Vapaus, February 6, 1923

              «Hl j
Tiisteiiia, helmifanm 6 p. — Tue. Feb. 6
V A P A U S
Cumadaa sQomälaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tn
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai j a lauantai
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
< 1
\ r
i
f'
1
fr
V A P A U S ^
(Uberty) ' ^ „ ^
The only organ of Finnish Worker8 ir. Canada. Pob-
Bshed in Sudbury. Ont., every Taesday, Thnrsday and
iatorday. i
. Advertising rates 40c per col. inch. MinimHm cnafge
Ibr alngle iiisertton 75c. Diecount on standing advertise.
,aBent The Vapaus is the best adverbsing medium among
•foe Finnish People in Canada. . ,
- nmotushinta kerran julaistuista ön;?^?*"^», J J ^ '
oalstatuomalta. Suurista ilmotnksista seka Umotnksistn,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset^ $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
Jokaiselta muistovärsyltäi himenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertäa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 "kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ba-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. Scerta, $L00 kolme­kertäa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-fcana.
_
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.60 ja yksi kk: 76c. . . . r« i- t
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
O«.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha^ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Jo» ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
örjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä. .
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiome St., Puhelin 1038. •'-Postiosote:
Boi 69. Sudbury, Ont
Selilämme a s i a l l i s e s l i , ettei nyt o l e m o k o m a i n has-sutusten
aika. Nälkään j a sotavaaraan vastaaminen
a a r a i a i s p a u s s i l l a j a s u r u s u n n u n l a i l l a o n r i k o s , T y o -
maaneuvostot, työväenluokka-elimet, tulevat ' n y t r y h ­tymään
taisteluun rahan j a leivän puolesta. Työ­väenluokan
pelastumiseksi v a r a r i k k o i s e n Saksan por­v
a r i s t o n k a t a s l r o o f f i p o l i l i i k a s t a olkoon tunnuksena:
Y l e i s l a k k o p o r v a r i l l i s e n h a l l i t u k s e n syrjäänvetäyty-miseen
j a työväenhallituksen muodostamiseen asti!»
Regifltefed at the Post Office Departmont, Ottawa, as
eecond class matter. • »^ _
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tUstalna ja lauantain
lehteen torstaina kello 8,
Kansainvälistä solidarisuutta teoissa
Yleisvcnäläinen A m m a t t i u n i o i l l e n Keskusneuvosto
o n lahjoittanut ranskalaisen i m p e r i a l i s m i n sorrantaa
vastaan taisteleville R u h r i n työläisille 100,000 kulta-r
u p l a a . Tämä «n todellista kansainvälistä työläisao-l
i d a r i s u u t t a itse teossa. Eikä o l e e n s i kerta k u n V e ­näjän
k o v i a kokeneet j a ankäi^n puutteen j a suurten
vastusten kanssa -taistelevat työväenjärjestöt ovat rien­täneet
europalaisten työläistoveriensa taistelujen avuk­s
i . Toista vuotta sitten tapahtuneen Englannin h i i -
l e n k a i v a j a i n lakon aikana avustivat he näitä s u u r i l la
r a h a s u m m i l l a .
Kansainvälinen työväki, niiden etunenässä saksa­l
a i n e n työväki on avustanut viime vuoden aikana näl­käkuoleman
kanssa taistelevaa Venäjän työväkeä ja
t a l o n p o i k i a r u n s a i l l a keräyksillä.. Venäjän työväki
o n monin k e r r o i n palkitseva tuon avustuksen. Tämä
huomattava lahjoitus R u h r i n työläisille, o n elävä esi­m
e r k k i siitä.
Venäjän vallankumouksen Icovissa kokemuksissa
kouluuntunut työväki tuntee olevansa vefiheimplaissi-leillä
yhdistetty Saksan j a k a i k k i e n maitten taistele-,
vaan työväkeen j a n i i n o l l e n on v a l m i s voimiensa m u ­kaan
— ehkä tällä kertaa vielä — omien elinehto­jensa
uhrauksen n o j a l l a , avustamaan vallankumouk-
. s c l l i s i a veljiään k a i k i s s a maissa, taistelussa raakaa k a -
p i t a l i s t i m a h t i a vastaan.
K u k a * v o i siis väittää, että kommunistinen k a n -
aainvälisyys o l i s i v a i n suukqpukansainvälisyyltä? E i !
Se on elävää j a kiinteää tekojen kansainvälisyyltä!
- J a siksi tämä kansainvälisyys tulee elfimijän, tulee
h i j i U u m a a n j a laajenemaan, kunnes se v i h d o i n kasvaa
m a i l m a a h a l l i t s e v a k s i kukistamattomaksi voimasuuruu-
•:dck9i.-
Ontarion mineraalituotanto
L u o n t o oh varustanut Ontarion maakunnan m i l t ei
r a j a t t o m i l l a , tähän asti tuntemattomilla luonnonrik­kauksien
p a l j o u k s i l l a . Loppumattomat näyttävät ole­v
a n sekä j a l o j e n metallien että muiden arvokkaiden
mrheraalien kerrostumat tämän maakunnan maanpin­nan
a l l a.
Näiden luonnonrikkauksien päivänvaloon vetämi­nen,
v u o r i t e p l l i s u u s o n kasvanut jättiläismillakaavassa,
v a i k k a k i n se kaikessa todennäköisyydessä on vasta
pientä, mitätöntä a l k u a s i l l e mitä tulee seuraavina
vuosikymmeninä seuraamaan. Kaksikymmentä vuot-,
ta sitten O n t a r i o n mineraalituotanto teki vuoden a j a l ­l
a $13,391,634; kymmenen vuolta sitten se o l i kohon­nut
8^18,341,612; vuonna 1922 se o l i j o $68,000,000.
S i i s jättiläismäistä kasvua,
' N . k . p r e - C a m b r i a n alue, mikä käsittää suurim­man
osan Pohjois- j a L o u n a i s O n t a r i o l a , o n täynnään
a r v o k k a i t a metalleja. Näissä vuoristoissa on S u d b u -
r y n n i k k e l i j a k u p a r i , M i c h i p i c o t e n i n rauta, C o b a l t i n,
Govvgandan j a S o u t h L o r r a i n e n hopea, P o r c u p i n e n j a
K i r k l a n d Laken kulta, Ontarion n i k k e l i r i k k a u d et
ovat suurimmat mitä mailma tuntee; sen hopeakai­vokset
ovat olleet kuuluisat rikkaudestaan j a , s u u r e s ta
luolanlomääräslään, j a v i i m e vuosina o n s en kultatuo-l
a n l o uhannut sivuuttaa R a h d i n mailmänkuulut kul­takaivokset
Etelä-Afrikassa, ollen suurin Amerikan
mantereella. .
J o avattujen kaivosten lisäksi on jälellä tuhansia
neliömailin a l o j a r i k k a i t a m i n e r a a l i a l u e i t a , j o i l l a alu­e
i l l a yhtenään tehdään entistä r i k k a a m p i a m i n e r a a l i -
löytöjä. ViJmeisten kahdentoista kuukauden ajalla
on eritoten kultatuotannon a l a l l a tehty r i k k a i t a löy­töjä.
Timmins, Porcupine, K i r k l a n d L a k e , Cobalt j a
S u d b u r y j a näiden ympäristö ovat alueita, missä kän-säkätiset
kaivosmiehet kaivelevat esiin maanuumenis-l
a hämmästyttävät määrät Tikkauksia.
V u o d e n 1922 O n t a r i o n mineraalituotanto arvioi­daan
seuraavasti:
K u l t a a - v — .
Hopeaa
Nikkeliä
K u p a r i a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
C o b a l l - m e t a l l i a . . . . . . . .,
L y i j y ä . / . , , . . . „ . . , , . , . , . . . . . .
Työkaluterästä . . . . . . . . . . . . . . ,.
L u o n n o n kaasua
P e f r o l e m i u m i a , . , .,
S u o l aa
G y p s u m i a . . . . .
A r s e n i k k i a . . . ..
T a l c - m e t a l l ia
K r y s l a l l i a . . . . . . . .
Rakennusaineita (nähtävästi e r i l a i ­sia
k i v i l a j e j a ) , . . . . . . . . . . . . . ..
Sekalaista
• » I » r » > j /
$21,000,000
7,500,000
5,000,000
1,100,000
1,200,000,
200,000
7,500,000
3,000,000
450,000
2,000,000
400,000
350,000
175,000
100,000
18,000,000
160,000
Työväenhallitus ja Saksan kommu-
! nistit
K u t e n tunnettua ovat Saksan kommunistit osoit­taneet,
että ainoa pelastustie nykyisestä umpikujasta
olisi p o r v a r i l l i s e n h a l l i t u k s e n poistaminen j a s e n k o r ­v
a a m i n e n • työväenhallitukselia. Noskelaisten <Vor-wärt83>
o n tämän johdosta väittänyt, että työväenhal­l
i t u k s e n «olisi otettava lukuun koko maailman viha­m
i e l i s y y s j a eitä sen u l k o p o l i i t t i n e n asema olisi vie­läkin
huonompi kuin nykyisen.» Ja lehti kysyy:
«Mikä o l i s i seurauksena?* '
Tämän johdosta k i r j o i t t a a b e r l i n i l a i n e n t o v e r i l e l i t i:
«Kommunistipuolue voi antaa tähän kysymykseen
selvän ja asiallisen vastauksen. Työväenhallituksen
muodostamisen scurauksenif Saksassa, mikä h a l l i t us
p o h j a i s i suurten työväenkerrosten järjestöelimiin, oli­si
proletaarisen tuolanlokpntrollin pikaiuen organi
sointi. TyoväenKallitus takavarikoisi suurkapitaalin
t a v a r a - a r v o t täten väliaikaisesti järjestääkseen repara-l
i o n i s u o r i t u k s e n . Ylitä selvä o l i s i työväenhallituksen
u l k o p o l i t i i k k a . Sillä ei o l i s i ainoastaan Ranskan pro­l
e t a r i a a t i n tukea, jonka kommunistisia johtajia p a r
a i k a a teljelään v a n k i l o i h i n teonvoimaisen toimintansa
j o h d o s t a sotavaaraa vastaan. Työväenhallitus voisi
myös kukistaa porvariston pyslyltämän vallituksen
itäänkäsin. Ensimmäinen työväenhallituksen ulkopo­l
i i t t i n e n toimenpide olisi l i i t o n solmiaminen Neuvos-
*to-Vcnäjän kanssa. Tavara-ahojen takavarikoinnin,
Neuvosto-Venäjän kanssa tehtävän l i i t o n j a länsi-eu-r
o p p a l a i s e n proletariaatin s o i i d a a r i s u u s i i i k k e c n tuke­mana
o l i s i työväenhalliluksella mahti luoda järjestys.
Saksan kommunistipuolue on avoimessa kirjees­sään
r e f o r m i s t i s i l l e keskusjärjestöille kehoittanut työ­tätekevää
kansanjoukkoja taistelemaan yhtenäisesti ja
suljetusti tämän päämäärän läpiajamiseksi. Protesti-t
o i m i n t a n a ranskalaista i m p e r i a l i s m i a j a saksalaista
riistoa vastaan o l i s i julistettava y l e i s l a k k o . Sosiali
demokraatit hylkäävät tämän ehdotuksen. Sen vuoksi
kuuluttaa y l e i n e n ammattijärje?tö yhdessä p o r v a r i l l i s ­ten
puolueiden kanssa «puolen tunnin työpaussia»
p r o t e s t i n a . Rautatiet «tulevat seisomaan 10 minuut­tia,
» Tällainen h a r m i t o n aamiaispaussi on yhden ar­v
o i n e n k u i n p o r v a r i e n «surupäivä».
Yhteensä , . . . . , . . . $68,135,000
T u o n SHunnaUoman paljouden r i k k a u k s i a ovat siis
Ontörion vuoriteollisuusraatajat nostaneet i l m o i l l e s y ­vistä
maakomcroista viime vuoden a j a l l a . Kuten edel­l
ä j o v i i l a i l u , on tämä vasta kaikesta päättäen pieniä
a l k u a s i l l e , mitä Ontarion vuoriteollisuug tulee ole­maan
seuraavan kymmenen vuoden a j a l l a.
M u t t a kuka hyötyy noista rajattomista luonnon­r
i k k a u k s i s t a ? Muutamat harvat suurpohälal, Ontari­o
n mineraalirikkaudet eivät ole kansan käsissä, a h ­naat,
riistäjät ovat ne kahmineet käsiinsä j a monopo­lisoineet.
Kotimaisen suurpääoman r i n n a l l a tunkeu­tuu
noiden satumaisien luonnonrikkauksien varastoil­le
k i l v a n e n g l a n t i l a i n e n j a a m e r i k a l a i n e n suurpääoma,
kahmimaan nämä rikkaat m i n e r a a l i t omaksi yksityi­seksi
hyödykseen, Ontarion työtätekevä väestö, niin
m a i n a r i t kuin m u u l k i n , kärsii^ alinomaista puutetta
näiden suunnattomien rikkauksien keskellä, eläen nii­tä
y k s i t o i k k o i s e m m i s s a j a takaperoisissa oloissa.
CUan rIkaQksieQ bistoriaa
— Ettei R u h r i n valtaus luolakaan toivottuja t u ­l
o k s i a Ranskan i m p e r i a l i s t i r o s v o i l l e j a s u u r r a h a k k a i l -
le, näkyy siitä, että Ranskan frangi o n alentunut sit­ten
R u h r i n rosvoretken alkamisen 7 sentistä 5 senttiin,
t ä m ä n johdostjf ovat pariisilaiset pörssiruhlinaat jou­tuneet
kauhun j a hämmästyksen valtaan. He syyltä
vät, että Lontoossa j a N e w Y o r k i s s a vehkeillään Rans-kaa
vastaan B e r l i i n i n eduksi. «Mutta sittenkään ei
R a n s k a tule taipumaan,» vaan «pitää k i i n n i oikeuk-sislaan
», meluavat ranskalaiset rosvorelkeilijät, jotka
ovat hyökänneet aseettoman kansan k i m p p u u n.
«Kenen j u m a l a tahtoo hukuttaa, sen hän l y ö ensin
sokeudella.» Tämä vanha sananlasku näyttää pitä­vän
paikkansa tässäkin. Ranskalainen imperialismj
ajaa itsensä sokeasti taloudellista perikaloaan kohti.
— T r i S u n Y a l S e n i n j a Neuvosto-Venäjän lahel-iilään
A d o l f Joffen sopimus osoltaa, että n u o r i K i i ­nan
tasavalta näkee tulevaisuulensa ystävyydessä ja
yhteistoiminnassa, Venäjän suuren j a mahtavan työläis-tasavallan
kanssa.
— Englannin "kaivosmiesten uni on sihteeri Frank
Hodges saa k u n n i a n pelata «golfia» kuninkaan pojan.
Y o r k i n herttuan kanssa. Mitähän ajattelevat Englan­nin
kaivosmiehet johtajainsa kuninkaallisesta ystävyy­destä?
Gustavus" Myersin mukaan
Suom. A. L K .
Hudson Bay yhtiölle oli tehty
vaatirau» että. se luovuttaisi halli­tukselle
Vancouver saaren, sekä
omistusoikeuden Kalliovuorten län­tisellä
puolella oleviin alueisiin.
Mutta, ^ t i ö vaati palkkioksi tästä
luovutuksesta kymmenen miljoonaa
dollaria j a puolet kaikesta siitä alu­eesta
jota siltä vaadittiin. J a vaik­ka
tähän ehdotukseen ei suostuttu­kaan
hallituksen puolelta, nähtiin
kuitenkin että yhtiö sai y l i miljoo­na
dollaria jä'kahdeskymmenes osan
siitä harvinaisen hedelmällisestä
maasta joka o^Punasen^joen (Red
river) j a Kalliovuorten välillä. Sen
lisäksi sallittiin sen pitää kauppa-asemiensa
ympärillä olevat maat,
jotka olivat arvaamattoman hedel­mällisiä.
.
Yhtiö oli ilmaissut sen uskonsa
että asutus ja turkiskauppa eivät
voi nienestyä yhdessä. Ei ole l i i l -,
tenkaan ihmeteltävää että se oli
harrastanut aina viimemainittua,
suuren tuottavaisuutensa tähden, ja
niin pitkälle kuin mahdollista, eh­käissyt
edellistä. Sellainen oli yleis­piirteissään
Hudson Bay. yhtiön toi­minta
J£ on se yieläkin,_voimakas
laitos, vieläkin, saa se rikkauksia
Canadasta, vieläkin hallitsee sitä
Englannista pieni joukkue jonka
päänä bn Lord Strathrona jä Mount
Royal,
Luopuessaan hallitsijaoikeudesta
V, 1869, jätti-tämä yhtiö suurim­man
osan laajoista alueista joiden
ylitse sillä oli ollut määräämisval­ta
avonaiseksi asutukselle ja rajoit­tamattomalle
kehitykselle ja riistol­le.
Niinpä kun muste ,oli tuskin
kuivanut a n t a u tumisasiakirjoista
rautatie ja toiset kapitalistit ku­rottivat
kätensä saadakseen itselleen
suuria maalahjotuksia, kivihiilikai­voksia,
puu, j a muita tulolähteitä.
Canadan rautatiet, joita kontrol-leeraa
ja hallitsee yksityiset ryhmät
eli kapitalistiset korporatsionit, kä-sitävät
yli 26,000 mailia linjoja; ja
niiden pääoma on noin $1,600,000,-
000. Mutta todellinen'summa josta
täytyy maksaa korkoja ja voitto-osinkoja
on $2,918,055,699.
Nämä ovat yksityisten omistamia
rautateitä, mutta se ei merkitse et­tä
niiden omistusoikeus olisi saavu­tettu
maksamalla yksityisten rahoil­la.
Rahasummat joilla pn maksettu
niiden rakentaminen .ovat ^tulleet
suureksi osaksi, vaikka eivät perus­teellisesti
kokonaan, aina saatavana
olevasta yleisestä rahastosta jota
raiitateiden perustajat jo aikaisin
alkoivat ryöstää, laajentaen menet­telytapaansa
ajan ja tilaistiuksien
mukaan. —
Yleinen rahasto on ollut osake­huijarien
käytettävänä kolmessa
eri muodossa. Raha-avustukset, kä­sittäen
suoranaisia rahan maksuja,
tai lainoja pvat olleet yhtenä pää-asialHsempana
keinona; maiden
lahjoitus toisena, ja hondien ta­kaus
kolmantena. Ensimäiset kaka
olivat yleisempiä rautateiden histo­rian
alkuaikoina; viimemainittu on
myöhempien vuosien finanssimenet-telytapojen
seuraus. Kaikki kolme
kulkevat «hallituksen' avun» viralli­sella
nimellä, jonka määrä vuoteen
1913 mennessä oli seuraavasti:
Maa lahjoituksia 56,052,055 eek­keriä.
Raha-avustuksia $244,000,000.
Bondien takauksia $245,000,000.
On laskettu että. nämä 56,052,-
055 eekkeriä jos ne arvioidaan $20
arvoiseksi eekkeri, tuottavat $1,-
121,041,000. Canadian Northern
rautatie oli ilmoittanut maittensa
hinnan olevan keskimäärin $45.1'3
eekkeriltä. Täten oU; rautateille an­nettu
yli biljoona dollaria eli noin
$50,000 jokaista " mailia kohden.
Mutta tämä laskelma ei ilmaise
selvästi lahjoitettujen maiden ar­voa,
jotka olivat useissa tapauksis­sa
arvokkaita metsämaita; toisinaan
taas suunnattoman kallisarvoisia
kivihiili ja muiden mineraalien p i -
toisia. Näiden lopullisesta tuottavai-suudesta,
eikä niiden nykyisestä ja
vielä käyttämättömästä kauppa-ar­vosta
ei voi mitään täsmällistä las­kelmaa
tehdä. ^
Näihin lahjoituksiin ei kuitenkaan
sisälly kaupungeissa olevat alueet
joihin radat päättyvät, joilla sijait'
see vesisäiliöt y.m. ja joita on U h -
jotettu viimeisen kuudenkymmenen
vuoden kuluessa, taXjlatieasemiJ,
rahtitavara-huoneita ja muita tar-r
kotuksia varten. Näiden keskimää­räinen
arvo bn arvattavasti huikea
Canadian Pacific rautatie yksin
on saanut lahjaksi 25 miljoonaa
eekkeriä.
Edellämainittujen summien lisäk­si
on hallitus kuluttanut enempi
kuin 116 miljoonaa dollaria Natio­nal
Transcontinentai radan itäisen
osan rakentamiseen, jota Grand
Trunk rautatie yhtiö saa käyttää
vapaasti ensimälset seitsemän vuot­ta.
.
Näihin kaikkiin ei ole, vielä l i i ­tetty
niitä summia joita on mennyt
n.k. hallituksen omistamien rauta­teiden
rakentamiseen,-
Intercolonial rautatie
melkein 95 miljoonaa dollaria.
Ryhdymme njrt tutkimaan Cana­dan'
rautateiden vaiheita alkuaikoi­na.
Bautateideh orai^jien täytyi ot­taa
huomioon ensimäinen ja tär­keä
seikka, nim., saada lainlaatija-kunnan
antamaan heille joitakin
määrättyjä yksinoikeuksia. Lainlaa-tijakunta
valmisti paperin jota ni­mitettiin
perustamislupakirjaksi, Pp-litikoitsijoilla
ollen valta tehdä i t ­selleen
näitä lupakirjoja, ei ole
ihmeteltävää se että rautateiden
alkuunpanijat olivat useissa tapauk-
.sissa juuri näitä politikoitsijoita. He
eivät aina harrastaneet yksinomaan
tätä alaa, vaan usein olivat maan­omistajia,
eikä ollut kovin etäinen
asia heille perustaa rautateitä jot­ka
kohottaisivat heidän metsicnsä
ja muiden maitten arvoa. Toiset
parlamentin jäsenet olivat kauppi­aita,
tai tavaran kuljettajia ja myös
maakeinotteiijoita ja oli heillä hen­kilökohtainen
ja pikainen tarve
saada uudemmanaikaiset kuletusvä-lineet
käytäntöön. Toiset olivat l a -
kiraiehiä jotka olivat läheisessä yh­teydessä
maanomistajien ja ja.kaup­piaiden
kanssa, tai .olivat usein itse
kiintyneet kapitalistisiin hankkei­siin^
tai alkoivat niihin ryhtyä Sa­malla
täytyi näiden keinottelevien
parlamentin jäsenten näyttää ole­vansa
hyvin innokkaat ajamaan
yleistä hyvää, vaikka he kaiken ai­kaa
todellisuudessa pyrkivät vain
rikastuttamaan itseään.
Great Westerh rautatien perus­tajiin
kuului suuri joukko lainlaa-tijakunnan
jäseniä ja muita poli­tikoitsijoita,
MacNab, joka oli tä­män
radan presidentti, oli Canadan
parlamentin jäsen usean vuoden
ajan, toimi siellä puhujana pitem­män
ajan, hänelle annettiin ritarin
arvo, oli pääministerinä, ja sai
myöhemmin paronin arvon.
Toinen toistaan nopeasti seurasi
kaikenkaltaiset lupakirjat jotka
melkein kaikki oli antanut nämä
korkeavirkaiset henkilöt toisilleen jo
heidän tuttavilleen, Loppumattomal
ta näyttää luettelot näistä lahjotuk­sista.
jar-
Vaatetustyöläisten järjestämisky-symys
yhteen liittoon, on ollut ky­seenalaisena
jo yli 20 vuotta^ Kes­kittymisen
hitauteen kehittymiseen,
on ollut monenlaiset syyt, hiin jä­senistön
taholta, kuin eri liittojen
virkailijainkin, joiden selostaminen
tässä on tarpeeton. Viime vuosina
on tämä keskittymiskysyniys muo­dostunut
jäsenistön keskuudessa en
liitoissa päivän kysymykseksi. Eri
liittojen edustajakokouksissa on hy­väksytty
päätöslauselmia, joka on
velvoittanut järjestöjen virkailijat
ryhtymään tarpeellisiin alkuvalrnis-tuksiin
yhteisen eri järjestöjen edus­tajakokouksen
pidosta._
Viime vuoden toukok. Chicagossa
pidetyssä Amalgamated Clothing
Workers" liiton edustajakokouksessa
hyväksyttiin päätöslauselma, joka
perustuu keskitettyyn liittoon —-
yksi päähallinto, ja yksi rahasto,
joka muodostuisi seuraavista liitois­ta:
Amalgamated Clothing Workers
of America, International Fur Wor.
kers, Internationale Ladies Gärment
Worker3, Journeymen Tailors, yx
United Cloth, Hat and Cap Ma-kers
uniot.
Viime vuoden elok. Chicagossa
pidetyssä Ammättiunioiden Valistus^
liiton edustajakokouksessa, hyväk­syttiin
aikaisemmin pidettyjen en
vaatetustyöläisten liittojen edusta­jakokouksien
päätösponsien perus­teella
seuraavanlainen ohjelma: :
NeuUtyoliiitten ohjelma. _
- • Johdanto. ^
Aikana, jolloin työväenluokka saa
kokea kovia, musertavia iskuja tun­nottomilta
riistäjiltään; jolloin uni-oiden
osalta lahjottavat ja yleisesti
pelkurit virkailijat taipuvat toinen
toisensa jälkeen kapitalistiluokan
hyökkäyksien edessä. Ammättiunioi­den
vaUstnsfiitto on ainoa toivo
Amerikan ammattiunioliikkeen uu.
distamiseen.
tämä liitto järjestää riveihinsä
kaikkia- taisteluhaluisia työläisiä,
kaikista ammateista; niitä aineksia,
jotka ainoastaan ^vat hsilakkaita ja
kykeneviä uudelleen järjestämään
työläisiä yastuStusvoimäisempaan
toimintaan. Sen yhteenliittämis- ja
järjestämisohjelma täyttää huuta­van,
tarpeen ammattiknntaliikkeeSSä.
Se öh ehdottomasti oikeassa julis­taessaan
että nykynien työväenliike
On vastakkain kyäymyksen k a n ^ :
joko muuttaa jätjestymismuotöja,
tai perin pohjin KäVita.
Taistelussaian Amerikan ammät-
LXMETYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: .40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyks. $30^
40; 60c lähetyks, $40—$60; 75c l?het $60—$100..Yli sa-dan
dollarin, 25c sadalta dollarilta lisää. ~ Sähkösanoma-lähetyksille
$3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahävälityksiä vastaan A, T. Hill, 957 Broad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies^
BOX 69. V A P A U S ,
SUDBURY, ONT.
Pilettiliike tehtävä J , V . Kannaston nimessä.
tiunioliikkeen taantumuksellista joh­toa
vastaan, vaatetustyöläisten uni­ot
voivat näytellä huomattavaa
osaa. Koska ne .ovat enemmän luok-katietoisia
j a taisteluhaluista aines­ta,
niin heidän pitäisi asettua In-nostavaksi
esimerkiksi työläisille toi­sissa,
ammateissa. Mutta ennen sitä
heidän omat unionsa täytyisi olla
uudestaan järjestetty uudelle pohr
j a l l e j a uuden hengen elähyttämät.
Totetuttaakseen tätä välftämätöintä
uudelleen järjestämistehtävää, teh­däkseen
syvällisempää valistustyö­tä
koko vaateteollisuuden keskittä­misen
puolesta, saadakseen käytän­töön
työhuoneedustusjärjestelmän
kuin myöskin saada vaatetustyöläi-set
ymmärtämään, että heillä on
paljon vaikuttava työ Amerikan työ.
väenliikkeessä tehtävänään, Tämä
on seri työn tarkoitus, jonka am­mättiunioiden
vaiistusliiton vaate-oUisuus
osasto on ottanut tehtäväk­seen.
Ybdiityminen.
Miksikä me, ammättiunioiden va-listusliittoon
kuuluvat työläiset kan­nustamme
vaateteollisuuden alalla
olevien unioiden yhdistämistä? To­dellisuudessa
tällä teollisuusalalla
olevat uniot oVat enemmän teolli-suusunion
kaltaisia kuin tyypilliset
.Amerikan ammattiuniot ovat. Mei-dän
ammatissa ei hyväksytä toisen
union skääppäämistä toisen ollessa
lakossa. Periaate: «yksi työala yh­dessä
uniossaj», on jo olemassa käy­tännössä.
Me työskentelemme yh­distymisen
puolesta siksi, koska me
haluamme ulottaa tuon: «yksi työ­ala
yhdessä uniossa> periaattee­seen
«yksi unio koko teollisuusalal­le
».
Vaatetusteollisuudessa, työskente­levien
edut jä epäkohdat ovat niin
läheisesti yhdenlaisia,: että sillä alal­la
todellisesti ei ole tarvetta use­ammalle
kuin yhdelle, uniolle; j.'i
meidän yhdistämissuunnitelmamme
on aivan .tarpeen vaatima, saadak­semme
voimakkaan järjestön, joka
voisi paremmin .suojella meidän etu­jamme.
Että vaatetusteollisuustyö-väeh
edut ovat yhtäläiset, on rat­kaisevasti
todistirttu muutamien vii­me
vuosien kokemuksilla. Amalga­mated
Clothing Workers union voit­toisa
lakko 44 tuntisen työviikon
saamiseksi teki toisille vaatetustyö.
Iäisille mahdolliseksi saada sama tu­los
helpommin. Toiselta puolen taas
turkkurien epäonnistunut lakko v.
1920 antoi etuisuuden työnantajille
yhteiseen hyökkäykseen toisilla
vaatetusteollisuuden aloilla. Voitto,
tai tappio yhdelle nniolle, vaikuttaa
samalla toisiinkin unioihin vaatetus­teollisuudessa.
Siis heidän etunsa
ovat samat."
Vaatetusteollisuusunioiden yhdis­täminen
kohottaisi suuresti 350,000
teollisuudessa työskentelevän työläi­sen
taisteluvoimaa. Yhdistyminen
tarkoittaa enemmän taistelukunto.!
miehille ja naisille, jotka ovat teol­lisuuden
palveluksessa. Todellinen,
vahva, koko vaatetusteollisuutta kä­sittävä
unio tulisi luovan " voiman
läht&eksi työläisille. Federation, liit­toutuminen
el sitä olisi. Tosiasiassa,
höllä liitto on vaarallinen yritys
vaatetusteollisuudessa. Se ei voibi
todellisesti vahvistaa unioita, mut­ta
se Voisi saattaa työantajät liik­keelle
ja kiihoittaa heitä vieläkin
vahvempaan yhteisymmärrykseen.
Liittoutuma voisi säikyttää työnan­tajat
liittymään R e m m i n , antamat­ta
mitään voiman lisäystä unioille.
Liittoutuma, niinkuin sitä jotkut
union virkailijat suosittelevat kuka­ties
olisi askel eteenpäin 'tyypillis­ten
Amerikan ammättiunioiden kes­i
e n . Mutta vaatctusteollisaudessa e
ei siksi tulisL Mikä on välttämä-töintä
ja mitä tilanne vaatii, on
kiinteä yhteenliittyminen koko vaa.
tetusteollisuustyöläisten kesken.
Koko vaatetusteollisuuden yhdis­tyminen
suunnattomasti vahvistaisi
yleistä järjestöä, Teöllisnöstaistelun
aikana jollakin vaatetusteollisuuden
eri alalla työläiset tuntisivat jär­jestettyä
v^oimaa ja päättäväisyyttä
Voittaakseen mitä uniot Hyt toimien
enillään eivät omaa. K o k o teoiij
suuden moraalinen ja rahalliner
voima olisi silloin l a k k o u t u n e i l la
työläisÖläv tukenaan, vakuuttaen
heille ^1*0^ Ja edelleen, koko vaa-tetusteolDsuuden
yhtyminen P I a i ­noastaan
heitä itseään vahvistaisi,
mutta se: valaisisi tietä toistenkin'
ammättiunioiden yhdistymiselle toi-^
sissa teollisuuksissa. Yksi ylidisty-nyt
unio koko^ v a a t e t u s t e o l l i s u u t ta
varten, joka olisi järjestetty nyky',
sistä unioista eri departementteihin
esim. Ladies Garment, M e n s Clot­hing
Workers, Purries, H a t and
Cap Makers departementteihin, joii-la
olisi yksi koko maata' käsittävä
keskusjohto, ja rahasto, k u i n m jo
kin. yksi yhteinen piiT-ikeskuAonii
tea jokaisessa piirissä, v o i s i poi*;taa
paljon hyödytöntä,- m o n e n k e i t a i 'a
ponnistelua, vähentää halljntokus-tanliuksia
j a yleensä t e k i s i umoti
voimakkaammaksi. - _
T^ätä kaikkea varten pitäisi jo-kaisen;.
'uudistushaluisen u n i o n jä.se-nen
omassa paikallisosastossaan
älottaa agitatsiooni kaikkien tsolli-suusalalla
olevien unioiden yhteisen
konventsioonin kokoonkutsumis^n
puolesta, jossa tultaisiin muodosta,
maan bpullinen suunnitelma yhteen
liittymiseksi. Tässä konventsionissa
pitäisi olla vähintäin 1 e d u s t a j a jo­kaista
5000 jäsentä kohden.
Työhuoneduitusjärjestelffla.
Nykyinen, -järjestytnismuoto vaa­tetusteollisuudessa,
jossa k u k i n te­ollisuuden
haara" on erikseen jär­jestynyt,
bn yli aikansa elänyt, kat­sottuna
käytännölliseltä kanxalta.
eikä siis voi palvella taistelevan
unibnismin tarkoituksia. J o u k k o en
järjestöjä saattaa synnyttää eriniie-lisyyttä
työläisjoukoissa ja kasvat­taa
heissä paikällisTiarrastusten hen­keä,
joka on haitallinen työla i l 'e
kokonaisuudessaan. Paikalliset osa?,
tot, . osana koko järjestöstä o^-al
kenties olleet käytännöllisiä snhen.
aikaan jolloin ne-olivat perustettu
ja kun niiden jäsenluku o l i p i e nu
Mutta;nykyisin paikallisosastot ovat
suurelta osalta poliittisia klupeja j a
enimmäkseen aivan elottomia. T a ­vallisesti
unio tuskin saa enemmän
osanottoa kokouksiinsa kuin 1 0 8 — ,
200 kymmenestä tuhannesta jäse­nestään.
Paikallisunioiden kokouk­sissa
ainoastaan pieni osa jäsenistöä
ottaa osaa järjestönsä asioiden kä­sittelyyn..
Ja tulos tästä o n . e t ia
ryhmä palkattuja toimitsijoita anas­taa
kaiken vallan. Tavallisen työläi­sen
silmissä ovat työhuonekysymy.<-
set tykkänään erillään union asiois­ta.
Unio,On liian usein hänelle r a iu
virasto, johon hän o n pai oletti,
maiksamaan jäsenverojansa.
On perustettava kiinteämpi y n -
teys työhuoneen ja; union välille,
herätettävä alkuunpanevaa yssuol-lisiä
toimintaa joukoissa, siirtaraääi
vallan palkatuilta toimisijpilta niil­le,
jotka työskentelevät työhuonei.-
sa ja hävitettävä ei ainoastaan p a i ­kallisosastot,
vaan myöskin kaiket
ammatittaiset eroavaisuudet, kaften
kaikkiaan nykyinen järjestjTmismuo-to
täytyy muuttaa ja työhuoneedus-tusjärjestelmä
perustaa s e n tilalle.
Työhuoneen oIIesHa pohjana, peru^'
teenä järjestölle, tulevat j o u k o t it­se
johtamaan jä kontroUeeraamaan
uniotaan.
Mikä on työhuoneedustusjärjes-telmä?
Tämäir järjestelmän mukaan työ­läiset
heidän säännöllisissä työh JO-nekokouksissaan
valitsevat k o m i t e o i ­ta,
jotka hoitavat kaikki työhuoneen
asiat, jä toimivat työhuoneensa työ­läisten
edustajana keskuskomiteas­sa,
joka vuorostaan muodostuu näis­tä
tyauoneedustajista. Edustajst
•paikalliskesknskomiteassa suunnitte­levat
nxfiflettelytavah, politiikan, v a ­litsevat
i a myöskin kontrolleeraa-vat
virkainjoita ylemmissä uni""^
toimfesa. j a seilbstavat kaikista t o i ­mistaan
takaisin edustamalleen t.vo-hupneea
työläisille; täUä t a v a l la
yhdistäen lUniön kysymykset työläis­ten
kanssa työpaikalla.
f
II
S
4
0m
^4
m
4!
•"SM