Canadan uutiset, July 29, 1926

              "»s
AANVIIJELYS
OSASTO
Tehtävät kotipiiiitarhassa heinä­kuun
aikana.
Tiirkeimmiir tehtävät heinä-
• k luin ai k a n a a \- o m a a viljelyksissä
ovat kitkeinineii, maan pinta-inuukkaiis,
lainiieii: kastelu sekä
taimien harveiitainineii, ellei liar-veniuista
ole jo aikaisemmin teli.-
ty. •*
]iiit.tii\-;i • miiiirii valoa on yhte-
11 ii . {) ä ii e h' t o M 1 1 a i m i e 11 k e h i t y k sei -
: le. Jos rikkaruohot .saavat .es
•• teettiiiniisl i. kasvaa, . V:iistävät ne
vi 1 jely.skas\leil 1 a tarpeellisen va­lon
ja pys i y t l ä v ä r niiden .kas­vun.
Niinikäiin,, kuluttavat r i k -
k ;i 1' u o h o t • \ i 1 .j cl y .4k a s \' e i 11 e v ä 11 t ä -
nuttiutiii ravintoa sekä haihdutta­va
t V i I j t' 1 y s k a s \' ei 11 e t a r [) e cli i.s t a
ko ;teu1ta: SenVuoksi on V i
J i K i t n n l i i | i i i v i ( l ; i ä rikkaruohot si-
1 il n 1 n k a a k n i n i n ii t ii i 1 ni estyy.
l ' i l k i i i kesiiii usein uudistuval­la
maan i)intamuokkauksella on
monessa suJiteessa erit(iiin tiirkeä
merkitys. J )s maanpinta sateen
j ä l k e e n .saa k o v l l u f a , innodostnu
in a ai i a n s \' v ii M e t u n ke ii t u v i a huo­kosia,
joita m y i i t e n syvemmällä
oleva kosteus iniusee n .s, liins-pillivoiinan
vaikutuksesta maan-piiinalle-,
ia hailituu siitä no|)easti
Kansantaj lainen
ELÄINLÄÄKÄRI
eli , koti-eläinten tavallisten
ta.iit:ieii • tuntomerkit, syyt, oi"
k'ea parantaminen ja lääkity.s.
Kirjoittanut eliiinlääkiiri B . M ,
Billman. Ivirja on nidottu
pehmeisiin ; kan.siin j a . s i s ä l t ää
] O i s i V u a. Hi n t a }3 o s t i mak su i -
n G e n 5 O sei 111 iii. Ole mm e m y y'
neet niiitä kirj(l)ja ihmeteltävän:
pa ] j on; Saa ta | a na t ä m ä n 1 elr
den kondorista.
Matkustaessanne Suomeen
käittäkää
RUOTSIN AMERIKAN
lilNJAN
uiuta hyvinpidettyä moottorilaivaa
"GRIPSHOLM"
i joka lähtee
New Yorkista Elok. 11 p :nä
suoraan Göteporiin, .josta matka
Suomeen kestää ainoastaan yhden
Yuorokauden. Atlannin : ja Poh-joismerei'^.
tyli samassa jättildislai-:
'vctssa, ilman vaihtoa.
Buuri: "luku suomalaisia matkusti
"Gripsholm'- laivalla heinäk. 3 p.
fiuoraan Suomeen j^a arvellaan et­tä
iso joukko taasen lähtee 'Grips-l)
o'milla'' elok. 11 ]):nä.. .
Liihempiä tietoja varten, piletin ti-lauiiBissa
y. m. kääntykää lahim-iniui
asiamiehen puoleen taikka
f:i;oraan RUOTI N AMERIKAN
L I N J A N konttoriiri.
IHANA ON , SUOMI SYYS­KESÄLLÄ!
Päättäkää nyt mat'kustaa kotiin
Elo- tai Syyskuulla.
Ruotsin Amerikai Linjan
nnpeaJIa, u^denaikasella lolstoialvalla
'. v> ™©1IM,
UUSI
MOOTTORI
LAIVA
18,000 r.-tonn.a, 22,000 hevosvoimaa.
E;i maiku'it;ii"'i linjan paljonplde-tvillä
laivqilla
" DROTTNING^HOLM "
"STOCKHOLM"
M A D A S T A S U O M E EN
. y Göteborgin kautta.
Atlannin ja . Pohjanmerien yli samal­la
jättiläislaivalla. Matka aletaan ja
lopetetaan linjan omalla laivalla.
HUOM.! Erikoiset mukavuudet Suo­meen
matkustajille.
Kulkuvuorot New Yorkista:
G R I P S H O L M Elokuun 11
STOCKHOLM^ . : . . . Elokuun 23
DROTTNINGHOLM Elokuun 28
GRIPSHpLM . . .; Syyskuun 11
DROTTNINGHOLM Syyskuun 24
E Rl KO IS i A A L E N N U SIVI AT KO J A:
Edestakainen piletti 3:ssa luokassa
SUOMEEN ja takaisin AMERIKAAN
"GRIPSHOLM^^ $190,00
"DROHNINGHOLM" ^ i QC Aft
"STOCKHOLM" . . . $loO.UU
Cabin $167.50, Toinen luokka $172.50.
Kolmas luokka itäänpäin $110.50,
länteenpäin $122.00.
Ä'kää viivytelkö, ä\'aan tilatkaa he­ti
paikat lähimmältä asiamieheltUm-nie
lal suoraan meiltä.
Swedish American Line
518 St. Catherine St. Westr Montreal.
470 Main St., Winnlpeg, Man.-
71 Upper St.. Halifax, N. S, ^
73 Monroe St., Detroit, Mieh.
J. V. KANNASTO,
Box 69, Sudbury, Ont.,. Canada.
ERICK J. KORTE,
188 LornoSt.| Port Arthur, Onl. /
ilmaan. . Jos maanpinta möyhen­n
e t ä ä n , , taittuvat Imokoset • j a
muokattu pinta ehkäisee kosteu­den
liailitiiinasta, joten kasvit
voivat k ä y t t ä ä sen liyväkseen.
Kasvien .iuuret tarvitsevat run-safasti
ilmaa. Jos maanpinta saa
kovettua, ei ilmaa pääse riittä­västi
juuriin, ja v k a s v i e i i k e h i t t y -
uiinen pysähtyy.
M a a 11 pi n ta m u o k k a n k s i\ o h e l -
la hiiviiiä rikkaruohon taimia, jo­ten
se lielpoittaa kitkemistä.
M a a s s a o l e v i a . i-a vintoaineita
voivat Icasvit k ä y t t ä ä vain vei--
jii tilin m i e t o i n a liuoksina. Sen-vuoksi
tarvitsevat kasvit rnii-
Miati veti ii. Jos maa on^sy vään
i n i o k a 11 un, h y v i n 1 nunoitet 1 ua ;:^
kuohkeaa, r i i t t ä i i n i i l l e keviiällä
maahan jäiiuyt ja sateena k(»siii
iik;iua tuleva vesi koko . kasvu-kaiuleu.
Laihassa ja niata
laainnuokotussa maassa kas­vavat.
taimet vaativat kuitekit
•astelua i)itemi>ieni)outien kestii-
>ssii. Jvun l a i i i i i a ryhdytäiin kas
elenuian, on kastelu toimii(*tla-
.1 perusteellisesti. Taimille f )|<.,iiaau
aniiet lava vettä n i i n runsaasti,
11 ii ruokamulta :liii)eensii kastuu
Castelua ei pidii, n u s i a l l i a n u-
;oin, sillä maassaole vat iIma ri:uo-
;.osel pysyviit liian kanan vedelli'
ii y t e 11 y i u ä v ei \'ä t k ii lv a s vi n j u u rel
lii no 11 (M 1 saa r i i 11 ii Vii s l i il m a a ;
-\IyöJiäisem])iä kylvöjä on vJeli'
ieinäkuuii aikana liarvennettä-a,
ellei harvennusta ole tehty j i
exäkuun kuluessa. Jos tMJm
nnetaa n kasvaa liian kauan
;irveutainatta, varjostavat ne
o'siaan, k e h i t t y v ä t heikoiksi ja
v s i i l i l y v i i t kasvussaan.
• Heinä kuulla voidaan taimien
•: a s V u a v o i i n is t aa 1 a n t a ve si kas t e -
ulia. ^!\Iuuumuassa. voidaan
ällainen .lanta vesi valmistaa
ii y 11 ii m ii 1 Ui . n o|) e a st lA'. u k e u e V i a
vasvinravintosuoloja. Hedelmä-a
r h a s s a: t u e t a a u h e d el m i ii k an;
a va t ok.sa t- .jotta ne • ei vä t hedel-:
•uieu i)ainon . y h ä : lisäiintyessä
ä;ise re]>eytymään. Jos marja-,
eusaiden oksat kasvavat liihellit
•naata, on nekin tuettava. .
.Mausikautaimien alle levite-iäu
euueu •. m a r j o j e n k y p s y m i s tä
' k' a t a h i : s a m ma 1 ia et t ei v ä t m nv
•t taipuessaan alas pääse V i -
:va n t u maa u j a mii t ii n e mii ä u. Ka i-
•ellaist'1 tuhohyiinteiset ovat he-:
niiden ilmestytytä tuhottavat,
i^iiiliuin pantavat karviaismar-
,it kfM-jataan heti, kun ne ovat
äysikasvuis'.a, euueu niiden kyp-svmistii;
.
Vihauueksia, joilla on lyhyt
•kasvukausi, kuteu esim. retiise
ä. voidaan vielii kuun alkupuo
'elia kylvää.
Pavut ja kaalikas\it mulla
taan.--' . • , ,
pimeiksi, etteivät kanat .sieliii
näe iiuinia j a i)esien kynnykset
^niin korkeiksi; etteivät niuuat
v i e r ä h d ä hittialle. Alussa on Iloi­ta
j an mahdollisiiuiuan useia väli-dittava
munivia kanoja, etteiväi
ne itse tai luukulla jonottavat
nuuit nnvnan syöjät ]>ääse vasta
m u n i 11 u a m u u a a ; r i kkomfa a u. Pe >
sämunina ei saa k ä y t t ä ä oikeita
uumia, vaan keinotekoisia k'psi-J
porsliini- tai kamferini unia. K i ­vennäisaineita
on aunelr< va.
paitsi t a \'a 1 li s! st a. k i v e 1111 ä i sa st i -
oista, myiiskin api>een seas.sa.
.Hieno luunrouhe on siilien iiyviu
sopivaa. Sen a[)uua voi vielä
k' ii y 11 ii ii \-ii h ii i s e n 11 lä ii 1 • ii n j) u h d i s
t e 11 u a 1 i it u ja uh oa. AI k nai k o i n a
ou syytä p ä i v i t t ä i u ant.ta kanoil­le
jnko raakaa tai kei<^ttyä l i ­haa,
noin 20 ^M-; kanaa IcohdeTi
luiivii.ssji. , l\unsas jaiditte'!; .vi:'-;
roittaa riiiltji niyr)s . tätii pahaa
apaa, ja kun kanat keyii.ili;i
>ääsevät. ulos, hadituu liiiltä
tiyiis iuunansy(intikin a jaii mu­kana.^
Joskus: sattuu laumassa
muutamia niin piiiity;
' 1 e i t ii ni u n a n sy (v j i ä •, e 11 e i . n i i l i .v n a
riitii. mrlläiiu^ keinolla.; • lakkaa-:
maan. Parasta on silloin panna
ne paistiksi.
Heinissä keittäminen,
• ; N y t lä m p i mii n ä v ii od en a ilcii n a
Iisi opittava keittiimiiän heinis-ii.
II a II k i t a a n t i i \M s, k a ui i el liu ei i
•niulaatikko, joka t ä y t e t ä ä n liie-loilla
kuivatuilla nurmiheiuillä.
•^itten valmistetaan jostain pes-
, ii viistii kankaasta tyyuynpääl-ys,
mikii täytetäiiu samanlaisilla
heinillii. .
Laatikon heiniin ou tehtävii
syvennys^ laitaa varten. Padan
kannen ]")itää olla t i i v i s eikä s!tii
;aa:• nostaa ennen padan sijoitta­mista.
Kiehuvan kuumana on
I a t a n o I) e a s t i p an ta \^ a 1 a a t i k ^
k o o n j a o i t Is i) ei t e 11 ä vii hei u ä t y y -
ivUii.:^ Laatikon kansi on tarkas
t i s u 1 j e 11 a V a ja a v at t a v a v a s ta
vähän aikaisemmin kuin ruoka
lautitaau.: . ,v j .
Ka^ikkia, pitkää keittämistii
vaativia ruokia 'sopii valmisltaa
t e l i k in kalliita j a niitä saa har­voin
ostaa, on -pariiain keino jo­ko,
iiaukkiil parhaista siitoskes-kuskanaloista
siitosmunia, jotka
ovat otetut parhaista tuottajista,
tai ostaa kunnollisista siitoska­noista
polveutuvia poikasia, l l a u -
donnan voi toimittaa joko ko­n
e i l l a tai kanoilla.; Jos on kysy-myksessii
i)ienempi määrii liau-dot
t a via »vun ia, ei .1 arvit a konet­ta,
vaan sekarotuiset tai m a a t i ­aiskanat
voivat toimittaa hau­donnan,
Myiis kalkkuna voi hau-tomisesta
huolehtia, iMluUis'
rotuna suositellaan valk. Le^^hor-nia,,^',
^ UMEiiO 30
"'\ , . '."" " . I miu J.
Pitkällinen pouta vallitsee uäil- j
lä main paraillaan.
V. J . Jjaaksonen,
Gripsholm'' Helsingissä.
Miks". kanat syövät muniaan?
, Munansyönti on [)aha: tapa
' \ u 11 a se \' o i ke h i 11 v ä i k ii ii u k u i ii
audik.s.i. Se johtun- tavallisest.!'
::rä:iteu- viil?\ämättömien^ ravin-
0 a i n e i 11 en, j o k o ei ä i m eilisten re­h
u j e n ; tai kivennäisaineitteny
luutteesta- Harvemmin johtiP'
se s a t t u m a s t a , ' s i l l ä vaikka joku
':aua syökin i'ikkoutuneen mu
ia?i, ei se s y ö n t i ä jatka, ellei ser
•Kniistö vaadi kipeästi uiitii a i -
leila, 'joita se särkynee.ytä mu
nasta huomaa löytävänsä. Jo\
aiioille ei ole laimettu riittävä.'
1 esimerkiksi i u u n r ö u h e t t a , ma'
oa, piimää, lihaa, kalaa t. m
d ä i n k u n n a s t a saatua ravintoa' :
letta ,on eläin niiden puutteess;
ja, l ö y d e t t y ä ä n särk^yneen mu
•an, ahmii se silloin,ensiksi siit;:
isuksen. Kivennäisa'neiden puut
eessa—- ellei kanoilla ole k a r
teata teräväsurmäis'ä soraa
\ ai k k i l a ast' i i ^ n äki nk u or t a Aa'
muuta sellaista -—syö kana rik
koutuneesta munasta ensiksi
kuoven, Kun kanat tottuvat näi­t
ä kaipaamiaan aineita saamaan
munasta, alkaa munansyönti k a -
11 ai a ssa j a se 1 e viä ä nopeasti ko­ko
kanalaumaan. P i i t k ä ä n pa­kolliset
keinot, kuten nokarx polt
t a mi n en, mu n an k n o r e n t ä y 11 ii m i -
nen tervalla tai kuumalla piellä
y .m., eivät auta. Ainoa keino
on se, ettii pa hi m ma t muna nsyö-j
ä t eristetään toisista v.ja anne-taa
niille suolatonta talia niin
paljon k u i n ne jaksavat sitä syö­dä.
Hyvän vaikntuksen tekee
myös k a l a n m a k s a ö l j y aperuuas-sa.
Munimispesät on saatavat
' u' i n ii 1 a a t i k o.ssa, ku t en' .])a i st i a, li
h a k e i 11 oa j a ka ai ia, p a Ik o h e cl el
niiä, punajuuria, puuroja y. m
•i niihiin ei vesi h i i y r y ä pois, jo­e
n vettii tai 'maitoa saa panna
' / i vähemmän kuin liellalla kei-e
t t i i e s s ä . Maitoruokien .jii^ää
kiehua hellalla 10 n i i n u u t i n aijka.
muiden ruokien t/j t^iJ^tia. enUjeu-ku'u
ne pannaan laatikkoon, i ja
heiniilaatikossa iirideu p i t ä ä o l la
vähinlään kaksi kertaa .>e a^"
kuin liedellä. Keittoastian kant-a
ei p i d ä oit s nostaa, vaan vas-a
10 minuutin kuluttua. Ivieha-ita
ruoka liedellä ennenkuin viet
arjolle, mutta jos c i o l e valk;ea-l
a ja laatikkoa ou edellämaiuil-u
i e n o h j e i d e n. 1 n u k a a n h o i d et t u,
VOI ruuan sinänsäkin ottaa piiy-lälle.
Pitemi)ää hautomisaikaa
vaativat ruuat voivat hyvästi iol-
'a laatikossa yli y i i n k i n . — - Ilei-uiä
on. s i l l o i n , tällöin tarkastetta-
V a j il • v: li h d (»11 a va, ^ la a t i k k o p e ;i
tävä j a p i d e t ä t v ä puhtaana, muu-oin
saa ruoka tunkkaisen maun
Pa])erissa k e i t t ä m i s t ä pidetään
ieläkin mukavampana kuin hei:
li.ssä k e i t t ä m i s t ä . Siinii meiietel
ään edelliseen tapaan, mutta laa-ikon
sijaan k ä y t e t ä ä n 10 sano-aialehteä.
Pöydälle levitetään
joku pestävä, tarpeeksi iso l i i n a,
en päiille pannaan 10 sanoma-ehteä,
joille sitten kiehuva, t i i -
illii; kannella varustettu keitto­astia
asetetaan, paperit kääri-ä
j i n nopeasti k e i t e t t ä v ä n ympiir
•i ja liina sidotaan niin, ettii leh-let
tulevat mahdollisimman l u -
"l'e. Käärr» asetetaan niin, et­t
e i v ä t lapset siihen ulotu. Me­nettely
aivan sama kuin heinä-laatikos.
sakin valmistaessa.
Aamiaispunron voi kiehauttaa
i 1 la 11 a, k ii ä r i ii p a d a n p a p er i i n, a a -
mulla on puuro kystä. Paperis­sakin
kypsennettäes5>ä tarvitaan
Vi vähemmän n e s t e t t ä.
Muutamia ohjeita kananhoi-don
alkajalle.
K u n alkaa kananhoidon, on air
na otettava huomioon se, että
h a n k k i i hyvän kanakannan. K a ­noja
ei tarvitse aluksi olla pal­jon,
mutta niiden tulisi olla mah­dollisimman
tuottavaa kantaa.
I Kun hyvät siitoskanat ovat ku"
Keittosuolan käyttö.
Paitsi ruokien mausteena ja
1 'U o k a - a i 11 e i d e n s ii i 1 y 11 ii n i i s e e n, \' () i
keittosuolaa kiiyttiiä inon(>en
muuhunkin tarkoitukseen.
Nokiset keittoastia in pohiat
puhdistuvat hel|)Osti, kun niitii
hankaa suolalla. Iveit toast i a in
pohjien puhdistaminen ei muuten
')l(v mikään turhan|)iiiviiinen asia;
. \' a a n \'iilt t ii m ji t ii n S(> k ii s i i st ey d en
ettii käytiinnön kannalta. l*uh-dasinvhjaista
kattilaa käyttämäl-lii
tarvitaan paljon vähemmän ai-
1\ aa j a 1 ii m 1) i') ii k u i n p a k s un n ok i -
kerroksen . | ) e i t t ä m ä ä kattilaa
käytettiiessii. sillä -jälkimiuäises-tapauksessa
m e n e e lämpöä
! m kk a an n ok ea k u um ennet ta essa ,•
M e s s i n k i - ja kupariasroita k i i l -
1 o i t e t a an su o lal la. j oka o n k ost u -
tettu etikalla.
PasvatMirat kankaasta lälite-viit
sprii- tai ammoniakki ja suo­laliuoksella,
Kuoste- ja mustetahrat hiiviii-iit,
jos. niitten i)iiälle panee sit-.
ruunahapolla kostntettua snolaa
ia pitäii kangasta, auringonläm-miissä.
-Tos mustaa kaujrasta pesee suo­lavedellä,
kirkastuu sen väri.
M a 11 o j e n \ ii r i t k i r k a s t u \' a t, j o s
matoille ripoittelee . kostutettua
suolaa ennen lakaisemista, t a i jos
nölyyttämisen jälkeen h^ankaa
matoja suolaveteen kastetulla r ä -
O l k i - ja k o r i t y ö t (juuri-) tule­vat:
kuin uusiksi, kuu ne pesee
suolavedellä,
y ä r i l l i s i ä vaatteita, joista väri:
helposti lähtee^, on hyvil pestii
suolavedessä, silloin viiri ei niin
heli)osti irtannu..
Pesukaappi puhdistuu hyvin,
kun sitä hankaa miii-iillä, suolas­sa
kastetulla rätillä\;
Hampaita pestessii ou hyvii
k ä y t t ä i i suolaa tai s u o l a v e t t ä.
S i t ii pa i t s i o n s u oi a \v a uh a h y v ii
lääke. > K u r k u n luuthteluvetenii
k u r k k' u t a u di SS a o n su oi a vesi ma i -
nio (noin Vj—T tl. suolaa l a s i l l i ­seen
v e t t ä ).
Jos p a 1 a n e e n i h o n pii äl 1 e r i p o t -
telee suolaa, Heventiiä se tu.skaa,
ellei iho ole r i k k i , v
Keumatismissa käytetäftjv suo-,
l a k y l p y j i i ja kiiäreitä viehi
monessa muussa ta]>auksess^.
Tänne saapuneiden sähkösano­mien
mukaan R uo t s in A m e vik a ii
L i n j a n uusi nujottorilaiva 'Cirips-h
o l m " saapui. Helsinkiin Itäme-rimatkaJlaau
heinäk. 17 puiä,
aamulla. Kaupunkia edustava
komitea suoritti virallisen vas­taanoton,
soittokunnat soittivat
j a ra un o i 11 e k o k o o n ti m e e t suuret
ihmisjoukot tervehtiviit laivaa
riemuhuudoin.
Myölieminiii i)idettiin vastaan­ottojuhla
niin laivassa kuin ra.!-
nassa j a ennen laivan lii Iit öä Tuk­holmaan
heinäk, 10 p : n ä , tuhan-'
net käviviit laivassa sitii katsele­massa
j a ihailemassa.
^Matkustajista oli 23(1 suoma­laista,
jotka o l i v a t tulleet iaivaai.
New Yorkissa ja ne seurasivat
mukana koko ma t ka n Heisi nkiir
saakka, ja niimät saivat sycUlmel
lisen vastaanoton sukiilaisiltaai
ja: y st ä V i 1 tii ii n : saa] ni essa a n Suo
111 en 1 )ii ii k a u p u n k i i n, l i e sa n o iva t
olevansa h\'vin tyytyviiisiii m a t ­kaansa
ja ylistiviit t.itä mainiota
laivaa ja saamaansa kohtelua
matkalla. v;
Kirj. Alina-Kaisa.
Tiiniii suositun Amoiikan suomalaisn
ky 11 ii i 1 i j än k i r j o i t, tam a, • 11 y \' i n l i ai i skii k i r j a
on ilmest3ai3^t. )
HINTA 75 SEl!TTTIÄ.
' ' Tilataan osotteella :
C A N A D A N U U T I S E T,
PORT ARTHUR. ONT.
k u n MieiH' e seuduille, missä o n j h i t y vesilvauhuksi. on pasteurlioi-
LADYSMITH, B. 0.
Mainarien piknikkiä ei tänitv
vuonna pidetä. »Sellaisen pääi
töksen t e k i v ä t ExteiLsion kaivos
miehet viimeksi pitämässään ko
kouksessa. Siitä ovat jotkut jo
ka vuosi nurisseet. Yleensä kat
soen on se ollut p a r a s t a m i t ä sil
lä alalla kyläsämme on toimeer
saatu. On niihkääs ollut rahaa
j o l l a on jotakin toimittu. -Ta
my öski n on oi 1 u t k an sa a 1 ä h el t ii
ja kaukaa : — sellaisia moskova
Iäisiäkin, j o t k a eivät ole koskaau
Moskovaa n ä h n e e t k ä ä n.
Tohtori Jessup ou muuttanut
AYashingtonin valtioon, jossa hä­nen
on onnistunut saada itselleen
vakituinen, johtava paikka $000
kuukausipalkalla. Kaupungin n i ­mi,
jonne hän meni, on minulta
unhoittunut.
Iisakki Similä, jonka loukka­uksesta
edellisessä kirjeessäni
kerroin, on edelleen heikossa
kunnossa täkäläisessä sairaalas­sa.
Kunnon kuppari h ä ä r ä ä paik­kakunnallamme
vanhaan hyvään
konstiin luottavien terveyttä
vaalimassa.
JOULUKSI SUOMEEN
liihteii tuumii nyt jo moni tässii
maassa asuva suomalainen. To-s
in o n s u u r e m pi j o u k kp li 11 v im a t -
kustajia vierailleet Suomessa tii-nä
kesiinii ku n edell isi uii vuosina,
jota ei ole ihmeteltiivää, kun ot­taa
huomioon kuinka ihana kesii
o n S.u o m essa ; mu 11 a on my ösk i n
sei vii ett ä moni ni iel uumm i n v i et
t ii ii jo ui u n s u k u 1 a i st e n s a j a t u t-taviensa
- kesken : vanhassa maas­sa,
päät tiven niistä lukuisista k y -
.^eliöistä. joulumatkoista Suomeen
j o t k a l a i y a Ivoii tt o r i t j a a s i a m i e -
het ka i kk ialla Am eri kassa saavat
vastaanottaa.
O t a k- su e n e 11 ä j ouluk si k o ti in
m e n e \' i o n.. 1 u k u t ii irii. ^• u o u n a t u le e
olemaan .suuri on Puotsin Ameri­can
linja i)äättänyt järjestä!
kolme suurta Joulu huvimatkaa
Suomeen Neu- Y o r k i s t a , nimit­t
ä i n , " D r o t t n i n c j h a l m " marras
kuun 24 . p : n ä , "Stoekholm'' jou­l
u k u u n •) p :nä j a uusi nioottori-laiva
r j . r i p s h o l i n j o u l u k u u n O
p M1 ä; Kai k kia n ii i t ii hn v im a t k' o-ja
johtavatkokeneet matkajoil­ta
jat, ja koetetaan kaikilla ta­voin
lisätä ma t k usta j ä i n . ha us-kuutta
ja inukavuutta. : •
Suomen alamaiset saavat pas­sinsa
läiiimmän suomahiisou kon­sulaatin
välityksellii tahi suoraan
Suomen P;iäh'(uisulinvirastolta.
He n k ii ()t, j o t k a e iv ii t oi e ('a n a d aii
kansalaiset . saavat tämän maan
hallituk.selta paluuuiatkaluvau
("permit to re-euter"'), jolla i l ­man
vaikeuksia pääsevät takaisin
tälliin maahan, Ijähin Puotsin
Amerikan l'njau asiamies antaa
tietoja ja neuvoja.
Muistakaa omaisianne kotona
Suomessa ja tuottakaa heille, ja
itsellenne iloa käymiillä kotona
jouluksi. Päättiikäii nyt ja va­ratkaa
heti hyttisija jonkun
K u o t si n Am e i'i ka n as i am i el ien, t a:
hi konttorien kautta, joiden osoit­teet
n ä e t t e ilmoituksissa sanoma
lehdissä. (37)
myi'kkyniural tia ( Poison lvv
k as vi a, el m y r kyt ys | )a a se i 11 uoi i .
Jo,s kas\i (UI, kerinnyt telvda jo
vaikutuksensa (M!neiikI Irii este\o
t e lu t iii l i i 1 i u o k' s e 11 a o n t () i: n •) i t e l -
tn,, parantaa, sama aine .myrky­tyksen,
kuivaa sen pois. ! i - ' :i
taa k i \ un ja tuskan.
Koet t a ka a t ;i t ii ke in o a. j o s • 1 'o i -
s(.n Ivy on saanut ihonne myr-ky
11 iiii. \'ii it et iia n s e n die va ii t e
liokkaimman k e i i K u i ttion kasvin
aiheuttamaa ihoniyrkyiysl;i vas­taan.
Säilyttäkiiii tiimii selostus!
— F.L.T.S."
Jos koirassa epäillään olevan ve-
: sikauhu, ei pidä sitä tappaa.
On tavallisia, ( t t i i kuu \esi
kauhun eivjilhirm l^oirassa olevan.;
se ilman muuta heti ;tapetaan.-
^ lutta s en kaulia l i M v i t e i a a n hv (i -
dylliset todisteet jii taudin mer­kit.
Ko ii-a pii ii isi p ii i n v a s to i n s i -
toa taikka sulkea erikoiseen huo­neeseen,
sanota iin .\'e\v Yorkin
<|lfion terV('yde!i!io • oii>lu{es>ä.
TJseim m a t i hm isei ci vi\ t ; k i i s i i i .
ettii kun koira on vesikauhu)
saastuttama, kuluu . v i i k k o j a e i :
neukuin voidaan saadii sen ai
voista positniuen lahorator.koi
Syy on s e . e! t a 1 >iont e " i i o n m i s 1 ,
ueLjridlmiiitii: ei- liiiviiita mikros
koopillakaan vesikauhuisen koi .
ran aivoissji enueiiku'u viikkojer
kuluttua.
•lo^ koirasia on \esikanhu ja sr
puree j ; i se annetaan v l ä i i kaks"
viikkoa puremisen, jiilkeen, ilme
nee siihen tav;illisesti kiiikki ve
sikiiuliuir oii-eot., joskin aikaiseni
minkin.
Tästii voidaan havaita, että jo--
koira tapet.ian • heti. kun se on
ihmistä purrut, tiiytyy henkilön
olla pasteurhoidon alaisena 21
vuorokautta. Jos taasen koira
eläii kaksi viikkoa eikii tauti ke-to
tai'peeton. ' •
Askel lii in klorotoriiieera ttiiu
.11|'. m ps t (^.ii.d i ssa • L. 1.-, m u u a n k oi-ra,
kun. se oli purrut • e r ä s t ä hen-kilöiä.
. Tiiuiii tiit)iiht.ui toukokuun:
2xS.p.: SeuraiiA^auii p; i i v ä n ä tutkit­tiin
k oiirjpi aivrvlv:ni|itta vesikiiu-:
huisen . ne{j:ri-ilnii(.)itii ei' sen ai-^
voista : löydetty, .lahoratoriossa
t (vi m i t e tus s a n 11 k ro s ko o p p i tai t k i -
niiiksessa. .Muttii liiäkärit rokot­tivat
. t a p e t u n koii-an aivo-osia
kahleen eliiimeeu, joissii kehittyi,
vesikahu. ja. selviii- oireet luir
v a i l t i i n kesii kuun. 2 . T p . .
A i n a k un \- e si k' a i.i h 11 i ^; e k s i 111 u 1>
tu k i i r a saa purra ihiiiistii, (ui pii­ras
koira sitoa taikkji' sulkea se
erityi-seen • huoneeseen, • n i i n ettii
lää kiirin tarkastus voi todeta on­ko
koirassa todella vesikauhu. •
Jos ei|vesikauhu: kehity,; on h.eu-.
kilö turvassa, eikii hiineii ole pak­ko
alisi ua kipua - ja .tuskaa t liot­tavaan
pasteur-menetelmään.
. Älkää siten surmatko, koiran,
j o k a on. saanut puri-a ja jossa e-p
iii 11 ii ii u. o 1 e \' a n \* e s i k a u 1111 n. silla
sen e l ä n i i i ä n j ä t t i i m i n e n j a turval­liseen
paikkaan kytkeminen ou
h y i i d y k s L n i i l l e , . j o i t a se on sa a- -
nut piirra,. s i l l i i . koirasta;., vaidaan'
p ä ä t t i i ä minkiiliiisiiu : tovmonpitei-siin
ou r y h d y t t i i v ä ; seU heTiki-hin
suhteen; jota koira tm saanut.'
p u r r a .—F . L . l . S .
P o t i l a s : Tohtori minä. tarvit­sen
jotakin jokii kiihottaa, joka
minut panee laisteiulvuntoon..
T o h t o r i l l y v i i , - miiiä Uihetiiii
teille laskun ja vaadin maksua.
Kauppias apulaiselleen. "Tei­dän
täytyy muistaa että osia r
on aina oikeassa.''
Apulainen : " N i i n , herra. Hän
sanoi teitii vanhaksi konnaksi;'\
Rautasuola paras lääke kasvi­myrkytykselle.
Science Servicen kirjoitelmia.
\ Kasvimyrkytys on ikä vii. ih.o
myrkytys kesän aikana j a sen
tiii^fillä Amerikassa saa nopeasti ja-aikan
havaitsemattaan.
S i l l e k i n on keksitty tehokas
parannus. Field Museum ot Na-turaV
History julkaisee pika-ai-k
o i h i n t r i James R. MeNairin
kirjoittaman kirjasen myrkylli-s
i s t ä kasveista.
S i i n ä sanotaan, e t t ä ferrie ehlo-ride
m erinomainen aine n. k.
poison j i i v in eli myrkkymuratin
m y r k y t y s t ä vastaan. Tri Me-
N a i r on\ p i t k ä n aikaa tehnyt ko­k
e i t a j a t u t k i m u k s i a t ä l l ä alalla
j a saaviVttanut hyvän tuloksen.
T r i McN^air sanoo, e t t ä on seotet-t
a v a y k s i i osa (painon mukaan)
ferrie chl|niridea, kymmenen osaa
alkoholia jÄ 10 osaa v e t t ä . Tällä,
liuoksella on iho p e s t ä v ä ja an­nettava
sen k u i v a t a ihoon.
Jos menettelee tällä tavalla,
Tuloksp? 20
päivässä tahi
rahanne takaisin.
TEKEE EIKKAAN PUNAISEN VERENi
lUJÄT, KESTÄVÄT HERMOT, ElINVOI^
MAISIA MIEHIÄ ^^^^^^
Kun olette .".enettäneet terveytenne,'kun aja­tuksenne
tylsistyy j a ruumiinvoimanne heikkonee,
kun olette turhaan {oettancet paruntautua kiihoitutiaineilla ja
Huumaavilla lääkkeillä, niin koettakaa Nuya-Tonea. Silloin
olette ihmeeksenne huomaava, miten pian tunnette it.senne
uudeksi ihmi^ok.si« yhdeksän kymmenettä osaa kaikista ihmis­kunnan
^vaivoista, kuten huono ruokahalu, ruuansulatus, vatsa-icaasu
ja turpoava vatsa, kova vatsa, maksataudit, reumaattiset
Buryt, paiinkivisty."!, hermotaudit, elinvoiman pirute, hermostu­neisuus
ja unettomuus, johtuvat Hermo-Voiman puutteesta, heir
kosta, vesimäisestä verestä ja huonosta verenkierrosta.
Jokaisen elimen, jokaisen ruumiintoiminnan tehokkaisuus riippuu
Hermo-Voimasta. Hermo-Voima on vatsan^ maksan, mumuaisten
ja suoliston, sydämen lyönnin ja verenkierron toimeenpane va voi­ma.
Nuga-Tone on parhain apu hermoille-sekii fyysillisesti rap­peutuneelle.
Miksi? Siksi ettii se on yhdistelmtl'kahdeksasta tär­keästä
luovasta aineesta, joita parhaat lääkärit suosittelevat, ja
on siinä erikoisen runsaasti rautaa ja fosforia—ravintoa verelle
ja hermoille.
Nuga-Tone panee maksan toimintaan, saa sruoliston kuntoon, .
niin että ne liikkuvat säännöllisosti. Se olyittaa muiiuai.Het,
poistaa myrkylliset liika-aineet. Ei cmidn kaasna eikä turvotusta,
ei pahnnhiijuifita hcn^'ity:;tä eikä tahnaista kk-ltäl Ei enään kipua ja
Bilrkyä! >NiiKfa-Tono antaa ihmeellisen ruokahalun, hyvän ruuansula­tuksen,
lujat hermot ja sikean, voimistavan unen. NuBa-Tone rikas­tuttaa
vereiii parantaa verenkierron, antaa terveyden punan ka.svoillo .
ja kirkkauden silmiller Se tekee voimakkaita miehiä ja. terveempiä, kauniimpia naisia.
NuKa-Tone ei sisällä opiumia eikä huumaavia aineita^—*i mitään mikä. pakoittaiBi niitä
nauttimaan kauemmin kuin on tarpeelli.ita. Nuira-Tone lähetetään pienissä paketeissa.
Se on sokerilla päällystettyä, hyvänmakuista ja helppoa nauttia. Koettakaa eitä, ja t«
tulette esittämä-^ fiitö. tuttaviUcnnekin. I '
MEIDÄN EHDOTON TAKUUMME: Nuga-Tonen hinta ou $1.00 pullolta.
Jokainen pullo sisiiltaä yluleksiinkynunentä/ (tM»V pilleriä, kokonaisen kuu­kauden
tarpeen. Myydään kuusi pulloa, kuuden kuukauden tarve,' $5.00 dol-inrillä.
.Nauttikaa Nuga-Tonea kaksikynvnientä (20) päivää, ja ellette ole
tyytyväinen tuloksiin, palauttakaa jäleliä olevat laatikon kanssa meille, niin
me lälielämnve rahanne heti takaisin. To ette häviä senttiäkään. Me pi­dämme
vahvnfjon.. ;/
KÄYTTÄKÄÄ TÄTÄ KUPONKI A TILATESSANNE, . m
National Laboratory, Finn 20, 1018 So. Wabash Ave., Chicago, 111.
: Herrat:—Liihetan tässä kirjeessä. . . . . . . ; .'jolla lähettäkää' m i n u l l e . . .pullo^
Nu^a-Tonou. ., .1 .
• Nimi ...• ;"..y^:^-- ..-,va- •
Katvy 'A numero tahi R. F. D . , . . . . . . . . . . . . . . ..
Kaäpunki , Valtio..,
Natioaal I^at)pratory, Fin 22. lOlS So. Wabaati Ave.. ChicagöV 111.'