Canadan uutiset, April 28, 1921

              •••fr
välitämme •1 j-
-ski, joka toimi Seynin aikoina
seusuiiripiiällikköuä. Viipurissa,
a niäiirättiiii Rannikkotyldstö-rykmentti
2 :seeu, siitä huolimat-a,
että mainitun rykmentin up­seeristo
jyrkästi vastusti hUneri
ottaittistaan Suomen armeijaan. >
Kr Smk. Dolla­rista
Täydel läTaku u 1 la Var m i mmi n ja N opei ram i n
44:00
Hedman, Hornborg & Co.
(Vanhin Suomalaineti Pankkilvike Ai^rikassa)
5 State Street New York, N. Y.
Pilettejä Suomeen
Ostaessanne pilettejä. Suomeen muistakaa että olemme :val-
-tuvnetut'' pilettiasjamiehet k linjoille sekä EN^QlLANNIN
että SKANDL\xWIAX kautta. -
, Finland Steamship Co. Agency
(Ainoa Suomalainen Pilcttiliike New Yorkissa) •
5 State Street, . , New York, N. Y.
Englannin parlamexitti ja Suo­men
asiat.
Laivastonkomentaja Kenwortliy
on Sosialidemokratian tietämän
niiikaau esittänyt Englannin pää-min
i s t e r in v a st a 11 a va ks i vä 1 i k y-syinyksen
sen johdosta, että Suo­men
eduskunta on myöntän. mää­rärahan
korvauksen maksamisek­si
Si^vsalle avusta, jonka Saksa
antoi Suomelle punakapinan ku­kistamiseksi.
Oli tunnettu asia, että . ulahta­van
Englannin parlamentissa voi­daan
tehdä kysymyksiä koko
maapallon asioista, mutta tiima
asia. ylienee sentäjin Suomen ja
Saksan keskiniiineu, lan.suu Uusi
Suomi.
Uusi kultakaivosyhtiö.
Tilanomistaja N. Toivonen Hel­singin
pitäjästä, insinööri Jaak^
ko Yrjö-Koskinen Lopelta ja
kauppias M. Rönkä Helsingistä
ovat anoneet vahvistusta perus­tamansa
Ivalon Kaivos Oy :n yhr
tiöjärjestykselle. Yihtiön koti­paikkana
011 Helsinki- ja- tarkoi­tuksena
harjoittaa kullan huuh­dontaa
sekä kullan ja muiden
mineraalien kaivantaa ja jalosta­mista.
Osakepääoma on 1,600,-
000 mk. jaettuna 1,000 mkn osak^
keisiin, mutta voidaan kor.oittaa
5 milj. inkaan. ^, "
OY POHJOISMAIDEN YHDYSPANKKI
(ATB Nordiska Föreningsbanken)
; Omal varat Smk. 260,000,000:—.
Säliköosoite: Unitas.
Syntyneenä Suomen Yhdys-Pankiu ja Pohjoismaiden Osakepan-x.
kin Kauppaa ja Teollisuutta varten yhtecnsulaulumisc tämä
••pankki Yhdyspankin ja Pohjoismaiden Osakepankin liikettä kaikilla
^niillä paikkal^unnilla, joilla nämä ovat aikaisemmin toimineet.
Paitsi pääkonttoria HELSINGISSÄ on pankilla siten seuraavilla
•paikkakunnilla HAARAKONTTORIT:
r Forssa
Hamina
Hanko
Heinola
Hämeenlinna
Imatra '
Joensuu
JyTäskyiä
Kajaani I ,
Kannus
Karja '
Kemi
Kiuruveal
Kokkola
Kotka
1 Kouvola :
KriBtiinankaupunki
0-Y POHJOIfiMAIDBN YHDYSPANKKI, jolla aloltacssaau toi­mintansa
on talletustilillä, karttuvalla talletustilillä ja juoksevalla
tilillä yleisön varolja yhteensä
yli yhden mii jaardin Suomen markan,
vasiaanottafl rahojajkorkoa kasvavina kaikille mainituille tileille ja
toimittaa tehtä^^ä sekä välittää suorituksia kaikkialla ^Suomessa.
Toimia voi (:)-Y- PohjoismaidenYlidyspankille.antaa kirjeellisesti.
0-Y Polijoismaiden Yhdyspankille välittävät,rahalähctyksiä m.
m.: Irvin g N at iona 1 Bani, Ne w Yor k issa, W o oi wor t h' Buildinjj; He d
man, Hornborg & Go., N^w Yorkissa, 5 State St.; herrat Nielsen &
Lundbeck, New Y^orkissa,;2-l State St., sekä American Express Com­pany
NCAV Yorkissa, 65 Broadway ja sen kaikki haarak. ja asiamiehet.
Käkisalmi Rovaniemi
Kuopio Savonlinna B ,
Lahti Seinäjoki Lappeenranta Sortavala: i .
Lauttakylä Suolahti
Ltefika (Pielisjärvi) Taramisaarl
Loviica Tampere | 1 lUfl
Maarianhamina Tornio
Mikkeli Turku
Oravainen r Uusikaarlepyy
Oulu Uusikaupunki
Pieksämäki Vaa?a
Pietarsaari Varkaus
Pori Viipuri
Porvoo Viitasaari
RRaauamhea VVöäyrtrsi ilä ! J . ..
Bolshevikien rauha.
Maanantaina—^ toisena pääsi-ii
ispii i vänä — ryhtyi vät neuvos-tosotilaat;
klo 4—5 aikaan iltapiii-vällii
ilman muuta ampumaan e-rästä
kaksoisvartiota liajajoeil
varrella aivan Suomenlahden
i-annalla. ; Tiiliöiu sai vahdissa
p 11 u t s o t i I a s V i 1 h o H a kk a ra i n en
K ä k is a 1 m o u 1 ä ä n ii i ry k ni on ti n ')
komppaniasta . kiviiärinkunlasia
liMfiviiM rintaansa ja hoidetaan
häntä ny t san ot un i-y k in o n t in sa i-i'a
ala ssa Kel 1 o m ä^^U ii. 1 h i s i e n v a h -
t i en pa i k alle mennessä ampuivat
venäläiset jälleen muutamia lau­kauksia
vahteja kohden kuiten­kaan
osaamatta. Suomalaisien
puolelta ei vastattu ammuntaan.
^:^uomen siirtolaisuus V. 1920.
, Ennakkotietojen mukaan oli
Suomesta lähtevien siirtailaisten
luku V. 1920 kaikkiaan 5;954.
Yerrattuna lähinnä edellisiin
vuosiin lisäytyi siirtolaisuus mo-iiinvertaiseksi,
mutta veri attuifa
ennen inaailmansotaa vallinnei­siin
aikoihin siirtolaisuus edel­leenkin
oli pieni. Siirtolaisten'
luku Oli n i m i t t ä i n «euraava :
I V. 1911
1912
19i:J
1914
191.J
9,872
10,724
20,057
G,474
4,041
V, 191G
19lt
11918
1919
^ 1920
5,325
2,77;J
1,900'
1,085
5;954
UOMEN
UUTISIA
Vuoden 1921 valtiopäivät.
'Eduskunnan ensimäisessä t ä y s ir
istunnossamaaliskuun 31 p -nä
])uheniieJieksi -valittiin sosialisti
Väinö: Vuol joki oman puolueensa
ja ruotsalaisten äänillä. Eiisiniäi-seksi
varapuhemieheksi tuli kou-liineu\'
OS Oskarl ;^Ianlei-e, edis-
1 vsiiiielinen. ja toiseksi tohtori
I-.äävo -Virkkunen, -kokbomuspuo-luelaincn.
•/.Puhemiehen ja varapuhemies­ten.-
annettua juhlallisen; vakuu-ti\|
fsensa, lausui puhemieheksi va-litt-
u Vuolijoki:
iliiiä; "kiitän teitä siitä luotta­muksesta,
jonka olette minulle o-soittanu
valitessanrjeminut edus­kunnan
puliei^iehen vaikeaan ja
vastuiinalaiseen tehtävään. Roh­kenen
tämän toimen ottaa vast.
ai],ioastaan ..siinä vakaum.uk'sessa.
että suopeasti suhtaudutte niihin
puutteellisuuksiin,, joita hyvästä
1 alidosl a h u oli matta epä il e mä t ta
tulee toimessani"tapahtumaan. •. .
.•Edu>kunnan juhlalliset avajai­set-
toimitettiin huhtikuun 1 päi-viJTiä.
rovaisuutta yti .tasapuolisuutta,
koska : n i a a n viljavarastot tällä
hefkellä ovat ei'ittäin pienet.
ii
'Elintärpeitten säännöstelu
lopetettu.
JVaui)pa- ja teollisuusministeriö
Oli ";lähettänyt kaikille kunnauval-tu4|
stoille ja elintarvelautakun-nillc
kiertokirjeen, jossa elintar-peStteii
säännöst. ilmoitetaan. lo-patetun
huliti^uun 1 p :stä lähtien
elintarpeitten kauppaan ja kulje-'
luilleen ja niitten j(ikeluun uäh-do^
j. Elintarvelautatuntaiii var-oir^
a^iiieu toiininta lcat:iotaan lop-puite&
k^i 'ija.'Ee .ovat oikeutetut
vapaasti* 1 uovuttamaan -jäJelläöle-'
vat varastonsa, liulutitkseen. ICui-tenkinkehojetaag
tavarain sijoit-tamises|
a hupnSpc^4ÄWkatt k^-
Huomiota herättänyt riko.«juttu
päättynyt.
Ka jaa n i n vSiss i |) a ta 1 j o o n au sota -
oikeus vapautti Tamperitellä vii­me
marraskuun 19 p Miä' maanvil­jelijä,
vanginvartija y. m. Hjal­mar
Saaren J ämsästä kaikesta e-des
vastuusta : häntä: vastaan a je-tuissa
murha-; ja murhayritys-ju­tuissa,
velvoi\taen hänet vain suo
rittamaan noin 10,000 markan
korvauksen. Päätös alistettiin
y] iso ta o i ke ude n tarkistetta va ksi;
Nyttemmin on ylisotaoikeu> an­tanut
päätöksensä, jossa katso­taan
selvitetyksi, ' että Saari oli
toukokuulla 1918 Kokkolan kau­pungin
lähistöllä yllyttänyt mur­haamaan
sanotun kaupungin van-k
ile ir il t ii Jii msä ii n k n 1 je t e11 a va k -
si sa a man sa.va n gi t, .ma a la ri An g.
Laineen ja opettaja Kaarlo Iso­mäen,
joista edellinen surmattiin^
Suomen ulkomainen kauppa.
Tullihallituksen tilastokont to­rin
antamien tietojen, nuikaan
nousi ulkomainen tuonti vuoden
k a 11 te n a e nsim ä ise n ä kuu k ai 11 en a:
yhteensä 405,7 miljoonaan mark­kaan
ja vienti 159,0 miij, mark­kaan.
Berlinin venäläisten mietteitä.^
Berlinissä ilmestyvä venäläinen
lehti: 'Golos Kassij' valittaa, että
bolshevikit lahjoittavat valtansa
pönkittämiseksi pois rahoja ja
maita.
. Kuten ennenkin,; <)n Vaasan
lääni myös vuonna 1920 ollut
siirtolal.suudenvar.sinaineu jiesä-paikka.
Sieltä oli kotoisin 2.425
henkeä eli 43 pi-os. siirtolaisista.
Lähiniiä seuraavista Turun—-Po­rin
(729"), Viii)urin (534), Oulun
(499) ja Hämeen (4G7) läänit.
Siirtolaisuus on edelleen ollut
epänormaalia . in. ni. sikäli, että
siirtolaisista 3,078: oli naisia ja
vain 2,51G m i e h i ä , knn, kuten
tunnettua, ,säännöl!.i,si.uä aikoina
miehet "siirtolaisten keskuiulessa
ovat melkoisesti naisia . lukui­sammat.
Uuteen maailmaan.
" Vi."
Tämän mantereen suomalaisten
aateliskirja.
Merkkiteos valmistumassa.
Suo mesta; tule e • tieto, e 11 ä i ij ä i J^-^
teri Akseli' Rauanheiinö on > saa-kuten
nyt taas Puolalle, 'uit valmiiksi teoksen, joka aset-
Vi r o 11 e. ja L a t v i ai 1 e an n e t ti i n k u 1 -
taa, Suomelle Petsamo, joka on
kuulunut. Venäjälle muka Iivana
Ka litan a joi Ita a st i. Lehden m i e-lestä
on lopulta kuitenkin "jokai­sen
A^enäjästä eronneen maan
hallituksen pakko, vaikkapa vas­ten
tahtoaan, yhdistämään taas
entisen Venyjän.
Suomen konsuliedustus ulko­mailla.
Suomen varakonsuliksi on nimi­tetty
Halmstadtiiii johtaja Axc\
Emanuel Nilsson. Kallunborgiiii
kauppias Christian Ammantorp-
Bech, Londonderryyn liikemies
l?aymond Augustine Burke, Bos-toniin
Massachusettsissa lakimies
John Alfred Anderson ja Aslita-bula
Hai-boriin Ohiossa kauppias
Ciinrles Jjhan Potti.
Harvinainen maakaasumyrkytys.
• Äskettäin sattui Skurussa har-vinain,
kaasumyrkytys, joka vaa­ti
ilimishengen. O.suusliike: Hank­kija
oli ottanut valmistaakseen
pum])pnkaivon Grantorppaan,
Skui-ussa, ja lähettänyt koneistoa
pa ikoilleen asettamaan monttööri
jälkimäisen päästessä pakene- Mustosen Helsingistä. Kun Mus-maan.
Tämän vuok.>>i on ylisota-oikeu.
s tuo m i nn ut Sa ar en Ija in ee n
murhasta elinkaudeksi Ja Iso­mäen
murhayrityksestä 10 vuo­deksi,
kuritushuoneeseen, cli yh-t
e ensi j) i d e tt ä vä k s i el inka ud e n
kuritushuoneessa ja .menettämään
kansa laisin o tta niirkse n sa; a i n ä i~
s e ks i. Li s ä ksi t u om it t ii n \ a s t a a j ä
m a ks am a a n oi k e u s k u l u i n a j a k o r -
vauksina yhteensä noin 20,000
markkaa.
I Joukkoeroamisia Suomen
armeijasta.
Karj. Aamuleiliden tietämän-mukaan
aikoo suuri joukko ran-^
nikkotykl'störykmentti 2 :sen up­seereita
erota Suomen armeijas­ta.
Sanottu lehti arvelee, että o-;
roami^et ovat asetettavat yhtey-teeii-
erinäisten niniityfiten kanssa
.TdjÄcaikoiija. .Joku ajka • sit-t
e i .,|)ifi^i4tU^i.iSu^me_p'ax^^^^
Ijfjtteloiiain .yenäjäu' iameijaa"
:e:vej
lonen meni kaivoon työskentele­mään,
eihän ehtinyt siellä olla
kuin vähän aikaa, kun maasta
nousevien, kaasujen vaikutukses­ta
heitti henkensä. Kun sitten
Mu.^tosen nostamiseksi täytyi e-rääii
toisen miehen mennä kai­voon
sitomaan käysi Mustoseen
kiinni, oli maakaasun vaikutus-niin
voimakas, että hänkin me­netti
tajuntansa ja nostettiin tie­dottomassa
tilassa ylös yhdessä
Mustosen kanssa. Niinikään sai-vat
kaivon reunalla nostotoimissa
työskennelleet pari muuta miestä
niin voimakkaita kaasuvaikutuk-sia,
että kaatuivat pitkälleen maa­lian
saatuaan tajuttomana olevat
miehet kaivosta ylös.
Paikalle &aapuUnt lää^kiiri koot
ti .virvottaa Mustosta henkUn di-n^
kuitenkaan - onii^tuittatta:
KUol^nian syyksi selitti lääkäri
i^a5U,ÄausSjeetrharvi^isei^ myx-taa
suomalaiset Amerikassa tä­män
maau kaikkein vanhimpien
\ i 1 j e ly sra i vaa ji e ii - j a h e i dä n s u -
kujensa rinnalle. Suomala ise t o-vat
olleet tien avaajia ja uranuur
tajia itse YYilliam Pennille„ ja o-vat
kyntäneet ja kylväneet Phi­ladelphian
seutuja ennen kuin
t u OS t iT in i 1 j o o n a; lv a u p u n g i s t a o 1 i
vielä alkuakaan.
Onhan vanhastaa]i tunneftua
ja siitä mainitaan amerikalaisissa
historioissakin, että ruotsalaiset
tulivat 1600-luvulla Dclavarejoel-le
ja perustivat Linden Huolsin
siirtokunnan, jonka kuitenkin
pian, hollantilaiset ja sen jälkeen
englantilaiset valloittivat.
Millainen oli suomala isten- o-suus
tässä siirtokunnassa, - se on
näihin saakka ollut sangen hämä-lä'.
Maisteri Rauanheimon tutki­mus
osoittaa, että suomalaiset o-livat
tuon siirtokunnan pääai­neksena.
He olivat siirtokunnan
varsinaisina uutisasukkaina.
Ruotsalaiset sen sijaan enimmäk­seen;
olivat linuoitusvä.kenä ja
hailitushommissa. Ruo^tsalaiset
maanviljelijät, sen verran kuin
heitä oli, asettuivat Ghristinalin-noituksen,
nykyisen AVilmington'
kaupungiu luo Delavaren valtios­sa.
Suomalaiset sen sijaan meni­vät
suuren joen vartta ylöspäin
ja . perustivat kukoistavia siirto­kuntia.
Suomalaiset; ovat Pennsylvanian
^ valtion ensimäiset uutis-asukkaat.
Nykyiseen Pennsylvanian val­tioon
• prustettiin ^ ensimäinen
maanviijelyssiirtota is^amanjoel-td
DolaVaren vartta ^ ylöspäin.
Sen nimi oli Finland ja sen pe­rustajat
elivät suomalaiset. Siel­lä
he eln.ät sovinnossa intiaanien
kanssa ja intiaanipa allikko Naa-^
mauin lähimpinä naapureina.
Suömaläi^sen Olli Räsäsen mylly
Näaöiaöjöen koskescia jauhatti
fiiirtölaifeteii viljat.
•tiiältä jatkui suoiojaTaisteu siir-tolaisutts
kauemmas ylämaahan
p^in ja seuraava siirtokunta sai^
jö^^Oftl^.Jl^aiUiin Jiimeai
Tähän ei vielä loppunut snoma-laistc^
n asutus. Ylämaan takana•
oli alue, jota suomalaiset kutsui­vat
Takamaaksi, Siirtolaisuus
jatkui sinne ja vanhoissa kartois­sa,
kutsutaan sitä seutua tuolla
suomalaisella nimityksellä. • '
Suomalaiset ovat Philadelphian
kaupungpin maa-alueen vanhim­pia
omistajia ja viljelijöitä.
Suoiualaisten Takamaahan lu­ettiin
kuuluvaksi myös alue
Sehuylikil- ja . Delavarcjokieii
yhtymäpaikdilla,missä nyt. on
Ph il a cl el j/li ia n mi I j o on ak a u pun k i.
Kaikkein vanhimmalla hollanti­laisella
Roggeveniii kartalla x)n
tuon alueen kohdalla merkitty
vain yksi nimi " S a u n o T ä t ä
nimitystä ovat hi.storioitsiat koet
taneet selittää, mutta eivät ole
.siihen valaistusta intiaanikieles-täkään
saaneet. Suomalaisel 1 e
tämä on selvä, sillä suamalaisteii
Sauna oli vanhin valkoisten a;
sunto nykyisen ::Fhiladelpliiaii
paikalla.
Vielä Williiim Pennin aikuiset
kartat osoittavat iketä niillä seu­duilla
asui ennen' kaupungin pe­rustamista,
^seimmat farnrit
0 1 i V a t s u o 1 n a la is t en, suuri m m at
Pietari Kokkisen. ja Pietari Kam­mon
sekä heidän jälkeläistensä.
Yksi a i noa suuremi)i nm at ila k uu
1 ui ruot sai a isperä i sei 1 e ^su vul 1 e^
Svensonille, Sven: Skuten jälke­läisille.
Historia kertoo, että \ViIliani
l*enn tultuaan sille i)aikal]e, niis­sä
ny t Phil a del ph iji n ka u j)u n k i
on, k 111 u i. in t id a n i t y m pä r isiöl t ä
kokoon ja jnti heidän kanssaan
neuvottelun .missä solmittiin py-svväineu
rauha ja. v>>tävvvden
liitto. Tämä luerkillinen kokous
t apa h t ni suuren.: ja la va n va i* jossa
ja tä'mä niaiitava- ])uu -'Treaty
E l m o n ollut pyhän. puun a.se-massa.
Se puu oli ja siis luo kb-koiis
pidettiin Pietari . Jvokkisen
pojan Lassi Kokkisen ((;0c'kin)
maalla. Vanhat maanmit tanska rv
tat ja rekordit sen todistavat..
: Maisteri Rauanheimon teos :
käsittelee tätä. vanhinta asutusta
ja uutisr«i i va usta I^eni isy 1 \-cin j a.s-sa,
V Teos tulee laajaksi, nin 400
sivua käsittäväksi, , rAluksi siinä
kuvataan stiomalaisten sorrettua
elämää Vei-mlannissa, Ruotsissa,
inistä he osaksi pakoitettuina,.
muu 11 i \- a t A m e r i k a a n,. Sii n li 11 äy-t
e 11 ään, e 11 ä i lä m ä uut is'a sukk a at
eivät olleet.: •rikokscnteki joitä.
Syy, miksi Ituotsin hallitus heitä
vainosi, oli se, että he raivasivat
metsiä liian voimaperäisesti,
kaatoivat liian suuria kuskimui-ta.
Teok^en pääosa käsittelee suo­malaisten
elämää Amer ikti,ssa.:
Teoksen päähenkilöinä oval suur
ten amerikalaisten sukujen kan­taisät:
i\Iartti Marttinen (jonka
y k s i j ä 1 k elä in en, . Join i i\ 1. o r t on
ratkaisi päätöksen : Anicrikan It-senäisyysjullst
uksessa.
MAKSAMME DOLLARISTA
Lähetyskustannukset, lähetettävän summan suuruuteen katso­matta,
25 senttiii. postiteitse, $3.50. sähköteitse. '
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r. 1.
ainoa lasiamieliemme, vastaa kauttamme lähetetyistä rahoista»-
HELANDER & NEKTON
"-^^ PRIVATE BANKERS,
Woolworth Bldg, Room 1104. 233 Broadway, Nev^ York City.
iti
..-.-.tv,'
AMulikka^(jonka .juuistuna; ovat
vielä .pieni • kaupunki .Mulliea-
Hili, joki Mulliea-river ja pitiija
Mulliea to-^vnsliip ' N>w Jerseyu
valtionsa), .Matti Tos.sa vainen
(uutisasutta ja .Braudyvincllä)j
Olli Räsänen; (.\'aamaii kosken
myi 1 ä r i). j a P i e t a r i Ko k k i n e n s e -
kä Pietari Rambo (Philadelphiaii
seudun vanhimmat viljelijät).
Mä id e n k o 111 ai o t, he i d iin i 1 o n sa j a
surunsa, heidän kokemuksensa ja
seikkailunsa siirtokunnassa ja in-r
tiaauien parissa kuvataan histO;
riallisen tarkasti.
Teo.s on sangen jännittävä ja
lukee sen suurella nautinnolla a-lusta
loppuun.
On luonnollista, että tämä teo^
ostetaan jokaiseen Amerikan suo-j
malaiseen kotiiu; Suomessakin
on se jo ennakolta herättän}'t
huomiota, joten sen menekki tu­lee
olemaan taattu.
Tämän teoksen levittäminen
täällä Amerikassa pitäisi olla jo­kaisen
yksityisen velvollisuutena
jo sinänsä, mutta erittäuTkin kan
sallisten seuraiminejä yhdistys-temme
pitäisi se ottaa omaksi a-siakseen.
Onhan tämän, teoksen
merkitys kansallisesti niin suuri-arvouen
meille Amerikan suoma­laisille.
- ^
Kirj a a s aa da a n - tilat a Canada n
Uutisten -konttorista ja lähete­tään
.se tilaajilir- iiiinpian kuin
kirjat Guo-jicsta ehtivät saapua.
Tullimaksujen "vniok£i on kirjan
hinta Ganadassa $1.75. Lähettä­kää;
tilauksenne ; hyvissä
voidaksenne olla varma
'saaunista»
a.iojn
kirjan
Kurssi
nyt
Smk.
Dollarista
NIELSEN & LUNDBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen
24 State St., Pankkiliike Amerikassa. New York
HAARAKONTTORIT: 176 North Deaborn St., Chicago, IIL
115 Cherry St. Seattle, Wash.
Victoria Ave.
^ja
May Strei.et
. Fort Winiam,
KANSAN
HU "v ITTELUHUONE
Kohtuulliset hinnat.
j\Ic' jukii aika miclihy-väliä
tervebdimuie ter­vetulleiksi
kaksoiskau-pini^^^-
iii .suomalaiset.
E. C. BROWN
HUUTOKAUPPIAS.
Tavaroita, ostetaan käteisellä
ja' myydään, komissionilla.
Ilyvä varasto kaikellaisia käy-tellyjä
tavaroita.
Puhelin S. 2841.
41G .May St„ h\'.rt "\Viiliam.
CpAS. G. JENKENS
HAUTAUSTOIMISTO ja
PALSAMEERAAJA
711 Victoria Ave. Puh. S. 62
Fort William. "
Liikkeemme tunnuslause
' T . U . V E L U S . "
SuomalaineB
Sekatavarakauppa
Thomas Franssi.
Copper Cliff, Ont,
Puhelin 32 L. Box L.
Licence No. 8-10870.
Kaikellaisia
KAHVILEIPIÄ JA
ä PIIRAKOITA
on meillä joka päivä aina saa­tavana.
Kaikki puhtaasti val­mistettuja.
Käyttäkää
Richardsonein Leipää.
Postitilaukset linjoille täy-teiään
pi,än ja huolellisesti.
Richardsonin Leipuriluke
224 Bay st., Piih. N. 257.
F. J. W I L S ON
Rohdos- ja Paperikauppa.
Ctopper Cllff & Crelghton Sf Jne,
Ontario.
Me valmistamme lääk keiti.
myös lääkärien reseptien
mukaan.
ottaa jälleen vastaan .sairaita
ja tekee ^leikkauksia ,^
ISHPEMINGIN SUOMALAl-
SESSA SAIRAALASSA.
•/Suomen Tasavallan
Perustuslaki ja Halli­tusmuoto**
POSTIVAPAASTI 25c.
rutuslukaa synnyinma-am.
-he nykyiseen kansanvaltai­seen
hallitusmuotoon!
John Mounstephen
Sekatavaraliike
käsittelee Rautatavasaa, Ruoka­tavaraa,
Jauhoja J a eläinten
VHjaa, y. m.
Perus-tettu 1905.
EAXABfiKA TAUS, ONICARIO
CANADAN JUUTISET,
Port Aijfchur, (Ä^tatrio.
m YTA
naapnrillcsi Canadan
Uutiset ja kehoita
häntä {^e tilaamaan.
Suomesta aaapunulta, koti-tÄaista
romaaDikipjallisuutta öa
saatavana'tVL konttorista *^ftk!