Vapaus, August 7, 1924

              m
M -
^1
te
X A F A H S
IkBa4sa «nomaUiiea työvS**t5n iJaenk»n»««j«. flme».
I b Sadborya». Ont.. jok* t i i f U i . torstai i » JfMft^-
Vs£Uav« ToiautaapBlinea
Tostaina, etotonn 7 p, — Thnr. Attg. ltk
neo aines ei tee mitään, ci edes varota työläisiä uh­kaavasta
vaarasta. Korkeintaan pyrkivät yhteiskunnal­lisen
rauhari harrastajat hallitsetanluokan suosioon. He
säiJv-ttävät koko ampumavaraslonsa vihaanaian kommu­nisteja
varten, jotka koettavat kaikilla käjtettavinään
V A P A U 6 olemilla keinoilla saada työläisten rivit yhdeksi koko-o£
Fmni;h'wirke« i i i C a n . d . . Pub-'nabuudeksi ratkaisemaa taistelua varten.
ÄJdV^ätbSr! Önt. e/ery Tae*day. Tbursday and
a>tgrday.
^.'^'^^"'SS^^tiS^S^^ on heikko j S , j . . y „ , . u .önant^a
» e n t . The Vapaus is tbebest8dvertisins:ined:nmÄniongj Ehkäistäkseen työväenluokan elintason alentamista ja
the Finnii-h Feoale in Canada. . edistääbeen niiden rippeiden säilyttämistä mitä vielä
Toivottomasti jakautuneena ammattiunioihin, pasi­fistien
ja petturien johtamana, tämän maan työväenliike
KajAaah ffitatDDiia v<KtaaDMsas^
Yleissaksalaisen kongressin lausunto
T I L A U S H L S N A T :
Canadaan yksi vk. $4.(10. puoli vk. 12.25. kolme kk.
•1.50 j a yksi kic 75c. ,^ u v
Yndysvaltoinin j a Suomeen, yksi vk, »5.oO. paoJl vit.
$8.00 ja kolme kit.Ji.75. ...
Tilauksia, j o i u ei »euraa raha. ei tulla lähettämään,
paitai asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmptuahint» kerran jolaistuista ilmotuksista 40c
palstaiuumalta. Suurista jlmotuksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. K,uoJoilmotuk?et 12.00 kerta j a 50c lisää jokai,
•elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H a -
tntaantieto- j a osoteilmotakset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Kegistered at the Post Office Department, OtUwa,
M second claas matter.
Vapaudf-ri koniton i« toimitus on: Liberty Boilding
Lorne S t . Puhelin 1038. Postiosote: Box «9. Sudbary,
Ont • - :
Ennenkun Ebertin poliisit ehtivät
hajoittaa Eisenachia työväenkon-greB5in,
oli tämä ehtin>t yksimieli­sesti
hyväksyä seuraavan päätöslau­selman:
Kansainvälisen kapitaalin häpeälli­nen
suunnitelma saa myötämielistä
tukea sosialidemokraateilta j a refor­mistiselta
ammattiyhdistysbyrokrati-i^
ukkopuolustukseen avopajan hyökkäybiä vastaan-Uita. Englannin sosialidemokraatit
*^ • 'muodostavat hänen majesteettinsa
on jäiellä työväenliikkeestä, tulee jokaisen komraunislin
tvöskennellä väsymättömästi järjestääbeen työläiset
Tiistain lehteen aijotut ilmotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3.
m
Jos ette niilloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
torjeeiieeniie. kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajaD per-
•oor.alliselia nimellä.
.1. V. K A N N A S T Q . y.kkeenhoitaja.
Maanviljelys ja teoUisuuskriisi
maailmassa
Pankkiparoonit koettavat kaikilla keinoin saattaa
""Europnn taloudellisen ja teoHisuuselämän entiiseen kun­toonsa
— njulta tähän mennessä pn heidän yritybil-lään
ollut huone onni. Kaikista heidän erikoislunlijain
yrityksistä huolimatta europalainen kapitalismi huojuu
perustubiaäri myöten.
Kaikkein viimeisin yritys, jonka on laatinut erikois-nero
Davvesv pyrkii alistamaan Saban tasavallan amerir
kalaisten hikipajöjen tasolle. Se pyrTcii murskaamaan
ja entuudestaiankin alhaisen Saban työväestön elämän
tason ennen kuulumattoman alhaalle, pyrkiessään va­pautumaan
nykyisestä kaa'ostiIanteesta.
Tämä Saksan työläisten alentaminen >«'lita8olle uh
kaa koko työväenluc^kaa. Eräs aikakausjulkaisu >&•
rottaa meitä siitä seuraavin sanoin:
«Työläisten samaten kbin kapitalistienkin pitäisi ot­taa
huomioonsa se seikka, että kun DavtresMn rofpottti
on hyväksytty ja pantu käytäntöön, niin Europa alkaa
kilpailun maailman markkinoilla ja tämä kilpailu tulee
jkäymaänyhakatkeranmiaksi ja katkerammaksi.ja^^^^^^^
. ropalaiseentuotaiHoon: käytetyn työvoiman^
olemaan huomattavasti pietiempi amerikalaistJEL tasoa.:^
Pallin alennuksia jäiyÖUömyyttä.
Siinä on tilanne hyyin selvään esitettynä muuta­malla
lauseella. Kun amerikalainen imperialismi on
alas polkenut sabalaisten työläisten elintason, Julee se
olemaan pakotettu, Jcilpailulainniiikaah,^^^^^a
myöskin työläisten elintasoa Pohjois-Amerikan mante«
reellä. Todellakin «hyviä tulevaisuuden toiveita.»
Samaan aikaan teollisuuslaitostäi pyöriä pannaan
eeisomqan siellä ja täällä, «leipälihjat» käyvät yhä
pidemmiksi. Erikoisemmin kärjistynyt on tilanne, tällä
mantereella. Eräs porvairien kauppa ja raha-asioita
käsittelevä lehti tekee tilanteesta seuraavanlaisen yb-teenvdon:
•,, V. ^. V';'' '
«Terästeollisuus on käynnissä 'ainoastaan viiden­kymmenen
prosentin voimalla. Tebtiiliteollisuuden i l*
motetaan kutistuvan. Autotuotanto on huomattavasti
vähentynyt. Raudan ttiotanto ei ole kosikaan ollut niin
alhainen kuin se on nykyään. Vaateteollisuus on hyvin
hiljaista. ^Sdcatavaran hinta on laskenut kuutena kuu­kautena
peräkkäin. Niin suuri on lamaannus suurteol­lisuudessa
että työttömyys on huomattavan suuri.:»
) Surullinen ahdinkotila.
Kuukausi määriä ovat politiikpt j a sanomalehtien
toimittajat koettaneet saada syntymään toivehikkaan,
optimistisen mielialan. He laulavat toivon hynmejä
j ja puhuvat hyvinvoinnista. Mutta lisääntyvä lamaan­nus
kääntää heidän parhaatkin yrityksensä ottamaan
huomioon surullisen ahdinkotilan. He saarnaavat an­karaa
säästeliäisyyttä ja tuotantokustannusten alenta­mista.
Erikoistuntija toisensa jälkeen »«epäonnistuu»)
suunnitelmineen ja nyt jo alkaa olla kaikille selvää,
että huudettu hyvinvoinnin aika on häipynyt olemat­tomiin,
kuten saippuakupla.
Työttömänä olevain luku lisääntyy joka päivä. Teh­taat,
työpajat, kaivokset ja muut työpaikat käyvät vaan
osittais-ajalla tai sitten ovat tykkänään pysähdyksissä.
Ja edelleen rae saamme lukea: "
«Yleistä palkkain ylennystä ei ole odotettavissa.
Teollisuuden johtomiehet sanovat virtauksen olevan ny­kyään
vastakkaiseii sellaiselle toimenpiteelle. Finans-
«itilanteen tutkijat ovat tullet siihen johtopäätökseen,
että palkan korotuksen asemasta tulee mahdollisesti ole­maan
palkan alennuksia, sentähden kun tuotanto on
pienentynyt» i
Pusi avöpajahyökkäYS.
Jokaisen huomattavissa on se seikka että toinen,
entistään ankarampi palkkain polkeminen ja unioiden
murskaus kang^taa lähitulevaisuudessa. Tuskinpa sen
edullisempaa tilaisuutta voi tullakaan sellaiseen työn
riistäjille. Jouduttuaan katsomaan kasvoista kasvoihin k i ­ristyvää
lamaannustilaa tieoisena saksal. tuotannon elpy­misen
vaarasta — nuö työväenjärjestöjen murhaajat
iäyttävät hyväkseen yKSlisäänty-vää työttömäin armei
jaa polkeakseen palkat j a jatkaakseen työpäivää.
Nykyinen työväenliikkeen johdossa oleva pyrokrati-
Sillä kommunistit yksinään ovat osoltaneet olevansa
kykeneviä johtamaan työläisten toimenpiteitä työläisille
edullisella tavalla.
farmareilla on myöskin puute edessään.
< Kaupunkien työläiset eivät ybinaän ole ahdinko-lilassa.
Maalla raaUviila orjilla on myöskin puute
edessään. Kaikkien aikojen ankarin agraari-kriisi on
maanviljelijäin edessä.
.Maaseutuja kaupunki-hintain välinen juopa käy päivä
päivältä suuremmabi. Ei tarvitse omata suurestikaan
tietoja poliittisesta taloustieteestä, kiin jo huomaa tuon
juovan suurenemisen ja farmarien elämän tason ale­nemisen
hirveässä tahdissa. Nykyään on elämän taso
Cahadassa alhaisempi kuin ennen suursotaa — ja se
alenee päivä päivältä.
Takavarikoimisen vaara uhkaa kymmeniä tuhansia
farmareita. Farmarit tietävät katkerista kokemuksis
taan .että ellei jotakin tehdä ilman viivyttelemättä niin
kymmeniä tuhansia heistä tulee häädettäväksi t i l u b i l -
taan ensi talven aikana.
Sateen puutteen lähden käy Canadan farmarien ti­lanne
yhä huonommabi. Suurilla maa-alueilla kuivuus
ei ole ainoastaan vähentänyt satoa, vaari on tehnyt mah
dottomaksi edes pielienkään sadon saannin. Saskatche-vvanin
Ja Alliertan useissa piireissä on tuhansia farma­reita,
joiden täytyy ottaa vastaan ensi talvi rahatonna ja
ilman eläimen rehua.
Sellainen on taloudellinen tilanne, joka ei ole aino­astaan
Länsi-Canadan maanviljelijäin edessä, vaan joka
on edessä suurimmalla osaa sivistyneen (?) maailman
farmareita.
Ostetut politiikot.
Samaan aikaan lahjotut politiikot ja kapitalismin Ia
keijat tekevät kaikenlaisia silinänkääntötemppujaan. He
neuvottelevat kärsivällisyydestä, ahkeruudesta ja toi­vosta
- - tuosta siunatusta kolminaisuudesta. He kek­sivät
kaiken näköisiä kauniita tunnuslauseita, narratak-seen
niillä työläisiä ja farmareita.
Kommunistien asiabi jää osottaa että nykyinen
kriisi on välttämätön seuraus siitä tuotantotavasta, j o l la
perusteenaan on tuotannon väUkappaleitten yksityis*
omistus. Miäkäählaiset pikku itluutokset,eivät aikaan
saa todellista parannusta niin kauan kun tuon ybityis*
omistuksen annetaan olla voimassa. Kapitalismi voi vä­lillisesti
vapautua yli maailman ylettyvästä, ja yhäti
laajenevasta 'ahdinkbtilästa ainoastaan työläisjoukkojen
kustannuksella, laskemalla heidän elintasonsa ennen
kuulumattoman alhaiselle tasolle.
Ainoastaan täydellinen nykyisen järjestelmän kukis­taminen*
voi pelastaa työläiset ja farmarit heidän edes­sään
olevista probleemeista. Horjuvan kapitalistisen.
järjestelmän paikkaamisesta ei ole mitään^äpua. Yh­teiskunnallisten
reformien täytyy antaa tilaa vällanku
moubel le. Sillä se on ainoa tie. /
Taistelu uskon asioista
Kirkollisissa piireissä tahtoo nykyisin väkisinkin
syntyä niitä ja näitä yhteenottoja uskonnon asioista ja
termeistä. Englannissa on jo kauan aikaa vaadittu us-konkappakitten
«järkiinnyttämistä» ja niiden tulkitse­mista
niin; että ne. eivät järkisyistä herättäisi yleisössä
arvostelun ja «kapinan» harrastuksia.
Näyttää olevan kulunut se arka jolloin seuraavanlai­nen/
Anatole France romaanihenkilön alistuvaisuus oli
käytännöllinen tosiasia: «Minä surkuttelen, inhoan,
tuomitsen, kiroan, kauhistun, kammoan itseäni ja kaik­kia
rikobiani, entisiä, nykyisiä, tulevia; minä luovun
niisiä ja tunnustan vain kirkon vallan, opit j a käsityk­set;
minulla ei tule olemaan muuta uskoa kuin sen us­ko,
ei muuta oppia kuiti sen oppi; en näe, en kuule, en
havainnoi enää muuten kuin sen kautta. Jos se vaikka
välittäisi minulle, että tuo kärpänen, joka juuri istui
diakoni Modernuksen nenälle, on karheeli, niin viipy­mättä,
vastustelematta, kiistelemätlä ja napisematta, em-pimätä
ja epäilemättä minä uskoisin, julistaisin, todis­taisin,
tunnustaisin vaikka kidutuspenkillä ja kuole­maani
asti, että diakoni Modernuben nenälle todella­kin
istahtanut elukka on kameeli.»
kuningas Yrjön hallitukeen, Rans­kan
sosialidemokraatit ovat: Herrio­tin
ministeristön ratkaisevin tuki,
Saksan sos.-dem. puolue kerskaa sil­lä,
että on eksperttikomissionin pää­edustaja
Saksassa, Sosialidemokra­tia
ilmeneilcsen jälleen kansainväli­sen
kapitaalin häpeällisenä apurina.
Saksan luokkatietoinen työväestö
hylkää asiantuntijain lausunnon.
Tämä merkitsee suurkapitaalin dik­tatuuria.
Työväenluokka asettaa
tätä ratkaisupolitiikkaa vastaan pro­letariaatin
diktatuurin ratkaisun.
Eksperttikomissionin suunnitelma
merkitsee Saksan tuotannon kontrol­loimista
kansainvälisen kapitaalin
kautta. Työväestö vaatii sen srjaan
tuotantokontrollia, jota itse proleta­riaatti
suorittaa.
Asiantuntijain suunnitelma luovut­taa
rautatiet kansainvälisen ka{)itaa-lin
käsiin. Työväestö vaatii tätä vas­taan
rautateiden alistamista työläis­ten,
palkannauttijain ja virkailijain
valvontaan. Asiantuntijain pankkipo-litiikkaa
vastaan asettaa työväestö
vaatimuksen koko pankkilaitoksen
yhteiskunnallistuttamisesta, Teolli-lä
pannaan käyntiin Saksan teolli­suuden
kytkeminen kansainväliseen
teollisuuteen, asettaa työväestö kai­ken
huomattavamman teollisuuden
kansallistuttamisvaatimuksen. Asian
tuntijain suosittelema veropolitiikka
merkitsee julkeata proletariaatin 11-
sälraonnittamista välillisten j a vä
littömäin verojen kautta. Tätä vas­taan
vaatii työväesrtö kaikkien vä­lillisten
verojen poistamista j a kai­ken
kapitalistisen omaisuuden taka^
varikointia.
Työväenkongressi tervehtii Kölnin
konferenssia, missä Saksan j a Rans­kan
kommunistipuolueiden, Kommu­nististen
parlamenttiryhmäin j a am­matillisten
luokkataisteluliikkeiden
edustajat neuvottelivat yhdessä.
Työväenkongressi selittää yhtyvänsä
Kölnin konferenssin päätöksiin yh­teisen
taistelun käymiseksi -asiantun­tijain
politiikkaa j a kansainvälistä
rosvoliittoa vastaan. Mutta taistelua
tätä politiikkaa vastaan ei voida käy­dä
yksinomaan parlamentissa. Työ­läisten,
palkannauttijain j a v i r k a i l i ­jain
on ryhdyttävä päähyökkäykseen
parlamentin ulkopuolella. Kaikki
vastarinta palkkainpoljentaa j a työ­läisten
elintason huonontamista vas­taan,
kaikki vastarinta poliittis-kapi-tälistista
väkivaltayritystä vastaan
merki.tsee iskua asiantuntijain suun­nitelmaa
vastaan. Kaivostyöläisten
600,000 miehen lakko oli jo kapita­listiselle
suunnitelmalle vaikea este.
Uudet liikkeet ovat alkamassa. On
välttämätöntä, että kaikki nämä
taisteluliikkeet kytketään yhteen ja
suunnataan valtaisella iskuvoimalla
suuspbligatsioni-syteemin tilalle, mii- kansainvälistä kapitaalia vastaan.
O. W. Kuusisen puhe.
Suomalaisten pääsy Yhdysvaltoihin
Yhdysvaltain uusieii siirtolaisasetusten mukaisesti saa
Suomesta YTidysvaltoihin muuttaa tämän siirtolaiskau-den
aikana kaikkiaan 471 siirtolaista. Kuukausittain
oietaan vastaan 10 prosenttia tästä luvusta.
Viijikymmentä prosenttia mainitusta kokonaismää­rästä
varataan maanviljelijöille sekä sellaisille siirtolai­sille,
joilla entuudestaan on Amerikassa sukulaisia, jot­ka
ovat Amerikan kansalaisia.
Sen jälkeen on etusija niillä siirtolaisiilla, joiden
passi jo-on valmiiksi viseerattgna, multa jotka eivät
ole uusieu määräysten vuoksi voineet aikaisemmin mat*
kalle lähteä. Tällaisia sirlolaisia on Suomessa yhteen­sä
185. -
Vasta näiden edellämainrttujen ryhmien jälkeen on
muilla siix^olaisilla tilabuus matkustaa Yhdysvaltoiiiin.
Näitten luku, kuten huomataan, supistuu tänä siirtolais-kautena
hyvin pienebi7 ' ~ ~~
Kominternin» kongressissa lausui
tov, Kuusinen Toimeenpanevan
komitean toiminnasta keskdsteltaes-sa
seuraavaa:
Suomalainen delegatsioni hyväk­syy
täydelleen sen poliittisen kan­nan,
joka ilmeni tov. Sinovjevin
lausunnossa. — Haluaisin esittää,
mitä pidämme lähinnä kuluneen a-jan
tärkeimpänä' opetuksena ja lä­hinnä
tulevan ajan tärkeimpänä teh­tävänä.',
- Neljännessä maailman kpngressisr
sa huuti tov. Lenin meille viimeise­nä
opetuksena: oppikaa varsinkin
Venäjän kokemviksesta. Toinen
johtolause oli tov. Sinovjevin ke­hotus:
' Kommunistisen Internatio-nalen
kehittäminen maailmanpuolu-eeksi.
Itfölemtnat nämä kehotukset mer­kitsevät
sitä, että päähuomio on
kiinnitettävä oman järjestömme ke­hittämiseen,
Kolmas maailmankong­ressi
oli kiinnittänyt; huoiriion/ ulos­päin,
.joukkojen voittamiseen. ICäy-tännössä
pysyi tämä suunta vielä
kauan IV kongressin jälkeen. Vas­ta
nyt tunnemme järjestömme bol-shevisoimisen
tarvetta.
Paras on ottaa taistelun kaut­ta
oppia alituisen vallankumoubel-lisen
toiminnallisuuden kautta p i -
kein taistelemaan, voittaaksemme.
Leniniläisyys on proletaarinen voit­tamisen
taito, Sabassa suoritti
puolue lokakuun edellä > paljon hyö­dyllistä
— mut^ se 'ei taistellut.
Se oli päävirhe. Taisteleinättomuu-den
menettelyta^pa on juuri sosia­lidemokratian
menettelytapa.
Saksan- puolueen johto ei voi sa­noa,
että se olisi ollut voimaton
sillä se sai aikaan, mitä kaikki ken­raali
Seecktin joukot eivät voineet:
sen onnistui estää kaikki proleta­riaatin
joukkoliikkeet viime syksynä.
Se johtui taisteluun kykenemättö­myydestä.
Ja tässä näen minä op­portunistisen
tenderlssin.
On myös olemassa todellinen va­semmistolainen
syrjäsuuijta joka k u -
mouksellisesti tahtoo taistella, mutta
sokeasti, ottamatta huomioon tosio-loisia
taistelun ehtoja. Vain tämäii
tunnustamme todelliseksi vaseihmisl
topoikkeamiseksi. Mutta usein kät-keytyy
vallankumouksellisten fraasi­en
taa pelkästään verhottu opportu­nismi,
peitetty taistelun saboteera-uksen
pyrkimys. '
Saksan puolueen luonne on nyt
toinen^ k u i n vuosi sitten. Sillä on
nyt taistelttsisu. - Tämä el tosin vielä
ole kaikki, mutta se ' on puolueen
edelleen kehittämisen oikea lähtö­kohta.
Virhe, jonka useat toverit ovat
tehneet yhteisrintaman taktiikassa,
on siinä eTta" eivät ole ainakaan
käytännössä sitä niin käsittäneet, et­tä
kyseessä on taistelu. Yhteisrinta­ma
voi olla vain joukkojen liikkeelle-panon,
mobiliisoimisen menetelmä
taisteluun^ ja taistelussa. Koko y h ­teisrintaman
taktiikka on ' aina to­teutettava
yhteydessä vallankumouk-selUsten
joukkoliikkeiden kanssa.
Muutama , sana Skandinaviasta:
Norjassa oli meillä puolue, joka ei
tahtonut tapella. Toimeenpanevan
Komitean laajennetussa kokouksessa
sanoimme tovereille T^anmael Ja
Höglund, jotka t u l i v a t tänne hiuk­kasen
parantamaan Kommunistista
Internatsionalea: Toverit, teillä on
kotonanne hiukkasen oikaistavaa. —
Meidän ei onnistunut saada toveri
Tränmaelia oikeille raiteille. Norjan
puolue saboteerasi kaikkia Kommu­nistisen
Internatsionaleri päätöksiä
sekä sorti järjestelmällisesti kommu-
Tiistista vähemmistöä. Niin tuli. h a ­jaannus.
^ Meillä ei ole mitään ka­tumista.
Äskeisissä taloudellisissa
taisteluissa olemme nähneet, että
Tranmaelin puolue vallan julkisesti
asettui riistäjien puolelle ja sabo­teerasi
luokkataistelun viemistä
eteenpäin. .
Hajaannuksen aikana kohdisti tov.
Höglund erittäin kiivaita ja epälo-jaalisia
hyökkäyksiä Toimeenpane­vaa
Komiteaa j a Norjan Kommunis­tipuoluetta
vastaan. Hän huomaa nyt
silloin menetelleensä sopimattomasti.
.Muistutan vain, kuinka hän vastasi
tov. Sinovjeville, joka sanoi,; että
Komintern ei toki ole mikään Noa-kin
arkki, jonka olisi koottava kai­ken
maailman opportunistit itseensä.
Höglund sanoi silloin: Minäkin olen
sitä mieltä että Internatsionalen ei
ole oltava mikään Noakin arkki,
mutta pari eläinlajia enemmän on
parempi kuin ei mitään eläimiä, j o ­hon
tämä ultimatum-politiikka viit­taa.
Korkealle kehittyneiden eläin­ten
puute alkaa Internatsionaalessa
olla arveluttava. ^ '
Toy, Höglund sanoo, että Riiotsih
puolueessa ei ole opportunisteja, jpi
mitään periaatteellisia erimielisyyk­siä.
Tov. Höglund unohtaa hyvän
kommunistisen säännön, että puolu­een
johtajan on omasta alotteestäan
pyrittävä asettamaan kysymykset
selvästi eikä niitä hämmentämään.
Kun me katselemme hänen lau8uh\
tojaan uskonnon tai pasifismin puo-liJistamiseksi/
tai hänen taisteluaan
sentralismia vastaan, täytyy meidän
vaatia, eftä häh sanoo niistä jotain
periaatteellista.
Kaikitenkin on meidän otettava
huomioon, että tilanne ei Ruotsissa
vielä ole ollut vallankumouksellinen
jä että siellä ei vaadita samoja tais­telun
muotoja kuin Sabassa. Se on
luonnollista. Ruotsi on kaukana poh­jolassa.
Siellä on suuria malmikeht-tiä
j a te ttedätte että magneettineu-lan
poikkeaminen on siellä varsin
suuri. Mutta vaikka emme voikaan
asettaa' suuria vaatimuksia puolueel­le,
niin emme kuitenkaan voi sal­lia
järjestelmäUistä taistelematto-muuden
tendenssiä. Puoluejohto ei
ole ospttanut mitään alotetta'taiste­lussa
ammatillisista ^"ärjestöistä eikä
puolueen uudestaan rakentamiseksi.
Sama on sosialidemokratiaa vastaan
käytävän taistelun laita. E n ole näh­nyt
että Brantingia VI taan olisi
vakavasti taisteltu hänen hallituk­sesta
eroamisensa jälkeen. Ja kun
Tanskassa t u l i valtaan sos^-dem. h a l ­litus,
kehui tov. Höglund sem pasifis­mia.
Höglund kehuu tätä hallitusta,
joka Tanskan kommunistien kysyes-liB,
«kooko te iäytm sotaväkeä
jtjöFäkeä vastaan, v a s t a a : «Tieten­k
i n , olemme täysin selviBä aitä, «ttä
sotaväkeä on käytettävä työv%n-luokkaa,
kuten jokaista mautakio
luokkaa vastaan, jos se yrittää u h ­mata
yhteiskuntajärjestyEtä.» Kuin­k
a voi tov. Höglund nähdä mitään
kiitettävää moisissa lurjuksissa!
Tov. Hö^und taistelee yhdellä a i ­noalla
alalla: vähemmistöä vastaan
puolueessaan, niitä vastaan,- jotka
tahtovat kehittää puolueesta taistelu-puolueen,
sekä nuorisojärjestöä vas­taan.
Hän tahtoo niitä vastaan käyt­tää
kurinpitokeinoja sen johdosta et­tä
ne noudattavat Intematsionaalen
kuria. Kun tov, Böglund avoimesti
sanoi, että jos emme Ruotsissa jo
ennen vaaleja saa aikaan puolueko-koosta,
oa «aeainistö '
erottamaankin v ä h j ^ ^ f ^ l
? « « ^ sanoa, «ttä r Z T '
jeUa^ia menetrelyte^r^
I ^ o a menettää tov
ta juuri sikd että ^.tS'^,»^:^.. menettää, täy*v- särti
kaism rintamalle- ^ *^
^tsellessamme
osastojemme kebtvst;
k a t a p a u b e ä ' - ^ : ' ; , ^ J ! ^ ^ J o.
jonkunlainen b o I s h e S o ^ ' "'
on kuitenkin käy^S^"^;^,. ^
« e on jatkaa sitä s u l n t a j v '
o n - t o v . Leninin ^^Mr,
opittava Paremn:in
täjtyy
Viimesyluyisea nuumjarutyksen
seurankset.
Jos «okeasti uskoisi sanomaleh­tien
kirjoituksia, n i i n el viime syys­kuussa
tapahtunut suunnaton maan­järistys
olisikaan aiheuttanut Japa­nille
mitään taloudellista katas-"
trofia, kuten heti tuon kauhean
luonnonmullistuksen tapahduttua
kaikkialla pelättiin. "Säännöllinen
elämä on sangen pian vakiintunut
ennalleen' "jälleenrakentaminen
on" — luonnollisesti aivan helppo
j a vaivaton työ itsestään! — " r a u ­ha
ja järjestys vallitsee kaikkialla"
jne. Asiain näin hyvällä kannalla
ollen ei tarvitse Japanin tulevaisuu­desta
olla laisinkaan huolissaan.
Tähän tapaan - kertovat lehdet.
Mutta \ Koben kaupungissa lak­kautettiin
englannin ja japaninkie­lisenä
ilmestyvä puolueeton sano­malehti
jo saman syyskuun 12 pnä,
kun se oli uskaltanut julkaista u u ­tisen
pankkien tilasta.
Todellisuudessa oli Japanin talou­dellinen
tila jo ennen tuota hur-muista
maanjäristystä tarpeeksi vai­kea.
Elinkustannukset olivat siinä
määrin kallistuneet, että tämä maa,
j o k a ennen vanhaan, oli maailman­kuulu
ihanteellisen halvasta toi­meentulominimistä,
oli jo silloin
ehtinyt, päästä yhdeksi niistä mais­ta,
joissa ihmisen toimeentulo oli
mitä kalliintä. Jos elinkustannus­ten
hinta vuonna 1914 inerkitääh
suhdeluvulla- 100, niin\ osottautuu
elinkustannusteri kallistuminen
verraten Tokion, /Lontoon' j a New
Y o r k i n oloja keskenään — seuraa­v
a k s i ; . '•' , v " . ;
1923 Tokio Lontoo New Y o rk
tammik. 19a 169 168
helmik. 203 r 172' iv 159
maalisk. 208 171 161
huhtik. 2gii6 v 172 161
toukok. 209 171 168
Tämä. elinkustannusten kallistu­minen
aiheutti johdonmukaisesti
Japanissa lukemattomia lakkoliik-.
keitä.-' ^-'^-"^.^•
Kun tuonti yhä lisääntyvässä mää­r
i n nousi vientiä suuremmaksi, huo­nontui
kauppa satigen huolestutta-^
vasti. Tässä suhteessia tmrvltsee
vain palauttaa mölistiin se tosiasia,
että tuonti vuoden 1923. alkupuolis­kolla
oli kokonaista' '400 nriiljoonaa
yeniä r vientiä suuifrajpi.^^'; -
Tämä Japanitta talöudelliseri tilan
huonpnt^miinen oli helposti seiitet-tävissä:
Japani pii alkanut nopeas­sa
tempossa menettää ulkomäisef
markkinapaikkansa toisensa, jälkeien;
Sen teollisuus, joka - sodan ^aikana
oli sangen nopeasti keluttynyt vaiiuf
remmoiseksi, ' e i :.ollut pä^
maaii mahtiasemaan tuotteihinsa
nähden maailmanmarkkihpilla : k u in
Amerikan j a Eiiropan tepllisuudet,
jotka nyt uudestaan rupesivat hy­vällä
menestyksellä ' ' k i l p a i l e m a an
Japanin kanssa' inaailman markki­napaikoista.
Kiinan vuoden' 1923
toukokuun luopuUä alkamalla japä-^
nilaisteii yleUisyyBtavarain liöikö^^^
la : oii sitäpaitsi niin-' kiusalliset seu­raukset,
että Japanin kauppa-' ja
teollisuuspiirit tiukasti">yaatiyät, et-,
tjä tuohon boikottiin oli vastattava
julistamalla Kiinalle täydellinen so-
• Tästä huitnaavasta tuonnin ja
viennin eroavaisuudeste , .^ai^^
valtion raha-asiain pulai:;i^^ V a l t l o r a -
haston 2,6ö0 Äiljoohan;yeniin nous­sut
kultavarastp-; hupeni ^ ; V ^^
1923 syyskuuhuh^^ n ^
miljoonaksi yeniksi. Kesäktiulta a l ­kaen
-supistivat'pankit lainausliiket-täan,:
korottivat; 'lärnauskorkpnsa 10
proisentiksi; - zdika taas T o l i ennen­kuulumaton
mullistava > tapaus .\. J a ­panin
liikemaailmassa. Suuria mahr
tfivia rahalaitoksia uhkasi vararik­ko.
Valtiopankki, j o k a pelkäsi, et­tä
samanlainen, j o l l e i vieläkin Wr-veämipl.;
romahdusf, . k u u i . vuonna
1920, jälleen voisi koitiiav^ k i i r u h ti
noita laitoksia kiireimmän kaupalla
auttamaan^ Kun i . B i z a n - - j i ' Bö-zan-
pankit Nagpyässa lakkauttivat
maksunsa, lähetti valtiopankki: n l u l -
le i u u r i a - summia näiden ^maksujen
suorituksia varten.-
Sanalla sanoen: Japani o l i maan-järistyskataströfin
. aattoaikoina jo
vaikeain taloudellisten j a : raha-asi­allisten
pulien pahoin uhkaama.
* n. •
. Sisäministeriön poliisidepartemen-tin
toimeenpanemaih kiertokysely­j
en mukaan on- täinä maanjäristys
tuhonnut täydellisesti 1,490 teh­dasta
pääkaupungin ympäristöllä.
Osittain vaurioita - kärsineiden teol-
1.969. Maanjäristykse-;cä nn un ,
kaikkiaan puolet tämän' i r l e i ^ -
teollisuusalan tehdalS f '^
rmpohjaisesti tuhotuksi '
Japanin teollisuuksista oli VnV
moteoUisuus pisimmälirkeh tt w
Siiheii sijotettu pääoma nt?Zt den 192a tammik. 1 p i 5 1 1 ' - , ^ " '
suus (1,424 milT,. venia) iro».-1
Hnen (1,242 mili S)
kaamnen' tehdasteollisuus ( im
•mUj. yenia.). Nyt on yksistääi k,
tomoteolhsuus kärsinyt 35 pros y i
hingon maanjäristyksen johdosta,,
ollom e t o l e vielä otettu l a i s i n k^
lukuun myöhemmin lokakuun alku!
puohskolla Nagoyassa tapahtunut^
tulvakatastrofia.
^ V i r a l l i s e t optimistit uskottelevat
ette tenää tehteiden jällenrakennusl
tyo muka ei veisi enempää aikaa
kum kuusi kuukautta. Se kuiten­kin
on suunnaton erehdys. Suuria
osa maanjäristyksen tuhoista on ol­lut
• aivan perinpohjaista. Maanjä­ristyksen
tuhot täydensi sitten tuli-palot,
joten koneet ja työvälineet
auttemattomasti tulivat tässä ka­tastrofissa
tuhotuiksi, raaka-aine­varastot
paloivat poroksi ja tehdas­rakennukset,
mikäli niitä säilyi pys.
tyssä j a palamatta, saivat vakaria
vaurioite, ettei niistä korjaamalla
tule^' kelvollista kalua, vaan ovat
pohjaa myjöten uudestirakennetta-vat.
Suunnattoman paljon ammat-titeitpiste
työväestöä, samalla huk­kui.
Varsinkin Yhdysvallat hyötyivät
suuresti tästä japanilaisten tuottta-jain
j a teollisunden^arjoittajain pa-koUispste
toimettomuudesta. Heti
maanjäristyksen tapahduttua koho­sivat
kaikkien tavarain hinnat Ja­panissa
huimaavasti,. Tokiossa ol­tiin'
pakotetut sen johdosta myös
työpalkat muutemia viikkoja maan­järistyksen
jälkeen, korottamaan
prosentilla, joskaan työpalkkojen
korotus ei sittenkään voinut llki-imainkaan
päästä samalle tasolle,
kuin hautojen kallistuminen. Näkö-jääh;^
häviää Japani ennenpitkää tyy­ten
pois "^Kaukaisen Idän kutoma^
tavaramarkkinoilta,. Sen täbänastir'
nen suuriri ostaja — Kiina — on
.sensijaan paraikaa ripeästi kehit­tämässä
omaa kutomatepllisiiut-tean.
• y
' Japanin sähköteollisuus, joka oli
•.viime vuosien kuluessa ihmetellä^
väliä tavalla kehittynyt, on nyt täs­sä
' maan järistyksessä tuhoutunut 19'
pifpsentilla. Tokio ja Jokohama o--
livät^ näet sähköteollisuuskeskuksiu
Japanin sähköistäminen oli jo niia
p i t k i l l e kehittynyt, että sitä voi­tiin
verrata vain Sveitsin, sähköis-.
tykseen. Sähkövoimalla, kävi kok»
tuotento aina suuriin, sokerileipo-möihin
asti. Rautatietkin olivat •
sähköistetyt.
Nagasakin j a Koben kaupunkien
metalliteollisuus säästyi tuhosta,
Sitävastoin kärsivät Tokion ja Jo-kohaman
suuret metallivalmistus-tehteat
äärettömiä vahingoita (4*
pros. tuhoutuen). Nämä tehtaat
menettävät nyt ihdialaiset, kimalai­set
; j a malajilaiset markkinapaik­kansa,
ollen jo suhteellisesti hyvii
suuressa määrin pöistungetut sieltä.
- Apulantoja valmistaneiden kerai-.^
allisten tehdasten tuhoutuminen ra-lee
turmiollisesti vaikuttamaan maa­talouteen-.
Apulannathan ovat_ w-panille
niin tuiki vältlämättöroia ^eK
tä ne j o ennen maanjäristystä ou-vat
yksr tärkeimmistä ulkomaisijra
tuontitavaroiste (apulantoja
tiin huhtikuulla 1923 " k<«^S.
21 ja kolme neljättä nnlj-aryoste).
Nyttemmin o r . J^
tänä aikana, ,f" °™lnf-lahtetehtaat
ovat jälleen ^^^l
tut, vahttevana joko "J^ta palun ^
linterpeiden P^^^e a n d a n^
tMkka ulkomaisten apulantojen osto
satumaisilia Hihnoilla. - ja
: YUäkerrotuista selviää.
panin ulkomaakaupan tulevaan
toiveet ovat tätä J't
synlöt. Emien täte .tuhoa
män ' luonnonrikkauksis^^^ ,
maa vain teHdastuotteitten^v.e
avuUa ulkomaata, loottoaj»,
kanppatä^ensa suhteellisessa
painossa pidetyksi.
Yokosukan J^^^TlOOr
j a sotaaatema: on tuhontunot
000 tonniärpalooljya o n ^ ^
Tämän katastrofin 7°^'^^ on
heuttamien vahinkojen ^ ^ e e t t i
.v~a.il*trfo..s»„ail<a.iiscnnnnss jjoonnkkaa arojnu?
ptäitäänä. ' taiVrkaorimh uudella vHtoute^^^^
lisuuslaitosten lukumäärä , nousee tään-' ^'*v'""""l:jTlftäi oDot
Tokiossa 518 j a sen ympäristössä että. Tokosukassa