n
§en j(Aikk09jnhie ja kun saadaan
kaikki lyöläiset yhtymä si­ten
yiOin]me>»)!faadii' oloiiujnme ' vä­itän
korjausta. '
W. h
Niinkuu ympäristön toverit tietä­vät,
-olemme ' me^ täällä • Wa!bigisin
ympärillä sellaisessa asemassa: et­temme-
talvisaikaan voi panna toi-^
meen mitään^ tilaisuutta johon vie­raita
voisimme, kutsua. Siitä syystä
tyydymraekin tiaistaifiefcsi- panemaani
toimeen'vain yhden yleisen tilai­suuden
- vuodessa> 'nimittäin kesäjuh­lat;
Mutta niiMn koetammekin sit­ten
saada parasta mitä meistä suih­kin
lähtee. Meidän' <tämän k^Bäh
juhlapm^ vietetään - eldiktt^m 5 päi­vänä,
Otto Salon maalla Vermilli-ori
joen rannalla johon nyt, • kun
ouden ^äVpöÄai; j^ote.
älnen rjfcmä on metalHte-tpnä,
«ulatftrn^^
Borges); Sm cJtuhenässä^ <^
samalla myös yji^styneen
ia vuorikmvosteolliBUUsUi-
«diistaja, joka liitto käsit^
a- ia piirijärJKrtöä.SifljA
käsissä ovat kaiidd
tölla.' Juhlaipuhujaksi toivotaan saa­tava
» • öHni' Siaari, jiihlaruho,. näy-telmäkatiipBlä
jä": kupletti ovat itä­mässä-
täällä kotona. ^Soittoar tule­vat;
eBittämäan^Jliffii? ja-^Sudburyn
yhdistjmeet messinki.^e|jet, 'jota
paitsi tulee upeita ohjelmanantajia
kotoa ja ; u lW
i 'Läiiemmin': selitetään ilmoitukses­sa
lähempäitä juhlia. ,
-Yhden~ asian' sentään vielä kuis-kasemuViimevkesäjjiAlissamme
oli­vat'-
nuoret;-pahoiiraah^: kun eivät
saan'eet/- tanssia; -Väktiiitan etukä­teen,
että tänä vuonna lähtevät
Icbtiin suut hymyssä.
o ~
NICKELTON, ONT.
Täältä olisi paljonkin sanomistai
vaan tunnen itseni kykeneitaättö
-maksi selostelemaan niitä epakoh'
tia, joita- olen täällä kahden viikon
oloajallani huomannut, sihä, tuliU'
hah Itsekin'niinkuin moni •mnuiin,
hakemaan täältä parempaa elämi­sen
, mahdollisuutta^ vaan kyllä- Se
on sama puristus työläisellä oli- mis­sä
oli. Ensiksikin täällä on miehi
lä pieni^palkka-ja yksinäisten mies­ten
täytyy ruuasta ja ylöspidosta
maksaa 3i5 dollaria kuukaudelta. Ei
se 'Ole perheelliselle .-sen-helpompaa
nionenkjn asuinhuoneet ovat kuin
mitäkin tuulentupia, ja' näistä vaan
täytyy maksaa 10 dollaria vuokraa
kuukaudessa,.' Vesi on 'kovin kur­jaa
.'jota täytyy käyttää Juomavete
nä. Kaivot on • komppania" niyr-kyhänyt
vaikka kaivoissa on kirkas
ja puhdas vesi, vaan siinä on muka
taudin basilleja. 4paippu»-vedes6ä
ei., ole^basilleja, vaikka -se onkin li»
kaista. ' Kuolema^ ^^ävi' keaiuudes^
samme.i,vieden mukanaan hiljan
Suomesta tulleen toverin Ville Ilta­sen.
Hän sai - äkkinäisen^ hMvaukr
sen 2 p. tätä heinäkuuta ja kuoli
4 päivärSudburyn sairaalaan; Tämä
on kova isku .haneii perheelleen
Suomesa,' < dUä jokainen; käsittää
miteh' raskasta on ^naisen elättiä, %
lasta ^lläisisSa oloissa kuin" 6uo-messfa
nykyään' o~n,''joten olemme
päättäneet kääntyä tovereitten puo­leen
keräyslistoilla, että" kukin uh­raisimme''
mänfaman' 'Sentin' tämlln
isättömäksi' • Säärifeetf. ' perheen hy­väksi.
iHfiri ei-jvia^' kerinnyt' tääl­tä
lähettää yhtään'kerba taimbl-leen
rahaa^ ja ..koska, hän-oli yH^i
Suomen-luokkasodianv:tihreistavollui
Hämeenlinnan vankileirillä 4 «^kua
kautta. Hänelle tuli vankilatodistus
nyt kun hän oli jo kuollut, vaan'
hänen vaimonsa N kirjeestäkin päät­täen,
jonka jouduimme avaamaan;
on hän ollut kärsimässä valtiope
toksesta kuuden'- -vuodan tuomiota
'ja -päiässyt /ehdonalaiben vapau­teen..'
Iltanen oli: kotoisiff Kiikofsten
pitäjästä Turun- ja-'Pörin 'läfiriista.
Hän lapettiin -maan povfeen^tTc;'6
p. Bman papin 'seremoneja. Hau­dalla
puhui Onni .Saari/, selostaen
ihmiselämää turmellen tapain
noudatuötaj josta me saamme enini
tie on. korjattu, pääsee.hyväati^au--"»asti ennenaikaisen haudan, vaan
kovin on valkeata vielä monellekin
käsittää, ; e ^ ;pitäisi ölla^^^^
lie ja yksi ovi joka yie elämään.
Leon <Prapiftf!
tASfiSOLA. <m.
'Jospa pistäisi pikkft V kyhäyksen
taälatäkin, koska, niin usein maini­taan,^
tämän ' ymj^äriston. uutisista et­tä
ei .'ole* ollut uutisia. Voimmepa
huomautl^a sfikfii, siksi koska meil­lä
ilineytyy • j^dnena: dähadassä ää-iienkannattajauune
ja sanotaan', etta
äänetön on^tyhmistä nisäin ja siksi
me säästämme :Md6fi palstoja yleis-"
maailmaIli8iH&';jtf .lustorialllsille: tie-s
tosioille:,ja '^lepOhetkemMejnäkyy
menevän- tarkkaan 'niitä seuratessa,
ii8yt(iää.'BiItä;clttät kaikki, öivät par-^
'haaQa < itahdollaanlman voi seurata
osmtomme-^SkoI^uina.'; Osastottar-me
puoUvnosikokons pidettiin pieni-
IaInittsui'<iiiiäollM>^tilit'jäivät kes-kenrSiEotei.':
-jLtAtak, toinen t l -
lintarkaät^ista^'ei .ollut saapnvOls;
jonka tiMe- valittiin P. P i t k i n ,
iKaikU mtmt^-virkdmaf jäivät enti­set
edeIle€m«Uu8jä jäseniä^on liit­tynyt
osastoon kesäkuun ajalla seu­raavat
henkilöt: Mfs. Simo Väänä­nen,
Mrs. Jere Jäntti, Mrs. Nulo
Paikastansa poisajettuna, ^^rk-kialla
karlcoitettuna — niin täytj^
hänen laahata raskasta ruUmistah'
sa seudulta-' seudulle aina kotiky*
läänsä saakka. ; • ^ r ' !
iKarkoitettuna,*. yksinäisenä, koko
avaran - maatf: loikkaamana. Tummia
ipuite,' epäyätav^lisiä taloja, koiran
baukuntaa, ^ tylyjä'' kasvoja.' Päi^
oli muuttunut illaksi ja koko maa­ilma
Vihasi 'hänia. '
'Salanfännop^asti, kauhun ja kam­mon
iäpituhkeniafta ajautui Gert^
rijdih - t a ^ ^ n " ' hänen rajaton
alennustilansa.' ' ' .'
Hän käsitti, 'ettei «kunnialltsteh»
Ihmisten tarvinnut Sormeakaan - lii*
kuttaa hänen olemassa^loD^a'^'täh­den^
eikä hän voinut vaatia heiltä,
l^unftloitnstakaan, /mutta' hänen''
langenneen tytön ~ osaksi' tuli
halveiksumista, r y h ^ ' hän mihin ta--
han^' ' ' "' '
Silloin -vasta 'hän huomasi, ^in-^
jca hyvä olikaan^ kun oli äiti, jonka
luokse voi paeta. ;
EarVoit€ttna''ninÄ3 jos jok­sikin,^
kaikkialla hänet'pofsajettiin;
likaa heitettiin hänen'kasTOilI^h'~
mutta yhtä ei voinut kukaan estää:
eUä'hänellä oli äiti.
Gertrud httokasi faelpotidcEesta tä^
<«Kbteopa vaan! Olej^a sievän nä-i
köinen J ^Onpa ^inha Hyvin' opetettu-
Pariisissa|> /huvBi. h^^^ ja;\löi rai­voissaan
häntä'pari :'kertaa"JiorvilIe,
)btta":ei,*! meiiejttäisi tarpeettomasti
aikaa ja antaakse«i Upoilleen kyl­liksi
suurte painoa. .
'Gertrud'syöteyi sanattomana p5y-dällä
olevaan leipään'Idihni ja Mt-
Iceytyi' sdn känssi nurkkaan. 'Mo-leriamin
käsin piti hän leivästä ja
«ör''*Minaieti seh,' -v'
Lyönnit jpunasivat hänen laiho­ja
pöskiaanj/go^tka-näyttivät jpai-äuvan.'
Bä^ hengitti lyliyin vedoin
'ja:"iän«n "muodoton "ruuiyiiinsa hy^:
lähteli-NVäiiän viiriä.
Ciertrud( synnytti .Lapsi oli ter­veet^
rot^n näköinen.
.Uusi syy vanhukselle, joutuak­seen
"raivoon. ';<Jeesil8>.» Mikä epä­sikiö!
Mikähän siitäkijn tulee! Hie­noa
työ^.'jtel}däänr Pariisissa !>
-.Gertrud vaikeni, , ^
Hänen' riqiansaollva^ niin täyte-j
Iäiset, että .hänelle tarjottiin paik­kaa
imet^jänä. Vieläpä faVvää mak-;
auaki^*; ^rään tilanomistajan luona
naapuriseudulla. ./Hänen.: tuli vain
j ä t ^ pienokaisensa äitinsä hoi-
^et^v^ksi, ^
-^Mutta Gertrud oli yannonut, et-tä^
hänen lapsensa täytja elää. Äi-dinn^
ron tuli' osoittaa, mitä. voi­daan
saada'aik^n!^','
, 'Sinä päivänä; jolloin Gertrud tu­li
lähteä uuteen paildcaansa, antoi
hän 'lapsensa • olla < hälkäisfenä koris­eman.
Se säi^eli ja huusi. ^ '
^itten otti hän seni^a sanoi sala­peräinen
hellyyden'Sävy 'äätieB-
«ään: / ,
fNiiji, iso-äiti» pidä huoli pieno-"
kaispstani. Minä en voi antaa sille
rintaa,-. koska minun täytyy herras­väen
' luo' tnennä oikein täysinäise-nä.>
' •
Vanha, .".talonporkaisvaimo ojenteli
käfeiääin ja -olit het^n aikaa ttiyk-,
känä. ^Iso•äiti^ Sana valtasi yhtäk­kiä
koko hänen - blemuksehsa. Hän
tunsi lapsen kurjan pamon rasit­tavan
koko tuumistaan.
,Hän kääntyi ympäri, katsomatta
enää Gevtruudin silmiin; Ja hän
joutui Vihan' jrdtaah/.^jatellesssaö
kiellettyä; maitoa:
«iMiksi ei sinulla riitä maitoa pie-nojcaiselle?
Eikö^'sillä: ole kaikkein
ensimäii^en oikeus siihen?»
•fEi, maito ei kiiulu"hänell€t. —
PuhV^si pitkä kiista kummankin
naisen yälillä.-| Lopuksi täytyi van*
Jbyksen raakuuden' peraäi^t?» Gert^
tp^in mykStjä^ hdumausta.
on ajanmukainen hoitolapa ja perin kohluulHset maksuL — Sopii pilaa rauisfissa cf|a ^ToJitori /
Jufva on ensimäinen suomafclpen luonnonläiikäri Amerikassa, samoin vairaion^a, Tphtöri J|c|a-lW. '
Jurva. .Molemmilla yli 20 vuoden Kokemus. Sa,t5. po,tloiotteet, • ' * V*
• . MENAHGA HEALTH;HpME;ÄeM Wmu
; tfiilloin kuitenkin puJAefiivat • vanr
hikfitji kauan unohduksissa oHe^it
tunteet; '
' .VVaras! Säilytä vaan kauniisti
maitosi^ tuota porvaria vartien!» i
Vanhat vaistot heräsivät talon-;
i^ikaisnaisessa. Hän pisteli pilkal-
1 JB?sti:•..•>.:-.'.•';,..,-.:,•":-• '.• .
^AhlOIe^a hieno nauta! Lois-eläin!^'
Rikkaiden ihmisten elukka!
iSekin on:;jfaulle jo 'tehnyt niin
ipaljon hyvää; tuo herrasroikka! He­hän
6vat: sinua jo hemmotelieetkin,
e ja heidän säkkinsä!»
"Gertrud ei liikahtanut
Vanhuksessa alkoi vanha, talon-poikaisveri
hiukfaii kuohua: - V.
«Minä keij;än .^sille velliä, tuolle
lapselle, - jav kun sjnä jonkun puo-:
ien Vuoden kuliittua palaat toinen
.liiölliäinen mujcsmasV niin silloinpa
^tseUaan-; kfaiii^i'''oH; isompi.» ~ '
Ceitriid' vaikeni.
Palavasta aydäiÄestään ^ singauttl
vanhus silloin kirouksferi: ' '
- «Sinulla-yleensä ei ole sydäntär
kään!>
v Tämäkin herjaus luikahti kätkee
iyni miinan ohitse. Tu£&in .väreili
!i^ihtQVa':|)una^Gertrudinv kalpealla
iholla, niinkuin kivessä, silloin kbn
valo Biihk-ljotdisku.*^ '
Ja vanhiis kevensi viimeisillä sia-noillaan
- hänen' tunteitaan:
' «Korjaa; luusi I' , Ei, si­nulta-
ei riitä suudelmaakaan enää!
_ l -_-^..MeheJ»;'
Isoäiti asettui ovenkyqnykselle.
Tummansinfstö' kesäkuun: taivaan
alla hautoi tiä' kuumasti. Toisella
puolella' oli vankkaa, ylpeitä maa-tal<^
a,'-' -toisella' ptiMa. stluntasivai
mkjes^etitliset. pofppelit:: tavattoman'
pHJnä' oksiaan avaruutta kpbden,-
Kaukaa . 'pelloilla näkyi tydläist^en'
säännöllistä'liikehtimistä.
iöfielb5myÄ'^ifäa mykkää, kuu-maC
'li1%uma;^'tai'
Gerhiid. kulki.
v,Vieläpä iapsilkin .oli rauhoittunut' ^
va/ihan ta|önpoikafsnaisea »ylis^.
Ikiaikaisena" oli se katsellut äitinsä
löhtöä ~ . nälkäisenä ; nyrpistänyt
nenäänsä.
iSinulla ei ole sydäntä!» ——• —
Gertrud ku^ki... ^Hänen käsivar­tensa
riippuivat jäykknä, selkä ja
hartiat. .painoivat ''^.Laihat kasvot
olivat liikkumattomat.s Hänen kul­makarvojensa,
.mustat • kaaret eivät
.liij(k.uneet,' 8is'ään^ainuneet ' posl^,
joissa ihiioj^^si.jteräviä ryyppyjä, ei­vät
värähdeileet. ." Kuojeniankaltäl-ijen
tyyneys leposi .,kuin., outo pjerjk-ki
silmissä, ; ohimolla ja. korvissa,
joissa tuska pä,ilyi.. ":
. MuUa^sittenkin; kun ensimäinen
tienmutka i oli;'sivuutettu, tS^Jfi;
^ertrudin painaa päänsä al^s; .rin­ta
tuntui painavalta.kuin; elä^^llä,
joka on iieen alla; se jcuristl k^ii-'
Epäilemättä. Gertrud ei voinut
tuntea muuta, kuin vihaa maailmaa']
kohtaan, koska häntä' oli^ väärin'
ymmärretty^ pilkattu, eikä voinut
tunt^ ketään kohtaan jalomieli­syyttä
ja leni^eytjtä^ r r , ja, jtuiten-jkin
oji hän tahtonut uhrata kaiic^i
lapsensa hyvfksi. v
Ei oU^t. epäilemistä, että äidil-lineh,,
hehkuva into ilmaantui yhtä
voimakkaana lyihassa kuin 'ra'j<:kaur
dejssakin, Xapsen, jonka Gertrud
sai imetetj^väkseen, täytyi myöB-ruoan
himossa tuntea vihan ja ah',
neuden 'tunteita. ,
LMutta, niinkuin on, olen^assa mit­taamattoman
hyvyyden tapauksia
; /kuinka^ kuristettu eläjn ei voi
estää, että lihansa. ijiaistuu makeal^
ta, miten ylevämielinen ^ ei joudu
vi|mntont$,ipn va|taan,;/|i:uinka 'saj-r^
s vijme henkäyksissään rukoilee
suudelmaa — samoin tapalitui seu­raavasti:
I
Vieren: lapsen ei tarvinnut ol­lenkaan
.imeä rintoja; heti kun hä­nen
huulen^f koskettivat ni|tä, al­koi,
Gertrudin sydän, kiivaasti ty-.
kjUSÄ ja ma|to virkasi vuolaana
täyttäen" piener» siiun^ kokonaan.
Mm\mn2L^An}m ia
ihmiskiinnan ilule
Vaiihu&en^ kirouksetkin hukkui­vat
'jpirtj.hilpaisuuieenija tyliö'yy'^
teen. ' ' • •
Kuin koko maanpiiri ; odottaisi
äänettömyydessä, kuin mykkä kiiun
teUia. Kivettynyttä hnoi6'a/' joka
oji^umattömasti ilmassa leijalleni:
Tällä:'kertaav olifcysymyk^essä
vain''isoäiti.V Kuului ainoastaan,
kuinka tuhannet äänet kuiskasi­vat
ilmassa: y
«Sinplla ei ole sydäntä!» —
^Ihmiskuntaa vjlip^isen vupsi-äadan
Muessa' ruvennut kovasti
hermostuttamaan oma. lisääntyn^r
sensä. S^uutaipat sen .firo{e<^tiQiBta
ovat^ nimittöin väittäneet, että tupi
lisääntyminen kaikista sodista ja
teurastuksista huolimatoa Johtaa, sii­hen,
aiteV tuleville pukupolviUeenä4
riifö. leipää- tämän . m^aemoi} pin-'
nalla, - koskapa nuo polj^et ovat lii*
allLa^ väenrunsau^ella sj^natut (Mut-itämaina;
löytyy. mySskjn = profeettoja;,
jbtka ovat vast^^ki^isella kannaUa;:
Njin on tässäkin asij^saesiii^tynyi;
ihmiskunnalle^ lplldytt?ji,8, jotka pu?
^uvat kauniisti ja paljon kaikista^
liiistä monenk^ltaisistf.' rikkauksU-
1^; joita emme^ ole viplä, ennättär
neet aluksikaan ^<käyttää. %^Mn ^ ta?
^alljsesti myöskin, viittaan Amat-fionas-
virran luonnonrikkaaseen laak­soon,,
joka käsittää ^elä-Amerik^n
l^eskiosan ja on pinta-alaltaan noin
2/3 Europasta.
- j Amatsonas-laakso on suunnaton
tasanko, joka yhtämittaisena ulot-ttiu,
Andes-vuprilta Atlantin valtar
Äereen, Brasilian ylängöltä eteläsr
sä Guayanan ja. Sierra. I^ariman
vborimaihip pohjfjisefsa,, Tätä; laa­jaa
alankoa kostuttaa maapallpn
voimakkain ja (\resi|tkkain virta.
Amatsonas, jolla on 18 sivujokea.,
jotka ovat suuremmat, kuin Reiu,
ja noin 200 >j>ienempää sivujokeaf
Jotka -nekin ovat Su^en, s)2urim«
jäin jokien veroisia. Sfiammc; jon^
kinmoisen käsityksen siltä suunnat^
tomasta vesimä^t^tä, jpl^.Amaft*
sonakseii uomaa pitkjn yyöryy, val«['
tamereen^ kun ajattelemme, että.s?
on ke^mää^b lO^lSJ kilopietriä
leveä ja40-^70 mftriäi syvä. Lä­hellä
suutansa se l^Jenee-, -niin
suunnattoman leveäk^^, että. sitä pi­kemmin'luuljsi
meren lahd^i kuin;
joeksi -'
Laajalla alueellaAmatsonakseu
suun ulkopuolella on Atlantin Tai-tamVen^
vesi suolatonta ,
Mutta' Amatsonas ei, ole aino-astaaji
suuri ja voimakas, vaau se
on. iöy^^Mn väkivaltainen ja hilli-s^
njr^Tu^a-aikoina voi sen vesi äfc*
Idff.iousta 10; jopa I S ^ n metrip
d^iVfi tnivÄ yli>y?äitt€n8ä,Ji^
peit^',89ttnnattpma^,alat liejuisel­la
Vjedellänsäl'* Ainoastaan puiden
latvat jäävät' metsissä silloin nä-
'kyviin. Kun vesi sitten alkaa las­kea,
tapahtuu sekin siin nopeasti
Vapauden kifiafeaupiitk on nyt »»aUTUsaöUlkotBa m
hirjaa.' Sottraav^it !4iUU ai(Wläk>|rvort«lttt)i?uh^y^^
' Eräk toveri, Joka on toisb^mnien^ vuotta Vrittänirt^
englanninkieltä, sartbo: «Suömiflainenkin voi nyr oppia.Cpglantv^n-ikiUtäk
' « ^
Töinen toveri. Jolla on kaikki, sanokirjat ja tulkklkirjat sanooj
«Olen katsellut kaikenlaisia enfilanninklelen opplkirjoja^^^^^^
yhdessäJsään 'Ole .englanninklblen ääntäriiirieri"min tiiy^elllsfesti ja
yksinkertaisesti selvitetty kuin täsSä'kitj8ssa.i^" ' ; " t
" 'Erää kjclteh öpeltaja, jokalon amerikalatseBsa opistosM.opet-:
tajana lausUu: «ielteÄ opettajana olenJloinen,fOttä^lopultakln_ o -
«Äatu^ jälkisiiutöbit u^äerfaikÄitlen ja käytännöllinen englanninkie
' 'Vielä ykÄi'kirjan'Ihailija Banbö:'«JöR«iin>Jn
. |5Jvji'cl:^le Äinol&Btaan mutta enalw:
ntnkietetf «ppifdrla. KJseÄt ;auoma|aiset- kutsuvat sitä virheeUUesti ,
sanakirjaksi,-mutta tämän lisäksi se on täydeUineu ,en|la»»(BWe!«n \
opplhlrJe'1a ÖeUoDoi, Kirja slsäUäd: , V
^ 1;'Yleiset kreffopfn "alkeA',.>• ,
2. Englanninkielen alkeet, ftäntilmlstä, ^m., y.m.
3. Taivutuskaavoja ja sanaluetteloja.
4. Englanninkielen kieliopin, ' •
5. Särtä-^ton/ jossa onV^irJassa käytetyt sahat mcrkitykslneen
• ja xlfintämiftrtverkkeinetfn. • : ' • ^
G. Riittävlä^^feölrteirkkijä l a harjoituksia. ;
" Kiilkki tarpeelliset ufelvitybej suomenkielessä,.,
Kirjan hinta portlvftpa^utl on |2.00. . . ^.
Lähettiikää tilauksenne heti kun olette täniän llmotuksen nän-
• neet - ' - • ' ' • • ' • •••
.... . VAPAUS
Pfjx(J9, Sudbur^, Ont.
ja väkivaltaisesti, että suuret jou­kot
piiita j^prinencia ja kokonaiset
laajat rantapenkereet spuraayat- ve;
.den •mukana ja muodostuvat ui­viksi
saariksi, jotka: ovat hyvin vaa­rallisia'
vin;;alla liikkuville; laiyoille.
Ylipäänsä on Ani^tsonas ja tno-net
sen 'slvuvirrolsta erittäin kel-voUWa;
Jljkennevjlyliä.,. Itse f,äävir;
taa piyStM vo(vat Tvaltamerili^iivat
nousta yj[öspäi'n aina' 8,p00 k;%
^uqlta/ ^H^ien» • jj>.'matalammassa
k ä y ^ jok^ijlij^siet yi^^t ^sijtä M
^a yje4''n. ,l,pOft kp),'
Um^sto . on .^matsonf laaksosi^a
troppininen; jj^ Mj^kuinna ja'koij^
tea. Päivänta8a%/a^•^^]|^|e.,näflt.
inä])/tä^nj^bn]i^)i;^9^^
on.' vuodet) ^«f^ilänj^pä -27 ^S^^^tä;
Celsiusta, ,S!^ämai|88a taas kerrotkaii
olevan .paljoa lämpöisemmän, niin
että jos J^mpBmllttorr jonakin yönft
osoittaa ii[inöastaan 2^ asteen läm­pöä,
värisevät slkäl^set ihi^iset vir
l^sta. Läni)essä Jossä i^aa .Andes.
vjDorten läl}Wtö|Lä kphoa^ kojrke^m-maUe^'
onjlmasto lauhkeampani
Kun maaperä OJj tayatftomai); he.;
dclmällinen ja ilmasto kuuma ja
kosj^a, 01) luoijnollista, että Ai»at-sonas-
fl^akson. luonto on niii) rehe»-
vä kuin tämän maan rinnalla vain
on - ma}|dolli$ta. Suurit; osa alu:
etta on aarniometsäin' pejtitäniä,
aarniptnetsäjn^r' joitt&t) . lajir^ufns^Ui
op kerraBBaan .hämmästyttivät Kun.
meidän metsissäinme.^ ka8va'l'at pupf
lajit voi melkein luetella, kahden kä­den
Bprmillp, onvsiellä esim. suurja
inyrttipuitB 600, eri: lajia. Lisäksi
voi mainita kyipmenet lajit laakeni
jpuita, bemepuita, viikuniapuitBj
kaakaopuita, kqmipuita, palmuja,
jättiläismäisiä. Bpmbax-puita,! puif
den kokoisia saniaieifi, monenlaisia
•köynnöskasveja^ bamburuokoja> ba*
naneja^, pippuriköynnäksiä, anenas^
kasve>|j3 sekä monia;, muita, jo!de;i
hedelmät usein kelpaavat myöskin
ihmisen syötäväksi
/Tällaisen satpmaisen rikkaan k^s«
viston:juojas^a^ elää;.vieläkin laji-rikkaampi,
eläjnjist^.. }^B\Til^^Y<^h
monet apinajajijt, lepakot^ jyrsijäit»
laiskiaiset, .t^iirit, -jaguarit,. räikeä;
väriset papi^ijat, sa^en-,
varjolhinut, kolibrit, Jä^iläiskädjr.
meet; kilpikonnatta krgkpdiiUt ^ eli
kaJ9J^pnit .Luurgngpttoini^, i clälijjiä
on n>>9 paljoii, et^i .nijitävmaksa al>
kaakaau; luetflla. -Y^enä, luo;7tee>)r
pmalsena ryjin^änä. ujistä- ntaipitt^-
koon vain tiivattom^n l^kpisa^ IpiS;
tavaväriset perhoset/ -
, Mptta; 'tällajsest^,. s?ippn8ttpjijasta.
rikkaudestaan^ huolimatta on tämä
seut^ ihmiselle, Joka niin njiplel-lään
zkaikiss^ mabdQllisi;isa tilatsuuk-sissa,,
kerskaa .olevansa luonnon faer<
r a ;— toistaiseksi miltei aivan hj^^
dy^n. flaryois^ seuduissa ^niappal^t
loUa. asun ^niin, vähän > näitä luon­non
herroja^ kuiq Apiatapnas-la^k*'
sossa. Luonto ^ on osoittautunut mh
lä tähän asti herraansa yoimak-xaammaksi.
Ihminen: ei tahdo tässä
epäterveellisessä ilmastossa jaksaa'
pitää puoliansa tavattoman rehevää
T/1
aarniometsä-kasVölHsiiutta' ja sfiäs-kiaw>
aBt8(Äi.-Ä^
nimittäin' — "samoinkuin monet
mullikin • pIkicHeljöt' ; ~ leyittäyäi
kuupJBssa yyÖl>yk|ce^BSä inpjil^ 7%
rallisia kuumetauteja, Jolta varsin­kin
valkoinen rotu el jal»^ kestäl^
^Viimeisten' vuosikymmenien- Aika­na
oyatijpphjplBpie^^ ;
taneet' ^Amat^j)«8•laak6opa .uuttp*- .
raa tutkimustyötä iis^ä .tieteeIli8i8B9k;
että talobdellUtssB tai^köituksisöa.
Käytänriöilisestl' arvoiidtäirt on' näi­den
'^utkitnusien tuloksilta tieto;; et- -
tä viljely&elle' sojiivlnlb on laak- V
son y l ä y U . länsiosa, lähellä A ^ "
rl8toii*^^MÄ^^^'iyi*^l^"^f^6ttff^
:i8uiiJifewnpä4.r:';ilarrM
Aflhlometsiln olisi '-tnyöaid^
pompi käydä käsiksi niiden täällä'
olevista^ reunoistsT kuin Jpstakiir^lc^s^ l
kikohdalta, koskapa ne täällä ovsf^'
harvempfär fiietsw
runsaasti m.ht; i^otrkakumia, mahonr
kia, kaakaota .j.n:e;Viljej[yskafyeis:
ta taas tuottaa .Alid^^^^^^
ylätasonj^ilJa-jp^Ä^ ;puu-villa,
mutta kuuluu sijeliä i)yWn me­nestyvän
iiiyÖ8k)n~ mitfä muu kasvi
tahansa. •:'•,: ••'.••:..:,.••.:••-::•••/•.:'
, . ; , : v : v . . - . /5 ,;.\v:. :.•^:^V'l••V-^^:v•r^:• r '
Vasta kun nuo läntiset, iauhke-amman
ilmanalan suosimat: alueet
on vallattu viljplykselie, voidaan
tutkijaiii miple^jtä,, yäl|än.^ikerr^ ;
tunkeiltua. aaifijlomi^ie;) kesltiistir
heikköijiinJ jä; rylityä.. slelläi ratkai».
sevaan' iaisteluun tämän viljelemät- „
tömän lupnhoii' vatihiiliman tyyssi­jan
valtaamiseksi. • ... *
Kaikissa tapauksissa, ttilee kul^r
maain satoja, - kenties' 'tuhajasiakjii
yijpsia, eni||^k|4l?|;]iii^
tunut' muutttu»^' Amat8ona9<-laa^p
koio^Bteui(deBS8^^ vjöi^^yjiinioksi/.
inS^-J^v^ii^^ ei
' l v
l v
«f
K, '^•' ^*1'
'suiä o>yfi
hiul^t? nfö.an|uo^i^^
maan.
ka (^a;^^ t j ^ f e / ^ f e p ^ / a ' p ^ ^ o t
Mjoje» lf4M^^«a^Heet.
Nisu: .
11.07 1/4
11.05 7/8
^1.00'7/8/
No. 1 Northern;
No. 2"Northern
No. 3 Northern
Kfltifflt*" ' ''
No. 2 C: W. ?0.45 1/4
No." 3 C. W. ^0.48 l / i
^0.1, Peed .f-...^........". 10.41'
' .......Ohra:.,.
No. 3;C. W,' M 5/8
No. 4 c, w; 90.46 7/8
, pellavtf; ^ , c
No. 1 N. w. c; $2.23
JI0..2 C. W.; 12.1»
Buis?
No. 2 C. W; $0.63,