Canadan uutiset, January 20, 1921

              i i
pH?'
m
mi
mm liil •»k
CANADIAN trunSET, PORT ABTBPCJE, ONT.,,CANABA\ -Torstaina Tammik". 20; 1921! oNUMEBO-V:
HA»
CANADAN UUTISET
suomalainen sanomalelitl Ganada8sa>
ilmestyy jokaisena Torstaina^
Kustantaja
The Canada Nevvs Publlsnlng Co,
ErickJ; Korte, Liikkeenlioital».
TILAUSHINNAN:
Canadaan: $8.00 koko vuodella^
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 : kuu­kaudelta
ja 40. senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran • ju-iaistuna.
l^itempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttolliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naimar
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. •Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00,
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.-
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoiituksety. m. 30
senttiä tuumalta. '
Uutisten joukkoon aijotuista llmoir
tuksista peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin. ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1;00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: v:
CANADAN UUTISET,
Port Arthurl Ont., Canada.
1 Canadan Uutisista lainattaessa on
ahde ma-inittava.
Osoitemuutoksest|i tulee ilmoittaa
tehden konttoriin sekä vanl\a että uusi
osoite. -., '
.CANADAN UUTISET
\:; (The Canada Nevvs)
Th4 Finnish Newspaper in Canada.
* Puhlished every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Kor^e, Manager.
Daily News BIdg., Port Arthur, Ont.
Siirtolaisuuden säännöstely
Yhdysvalloissa.
Ehdotus, etta siirtolaisuutta A-nierikaan
rajoitctaau ja osittaiii
yc lakkautetaaukin yhden vuoden
'ajaksi sen' voiinaaiiastumisesta
lukieu, on luonnollisesti herättä­nyt
suurta huomiota ^ kaikkialla
maassa. Kiui useimmat henkilöt
eivät kyseessä olevasta ja äsket­täin
Yhdysvaltain senaatissai poli-diln.
sta toinicnpitecstä ole iyksi-tyiskolitiiisemmin
selvillä, luoui^
me siihen tässä katsauksen.
On ensinnäkin huomattava, että
ehdotuksella ei vielif ole lain'' voi­maa.
Se on ensiksi käsileltävä
senaatissa ja presidentin hyväk­syttävä,
ja vasta -kuusikymmentä
päivää hyväksymisen -jälkeen se
astuu, voimaan. Lakiclniotuksen
toisessa kolidassn määrätään tnr-
Jv()in, kuteii jo ylempänä, .mainit­simme,
että b*0/päivän kuhittua
]a i l IV Jiy\-älvsyraisestil ei . niitään
si i I- toi a i su ut ta :• t u 1 e . o 1 e maa n v
"myönnettäviä poikkeuksia lii-^jakia k
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read m every Finnish
homr In the Dominion. It is the only
direct advertlsing medium for those
manufac^urers and merchäuts who
wlsh to create knd: build a profitable
andperraanent Fernand for their prod-ucts
and merchandise by the largeand
e\ercrowing Finnish population resid-ing
Id Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results;
Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
_ Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday: neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canada ?3.00
per year, United States and other
countries $3.75:per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET. I
The help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the DoJrinion of Canada: To
observe its Iaws and-Insplre others to
respect; and obey them: To strlve
unceaslngjy to quicken the public's
sense of Civic duty: In ali wäys to aid
in making thIs country Qreater and
better than ve found it.
.kuunottamatta.r l'oikk(mksista
mainittakoon seuraavat:
1. "Poikkenksellise.s.sa asemas­sa
tähän siirtolaiskieltoon nähden
ovat. .ne ei-kansalaiset (aliens).
jotka nyt laiimuikaisesti oleskele­vat
Yhdyhvalloi.ssa.'.'
Jokaisella ei-kansalaisella, joka.
nyJvyään asun Amerikassa, on siis
lain voiiimanasrumisen jälkeen oi­keus,,
maasta poistuttuaan; palat a
sinne takaisin. JSuomen alamaisil­la,
jotka tällä hetkellä asuvat Yh­dysvalloissa
ja joilla on ollut lain-jnuiN-
ainen 1 upa. sinne siirtymiseen,
voivat halutessaan tehdä; matkan
kotimaahansa tarvitsematta ipelä-
. tä• maihinnousuvaikeuksia . {lalnu-matkalla,
tietenkin sillä edelly­tyksellä,
etä he täyttävät ne' vaa­timukset,
mitä nykyisin voinnissa
olevat siirtolaislait asettavat.
2. 'T oin e n p o i kk e u s. j o 11 a • lo n e-rikoincn
. mei^kitys .suomalaissyn-tyihilie
alamaisille, sisältyy py­kälään..!
• joka ^:sallil kaikkien.A-mei'ikan
alamaisten, sekä. synty^
pei'äisten että kansalaistumalla
s i k s i t u 11 e it te n, t n o 11 aa "Yhdy s v ai -
töihin vanhen;pansa. näitten van-liemmar,-
• .iiannattonnit..pojat ja
veljet, jotka eivät ole täyttäneet
21 vuotta, lyttärct ja sisaret,
jotka ovat naimattomat tai leskiä,
isättömät pojan- ja tyltä)'enpojat.
jotka eivät ole täyttäneet IG
rin (osa tulijoista" oli japanilaisia
!typmiehiä. JSitäpaitsi ei mainittui-
'Jiin numeroihin sisälly ne,; jotka
oyat tulleet Yhdysvaltain alueelle
luvattomasti Meksikou rajan yli.
[Kongressik o m i teal 1 a- o n t i ed os-saan
tapauksia, jotka osoittavat
tuiiansieu japanilaisten viime
vuosina tulleen AnTerikaan luvat­tomasi
i ^leksikosta, »lapanilaiset
h oy i*y 1 ai vat y Hiipi tilv ä t sä ä nnöl
Iistä liikenneltä Japanin ja Salina
Ciiuzin, Meksikon länsirannikolla
sijaitsevan sataman välillä. Näh-tävästikin
japanilaisten on hyvin
holppo saada passit kotimaastaan
r e ks i k' o on ma tk us t amis t a v ar ten;
Kerran Meksikon mantereelle
päästyään työläiset leviävät suu­riin
japanilaisiin siirtoloihin Si-nailao'()
n. ja Sorioraan. Yiimeinai-iiittu
maakunta on Yhdysvaltani
rajalla. ,!<'-• sen yli pääseminen on;
heli)]n'a.
f-lnpanilaisia varten ei lYiidys-
Ualloi.la (»le samanlaista ehkäisy-uin
ki'inalaisiin nähden,
vsi japanilaiselta 'ei: vaä^
hc n k il öll isyy st odis-
Galifornian napaiuiaisvastaiöoii
m iel ia 1 a e i k u i t e iik a a n k olid i s tu
kaupungissa asustaviin itämaalai-siin,
vaikka maanviljclysseudut
s a a V a t h e is t il lyö vo i m a n s a. Japa­nilaiset
työläiset lähtevät en^sin
kaupungeista jollekin: .maamie-jiensä
omistamalle, farmille, missä
he työskentelevät niin kauan, et-tii.
saavat hiukan varoja silästöön
vuokratakscen oman larmiu. Los
AngcJesni lähimmän ympäristön
vihanneskauppa on kokonaan
joutumassa japanilaisten haltuun, astaan puhtaasti taloudellisista
.Nyttemmin jo iie ,niääräävä tiiiiy- j syistä,"
dcllisesti öalaatiiii (lettuee)-v-;l^au- '
sulaiitda Aniel-ikaii -kiitrsaäa'
on^ turha. '"Mieluiiinmih. ^voidaan'
kysyä -—Miahiammeko me sulat­taa
heidät?' — ^linä ajattelen,
että se on mahdotonta, tai, .minun
'inielestäniy hc eiviit sitä itse ha­lua.
aMinä arvelen, että japani-;
laiset olisi - pidettävä poissa; maas­tamme.
— Ilieidiini-i olisi sallitta\
'va oslaa maata, eikä heitä olisi
milloinkaan päästettävä k-ausalai-siksi.
Ei sentähden, että heitä
.vihaisimme tai pelkäisimnie aino-
^^c•ln
di
— E-tsi hyviä puolia toisista ih­misistä,
vikoja itsestäsi.
— Janoinen sielu ottaa vähim-mänkin
. rakkauden osoituksen
Jemmeksi. •
- - >hiemmän hcnliistä ja vähem­män
aineellista toimintaa me tar­vitsemme.
— Ei mitään oJe v''4itu alkaa i l ­man
mielikuvituksen suurta voi­maa.
mitään
iusta. jVajan ylii päästyään hän
voi imviiii minne haluaa kenen­kään
voimaha häntä rangaista/
Vuoden ]l'06 jälkeen, jolloin
kon^ressikomitca muodostettiin,
(ui! Y hdysvaltain :mantereen jajia-riihiineii
asujamisto^ lisiiäntynyt
lUnUUO ja Californian 72,.000. Suu­rin
osa niistä on työläisiä". Gcnt-le-
van'., Agreement-sopimus on
OS o il ta u t u n u t • t e h o 11 o ma ksi t ar-;
•jvojji. ,määriteltyä. tarkoitu.staan
t t f u 11 a m a a n. jji k e m mi ukin e p ii -
inielni.sain muukalaisten maahan­tuloa
edistämään.
K e ö k u s 1 e 11 e s s a a n k \- s y m >' k s e s t ä
.] .OS Angelesissa olevan Ja panin
;'ääkonsulin, Oyanum kanssa, i l ­moitti
tämä Mr. A^anderbiitille, et­tä
.ainoastaan sata hänen maa-miestään
oli tuljut. salateitä. .Mek­sikosta
Gentleman's'. Agreementiii
voiuiaanastumisen .jälkeen. • ka­malla
kertoi konsuli Oyama: sen
hämmästyttävän tiedon, että Ca-liiornian
" kieltäytyessä vastaan­ottamasta
japanilaisia, toivotta-
\-at idän valtiot heidät, tervetul­leiksi.
Idästäpäin oli japanilai­sia
lariuareita aina kehoitettu-inciiPiii.-
iäu sinne ''pitämään maa;^
la. vihreänä;'' Professori^ . Inui
[uiolestaaii lausui, että japanilai-
.s;(' 1 (^ ixn I.' li ai u a. n 1 ei 1 nä.; i tää 11 m uu-i-
va us(t,: e)tntal, a pjas eit,s , ajt•ot .t,ok1i an aot/v.an a, inspaiu•m oalits eot- ,'^ i^." !' .,' • '''•'.n i , siiu, i.-.i..s.s .a . joukoissa, -xi r,k -
— Mikään sellainen ei o|e pa­haa,
joka ei haittaa teitä eli joita­kin
muita. (
— Tekemällä työn, joka tuli
tehdä, ett e koska au joudu kärsi-mään
harmia.
— Ylpeys syö aamiaista ylelli­syyden,
päivällistä köyhyyden ja
illallista häpeän seurassa.
Kolme henkilöä voi säilyttää
yhteisen salaisuuden—sitten kun
kaksi on kuollut.
—-Se, joka on iloiil en jotakin
toivoekaan, voi oUa kärsivällinen
koettelemuksissa.
ihia tai juskiä."
.. : -j. . Edelleen...määrätään : \" Ei-^
k a nsalaincn, j oka asuu maässa ja.
1)11. jättänyt, anomuksen .kaiisalai-i-
ok.si pääsemi.seen (ottanut cnsi-mäiset
papeii t). voiimy öskin tu o t^
taa Amerikaan vaimonsa tai mie-luMisä,
naimuttoniat poikansa alie
21 vuotta ja, tyttiirensä, jotka (>-
vat naimattumia iiu leskiä."'.
Papit ja opiskelijat, jotka
haluavat täydentää opintojaan a-merikalaisissa
oppilaitoksis.sa,:
kiuduvat myöskin poikkeuksiin.
^. Lisäksi ovat poikkeusase;-
massM kaikki kotipalvelijat, '"alt
persons employed as domestie
scrvants." eivät siis ainoastaan
palvelustytöt, vaan'kaikki talou-iccii
kuuluvat mies- ja naispalve­lija}.
Tämä poikkeus myöntää cs-metiömänmatkan
iAmerikaan e-sim.
suomalaisille, 1 palvelukseen
aikoville naisille isä/ntäväkensä
mukana.
0. Tärkeä poikkeus sisältyy la­kiehdotuksen
kolmanteen koh-
, taan, pykälään 2, 'joka suomen­nettuna
kuuluu:
"Matkailijat ja henkilöt, jotka
haluavat^ käydä Yhdysvalloissa,
joko ;tärkeällä asialla tai liiketoi­missa,
saavat luvan oleskolla
maassa :kuusi kuukautta. Aikaa
voidaan yaltiosihteerin luvalla pi­dentää."
i
— Kykymme asettaminen toi­mintaan
on useimmissa tapauksis-
;sa uinuvieii ^mahdoilisuuksiemme
kehittämistä.
1
— Meissä itsessämme on tyydy­tyksen
ja onnen lähteitä. Meidän
tulee ne etsiä ja ikäyttää.
— Maailmaa hallitsee joko yk-
, silpllinen viisaus tai jonkkohul-liius.
Joukkohulluulj; hallitsee
vaan hetkellisesti, mutta yksilöni-nen
viisaus jatliuvasti.
— jMaailman 8,750,000 rekisto-röidystä
moottoriajokalusta oii
tänä vuonna 7,558,848 Yhdysyal-loissa,
\ ,
Japanilaisten Isiirtynii-p
Califopaan.
(Cornelius Vaudeibiltin, Jri,
muk. selost. L.; J. M.) !
.•-•iiiriisiM.lifnkihit. jäävät aina aa-i-
imi'is.L'<'!i länteen. Tässäkin tu­lee
esiin jai)anTlaisten periaatteel­linen
ryhmissä liikkuminen. •
•\likali Mr: -VanderbilL automat­kallaan
: havaitsi,: on japanilais­ten
niaahantunkeumisen merkke­jä
nähtävänä Californian rikkail­la
viljelysseuduilla; fSacramenton
ja San Joaquin-in laaksossa;
Stocktonista I\Iodestoon, Turlock-iin,
^Ierced'iin, Fresnoon ja Ba-kersfieldiin,
on samanlaisia merk­kejä.
Luonnollisestikin ovat rik-
Ivaan sisämaan kaitpunkieu far­marit
asettuneet . h.uomat;tava.sti
vastuslamaan itämaalaistcn aset­tumista.
' AtAvateriii : kaupungin
ulommaisissa ersissä on suuret i l -
moitustaul ut, jotka- puhuvat sel­vää,
kieltä : ' * No Japanese "\Yant-ed
liero". (Tänne ei haluta ja­panilaisia).
Japanilaiset ovat vallitsevana
asujamistona Ki-esnon piirissä,
joka 1 uetaan valtion hedelmälli­simpiin
alueisiin jaon rusinateol-lisuuden
keskus. ; Fresnon ja
Bakersfieldin välillä on pieniä t%r
me j a j a ma r j a vi 1 j ely ks iä tuhka ti­heässä
State Higlnvayn kummal­lakin
puolella. . Tuotteensa japa­nilaiset
kuljettavat kaupunkei­hin
pienillä autoilla. Mainittu o-sa
Galiforniaa on kuuluisa maape­rän
hedelmällisyydestä ; karulle
maalle «eivät japanilaiset, ole tääl­läkään
asettuneet.
' Kun japanilainen asutus poh-pan.
Japanilaiset eivät ole pa-ljon-kaan
jälessä itse ealifornialaisista
kasittiiäkseen ipoi'pagandan mer-kilyksen.
Ent. senaattorilla Tlie-lanilla.
oli uusissa vaaleissa tun­nustuksena:
"Pitäkää Califor-nia
valkoisena."' Japanilaiset
tervehtivät sitii lauseella "Pitä-
Iväii (Kalifornia Yilireänä.'' Cali^
fornian muukalaislakia vastaan
ta is tel 1 essaa n ; jär j esti vä t ja i")ani-laiset
Los Angelesissa: mielcnosoii
luksia' kantaen suuria tauluja',
joissa oli im. m. seuraava kirjoi-:
tns: '' Ken e n j uma 1 at tahto vat t u -
liota, sen 'he ensin tekevät hulluk-si.
Äänestäkää ensimäistä muu-
\ osehdotusta vastaan !" (Tarkoit-taa
muukalaisvast. maalakia).Tä­t
ä ovat ealrfarnialaiset, pitäneet
suuremmassa . lai pienemmässä
määrässä salaisena uhkauksena.
A.^-an vaalien edellä japanilair
set harjoittivat .'inkaraa painos-tnsti
.sanomaleht.-ilmoitusten vä­lityksellä.
Los Angelesin 'Times'
julkai.^i- kalrden •i)al.stan. suuruisen
poliittisen ilmoituksen, jossa oli
otsjk-l^ona '' ljuotrttteko Frank - A.
Va nderl ipin a i-vusteluky kyyn ?''
Tlmoiluksessa imiinitaan sitten •
' ' M r . Yandei-lip. joka on ehkä. A-merikan
taloudellisten.: ja ralia-oloje.
n. •iiuomatuin tuntija, oli äs-kcMäm
matkaihi idässä. Palat­tu
a an m a tk a 11 a hä n ,|) i ti es i t el m ä n.
San Franeiseossa ja kelipittijjyr­kästi
jättämään n.; k. jij^panilais-kysymyksen
; ratkaisun suoraan
Valt iodepartementil le 'eikä se­koittamaan
sitä valtion politiik­kaan.
derlip Galifdrniaii kansalaisena
•ääncstä i si ; e lido te 11 ua nmu kala is-lakia
vastaan marraskuun 2 päi­vän
vaaleissa.''
Amerikan Jäpanlainen Yhdistys
vakuuttaa, että Californian ha-
:WaiilaisttMn.iscsta ei voi. olla pu-iietta,
''sillä Kalliovuoriston itä­puolella
olevista seuduista tulee
jatkuvasti • amerikalaisia ealifor-niaan,
haluten listitä 'valttön kau-kaasialaista
väestöä ja pienentää
japanilaista." IlaAvaiissa on. ny­kyään
125,000 japanilaista ja sa­nottu
yhdistys väittää, että saa-ret
eivät enää kuulu valkoisille
Ympärikatsauksia.
VIJ.
Farmarihallituksen vastustus.
Kun farmarilialiitus viimeisten
Ont a r i on \' aa 1 ie J L j ä 1 k e ei i t a r t tu i
hallitusohjaksiin, ennusti se sano-maleiidi.
slö, joka kuului loiseen,
taikka .toiseen entisistä vaitapuo-lueista,
että maamyyrät eivät o-maisi
niitä kykyjä eikä sitä kau-
1\ o n ii k ö i syy 11 ä, • m i t ä i u a a k u n n a n
hallituksessa tarvitaan, ja että
li ti Uit uksen ku kistum inen oli od o-tetta
vissa ainakin, vuoden ku tut­tua.
Tähän asti ei ole näkynyt
merkkejä: tuollaisten .ennu-ytusten
toteutumisesta. Sivul taakat sojalle
n ii y 11 ii ä. h a 11 i t u kse n asema;, entis­tä
varmemmalta, sillä alussa hicS-mau
ilmenneitä eräiden - työläi:?v.
edustajien persomiallisia tyytyi
niättöinyydenilmai.siija ei ole v i i ­me
aikoina ainakaan julkisuudes­sa
näkynyt. Ja n iin kauan kuin
farmarien ja työläisedustajieii
kesken ei tule mitään sellaista eri­mielisyyttä,
joka lopettaisi yhteis­toiminnan
näiden kahden ryiimäii
välillä' parlamentissa, on haliituk-sen
asema turvattu. :
Kuitenkin ovat useat, saiioma-
1 e 11 d et pi t k in ma t k aa 1 e t k a utel 1 ce t
hallitusta milloin niistäkin^.' jos
va in su in k in o v at. o 11 e e t j ossa kin
syytä löytä\dnään.- J a milloin ei
mitään syytä löydetä, silloinkin
yritetään pilanteolla alentaa hal­lituksen
arvoa. Näytteeksi täjläi-/
'Myyden nimessä ^asua ja levähtää
i$.auhassa valitsemissaan huoneis-savniinkuin
erään ministerin poi­ka
saa asua rauhassa yhdessä en­tisiä
kylpyhuoneita.
• Tilanne Manitobassa. . :
iN'aapuri maak un nassa M a nito-
'hassa ei hallituksen asema ole lii:
himainkaan niin varma kuin On­tariossa.
Siellä riippuu farmari-edustajista,
miten kauan piiämi-nist
eri N o r i' i s j a .11 ä n en h a 1 li t u k -
sensa voi kansanäänestykseen ve-t
o a m a 11 a ]:)y sy ii. t u r v a 11 i s es ti o h -
jaksissa: Ja tiihän mennessä ei­vät
nämä ole menneet mihinkään
pitem)>iaikäisiin <-;itoumuksiin hal-iituspuohveen
r: kanssa. Tämän
johdosta ennustavatkin asiantun­tijat,
että i\lanitobassa tulee pika­puoliin,
kenties jo ensi kevännä.
vaalit toimeenpant-aviksi.. •
Nyky lue n k u r ssi mmc r ahalä lie-
. tyksille SUOMEEN .
Ffostin kautta ja
sähköteitse on
Yhdysvaltalaista pä;ä-omaa
Canadaan.
sestä olkoon seuraava käännös e-
Oh ilmeistä, että j\Ir. Van- ]räästä Ontarion maakunnassa i l -.
m estyvästä, lehdestä: ; -
; , E ; I)ruryv:Ohtarion pää­ministeri,
öll yetäiiytpäälleeh
inoitteitä' ;sen-jqlidDstaj::että hän
on o ttanu t: as un to h sa • pär 1 ameil ti -
ra k ennuksiinkut eii • mohc t-mi nis:
teritoverinsäkinv Afiit at aan siihen
etä - hän yleisön suosiota ;:tavoitel^
leiL- kyllä. v^paaelLtöi^estl äleiisi
palkkaiisär.; virkaan ästiie^saanv
Ullitta ettiiJiäiiösää:kor\'atä a
:iniksen, toisella^ tavalla, Yk
tä ta voista öll yuokrainaksujen jä
kodin ;': ylläpitäniislvnstcm
väittä niinen/ kaupungissa, niissä
liäneii v o i ä y t y i s i enemmän • tai vä-miehille.
; Y''hdistykscn, julkaisuis-i liemmän pitää pitoja, ja. piiivälli-sa
sanotaan asiasta seuraavaa:
'•Vuosia sitä ennen^^kun saaret
joutuivat Amerikalle!, matkusti
sinne ; pieni määrä amenkalaisia
kapitalisteja kehittämään sokeri-viljelyksiä..
. Nämä amerikalai"
set. eivät kuitenkaan koskaan ai­koneet
tehdä Havvaiista. valkoiseiv
•mielien maata — he aikoivat jät-
;tää V sen alkuasukkaitten ja itä­maisten
kansojen asuinpaikaksi.
Kun Amerika lopullisesti sai saa­ret
haltuunsa vuonna 1897, jatkoi
se^.samaa menettelyä, jota koural­linen
amerikalaisia oli harjoitta­nut
Juottamalla loputtomasti itä­maista
työvoimaa sokeri-istutuk­sille
. . C a l i f o r n i a n olojen sovit­taminen
Hawaiin on epäloogillis-t
a . . . ; Kun kaukaasialaista väes^
töä alituisesti virtaa idästä ja sen
rodun syntyväis^-ys lisääntyy, ei
Californian tulemisesta toiseksi
'Hiawaiiksi, ole pienintäkään pel­koa."
Californialaiset eivät usko japar
nilaisten Hawaiin juttuun omaan
valtioonsa sovitettuna. HaNvaiin
jois- ja keski-Galiforniassa- on e-ijapanilaistuminen on täydellinen
(Jatk. viime n :roön.)
Vuosina 1910-1919 muutti niaa-han.
Gentleman's Agreement-sppi-muksen
nojalla 32,196 japaniiais-ta.
Ppisläliteneitten luku samana
aikana, oh 7,110, joten kokon'ais-lisäys
on 25,086. liilasta osoittaa,
että yhtä maahan tullutta kiina­lailta
kohti saapui 32 japanilaista
mainitun sopimukseii nojalla, iJa­panilaisen
komiteani hallussa lole-j
vista todisteista selyiää, «ttä suur
nemmän tai vähemmän hajallaan,
on asianlaita, aivan päinvastainen
eteläosassa valtiota. Seudun kor­keussuhteet
jakavat asutuksen
puoleen tusinlaan pieniä laaksoja,
f Mainittavammat niistä ovat San
Gabriel laakso, jossa Los/Ange­les
sijaitsee, ja Imperial laakso.
Näihin molempiin paikkoihin on
japanilaisia keskittynyt suurin
joukoin.
'San Franciscossa on suuri japa-^
nilaisyhteiskunta, Los Angelesis­sa
i vieläkin enemmän. East Ist
Street on siellä li^idän varsinait
neh asuntokatunsa ja jtoinenön
W€st llth katu.
ja loppuun suoritettu, ja johtavat
californialaiset vakuuttavat, että'
samanlainen kohtalo uhkaa koko
Tyynenmeren i^annikkoa, ellei
laadita ankaraa ehkäisylakia ja-:
panilaisten maahantuloa vastaan
•ja panna sitä viipymättä täytäia--
toon.
Koko tilanne selviää lyhyestä
ja sattuvasta yhteenvedosta, jon­ka
Dr. Clements^ esitti siirtolai­suutta
. käsittelevälle komitealle
kongressissa: "Japanilaiset ovat
muista roduista poikkeavia. Heil­lä
on oma värinsä, oma rojtuvais-tonsa
ja luonteensa, oma sieluelä-mängfä/
Kys^injr^ ^-.^Voivatko^lMl
siä. Samaan tapaan OM luin lisiin-ny
t u.seiden luinistereid^nsä kin
palkkaa, sallien näiden Tlviätää
kou ttorcistaa n i /a r I a m en tt i t i|I (j.ssa
useita kirjureita ja muita viran­omaisia,
ja muuttaa asuntonsa
niihin." • ' • . •
"Mitäinoittimista:siiiia onMr.
l:)rury.jahäiienkouttorissaan asui­vat
virkavel.iensä- saattavat kyllä
säästää clinkustannuksiaan, nmt-;
ta liuomatkaahaii toki,, mikä etui­suus
on siinä, että he •.ovat' aina
työnsä yletty villa. Heidän ei tar­vitse
muuta kuin hypätä säugys-tään,
hörpätä aamiainen sisäänsä,
kaputella rappusia kerros tai pari
ja tarttua töihinsä, kun muut ih­miset
vasta alkavat" haukotella ja
hankkiutua nousemaan." j ^
''Ei *'kikitä", pojat, niin kauan
kuin pääministeri vain.pitää kar­jansa
farmillaan. Ennättää sen
äläkän nostaa sittekin kun parla­menttitalon
piha tehdään lehmä-haaksi
ja kanatarhaksi. Varmas-tikin
gentlemannit, jotka nyt' d-suskelevat
parlamejittitalon • kiviv
maurien sisällä, katselevat kade­mielin
3 aa jan puistikon viheriöitä'
nurmikoita ja laskevat itsekseen
miten monta päätä rotukarjai
niillä voiisi saada elantonsa. Mut-
^a niin kauan kun se jää mietiske­lyyn,
ci oJe syytä nostaa mitäää
melua; V:;3nhat mahtavat puuf
tarjoaisivat kyllä virkistävää var­joa
helteessä uupuneille naudoille
levähtääkseen ja märehtiäkseen,'
•mutta niin kauan kuii niitä ei sin­ne
talutella, ei meidän mielestäm­me
ole ' todellista • moittimisen
syytä. Jos Mr. Drury'n ei kanna­ta
edeltäjiensä tavalla pitää yllä
taloa !katipimgis$a, niin annetta­koon
Mjm j;oki' kaiken -^aäd^li^,
J'hnion sotaa tuli Canadaan sir
joilettu ulkomainen j)ää()ma enim­mäkseen
Iviiglannista ja .Ameri­kasta,
h^nglantilaiset sijoittajat
panivat rahansa parhaasta päästä
rautatie-osäkkeihin ja.anierikalai-set
etupäässä teolli.suiis- ja kaivos­yrityksiin.
Sodan jälkeen on ra­han
tulo Yhdysvalloista Canadaan
enentynyt •. suunnattomasti.:. . En­siksikin
Qtti ^'anada; sota Valosina
m o n i a m i 1 j o o n i a d o11 a r ei t a 1 a i n a k -
si Yhdysvalloista. V. 1018 otti
hallitus 75 mii,. 'd.bllarin lainan,-
mikä tietvsti lisäsi norinaaliteitä
tulevaa rahavirtaa Amerikasta
Canadaan tuolla summalla. .11)19.
teki Yhdysvalloista Canadaan tul
lut raha kaikkiaan yli 200 niilj.
d oi 1 a ri a ja ^:iime \- a on n a pi d et ään
Canadan saaneen Amerikasta ra­haa
-125 miljoonaa dollaria. Tästä
su m m a s ta, k ii n 11 it: t iv ii t ai n eri k a 1 a i -
s e t ii u u r i m m ai i o sa n e r i la is i i n c a -
nadalaisiin.- bondeiliin. .l-Ienkiva-k
uutusm a ksu i n a j a lii k eyri ty k si i n
:ja maahan kiinnitettynä tuli siitä
noin • 75. miljoonaa. Yhdysvallois­ta
Canadaan' tule^-at 1 uuti<^a.suk-kaat
rcivat mukanaan -seitsemän'
m il Joonaa' dolla ria rahassa ja y 1 i-kahden
miljoonan arvosta 'taloirs-,
tavaroita ja tar[)eitä.
Tämä maahan virtaava ja tänne
kiinnitetty rahan paljous on sini-reksi
avuksi liike ja teolli.suuselä-
•nän käynnissä: jiitämiseksi -silloin­kin.
:kun muuaIla maailmassa on
joutilaisuutta.. Toisaalta .puolen
tarjoaa .Canada edullisen sijoitus­paikan
pääoman .-omistajille Yh­dysvalloissa
varsinkin.nyt kun ,A-merikaii;
dollarilla saa täiillä niin
paljon; ,enemmän kuin Canadan
dollarilla. -Tämä . ' kurssitilanne;
Dollarilta.
Myös inyömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) nuukoissa yllä-mainit.,
kuraisin' jälkeen ja erikoi-.-
sia, kolmen -prosentin korkoa- ve­täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste-,
taan siellä voiinassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille.
postin kautta on 15e. siimmille
alle $20.00 • sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
1/iilietyskvdut' sähköteitse on-
$3.r)6 kaikilta s.immilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-:
l ä h.e t .i^st il ei erikoi ses ti ^py y de tä. .
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varUvStcttuiia osoitteella: •
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MIOH.
—Perustettu v. 1871—
Varat yli $3,000,000.00.
.Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
I
tuskin kuitenkaan: kestääj kivin'
kauaui jos rahanvirta Amerikasta
Canadaan edelleen jatkuu' cnnal-laan.
^luttaCanadalla on muita­kin
konsteja pakottaa amerikalai­sia
sijottamaan pääomaa maahan.
Esi merkiksi voimaha ole va jalos­ta
inattoman puutavaran, ulosvieu-tikielto
Ontariossa on saaiiui ai­kaan
sen, että melkein jokainen
dollari;mitä' kulutetaan: uusien^
suurten paperi- ja massatehtäiden
r a ke n t ai'n i s e en, 'tule e Amerikasta,
Rahälähetykset Suomeen työdyt*
^täväi lähettäjää, ja kotii^^
' tamme.
• i • • • .• ••• •• • • • _ •• • •• ,y •
: Ylläolevan yhteydessä sopii mai­nita,
«'tlä kotimaamme Suomen
suhteen on s<i moi n hyödyksiinitä
eue mmä n 'se saa -Amerikan ^ dolla­reita.
Joku aika sitte kuulin väit-:
teen -ettiL rahain Suomeen lähettä­minen
• nyt kun markan arvo. on
niin alhainen (sil loin oli,: se a li m -
mii l a a n) o 11 k öy.l i ä n . k o t i ma an: t ii n *
notonta ryöstämistä, se kun nyt
läh etetyistä dollareista joutuu
maksamaan, suhteettom. kork^^an
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka 1 päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN IVCARKKAA CANADAN DOLLABISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jo^ säh-kösanomalähetystä
el erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on^^d.SÖ. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sumiöiiae 140.00' asti; 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-'
dalta 25c. ' '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isöiUe lälietyksiilc^
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimjt ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
^ ;,. j
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
di
—'."T,-.^