Canadan uutiset, May 12, 1921

              • , OXNABAN UU'ni:i^rr,:?.Qj^.T; ^^''BffLTR, ÖNT., CANADA,; Torstaina/ Toukok. 12, 1921^
^^»v".^:-•.•••-
- m
liinder Bay Lumber Co.
Me Simpson St
PORT WiLLIAM
Puhelin 511 S.
1Ö2 Cöurt StI Sd. '
PORT AÄTÄUR
Piihielin 1230 ja 483 N.
«Varastossa aina täydellinen valikoima -
LAUTOJA, RAKENNUSl^RPEITA,
IKKUNOITA, OVIA KATTOPÄREITÄ ja
ASFALTTI PAHVIA, POLTTOPUITA.
Kolia myöskin Port Arthurin offiisissa.
Kyselkää sininnitelmia ja rakonnusarvioita vapaasti
suomalaisilta isänniltä molemmijJa jaardeilla.
Kun sinii, veliseni, linlajat an seisoi siinä vaili, suksisauvo:-^
morsiantani, niin ratkaistaan -täs­sä
a§ia. K^äydäiin voimaili koet­teluun
: jos voitat, niin olkoon si­nun
sekä tyttö että talo, mutia
jos minä voitan, niin lähde muiU
le seuduille, että lakkaa riita. A i ­ka
haavat parantaa.
Kiireesti heitti J y r k i pys^änsä.
•X:)uukkonsa, lakkinsa ja mekkon­sa,
ja äkeästi kävivät veljekset
si inä ilma van va a ran la elia pa in i -
maan.
hinsa nojaten. Sitten potalsi h ä iL
siva kka nsa liikkeelle l ä h t i e n 1 as-kemaan
vinoon alas vaaran ku-:
vettä jarrutellen sauvoillaan. Siir
loin J y r k i k i n nousi, valmistautu-:
e n 1 n h t era ä iin j ä1 k een.
y aa ran juurella oli t i ii eä ku usi-nen
korpi, jossa violii oli lumi
A- ah voin a n i etolcs i na. S i eli ä tääl -
lä pisti esi in sa mm a*! e i nen j a ima v-teita
kaivava kallion iolikare.Saa-
! vuttnaaii vaaran alle., käiintvi
Ontrein tarinoita
Kirjoittanut
os:\ro irsM.o.
(Jatkoa edell. n:roon.)
Raskaat Va) vipii ivii t kulu ivat
köli d (Ml :! a i:^t a 11 tuii n € ; i k ä a ih k u i n!
kohtalon johdett a vaksi; lian ei
A; O i n U i;; iiy i i i ii': u s k:o a si ta; in ah d ot 1 i -
seksi, e t tii hei däii - ui n in oi n ni in
rakkaitlcn veljesten suhde päiit-tyisi
veljenmurliäan. Ja kuiten­kin,
tuo talvelliuen ilta oli keu-tiesi
siltikin todistanut toisia. ..,
Miksi, hän oi siltikin luopunut
Outista, ja talosta sekä antanut
hiljalleen ja rupesi kcväämpi [ ^ijui niolempia .lyrkille? Siksi,
henki ilmassa tuntumaan. Kntis- ^ttä luin ei voinut. Hänellä ei ol-
Kalliiinpaa palkimou ei liene Ontre-rkatsomaan, eiki) Jyrkiä jo
rn\-ennut • k^uulumaan. ' Kun .-i
k n ui un u t,;gäi.: liän :si i Ii en het keksi
odottamaan "^ajatulisissään : piste!-
.ien keihäsltiirkisellä / sauvallaan:
I n n vi J< i n p k scion • ' j a.: xni s t o m ai F; e s t i
ikäjinkui)v; -kammoksueii • kOrS-en.
s vn:k;|v ii ii / ti h e vi; t ii i j a v köi'k e at a
julil.allisuufta. ;; Xuo' •äskeiset i-as-monelle
kilpasilk^ käyvälle ollut
tarjona kuin lässä iiänetlöiniissii
j a sitkeässji ottelussa, jota vain e-
' rämaan säikähtyneenä pakeneva
otus oli todislamas>Na. Siinii oli
saavutettavissa .se. m i t ä ihanaa
ihmineu voi kuvitella rakkauten­sa
esineen omaksi s^iainise-^ta. ja
siinä oli myös tämä kaikki kado- ajatukset yliii lisä.sivät sila
tä suuremmalla voimalla ailahti
silloin. Jyrkin rinnassa rakkau­den
kaipuu ja intohimo. ja unoh-detut
olivat pian ne koivemukset,
j-oitaii tavallipen yöllinen koht/iiis
oi i h i i n e 11 e t u o 11 a n n i.. • I' n d eli e e n
, rupesi hän katsomaan - karsaasti
veljeänsä, ,
ITe ei viii oUeoI <:anAnakaan lf)i
silleen tuota knhrausta selvitlii­nat,
ei Ontrei kysynyt eikii .lyr
k i li ioin sei 11 y s t i i ta r.i onn n t. S e
oli jiiänyi heidän kahdenkeski-sek.
si .salalsuudckseen, josta ei
äänet t ömtiin so vi tui on perusi oella
puhutin mitäiin. Ki\iilkii h? y-leensäkään
I puhuneet 1 oisilieen
mitään, Ontrei ei liioin muille-kaan.
Apeana ja synkkiina ieki
Il ä n • t () i I ä n sä, - \' i i 11 e 1 le n i h i n i s t e n
seuraa. Mujt a , hiinc-ii j a Outin
hääl vietettäisiin vaj^iuina - - sen
oU luin nyi aivan kuin ulinialep.
Outin isän kanssa piiiiltanyi, ja
tytön tahtoa ei siinä kuunneltu.
Miteji mennä naimisiin pojan st'!-
laisen kans.sa kuin Jyrki oi i, ta -
löttoman. j a rahaltoman ' Sch.än
ci ollut mahdollista, ja suoras-lut
voimia -niin yli-inlnmilliseen
uhraukseen, hän ei tahtonut tul­la
veljen^ii linnalla syrjään sysä-tylc.^
i, liankin rakasti Outia, ja
voim a Ui sem ma 11a i-ak k a ud elia
kuin kentiesi. I no nuorempi, ..vie-liu
monessa koliden |)oikanen.;
.Miksiol) juuri silloin, kun onni
niiyUi aiuMineen ilianiin]>ana ja e-himä
rikka impana", iiänello-panlu
kestettäväksi sellainen koellele-inus,'
Ouli ci häniii rakasianul.
liakaslaisi A.arinaankin., kunhan
nitpisi oikein tuntemaan, i'akasa­ta
isi, . k u n saat t o i .Tyrkiäkin ra­kastaa.
Voimallaan ja tulisella
leniinellääii . opettaisi liiin tytön,
häntä . i'ak;istaiiiaaii. iVi, hiin ei
saattanut luopua lasta liänelle
kalliista aikeesta, sillii eiliiin Inyi
voiiinl Jii()p'na .. (iaiiiaslaim. >la.
enufui k uin -ly rk i.. voisi: saa.da Ou­tin.
i.i\tyisi hauen antaa Ininelle
talokin, kaikki. Se oli liian pal­jon
vaadittu, hau ei jaks.inul sol-kiiscen
iilirauksviMi ali>ina. sillä
hau dll u u t i T i ja ylpe.i ihminen
hitukin
Tiilii asiaa- oli han. pohtinut öiii
tP-ttavissa. Siinä oli kysymykses­sä
veljenrakkaus ja pako koiiky-
1 äst ä. kauas ou toon i n a a il m aan. o-l
i ra t Ica i s ta va n a. a s tui t k o • i j ii i see n
yöhön tai onnen, päiväpaistee­seen
. . J a o IT elu ei o.l 1 u 1 k a a n. 1 ei k-kiä,
vaan pantiin siinä liikkeelle
ka i kk i vo inia.r. m itä suin k in k ah -
desta nuor^^sla ja . sitkeästii ruu­miista
saatiin puristetuksi.Kauan
kesti taistelua, kunnes viimein
Ontrei kalpeana kysyi:
--Tunnustat ko pareinma ksi
— Tunnustan.
~-~ Heitätkö tyuin i-auhassa mi­nulle.'
— Heiliin. •
— Liihdelko kyliistamiiic
— Lähden.
i ii'
taan järjetöntä silloin, kun oli l a - i j a päivin, mutta ei ollut jaksanul
lon isäntä tarjolla. Ouli sai Ivy-! pjiäsjji siinä piiäliiks.^en. Ja kun
lyä, ja i t l ^ ä hereäl itkunsa. | ),;,n oli nähnyt, mitkä kiusauksei
Veljekset hiihtelivät ke\ätiöil-' J y r k i i i ahdisti\at, oli luinen oman
le salol le, pa rh a a n ha n k i a is? n a i -
kana. Latu:. kokosi mutkitelien
pitkin vaaran sivua, kiiveten aina
yhä korkeammalle, kunnes Jnvr-jalle
päästyään ipäiityi suoraan y-tuskansa
lisiiksi-iullut pelko sii-tii-,
etiä veli lankee kin.saukseen.
Tuona laKiseua ytinii hän (»li niih-nyt,
mikä kaikki saari oi olla inali-dollista.
,fla tuskan musertamana
li. menemään, Ontrei meni ed(i- ^oli' hiin jo monia keriaa koetta-lä,
/ J y r k i hiihteli perässä, pyssy ,^ nnt suostut olla i t seään lieiltä-
.selässä hihnassaan. Vaaran täs- 'miiiin kaikki, ja luojnimaan leikis­sä;
kohden louhikkoiselta s e l ä l t i i l ä , krin.eniinen ylpeys oli taas h\\.
aukeni i l i a n a n ä k y . Metsii o l i jo nen tahtonsa teriisiiinyt ja liylek-puhdistanut
lumen turkistaan ja sityn rakastajan nolo asema un-oli
tnos.sa edessä viiiantana,tum- delloen valanut sydämeen vihan
mana .ulappanja; villillä päästäeiL katkeruutta ja voimaa.: Hän on
luraen"^vielä saarekkeina sieltä ihminen him. Ontrei, ei pyhimys.' liicllessä hiinen hiosiimutta ruu-
Ontrei. nousi huoliollaen, mu 1 ta
Jyrki jäi itkuun : jturskahtaen,
kalpeana ja väsyneenii paikalleiui
makaamaan, lläntii ei oltu ko.s-kaan
vielä .niin perinpohjin ma-senneilu,
ei niin rautaisessa ja
t uk a h d u t ta y a ssa s \-ieil y ssii r 11 s en -
neltn kuin nyi ; hän ei ollut kos-k'
a a n a a v isi a ni 11. et t i l Ont reissä
piilivät niin suuret ia niin valta­van
sisun hallitsemat voimal.
Ontrei oli etevämpi h.*inta kaikin
puolin, s(*k;i ruumjiilisesli- ^eltä
henkisesti, ja ansaitsi jytön jos
kukaan...Multa s i l l i ja juuri sen
taliden oli hänen surunsa ja tus-,
ka nsa yii ä suurem pi ,ia pol 11 a -
va m l i , , vaikka, hiin k oh I ai oonsa
a! i s 111 e n t n n s i lvi n. et t e i hi vi i e n iiii
koskaan voisi surunsa li.siiksi: y l -
tyii siihen sainmumaltomaan vi­haan,
jolla hiin oli viime ajat sie­luansa
virkistänyt. Son oli Ont­rei
taittanut samalla kuin äslcen
hänen selkänsii tuossa kiisivarsi-c
n s a v i i l i l l i i ; johon .Jyrki oli liml-
1111 k 11 oi e \-a nsa, k un nds a n lo i sel­känsii
ja mielensä m u r t u a . Hän
oli väsynyt ja onneton, ihminen,
jolta on hänen onnensa riistetty
ja joka (U hiydä mitäiin muuta
niahdollisuulta : elämiinsii. jatka­miseksi
kuin täydellisen kohta­loonsa
tyytymisen, liaukeana ja
sa na to n n a m a k a si hii n pa i k o il -
1 a a 11, \' i i 1 e ii n t u u 1 e n li yv ii i 11 e n s i-täältä,
kimaltelemaan. Tuuli pu-J Hän katsoi nyt salavihkaa vel-halsi
kostealla raskaudella ja i l - - jeään, kun tämä tuossa otti pys-ma.
ssa oli. kuin kevään tuoksu; syä .selästiiiin. j a arvosteli hänen
Vaaran laki oli j o melkein lume- .voimaansa ja pystyväisyyttään.
ton, hiukan paikoin iljanteella, i Äkkiä' juolalrti liiinen mieleensä
Miehet Imohahtivat siinä rinnak- kumma ajatus:
kam, nojaten|Sauvoihinsa. _ Jos Jyrki voittaa minut,
Ontrei ei katsonut .veljeensä, ' n i i n hän saakoon^ tytön ja talon,
mutta tiesi tarkalleen minkä nä- mutta jos; niinä' voitan, niin: pi-köinen
tämä oli tuossa seistes- dän ne itse.
sään. Epävarmuu.s, katkeruus, Kuinka olikaan, niin toi tiima'
säikähdy.s, viha, kaikki,*,inyrskyi- omituinen ajatus hymyn hänen
sen sy,dämen tunteet olivat;Jy.r-.'huivlillecn. Oli kuin, olisi hän sil­kin
kasvoilla näkyvissä. Hiihtä- nä nähnyt salliman neuvon rar-essään
oli Ontrei tämän kaiken haisuun-pjiäsemiseksljq siitil toi-tuntemit
ja sydämessään nähnyt,' vosia jo edeltäpiiin ilahtunut,
oli varsin hyvin ymmärtänyt sen-vllän k ä ä n t y i veljeensä, joka kum-kin,
missä kauheassa .kiu.saukscs-;nTastuneena; oli huomannut hänen
sa hänen veli-poloisensa oli ollut hymynsä.
tuossa: hänen jäljessään pyssyi- —--^Mikä naui'attaa? ;eiiätti hän
neen hiihtäessään, oli sen y m m ä r - ' t y l y s t i kysymään. :
tänyt ja veljeään säälinyt. Mut la .Mutia Ontrei ei liiosla pahastu-h
ä n ' e l ollut huolinut pelätii, sillä nul, vaan kävi - asiaansa ositta­han,-
oli kerta kaikkiaan siinä'määu:
U l i s t a a n .
Ont r e i p 11 ki m ek k on sa yi 1 e e n j a
nousi .suksilleen. Hiin tunsi
kyllä tyydytystä niinkuin aina-km
voiton jälkeen, nmtta samal­la
t i i y t y l liiinen sittenkin ikäiin-kuin
salaisimpana pohjatuntee-naan
itselleen sanoa, ettei hän
kuitenkaan ole tyytyväinen. Oli­pa
niinkuin olisi kaukaa hänen
sielustaan epäselvänä, ja kuiten­kin
selvänä,x tunnustettuna, mut­ta
taasenkin kiellettynä, soinut
sana, että parempi olisi ollut, jos
plvrki olisi voittanut.
i kii väu ja. u likaa va n onnet .omii u-d(
Mi tunnetta, joka hiii.ni miel­tään
painoi.
ivi koskaan .1 iedii ihminen koh­taloansa,
ei mitä edessä on i
Äkkiä . t u n t u i . siltä k'nin olisi,
m a a Iriinen j a 1 k a insa ai la ru v (M i -
nut liikkumaan; Kerkeämhllii. a-jatella
mitään luusi hän kohoa-vansa
ilmaan ja sitten kaauuan-sa
I a a k s e p ä i n..; v J a 1 k o i h i 1 1 ' ; k i i n n i-tetyt
sukspt estivät häntfi äkkiä
piiäsemiistä yl()s., .ja ennenkuin
hiin oli kerennyt_ n iistä selviytyä,
oli,jo musta, hallava k'arliu kuin
heinäruko hänen piiiilliiifn. Hiitii
luirlcanlui kipeänil pai-kaisuna i l -
moiJl(\. ylilyen karhun .kumeaan
,]a kiukkuiseen möriuiiän.
Siltemmin': hiin iriuisti senkin,
( i i i i kariin oli ensin, Ixorjulluaan
koholl\iaan, ikiliinkuiir unisena
n.o u ssu t k a hdel 1 e ja 1 a 11 e j a ka tso-nut
ympärilleen, muljauttaen
ruska hl avia siliniimuniaan. Sit­ten
se oli mörähtänyt kumeasti
ja njihnyt hänet; hän muisti kat­soneensa^
karhua suoraan silmiiu
ja tunteneensa, ettii se o l i ilkeälhi
mielellii. Se-oli ikääntynyt hii-;
neen i>{iin, pin-aissnl liäntii eiisin
jalkaan ja sitten aivan heitliiyly;.
nyt hiinen päälleen.
Hiin ei ollm koskaan Osannut:
arvata, eitä ruumiillin-n runtele­minen
tuottaisi m i n kauhqila
tuskia. Mytj,.kun karhut ui-^otti
pitkät ja keltaiset kulmaham-paansa
saappaan l i i p l hänen jal-kapöyl
iiänsä; t iesi hän sen. Hän
a i va n k u u 1 i lu i tte iv .r u sa h d n k se 11
ja tunsi , suunnatonla pistiiviiii
tuskaa, joka oli. kuin olisi kuole­ma
hiinen jalkaansa t a rt tuuut.
l l ä n koetteli tapailla puukkoa
kiiteensii .mutta oi - eiitinyt saa-,
da, sillä luinen selälleen kaatues­sa
a n oli tn p p i j ä ii n y t 11 ä n e n ai •
lensa. Ja siinii tuokiossa oli
kontio jo hänen ' jiiiilliiän. Hän
11 m mi st i s i 1 m ii n sii e 11 e i h ä n en . tar­vitsisi
nähdä pedon ruskealihais-ta
lvi t aa. ja . liettäviin ohut ta kieli
t<i sekii keltaisia, mutta kärestä
leriiviä hampaita. Hän tunsi
\- a i n e 11 ii j o t e n k' i n o I i h iin e n s uo -
j e 11 a \- a i t se ii ä n, j ; i m u is tae n \i\ n -
lian neuvon pisti hiin kätensä pe­don
kitaa n niin sy viii le kuin voi.
Hiin muisti jiilkeenpäiu. kuinka
h ii n t ii o I i; t n o ii i 1 j a k k o k i t a ilot -
tänyt, mu tl a kuinka pol o oli sa>i
maila ruvennut vetämään päii-tään
taaksepäin ja .tai^ailemaan
11 ä non k ä 11 ii ii n h a m p a i 11 en s a vä-
;liin, ilman i^uutteossa yhä enem-miln-
raivostuen. .Painaen hiintil
maahan Jväpiilillään saikin se ilk-kiä^
piiätään taaksepäin nykiiise-hänen
ai\'o issa au ja' sa a ta na pa ni
kaikki-voimansa liikkeelle uiiinä;
m uutam ina sekunte in a, jot ica oi i-vat
koko aikana kysymyksessä.,
Tuo.ssa on Ontrei karhini alla e-dessäsi,
älä mene avuksi. Karlin
I opet ta a ,1) än et \' a i-ma s t i j a silloin
011^sekä t y t t ö että talo sinun. S i ­nä
olet viaton. K] ehdi apuun.
Katso kWrhu jo puree hänen kät­tään,
ja raai)ii olka päätä. < Hetki­nen
vielä ja silloin on kaikki ohi,
odota, malta.' iilä mene. ; .
J y r k i ei; kuitenkaan viivytellyl...
vaan kiiruhti v e l j e n s ä avuksi,
vaikkakin vavisten koko ruumiil­laan.
: H ä n e s t ä : t untui kuin/ olisi
lu o 1 lii n e n ii sk e n k ä rs i m ii n sä n öy -
ryytys ja ikuinen onnen menetys
häntii ikiiänkuin kohottanut ja
tehnyt hänet kvkenevämmäksi
k u i n en n e n ! i y y \ i n t ö i h in. ICnm -
ma kyllä ei h ä n nyt ajatellut v e i :
j e ä n s ä katkeruudella, vaan rak-k'audel|
a, ollenkaan, hiiuaamatta
korvaansa kiusaajalle, jonlca äii-iion
hiin sydiimensä salaisesta so­pukasta
.selvästi kuuli. Hänen
järkensii - - niin muisti luin jäl­keenpäin
—- askarteli enimmäk­seen:
.siinä, 'Osaisiko him kiihty­n
e e s s ä mielentilassa ja henoästy-
II ee n ä:. a m p ii a n i in ,i a r ko i n: k n i n.
l i i s s ä jiiti. . . '
Alutta , kun h ä n näki- Ontreiir
katseen ja l u k i niiden sammuvas­ta
ilmeestä kuolemaa- epäluotta­musta
ja epäilystä häneen,^ vel­jeensä,
sai h ä n iikkui aivan ih-nieelllsv-^
n herinoranhan. Hiin tun­si
aavistaen, cttii, nyt jos koskaan
oli vasta h ä n e n , e l a m i i n s ä kiiäirne-'
kohta, nyi (Ji hänellekin annet lu
tilasuus osoitla.M. elt;i hiin todella
ansa itsi Oul in ja Iiii nen raklcau-lensa...
Hiin liihestyi kooltaeU;
valita paremjiaa puolta, josta voi­si
ensi kerralla saada sattumaan
lien^^enviepään paikkaan, mielui-len
tuohon etujalan taak.se.
K a i k k i tämä oli. .tapahtunut
sangen lyliyessii ajassa. Siiikiih-
I y n een ii; j a nt elia a na J y r le i n h u u -
doista kohotti karhu piiätänsä
katsellen kiiluvin silmin tulijaa.
Kylmäverisesti lämä lähestyi lä-hestymistiiiin,
kunnes karhu vi^
hastuneena ärjäisten kohosi istu-laaan,
hurmeon value.ssa kuolana
sen ikenistä. Silloin lensi mycisf
pyssy ,— pieiil talonpoikainen
v.suusta ruokittava'' —- JyrkinI
poskelle.; \.iVFuulaman sekuniiin
näkyi sen .suini luudan täräjäväni
j a ampuja veli henkeä ikiiänkuin
läiipästyneenii, kunnes pys.sy iik-k
i i l vakaantui aivankuin ruuvi-j
M M i k k i i n . Xyl oli jyvä kolossaan
ja sydäntä koht i . . .
Tuima paukau.s keriitti kiiris-kelevän
kaiun vaaran kylestä ja
J y r k i ryhtyi ihmeellisen nopeas-ti
ja kiiteviistl asellaan uudelleen,
la taa maan. 1 kiiänkuin viiristy.s
kulki karhun ruumiin liipi j a jon-
J.i:unmoinen sanomaton tuskalli­sen
ja. hiitäisen kummastuksen
ilme oli sen^\-illissii kakseessa vi-lalitavinaan,
ja: jo ennen kuin
Jyrkillä oli pyssy uudelleen pos-^
keila, vaipui peto, kuoleman tus­kaisella
yniihdyksellii liijäiin Out-vaaran
jännityksen murtamana
sii k k i. T a i un u k s i ssa. h ii n e n ali a ai i
oli Ontrei ja sieluntuskiensa ja
vaaran jännityksen murtamaana
vaipui ha n Joelle myös J y r k i , . '
Suksien: kahina iiangen piifnal-la
herätti iiänet. Se oli Outi.
Kauhun ilme kasvoillaan kiiruhti
tyttö Onti'ein luo ja ryhtyi reip­paasti,
nälityiiän karhun ; kuol-mällä
kädestä hyvän otteen, pu- l^^^^s^ «i^^i ^'J^»^'^ päältään pois
Se lunnelma hillitsi häntä.; Siis
mitään : ratkaisua oi tulisikaan 'lomitse;
siitä, että llän naisi tytön ja Jyr­ki
poistuisi kauas pois l. Olisiko
ainoa ratkasu vain siinä, ettilJyiv
ki saisi tytön ] .Mutta eikö hänen
ra kk au de 1 le en s i Ilo i n te h t y sa maa
vääryyttii kuin nyt J y r k i n / I\fi-ten
oli nieneleltävii f Kuinka ^ oli
raisten niin että luut nauskivat
ja veri vu^ti yirtaiia hampaitten
Kirj. Lilly Karjala.
llilly Karjalan kirja "Opil?si Ikä Eletty" on painet­tu
Suomessa Helsingin Uudessa Kirjapainossa. (Ti­latkaa
itsellenne tämä lämminhenkinen: kirja ja
suositelkaa sitä tuttavillenne.
Hinta 60c.
CANAÖAN UUTIMBT.
Pori AHte. Oi&
Sittenxtuntui iilckiä ol-kapiiiissäkin
<inkaraa tu.skaa, hän
parkaisi taas vihilovasti ja heitti
päätään sivulle päin.
Eni]en. pyörtymistään muisti
hän jiähneens/, vaikka ci sitä sil­loin
ta j u nniit, J y rkl n. tul e va n ai­van
liihellä py.ssy kiidossa, Vel-aatava
onni kaikkien osaksii? Oi josten katse oi sfrttunut ylitecn.
Jumala, tätä tuskaa! Ontrei ei ollui- hiuitanut, oli vain
Oli aivan kuin olisivat hänen taaskin tuijottanut"veljeen.sä niin
sielunsa silniiit auenneet n ä k c - j a k u i n silloin, yöllä, mutta nyt älyl-määii
inhimillisen kohtalon ras-. tömästi, silmissä hurja ja houraa-kautta
ylco-nsä, kuu hiin katsoi va i | m e . ..
vääntämään. Niyt moni Jyrki a-
• \' u k s i. O u t i n s i 1 m i ssä v ä 1 ii h t i p e 1-
käävä: ja kysyvä katse, mutta
J y r k i vastasi siihen rauhoittaen
V ii t a t e n h a a A- a a n k a r h;u 11 ^ ky 1 essil
ja pyssyynsii. ilon välke vilahti
silloin tytön silmissä, mutta näh-tyiiiin
sitten Ontrein rikkipurrun
käden, revityn oi ka pä iin ja j alan
josta veri n o r o n a V: tippui, i k ä vi
kaikki hänelle liian rask:^-!^:' ;
hän- .vaipui Ontrein rinnalle
nyyhkyttäen.
tuohon maahan masentuneeseen
veljeensä. Hän alkoi ymmärtää,
Kmi Jyrki vielä vaaran laella
viipyessään ; olh kuullut alhaalta
ettei ruumiillisilla voitoilla olc--korvcsla Ontrein parkaisun ja
mitäiin merkitystä tällaisten asi- /karhun niörähdykseni oH hah
ain ratkaisussa, vaan että jos nejkäjmxt Anioroin kylmäksi, vuo-ovatVratkaistavissa,,
sc tapahtiiiv roin 'knumak.§i. > iSitten oli hän
sydämessä, Ja tnntui sielusta sitä'kaksin; käsin ,tarttunut päähän-ajatellessa
kuuluvan lohdutuksen' sä ja aivankuin ahdistuksen val-ääntä,
joka kekoitti uskomaan las.sa hu,utanut: pois," pois...',
sellaisen lopputuloksen niahdoHi- gjirex^sti oli k
suuteen.
, Jyrki ei ollut ;hupma:^ut Qntr,
reistä muuta kuiii että-hän kau~j
sjy^sä ja o'syök^nyt suksilleen
OntTe|a.l§c[]alJe^,.
4Ä]aB^.ft.-3ril3|l^t^liy,at..Aetftte.t
iJatk.)
^onSeen nmt^nistaessanne
tai 'tuottaessaune sieltäomaisia
on aina cdiiUisin käiintyä allekir­joittaneen
puoleen. Suurten iai-vaJiujojen
suomalaisena edusta­jana
olen aina tilaisuudessa an­tamaan
tarkat tiedot laivojen ku­luista
ja pilettien .hinnoista jc^o
suullisesti eli kirjeellisesti. :
Erick JLlEoiPtö,.-!.
Port Axthttt, Out,.
; Konttori: 183 hm^L §t. ...
BLUE RIBBON TJIEN hieno
LAATU on kokemuksen tulos, johon
on yhdistynyt todellinen halu tuot­taa
mahdollisimman parasta tava-
Nyt kun kauppaolot ovat tulossa
normaalisemmiksi on BLUE RIB­BON
TEEN LAATU PAREMPI
KUIN MILLOINKAAN ENNEN.
KOETTKAA SITÄ.
. Kun tulette pois mclsäkämpiltii sijoittakaa shekkinne tä­män
pankin tallctusosastolle. Kahanno kasvaa korkoa si-joittamispäi\
äsfä lähtien ja voitte ottaa sen pois minä päi-vänii
tahansa.
:\Ieillä on SUOMALAINEN TULKKI, joka mielihyvällä
vastaa kaikkiin kysymyksiin ja tekee kaiken voitavansa
teilä palvellakseen.
i Perustettu 1872.
'Varat $84,600,000.00
BANK OF HAMILTON
Lorne ja Ciimberland katujen kulmassa
Port Arthur.
TILAUSHINNAT
TAMMIKUUN 1 P:STÄ 1921
OANADAAN: '
Koko Vuosi $3.00
Puoli Vuosi ; $1.75
Neljännes Vuosi $1.00
Y H D Y S V A L T O I H I N J A S U O M E E N : .
Koko Vuosi $3.75
Puoli Vuosi ' $2.25
Neljännes Vuosi $1,50
Yksityisnumerot l ^ c kappale.
- .Yhäti kohonneet paperinhinnat ja painatuskustannuk­set
sekä Tammikuun l p :stä voimaan astirvat uudet kalliste­tut
postimaksut sanomalehdille Ganadassa ovajt pakoittaneet
meidät kohottamaan: tilaushinnan i
TILAUSLIPPU.
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa $ CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Ni">5 , ,
Postikonttori v:
Jiatu eli Box No.
Valtio
Mainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
Vuotuinen
KÄYTETYILLE PIANOILLE, URUILLE ja
PONOGRAAPEILLE.
Jokainen soittokono taataan olevan ensiluokkaisessa kun­nossa.
Alennuksia jokaiselle. . " • .
Soittakaa, käykää katsomassa tai kirjoittakaa Yte Olde
Firmo'lle. , ' ; '
J[leiEtzmaii^& Coo. limited
402 Victoria Avd Puhelin S.^693 Fort WiUiw.