1922-07-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CsBftdan enonmlsifen työväestön äänenkannattaja, ilmes* fery Sudburyssa, Oct, joka tiistai, torstai ja lauantai. w P " » " J. W. SLUP Toimitnssihteeri. H. PURO, ilTestaava toimittaja. - V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnish Workera In Canada. Pub- Bshed in Sudbury, Ont,, every Tuesday, Thursday and Saturday. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge lor sjng-le iJisertion 75c. Discount on standing advertise» BJent. The Vapaus is the best advertising medium among flie Finnish People in Canada. ii Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c, palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 (kaksikertaa; syntymäilraotukset 11.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolmekertaa, — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. ^; TILAUSHINNAT; Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk, 81.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk, S3.00 ja kolme kk. $1.75. _ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella nimellä. J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja Mi-m % m: Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lormnea S5Mt.:,.. PPuuhheelliinn 11003388 .^- Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont Begistered at the Post Office Department, Oti!tawa, as gecund class matter. •'^ II; m' il Raivaajan nosket tarjoilevat neuvojaan Canadan työläisille Me emme ole varsin ahkeria Amerikan suomalaisten noskelaisten äänenkannattajan Raivaajan jukijoita, mutta silloin tällöin joudumme sitä vilkaisemaan. Tämä noskeiaislehti, jonka toimittajat ovat entisiä Canadan työväenliikkeen hylkyjä, muistaa sangen usein purkaa sisuaan myöskin Canadan suomalaisia vallankumouksellisia työläisiä vastaan, kostoksi siitä ettei se ole ottanut kulkeakseen heidän perässään porvarimailmaa suojelevan ja ihailevan reformismin rämeikköön. Niim-pä taas äskettäin löysimme mainitusta noskelaislehdes- ' tä seuraavan «viisauden jyväsen»: «Canadalainen tuholaislehti moittii Sudburyn osaston jäseniä velttoudesta ja välinpitämättömyydestä. Tämä, selittää mainittu lehti, merkitsee «suurta vaaraa kriitillisen hetken tullessa!» • Todellakin! Ihmisissä, joissa on vielä pikkasen ja-lellä humorintuntoa, herää halu laskea leikkiä sen vaaran kustannuksella mikä johtuu Canadan korpimailla eläväin suomalaisten kommunistien velttoudesta «vaaran hetkenä.» Sitä «kriitillistä hetkeä mihin tuo uutinen näyttää tähtäävän, ei tule Canadassa sen miespolven aikana, mikä siellä nyt elää, eikä vielä seuraavanakaan miespolven elinaikana. Niin laaja ja asumaton on tuo maa, että aivan tavalliset J a Jokapäiväiset kriisit tekevät tilaa uusille ja uusille, kapilälistiscn yhteiskunnan laajentumiselle, Canadan korvesÄa, maan äärettömissä metsissä, asuskelevat karhut ja sudet ovat enemmän «kriitillisten hetkien» aiheuttajina kuin erikoisen suurta ja valpasta ponnistelua vaativa «vallankumous». Niin että Canadan suomalaiset raatajat voivat elää huoletta vallankumouksellisten kriisien suhteen, mutta muutoin ei olisi pahaksi, vaikka he vähän hommailisivat jokapäiväistä elämää parantavien reformien hyväksi. . Se unhottaa, että luokkavaslakohdat kärjistyvät kärjistymistään, jokaisessa maassa mihin kapitalismi on riistonsa ehtinyt ulottaa. Raivaajan no-kelaisherrat jaellessaan neuvojaan ovat myöskin unhottaneet, että huolimatta Canadan laajoista'asumattomista alueista, kapitalismi ei asuta Ca-nadaa taatakseen sen asukkaille tai tänne myöhemmin muuttaville ihmisille hyvinvointia. Nämä opportunistiset herrat, jotka tahtovat tyrkyttää Canadan vallankumouksellisille työläisille kapitalismin ihailemismo-raalia, eivät tajua, että Canadan laajat maa-, metsä-, mineraali-, y. m, luonnonrikkaudet niin runsaat kuin ne ovatkin, ovat kapitalismin monopooliseeraamina ja ettei niihin käydä käsiksi, jos puuttuu markkinoita. Ja näitä markkinoita on puuttunut taaskin yhtämittaisesti kaksi vuotta. Tämän markkinain puutteen takia on Canadan työttömäin työläisten lukumäärä noussut viimeisen kahden vuoden ajan lähelle puolta miljoonaa. Tämä suunnaton työttömyys ja vielä työssä olevienkin työläisten elintason kurjistuminen (huolimalta jatkuvista reformiharrastuksista) ja toiseltapuolen Cana dan suuren väestöenemmistön, maanviljelysväen ase man melkein uskomattoman katastrofimaisesta köyhtymisestä johtuu välttämättömästi Canadan proletaariker-rosten vallankumouksellisentuminen ja jyrkälle luokka-taistelukannalle asettuminen. Reformististen työväen ja sosialististen sekä farmaripuolueitten päättömät re-formipuuhat. eivät enään innostuta työläisiä, eivätkä he jaksa enään kuunnella petollisten, porvareita kie-mailevien reformipolitikoitsijain imeliä lupauksia, jotka ovat aina jatkuvasti osottautuneet pelkiksi lupauksiksi, joita ei ole yritettykään ja Joita itse asiassa on mahdoton toteuttaa. Tämän tajuaa jo Canadan valveutunein työväen aines. Suomalaiset työläiset, vaikkakin lukumäärältään vähäiset, ovat tässä liikkeessä suhteellisesti tärkeinä tekijöinä, eivätkä luovu siitä liikkeestä noskelaisten pet turien jatkuvista herjauksista huolimatta. Työväeo uBioMfieeo Ee C«dasa : f — — — « Sitäpaitsi, Canadan suomalainen proletaari ei merkitse canadalaisessa vallankumouksessa, milloin se tulee, enempää kuin pisara helvetissä.» Siinäpä sen nyt kuulitte, te hölmöt Canadan suomalaiset vallankumoukselliset proletaarit, te olette Raivaajan mukaan aivan kokonaan väärillä jäljillä puu-haillessanne vallankumouksellisessa työväenliikkeessä. Vähintään kaliteen miespolveen ei Canadassa ole mitään mahdollisuuksia vallankumoukselle. Vaikka kö-ko' muii mailma olisi punaisena, vallankumousten lakaisema, niin Canada on sellainen kapitalismin kallio, missä vallankumoukset myrskyt kaikki menevät pirstaleiksi. Raivaaja on näin sanonut asiantuntijan varmuudella. Ja koska näin on asian laita, niin työväenliike on joutavaa höpinää. Eiköhän siis muuteta meidän vallankumoukselliset työväenjärjestömme porvarillisiksi klubeiksi, sillä voihan niissäkin «hommailla vähän jokapäiväisiä reformeja», vaikkapa työväen hyväksi, kuten Raivaaja neuvoo meitä tekemään. Ja tämä Vapaus voidaan myöskin muuttaa kapitalistista yhteiskuntaa ja porvarimailman järjestystä arvostelevasta lehdestä ny» kyistä yhteiskuntaa ylisteleväksi lehdeksi. Sellainen myö-lamaahan kulkeminen ja nykyisiä järjestelmää ylistelevät harrastukset olisivat muutenkin niin paljon helpompia. Ei olisi mitään vaaroja, ei tarvifseisi mitään tutkia ja pysyttäisiin kaikkien porvarien kanssa hyvissä väleissä ehkäpä saataisiin vallassaolijain runsas avustuskin. Ja tällaisessa yhteistyössä porvarien kanssa epäilemättä meidänkin Canadan suomalaisten työläisten voimat edes vähän kauntaisivat. Vallankumousliikkeessä ei ne kuulema mitään merkitse. Sitäpaitsi jos kerran kapitalismilla on rajattomat laajentumismahdollisuudet Canadassa, niin voi meistä kaikista Canadan nykyisistä asukkaista tulla äveriäitä kapitalisteja, tai vähintään hyvinvoipia porvareita. Mutta tällaisella ajatuskannalla on kuitenkin yksi tärkeä vaara, nimittäin ettei se perustu yhteiskuntaolojen ja vallankumousta eteenpäin työntävien ja jouduttavien tosiasiain tuntemiseen. Tämä ajatuskanta imhotlaa sen seikan, että yhteiskunnallisen vallankumouksen kehitysvoimat eivät odota jokaisen korpikol- Jean raivaamista enempi Canadassa kuin muuallakaan. Järjestömme voimat lisääntyvät Keski-Ontarion piiritoimikunnan toimesta ja TyÖ-läispuolueen Sault Sle' Marien suomalaisen osaston avustamana on taaskin järjestöömme perusteltu uusi osasto. Kesäkuun 24 päivänä tekivät soolaiset vierai-lurelken Soon lähellä olevalle Bruce minelle, jossa kesäjuhlain yhteydessä pidetyssä joukkokokouksessa päätettiin uusi osasto perustaa, joka samalla päätti liittyä Suomalaiseen Sosialisti Järjestöön ja sen kautta Canadan Työläisten puolueeseen, lisäten siten Työläis-puolueen voimaa Canadan työväestö^ järjestämisessä vallankumoukselliseen luokkapuolueeseen. Toverit edellämainitulla paikkakunnalla ovat erilisiä teollisuustyöläisiä, jotka teollisuudessa vallitseva pulakausi Jyötlömyyksineen on ajanut korpea raivaamaan ja siis yrittämään uulisviljelijöinä hankkia itselleen toimeentulon, jota teollisuuskapitalislit töittensä seisauttamisella eivät voineet taata. " Mutta kysymyksessa olevat toverit maalle asettuessaan tulivat huomaamaan, että kulkeepa palkkatyöläinen^minne tahansa, on se aina vain kapitalistien riistettävänä. Tuosta riistosta johtuukin, että yhä useammat ja useammat uutisviljelijätkin alkavat miettimään keinoja riistosta vapautuakseen. He käsittivät, että järjestyminen on ainoani! keinona siihen ja he käsittivät myöskin, että järjestyminen vallankumoukselliseen puolueeseen on parhain, tepsivin ase kapitalistista järjestelmää vastaan, Kirj. Jack McDonald. tThe Labor Heraldin», Wm. Fos- ! terin toimittamassa Trade Union 'Educational Leaguen julkaisemassa kuukaupilehdessä kirjottaa puolueemme toimeenpanevan komitean jäsen, unionistisessa liikkeessä hyvin tunnettu toveri Jack McDonald Canadan unionistisesta liikkeestä seuraavan mielenkiintoisen katsauksen: Canadan ammattiunionistinen liike on kehittynyt tämäij erikoisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten olosuhteitten alaisena siihen asemaansa mikä sillä nykyisin on. Canada on kahden suurvallan vaikutusvallan alainen — Englannin ja Yhdysvaltain, Vaikkakin ollen poliittisesti osa Britannian valtakunnasta, Canada on joutumassa yhä enemmän ja enemmän riippuvaiseksi Wall kadun raha- ja teollisuushallinnosta. Dovyning kadun ja Wall kadun joutuessa aika-ajoittain ristiriitaisuuksiin, Ottawa (Canadan pääkaupunki) taipuu ja huojuu näiden kummankin välillä. Tämän lisäksi maanviljelysedut kohottavat ääntään ja joutuessaan monessa suhteessa ristiriitaan sekä Downing kadun että Wall kadun kanssa, l i säävät " aseman'" monimiätkaisuutta. Canadan kapitalistit eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, se on ikääkuin talous, joka jakaantuu itseään vastakkaisiin leireihin. Ja työväenliike on juuri alkanut pakottaa kuulemaan ääntään, Canadalainen työväki on suuresti kahden suuren työväenluokan vai-kutusvllan alainen, nimittäin brittiläisten unioitten ja yhdysvaltalaisten uniqitten. Vaikkakin se on perinyt brittiläisen filosofian ja tavat se on alkuperäisesti liittynyt Yhdysvaltain unioitten kanssa, johtuen kahden maan kiinteistä' taloudellisista olosuhteista. Suuri enemmistö Canadan järjestyneestä työväestä on kiinteä osa kansainvälisistä uni-nioista, joiden päämajat ovat Yhdysvalloissa — kuitenkin se on cana-dalaista, enempi brittiläismallinen kuin yhdysvaltalainen liike, ollen yhteydessä työväenpuolueen kanssa politiikassa ja kuuluen Amsterdamin Internationaleen. työläisten taloudellisiin järjestöihin. Xäihin unioihin kuuluu yksinomaan katoolisia työläisiä. Näiden unioi-den jäsenmäärä on jatkuvasti ko-|_ honnut, ollen nykyisin noin 35,000. j S Quebecissa vastustavat työnantajat; 5 voimakkaasti kansainvälisiä unioita, S Juuri äskettäin Quebecin maakunta-15 hallituksen pääministeri hyökkäsi j 5 Canadan dollarisi nauiiuKsen pääministeri nyöKKasijS *^ETYSKUSTANNUKSET:- ankarasti niitä vastaan, hän oli eri- 5 Postissa 15c kaikiha sommilta. Sähkösanomalla ?3 50 k,- • koisesti ärsyyntynyt kirjaitajain uni- S Kysykää erikoiskurssia suurille summille. " ' 1 ™w'A:r^" Hill, S5, B„aa. koisesti ärsyyntynyt kirjaitajain on peräänantamattomuudesta. Kysymys herätettiin lainlaatijakunnas-sa ja uhattiin tehdä kansainväliset uniot laittomiksi Quebecissa. _ Mutta on mielenkiintoista huonia- H ta, että yksin katooliset uniotkinjs ovat herättäneet työläisissä järjes-tymishalua ja uhkaavat syrjäyttää heidän järjestäjiänsä tarkoitukset. N,e muutamat niukat myönnytykset mitä he ovat järjestöjensä muodolliseksi tunnustukseksi, ovat myös-1 s kin omiaan antamaan esimerkin sii- s tä mitä todellinen järjestyminen 5 saisi ja tulee saamaan aikaan. Lumber Workers Industrial Union of Canada, Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännp Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien'valtamerilinjojen valtuutettu asiamies SUDBURY, ONT. Edellämainitun paikkakunnan toverit, entiset teolli-suustyöläiset, jotka nyt ovat muuttuneet maalaisprole-tariaatiksi, ovat teollaan, perustamalla vallankumouksellisen puolueen osaston, osottaneel, että he eivät tahdo kulke^>'järjestöjen perässä, joilla ei ole kapitalistisen järjestelmän hävittämisen kanssa mitään tekemistä, He eivät siis tahdo antaa kannatustaan sellaisille kuin farmaripuolucelle, joku kalklsäa ön osottanut olevan porvariston pyyteitä lukemassa. Myöskään eivät he tahdo tukea sellaisia vallankumouksellisten järjestöjen naamaria kantavia järjestöjä, jotka tekevät kaikkensa vastustaakseen vallankumouksellisia luokkapuolueita. He käsittävät olevansa köyhälistöläisiä, joiden ainoana ehtona on järjestäytyminen kaikkein voimakkaammin kapitalistista järjestelmää iskevään puolueeseen, puolueeseen, oka ei pääasianaan pidä joittenkin pikkuparannusten saavuttamista, vaan joka iskee suoraan järjestelmän hävittämiseen, joka käyttää kaikkia keinoja päämääränsä köyhälistövaltion luomisen saa-vutlaniiseen. Emme siis voi muuta kun lausua Brucen toverit tervetulleeksi yhteiseen rinlamaan, tekemään meidän kanssamme sitä työtä, joka ennemmin taikka myöhemmin kantaa hedelmiä^ Sault Sle Marien osaston tovereitten esimerkkiä olisi muuallakin seurattava ja jäfjesleltävä vierailuretkiä sellaisille paikkakunnille, joilla suomalaisia asustaa J3 joilla paikkakunnilla vielä ei ole vallankumouksellisen puolueen osastoa. Sellainen menettely 011 omiaah lisäämään joukkomme lukumäärää ja ennen kaikkea sitä voimaa, joka puolueemme välttämättä tarvitsee työskennellessään Canadan proletariaatin järjestämiseksi ja kasvattamiseksi asemastaan tietoiseksi vallankumoukselliseksi voimaksi, voimaksi sellaiseksi joka ratkaisevalla hetkellä kykenee suorittamaan määrätvt tehtävät. Edistäkäiimme jokainen kohdaltamme luokkatietoisuuden 'levittämistä vielä tietämättöminä olevien keskuuteen. Kasvattakaamme joukkomme voimakkaaksi tekijäksi yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisessa. Vain tannokas. keskeytymätöin toiminta takaa Canadankin köyhälistölle pikaisen voiton mahdollisuudet. Täten Canadan työväenliike seisoo ikäänkuin brittiläisen ja yhdysvaltalaisen liikkeen välimaalla. Se ei ole kyennyt edistymään yhtä pitkäl- Je kuin brittiläinen liike, mutta ei myöskään ole niin takapajiiirien kuin yhdysvaltalainen liike. Se on sillä välillä. Mutta samalla kun brittiläisten ajatusten ja ohjelmain vaikutus on suuri, epäilemättä Yhdysvaltain taloudellisten suhteitten vaikutus vieläkin tärkeämpi. aikaisemmin tunnettu nimellä British Columbia Loggers, oli yhteen aikaan voimakas järjestö. Nykyiset olosuhteet sen kasvulle ovat olleet kuitenkin sangen tukalat, teollisuus-pulasta johtuneet metsäkämppäin sulkemiset huomioonottaen. Puuta-varatyöläiset liittyivät One Big Uni-oon heti viimemainitun perustamisesta saakka, ollen sen suurin rahallinen tukija. 1920' erosivat puutava-ratyöläiset kuitenkin One Big Uni-osta, johtuen tämä erimielisyyksistä! järjestömuotokysymyksessä. Tällöin ottivat puutavaratyöläiset nykyisen nimensä. Huolimatta ankarista vastuksista, tämä järjestö menee eteenpäin. Tämä elinvoimainen ja radikaalinen järjestö on osoittanut tietä Canadan työväenliikkeelle, päättämällä viime tammikuulla pitämässään konventionissa liittyä Työväen Unioitten Punaiseen Internationaleen. Tällä uniolla ei ole kilpailijaa Canadan metsissä ja teollisuuden virkistyminen antaa näille etu-vartijollle tilaisuuden tehdä voimansa tunnetuksi Canadassa uudelleen. One Big Unio i BOX 69. VAPAUS, Pilettiliike tehtävä J, V. Kanna.ion nimessä!' iiiniiiuHinnHiiitiiinHiiiiminHH.niniiiHHimHmHiHiiiii,i,nn.u „„„„ Riippumattomat ja kansalliset uniot. Saatavilla olevien tilastojen mukaan on työväen unioitten jäsenmäärä suunnilleen 300,000. Suuri enemmistö näistä on «kansainvälis ten» unioitten jäseniä, joiden pää majat ovat Yhdysvalloissa, kuuluen American Federation of Laboriin. Kansainvälisten unioitten rinnalla On olemassa muutamia itsenäisiä unioita, klfin myöskin kansallisia liittoja. Rautatietyöläisten unioista on kirjoitettu Labor Heraldille erikoinen artikkeli (jonka julkaisemme myöhemmin. -—• Toim.) Toiset riippumattomat uniot, jotka ovat tärkeimpiä, ovat seuraavat: Canadian Federation of Labor — Eteenpäin toimitus. — Avoinna olleeseen toimittajan toimeen on Eteenpäin johtokunta valinnut tov. Victor Bergin Detroitista. Berg on monivuotinen järjestön toimitsija ja lehtiemme kirjeenvaihtaja. Valinnan vahvistaa lopullisesti S. S. J. toimeenpaneva komitea, sillävälin on Berg jo ryhtynyt toimeensa. on puhtaasti canadalaisista unioista! kokoonpantu. Sen-titteli on huomiota herättävämpi kuin mitä sen voimakkuus edellyttää, kuu luen siihen ainoastaan muutamia sangen heikkoja järjestöjä. Tämän liikkeen alkuunpanijoita ovat kirjaltajat, jotka ^ s i v a t Typographi-eal. uniosta noiir 15 vuotta sitten, taistellessa 8-tunnin työpäivästä. Toronton sähkötypläisten unio, jolca aikaisemmin kuului kansainväliseeni on nykyisin Canadan Federationin voimakkain unio. Tämä nnio eto^ si kansainvälisestä noin kaksi vuotta sitten. Toronto on Fedetationin päämaja. Pieniä uhio-osastoja liit tyy ja eroaa Canadalaisesta Fede ratibhista, ^en jäsenluku ei ole mii loinkaan uittanut muutamaa tuhatta suuremmaksi. Joku aika sitten perusti tämä järjestö virallisen ää nenkannattajan Canadian Federatio nist mikä viime tietojen mukaan on rahallisessa ahdingossa. Lyliyest puhuen, se eroamaisliike, mikä muo dostaa tämän federationin on ah täitten nationalististen mielipiteitten johtama, ja omaa syvän ennakkoluulon «toiselta puolen» suunnattua hallintovaltaa vastaan. Kansalliset katooliset uniot ovat äskettäin syntyneet ja toimivat yksinomaan Quebecin maakunnan ranskalais-canadalaisten keskuudessa. Ollen syntynyt suoranaisesti katoolisen kirkon toimesta ja ollen sen huolenpidon alaisena, nämä uniot pyrkivät, (1) ehkäisemään Quebecin työläiset järjestymästä' samoihin unioihin kuin heidän työläis-toverinsa muissa maakunnissa, ja (2) pyrkien istuttamaan uskonnon sai alkunsa maaliskuulla, 1919, Calgaryssa, Alta. pidetyssä konferenssissa. Noin 230 edustajaa neljän läntisen maakunnan — British Columbia, Alberta, Saskatchewan ja Manito^a — kansainvälisten ammat-tineuvostoista ja paikallis-unioista olivat kokoontuneet tekemään tärkeitä päätöksiä. L ä n n e n edustajisto Dominion Trades & Labor Congressin vuotuisissa konventioneissa oli aina muodostanut radikaalisen vasemistosii-ven. Nähtävästi, tullen kärsimättömäksi idäA työläisten hitaasta kehityksestä, ja näkemättä edeltäkäsin sitä turmiollista \ vaikutusta minkä heidän toimenpiteensä saavat aikaan yleiseen työväenliikkeeseen nähden, tämä konferenssi kehotti jäsenistöään katkaisemaan kaikki suhteensa kansainvälisten järjestöjen kanssa. One Big Unio on suuresti muuttunut lyhyen olemassaolonsa aikana. Nykyisin se kohdistaa mitä voimakkaimman propagandan teoHisuusu-nionismia vastaan-. Bulletin (O.B. U:n virallinen äänenkannattaja) julkaisi toukok. 11 p. numerossaan pitkän toimitusärtikkelin, joka sittemmin on julaistu lentolehtisenä, jonka ytimenä on että «yhden union agi-teeraaminen samalla teollisuusalalle on taantumuksellinen askel». On näin ollen mukava palauttaa "mieliin minkä kannan Calgaryn perustava konventioni otti.' Sen päätöslauselma Nö, joka hyväksyttiin yksimielisesti, kuuluu: •«Katsoen siihen, että teollisuus-elämässä on viimevuosien ajalla ta-yksi ihailtavimpia Pohjois-Amerri-kan työväenluokan solidarisuuden ilmaisumuotoja, kruunautuen lakon-johtajain vangitsemisessa, se- myöskin antoi uutta intoa O.B.U:n perustamiselle, mikä tapahtui kesäkuussa. Uusi liike, teoHisuusunio-nismin tunnussanaan ja kansainvälisistä eroamisen painostuksella, täydellisesti valtasi huostaansa kaikki länsimaakunnat. Virallisten tietojen mukaan jäsenmäärä kolhosi 40,- 000.' Kuitenkin uusi liike täydellisesti epäonnistui vallata idän. (Ja kun me otamme huomioon, että itäiset maakunnat ovat tehdasalueita, käsittäen suurimman osan Canadan väkiluvusta, niin meille selkiää miksi O.B.U. oli tuomittu epäonnistumaan. Ja sen jälkeen onkin järjestössä tapahtunut jatkuvaa rappeutumista. Tiedonannot jäsenmäärästä ovat ristiriitaisia, mutta on varmaa, ettei se nouse yli 4,000, ja ainoastaan Winnipegissä on sillä mitään merkitystä. Siifä ei näe jälkeäkään Vancouverissa samalla kun Reginassa, Edmontonissa, Calgaryssa ja Saskatoonissa, kaikissa sen entisissä voimakeskuksissa, ei ole jä-lellä mitään muuta kuin pelkkä nimi. Tänä päivänä, O.B.U :n haukkuessa teollisuusunionismia ja Punaista Taloudellista Internationalea, rae saammekin nähdä suurimman osan sen entisistä tunnetuimmista edustajista asettuneen kak-Soisunionismia vastaan, ja sen sijaan kannattavat teollisuusunionismia vanhojen työväen unioitten yhdistämisen ja Punaisen Internationalen ohjelman mukaisesti. Näiden joukossa mainittakoon Kavanagb Vancouverissa, Mog-ridge ja Lakeman' Edmontonissa, Mills Saskatoonissa ja Fay Calgaryssa. Parhaat ainekset ovat täten korjanneet entisen erehdyksen ja työskentelevät' nyt väsymättömästi sekä idässä että lännessä (mitkä nyt ovat lähempänä toisiaan kuin milloinkaan ennen) koko työväenliikkeen yhtenäistyttämiseksi. Kaikki he nyt käsittävät, että ensiraäi-nen vaatimus yksimpä puolustustais-telussakin on olemassaolevien järjes-töjen yhteenliittäminen ja yhtenäis tyttäminen. taa, vaan on myöskin perusta maakunnallisia- t y ö v ä enpuoiue joihin uniot ja muut työvr^en jestöt voivat liittyä. Viimeii konventioni sen lisäksi loi nor maakunnallisten järjestöjen k Dominiota käsittävälle työväenj lueelle. Canadan- nationalistisen unio min kannattajat ovat käyitä: argumenttinaan Amerikan työv; liikkeen takapajuisuutta, he 1 niinikään valittaneet riittävästä l sallisesta autonomian puutteelta ettei Canadan työväenliikkeeliä hen kuuluessa ole riittävää voi painostaa Dominionin halliti Kaikkia näitä väitteitä on käyt taistelussa kansainvälisiä un vastaan. Olkoonpa totta ,ettu nadalaiset uniot eivät omaa rl vää itsenäistä voimaa, niin on tenkin varmaa, ettei tätä voi saavuteta sellaisella eroamisella amisiiikkeellä, mitä nationais uniot ja O.B.U, ajavat. Ja sai kun me emme voi kannattaa soisunionismin sekaan nusta, myöskin vastustamme nykyään litsevaa ammattijakoa. Ainoa ma peruste työväenluokan niin liselle kuin -poliittisellekin voii löytyy kiinteämmässä yhteen! misessä ja yhtenäisyydessä. X set autonomisten unioitten netot, erinäisine päämajoineen, ne perustuslakeineen, erikc toimintoineen jokaisessa asiass kaikki tämä on heikentävää ja tyy hävitä. Jo yksin rahall näkökannaltakin on tämä tuhl; Miljooneja unioitten varoja 1 taan vuosittain virastoihin, toii jien, organiseeraajien ja rai virkailijain palkkaamiseen. M yhtenäisyyden puutteemme me järjestyneet työläiset oi avuttomina va-llassaolevan 1 saalistuksen uhreja. Ammattiunionistinen liike dassa samoin kuin muissakin 1 on menossa kriitillisimmän va sa lävitse. Työnriistäjät hyc pahtunut suuria ja kauaskantavii. muutoksia; ja koska me olemme katkerien kokemuksien opettamina saaneet havaita ammatillisesti järjesty-neitten työläisten erillisen toiminnan vain Vahvistavan vallassaolevan luokan toimintaa, niin olkoon päätetty, että tämä Lännen Työväen Konferenssi päättää kannattaa työläisten uudestaanjärjestämistä teolUsuuk-sitiain, niin että työläiset teollisen voimansa avulla voisivat valmistautua painostamaan kaikkia niitä vaatimuksiaan, jotka he katsovat edistävän toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. » Päätöslauselma N:3, joka myöskin hyväksyttiin, kuuluu: «Olkoon päätetty, että tämä konventioni suosittaa jäsenistölleen sen eroamista kansainvälisistä unioista, ja että ne samalla ryhtyisivät perustamaan kaikkien työläisten teoUi-suusjärjestöjä. » \ «Menettelytapavaliokunnan raportin 5 pykälä on niinikään mielenkiintoinen : «Komitean" mielipide on, että on välttämätöntä perustaa teollisuus-järjestöjä. » Toukokuussa samana vuonna puhkesi muistorikas Winnipegin yleislakko. Samalla kun tämä lakko oU Todellinen tyiJväenliike Canadassa. Suuri enemmistö Canadan järjestyneistä työläisistä, kuten edellä jo mainittu, kuuluu kansainvälisiin uni: öihin. Huomattavin ryhmä tämän maan työväenliikkeessä on epäilemättä rautatietyöläisten uniot. Ra- -Ifennustyöläiset, metallityöläiset ja kaivostyöläiset- ja kaivosmiehet ovat seuraavia järjestyksessä. Canadian District Council of Metal Trades Department of A.F. of L., sisältää rau-tateitten konepajatyöläiset kuuluen District Noi4 of the Rallway Depart-menttiin. . United Mine Workersilla on 20,000 jäsentä kahdessa piirissä, nimittäin N0.I8 Albertassa ja British Columbiassa, ja No.26 Nova Sco-tiassa. Canada on tavattoman laaja maa, joten tiheät unioitten konventionit leivät ole edullisia. Pääasiallisin työ ' on suoritettava suurkaupungeissa Halifaxista -Vancouveriin on pitkä matka, matta työ on- suoritettava ko tällä alueella. Ja tämän vuoksi Canadan taisteluhenkiset työläismie-het ja naiset ovat suuresti iloisia Trade Union Educational Leaguen alottaman työn johdosta, joka työskentelee unioissa rannikolta toiselle, pannen toimeen yhtäläisen ohjelman kautta Dominionin jokaisessa kauppalassa ja kaupungissa, Canadan työväeni, kokonaisuudessaan otettuna tarjoaakin paremman mahdollisuuden meidän - työmme pikaisille tuloksille, kuin mikään muu osa Amerikan työväenliikkeestä. Tämä siksi, että työväenliike täällä on sittenkin edistyksellisempää _yhteis-kunrialliselta ja poliittiselta näkökannalta kuin Yhdysvaltain puolella. Dominionin Trade and Labov vät armottomasti, Työväenlii suhteellisesti heikko, Tuhanr tuhannet työläiset käsittävät heikkouden ja tietävät, että suusunionismissa on turva, täällä tämä seikka selostaa Iäisille, jotka hyväksyvät sen mielisesti. Mutta miksi sittt emme edisty nopeammin? siihen on taisteluhenkisten vai neitten työläisten toiminnan näisyyden puute. Me olenim uottaneet sanahelinään. Mu ei saa aikaaij- tekoja. Aino jatkuva, luja, vääjämätön tj tely ja järjestyminen saa aikc loksia. 'Sen sijaan että me telemme taantumuksellisen m toimenpiteitä, meidän täytyy taa oma koneistomme — ei pe lisiä pyyteitä ajaaksemme, va^ televan unionismin edistämi;: ten, Trade Union Educ Lfeague on muodostettu tät koltusta varten ja on jo r; tehtäväänsä. Ryhtykäämme työhön tämän koneiston avu;!; dostaaksemme ammattiuniois: lisuusunioita, täyttäkäämme della hengellä, ja siten tehi niistä järjestöjä, jotka ky! seisomaan kapitalistiluokan maisia hyökkäyksiä vastaan, •o * A t * U C Congressi, ollen osa. AF,, of L-stä «'iioastaan hyväksynyt työ' vaen itsenäistä poliittista toimin- Sosialistisen filoso juuret niminen teos Friedericli I kirjoittamana ja H. Pu.-';" tamana englanninkielestä, o ilmestynyt Vapauden kii-t.'.: la. Kirja käsittää 102 f;-'-; rikansiin sidottuna. Tässä teoksessaan selitte!< suuri tieteellisen sos!ali.=min jättiläinen sosialistisen fi! ^-^^ rusteet sellaisella trävyydeiif vänäkoisyydellä, ettei hiine.T sä»jalkiä ole vieläkään kyei
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 6, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-07-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220706 |
Description
Title | 1922-07-06-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | CsBftdan enonmlsifen työväestön äänenkannattaja, ilmes* fery Sudburyssa, Oct, joka tiistai, torstai ja lauantai. w P " » " J. W. SLUP Toimitnssihteeri. H. PURO, ilTestaava toimittaja. - V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnish Workera In Canada. Pub- Bshed in Sudbury, Ont,, every Tuesday, Thursday and Saturday. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge lor sjng-le iJisertion 75c. Discount on standing advertise» BJent. The Vapaus is the best advertising medium among flie Finnish People in Canada. ii Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c, palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 (kaksikertaa; syntymäilraotukset 11.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolmekertaa, — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. ^; TILAUSHINNAT; Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk, 81.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk, S3.00 ja kolme kk. $1.75. _ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella nimellä. J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja Mi-m % m: Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lormnea S5Mt.:,.. PPuuhheelliinn 11003388 .^- Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont Begistered at the Post Office Department, Oti!tawa, as gecund class matter. •'^ II; m' il Raivaajan nosket tarjoilevat neuvojaan Canadan työläisille Me emme ole varsin ahkeria Amerikan suomalaisten noskelaisten äänenkannattajan Raivaajan jukijoita, mutta silloin tällöin joudumme sitä vilkaisemaan. Tämä noskeiaislehti, jonka toimittajat ovat entisiä Canadan työväenliikkeen hylkyjä, muistaa sangen usein purkaa sisuaan myöskin Canadan suomalaisia vallankumouksellisia työläisiä vastaan, kostoksi siitä ettei se ole ottanut kulkeakseen heidän perässään porvarimailmaa suojelevan ja ihailevan reformismin rämeikköön. Niim-pä taas äskettäin löysimme mainitusta noskelaislehdes- ' tä seuraavan «viisauden jyväsen»: «Canadalainen tuholaislehti moittii Sudburyn osaston jäseniä velttoudesta ja välinpitämättömyydestä. Tämä, selittää mainittu lehti, merkitsee «suurta vaaraa kriitillisen hetken tullessa!» • Todellakin! Ihmisissä, joissa on vielä pikkasen ja-lellä humorintuntoa, herää halu laskea leikkiä sen vaaran kustannuksella mikä johtuu Canadan korpimailla eläväin suomalaisten kommunistien velttoudesta «vaaran hetkenä.» Sitä «kriitillistä hetkeä mihin tuo uutinen näyttää tähtäävän, ei tule Canadassa sen miespolven aikana, mikä siellä nyt elää, eikä vielä seuraavanakaan miespolven elinaikana. Niin laaja ja asumaton on tuo maa, että aivan tavalliset J a Jokapäiväiset kriisit tekevät tilaa uusille ja uusille, kapilälistiscn yhteiskunnan laajentumiselle, Canadan korvesÄa, maan äärettömissä metsissä, asuskelevat karhut ja sudet ovat enemmän «kriitillisten hetkien» aiheuttajina kuin erikoisen suurta ja valpasta ponnistelua vaativa «vallankumous». Niin että Canadan suomalaiset raatajat voivat elää huoletta vallankumouksellisten kriisien suhteen, mutta muutoin ei olisi pahaksi, vaikka he vähän hommailisivat jokapäiväistä elämää parantavien reformien hyväksi. . Se unhottaa, että luokkavaslakohdat kärjistyvät kärjistymistään, jokaisessa maassa mihin kapitalismi on riistonsa ehtinyt ulottaa. Raivaajan no-kelaisherrat jaellessaan neuvojaan ovat myöskin unhottaneet, että huolimatta Canadan laajoista'asumattomista alueista, kapitalismi ei asuta Ca-nadaa taatakseen sen asukkaille tai tänne myöhemmin muuttaville ihmisille hyvinvointia. Nämä opportunistiset herrat, jotka tahtovat tyrkyttää Canadan vallankumouksellisille työläisille kapitalismin ihailemismo-raalia, eivät tajua, että Canadan laajat maa-, metsä-, mineraali-, y. m, luonnonrikkaudet niin runsaat kuin ne ovatkin, ovat kapitalismin monopooliseeraamina ja ettei niihin käydä käsiksi, jos puuttuu markkinoita. Ja näitä markkinoita on puuttunut taaskin yhtämittaisesti kaksi vuotta. Tämän markkinain puutteen takia on Canadan työttömäin työläisten lukumäärä noussut viimeisen kahden vuoden ajan lähelle puolta miljoonaa. Tämä suunnaton työttömyys ja vielä työssä olevienkin työläisten elintason kurjistuminen (huolimalta jatkuvista reformiharrastuksista) ja toiseltapuolen Cana dan suuren väestöenemmistön, maanviljelysväen ase man melkein uskomattoman katastrofimaisesta köyhtymisestä johtuu välttämättömästi Canadan proletaariker-rosten vallankumouksellisentuminen ja jyrkälle luokka-taistelukannalle asettuminen. Reformististen työväen ja sosialististen sekä farmaripuolueitten päättömät re-formipuuhat. eivät enään innostuta työläisiä, eivätkä he jaksa enään kuunnella petollisten, porvareita kie-mailevien reformipolitikoitsijain imeliä lupauksia, jotka ovat aina jatkuvasti osottautuneet pelkiksi lupauksiksi, joita ei ole yritettykään ja Joita itse asiassa on mahdoton toteuttaa. Tämän tajuaa jo Canadan valveutunein työväen aines. Suomalaiset työläiset, vaikkakin lukumäärältään vähäiset, ovat tässä liikkeessä suhteellisesti tärkeinä tekijöinä, eivätkä luovu siitä liikkeestä noskelaisten pet turien jatkuvista herjauksista huolimatta. Työväeo uBioMfieeo Ee C«dasa : f — — — « Sitäpaitsi, Canadan suomalainen proletaari ei merkitse canadalaisessa vallankumouksessa, milloin se tulee, enempää kuin pisara helvetissä.» Siinäpä sen nyt kuulitte, te hölmöt Canadan suomalaiset vallankumoukselliset proletaarit, te olette Raivaajan mukaan aivan kokonaan väärillä jäljillä puu-haillessanne vallankumouksellisessa työväenliikkeessä. Vähintään kaliteen miespolveen ei Canadassa ole mitään mahdollisuuksia vallankumoukselle. Vaikka kö-ko' muii mailma olisi punaisena, vallankumousten lakaisema, niin Canada on sellainen kapitalismin kallio, missä vallankumoukset myrskyt kaikki menevät pirstaleiksi. Raivaaja on näin sanonut asiantuntijan varmuudella. Ja koska näin on asian laita, niin työväenliike on joutavaa höpinää. Eiköhän siis muuteta meidän vallankumoukselliset työväenjärjestömme porvarillisiksi klubeiksi, sillä voihan niissäkin «hommailla vähän jokapäiväisiä reformeja», vaikkapa työväen hyväksi, kuten Raivaaja neuvoo meitä tekemään. Ja tämä Vapaus voidaan myöskin muuttaa kapitalistista yhteiskuntaa ja porvarimailman järjestystä arvostelevasta lehdestä ny» kyistä yhteiskuntaa ylisteleväksi lehdeksi. Sellainen myö-lamaahan kulkeminen ja nykyisiä järjestelmää ylistelevät harrastukset olisivat muutenkin niin paljon helpompia. Ei olisi mitään vaaroja, ei tarvifseisi mitään tutkia ja pysyttäisiin kaikkien porvarien kanssa hyvissä väleissä ehkäpä saataisiin vallassaolijain runsas avustuskin. Ja tällaisessa yhteistyössä porvarien kanssa epäilemättä meidänkin Canadan suomalaisten työläisten voimat edes vähän kauntaisivat. Vallankumousliikkeessä ei ne kuulema mitään merkitse. Sitäpaitsi jos kerran kapitalismilla on rajattomat laajentumismahdollisuudet Canadassa, niin voi meistä kaikista Canadan nykyisistä asukkaista tulla äveriäitä kapitalisteja, tai vähintään hyvinvoipia porvareita. Mutta tällaisella ajatuskannalla on kuitenkin yksi tärkeä vaara, nimittäin ettei se perustu yhteiskuntaolojen ja vallankumousta eteenpäin työntävien ja jouduttavien tosiasiain tuntemiseen. Tämä ajatuskanta imhotlaa sen seikan, että yhteiskunnallisen vallankumouksen kehitysvoimat eivät odota jokaisen korpikol- Jean raivaamista enempi Canadassa kuin muuallakaan. Järjestömme voimat lisääntyvät Keski-Ontarion piiritoimikunnan toimesta ja TyÖ-läispuolueen Sault Sle' Marien suomalaisen osaston avustamana on taaskin järjestöömme perusteltu uusi osasto. Kesäkuun 24 päivänä tekivät soolaiset vierai-lurelken Soon lähellä olevalle Bruce minelle, jossa kesäjuhlain yhteydessä pidetyssä joukkokokouksessa päätettiin uusi osasto perustaa, joka samalla päätti liittyä Suomalaiseen Sosialisti Järjestöön ja sen kautta Canadan Työläisten puolueeseen, lisäten siten Työläis-puolueen voimaa Canadan työväestö^ järjestämisessä vallankumoukselliseen luokkapuolueeseen. Toverit edellämainitulla paikkakunnalla ovat erilisiä teollisuustyöläisiä, jotka teollisuudessa vallitseva pulakausi Jyötlömyyksineen on ajanut korpea raivaamaan ja siis yrittämään uulisviljelijöinä hankkia itselleen toimeentulon, jota teollisuuskapitalislit töittensä seisauttamisella eivät voineet taata. " Mutta kysymyksessa olevat toverit maalle asettuessaan tulivat huomaamaan, että kulkeepa palkkatyöläinen^minne tahansa, on se aina vain kapitalistien riistettävänä. Tuosta riistosta johtuukin, että yhä useammat ja useammat uutisviljelijätkin alkavat miettimään keinoja riistosta vapautuakseen. He käsittivät, että järjestyminen on ainoani! keinona siihen ja he käsittivät myöskin, että järjestyminen vallankumoukselliseen puolueeseen on parhain, tepsivin ase kapitalistista järjestelmää vastaan, Kirj. Jack McDonald. tThe Labor Heraldin», Wm. Fos- ! terin toimittamassa Trade Union 'Educational Leaguen julkaisemassa kuukaupilehdessä kirjottaa puolueemme toimeenpanevan komitean jäsen, unionistisessa liikkeessä hyvin tunnettu toveri Jack McDonald Canadan unionistisesta liikkeestä seuraavan mielenkiintoisen katsauksen: Canadan ammattiunionistinen liike on kehittynyt tämäij erikoisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten olosuhteitten alaisena siihen asemaansa mikä sillä nykyisin on. Canada on kahden suurvallan vaikutusvallan alainen — Englannin ja Yhdysvaltain, Vaikkakin ollen poliittisesti osa Britannian valtakunnasta, Canada on joutumassa yhä enemmän ja enemmän riippuvaiseksi Wall kadun raha- ja teollisuushallinnosta. Dovyning kadun ja Wall kadun joutuessa aika-ajoittain ristiriitaisuuksiin, Ottawa (Canadan pääkaupunki) taipuu ja huojuu näiden kummankin välillä. Tämän lisäksi maanviljelysedut kohottavat ääntään ja joutuessaan monessa suhteessa ristiriitaan sekä Downing kadun että Wall kadun kanssa, l i säävät " aseman'" monimiätkaisuutta. Canadan kapitalistit eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, se on ikääkuin talous, joka jakaantuu itseään vastakkaisiin leireihin. Ja työväenliike on juuri alkanut pakottaa kuulemaan ääntään, Canadalainen työväki on suuresti kahden suuren työväenluokan vai-kutusvllan alainen, nimittäin brittiläisten unioitten ja yhdysvaltalaisten uniqitten. Vaikkakin se on perinyt brittiläisen filosofian ja tavat se on alkuperäisesti liittynyt Yhdysvaltain unioitten kanssa, johtuen kahden maan kiinteistä' taloudellisista olosuhteista. Suuri enemmistö Canadan järjestyneestä työväestä on kiinteä osa kansainvälisistä uni-nioista, joiden päämajat ovat Yhdysvalloissa — kuitenkin se on cana-dalaista, enempi brittiläismallinen kuin yhdysvaltalainen liike, ollen yhteydessä työväenpuolueen kanssa politiikassa ja kuuluen Amsterdamin Internationaleen. työläisten taloudellisiin järjestöihin. Xäihin unioihin kuuluu yksinomaan katoolisia työläisiä. Näiden unioi-den jäsenmäärä on jatkuvasti ko-|_ honnut, ollen nykyisin noin 35,000. j S Quebecissa vastustavat työnantajat; 5 voimakkaasti kansainvälisiä unioita, S Juuri äskettäin Quebecin maakunta-15 hallituksen pääministeri hyökkäsi j 5 Canadan dollarisi nauiiuKsen pääministeri nyöKKasijS *^ETYSKUSTANNUKSET:- ankarasti niitä vastaan, hän oli eri- 5 Postissa 15c kaikiha sommilta. Sähkösanomalla ?3 50 k,- • koisesti ärsyyntynyt kirjaitajain uni- S Kysykää erikoiskurssia suurille summille. " ' 1 ™w'A:r^" Hill, S5, B„aa. koisesti ärsyyntynyt kirjaitajain on peräänantamattomuudesta. Kysymys herätettiin lainlaatijakunnas-sa ja uhattiin tehdä kansainväliset uniot laittomiksi Quebecissa. _ Mutta on mielenkiintoista huonia- H ta, että yksin katooliset uniotkinjs ovat herättäneet työläisissä järjes-tymishalua ja uhkaavat syrjäyttää heidän järjestäjiänsä tarkoitukset. N,e muutamat niukat myönnytykset mitä he ovat järjestöjensä muodolliseksi tunnustukseksi, ovat myös-1 s kin omiaan antamaan esimerkin sii- s tä mitä todellinen järjestyminen 5 saisi ja tulee saamaan aikaan. Lumber Workers Industrial Union of Canada, Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännp Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien'valtamerilinjojen valtuutettu asiamies SUDBURY, ONT. Edellämainitun paikkakunnan toverit, entiset teolli-suustyöläiset, jotka nyt ovat muuttuneet maalaisprole-tariaatiksi, ovat teollaan, perustamalla vallankumouksellisen puolueen osaston, osottaneel, että he eivät tahdo kulke^>'järjestöjen perässä, joilla ei ole kapitalistisen järjestelmän hävittämisen kanssa mitään tekemistä, He eivät siis tahdo antaa kannatustaan sellaisille kuin farmaripuolucelle, joku kalklsäa ön osottanut olevan porvariston pyyteitä lukemassa. Myöskään eivät he tahdo tukea sellaisia vallankumouksellisten järjestöjen naamaria kantavia järjestöjä, jotka tekevät kaikkensa vastustaakseen vallankumouksellisia luokkapuolueita. He käsittävät olevansa köyhälistöläisiä, joiden ainoana ehtona on järjestäytyminen kaikkein voimakkaammin kapitalistista järjestelmää iskevään puolueeseen, puolueeseen, oka ei pääasianaan pidä joittenkin pikkuparannusten saavuttamista, vaan joka iskee suoraan järjestelmän hävittämiseen, joka käyttää kaikkia keinoja päämääränsä köyhälistövaltion luomisen saa-vutlaniiseen. Emme siis voi muuta kun lausua Brucen toverit tervetulleeksi yhteiseen rinlamaan, tekemään meidän kanssamme sitä työtä, joka ennemmin taikka myöhemmin kantaa hedelmiä^ Sault Sle Marien osaston tovereitten esimerkkiä olisi muuallakin seurattava ja jäfjesleltävä vierailuretkiä sellaisille paikkakunnille, joilla suomalaisia asustaa J3 joilla paikkakunnilla vielä ei ole vallankumouksellisen puolueen osastoa. Sellainen menettely 011 omiaah lisäämään joukkomme lukumäärää ja ennen kaikkea sitä voimaa, joka puolueemme välttämättä tarvitsee työskennellessään Canadan proletariaatin järjestämiseksi ja kasvattamiseksi asemastaan tietoiseksi vallankumoukselliseksi voimaksi, voimaksi sellaiseksi joka ratkaisevalla hetkellä kykenee suorittamaan määrätvt tehtävät. Edistäkäiimme jokainen kohdaltamme luokkatietoisuuden 'levittämistä vielä tietämättöminä olevien keskuuteen. Kasvattakaamme joukkomme voimakkaaksi tekijäksi yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisessa. Vain tannokas. keskeytymätöin toiminta takaa Canadankin köyhälistölle pikaisen voiton mahdollisuudet. Täten Canadan työväenliike seisoo ikäänkuin brittiläisen ja yhdysvaltalaisen liikkeen välimaalla. Se ei ole kyennyt edistymään yhtä pitkäl- Je kuin brittiläinen liike, mutta ei myöskään ole niin takapajiiirien kuin yhdysvaltalainen liike. Se on sillä välillä. Mutta samalla kun brittiläisten ajatusten ja ohjelmain vaikutus on suuri, epäilemättä Yhdysvaltain taloudellisten suhteitten vaikutus vieläkin tärkeämpi. aikaisemmin tunnettu nimellä British Columbia Loggers, oli yhteen aikaan voimakas järjestö. Nykyiset olosuhteet sen kasvulle ovat olleet kuitenkin sangen tukalat, teollisuus-pulasta johtuneet metsäkämppäin sulkemiset huomioonottaen. Puuta-varatyöläiset liittyivät One Big Uni-oon heti viimemainitun perustamisesta saakka, ollen sen suurin rahallinen tukija. 1920' erosivat puutava-ratyöläiset kuitenkin One Big Uni-osta, johtuen tämä erimielisyyksistä! järjestömuotokysymyksessä. Tällöin ottivat puutavaratyöläiset nykyisen nimensä. Huolimatta ankarista vastuksista, tämä järjestö menee eteenpäin. Tämä elinvoimainen ja radikaalinen järjestö on osoittanut tietä Canadan työväenliikkeelle, päättämällä viime tammikuulla pitämässään konventionissa liittyä Työväen Unioitten Punaiseen Internationaleen. Tällä uniolla ei ole kilpailijaa Canadan metsissä ja teollisuuden virkistyminen antaa näille etu-vartijollle tilaisuuden tehdä voimansa tunnetuksi Canadassa uudelleen. One Big Unio i BOX 69. VAPAUS, Pilettiliike tehtävä J, V. Kanna.ion nimessä!' iiiniiiuHinnHiiitiiinHiiiiminHH.niniiiHHimHmHiHiiiii,i,nn.u „„„„ Riippumattomat ja kansalliset uniot. Saatavilla olevien tilastojen mukaan on työväen unioitten jäsenmäärä suunnilleen 300,000. Suuri enemmistö näistä on «kansainvälis ten» unioitten jäseniä, joiden pää majat ovat Yhdysvalloissa, kuuluen American Federation of Laboriin. Kansainvälisten unioitten rinnalla On olemassa muutamia itsenäisiä unioita, klfin myöskin kansallisia liittoja. Rautatietyöläisten unioista on kirjoitettu Labor Heraldille erikoinen artikkeli (jonka julkaisemme myöhemmin. -—• Toim.) Toiset riippumattomat uniot, jotka ovat tärkeimpiä, ovat seuraavat: Canadian Federation of Labor — Eteenpäin toimitus. — Avoinna olleeseen toimittajan toimeen on Eteenpäin johtokunta valinnut tov. Victor Bergin Detroitista. Berg on monivuotinen järjestön toimitsija ja lehtiemme kirjeenvaihtaja. Valinnan vahvistaa lopullisesti S. S. J. toimeenpaneva komitea, sillävälin on Berg jo ryhtynyt toimeensa. on puhtaasti canadalaisista unioista! kokoonpantu. Sen-titteli on huomiota herättävämpi kuin mitä sen voimakkuus edellyttää, kuu luen siihen ainoastaan muutamia sangen heikkoja järjestöjä. Tämän liikkeen alkuunpanijoita ovat kirjaltajat, jotka ^ s i v a t Typographi-eal. uniosta noiir 15 vuotta sitten, taistellessa 8-tunnin työpäivästä. Toronton sähkötypläisten unio, jolca aikaisemmin kuului kansainväliseeni on nykyisin Canadan Federationin voimakkain unio. Tämä nnio eto^ si kansainvälisestä noin kaksi vuotta sitten. Toronto on Fedetationin päämaja. Pieniä uhio-osastoja liit tyy ja eroaa Canadalaisesta Fede ratibhista, ^en jäsenluku ei ole mii loinkaan uittanut muutamaa tuhatta suuremmaksi. Joku aika sitten perusti tämä järjestö virallisen ää nenkannattajan Canadian Federatio nist mikä viime tietojen mukaan on rahallisessa ahdingossa. Lyliyest puhuen, se eroamaisliike, mikä muo dostaa tämän federationin on ah täitten nationalististen mielipiteitten johtama, ja omaa syvän ennakkoluulon «toiselta puolen» suunnattua hallintovaltaa vastaan. Kansalliset katooliset uniot ovat äskettäin syntyneet ja toimivat yksinomaan Quebecin maakunnan ranskalais-canadalaisten keskuudessa. Ollen syntynyt suoranaisesti katoolisen kirkon toimesta ja ollen sen huolenpidon alaisena, nämä uniot pyrkivät, (1) ehkäisemään Quebecin työläiset järjestymästä' samoihin unioihin kuin heidän työläis-toverinsa muissa maakunnissa, ja (2) pyrkien istuttamaan uskonnon sai alkunsa maaliskuulla, 1919, Calgaryssa, Alta. pidetyssä konferenssissa. Noin 230 edustajaa neljän läntisen maakunnan — British Columbia, Alberta, Saskatchewan ja Manito^a — kansainvälisten ammat-tineuvostoista ja paikallis-unioista olivat kokoontuneet tekemään tärkeitä päätöksiä. L ä n n e n edustajisto Dominion Trades & Labor Congressin vuotuisissa konventioneissa oli aina muodostanut radikaalisen vasemistosii-ven. Nähtävästi, tullen kärsimättömäksi idäA työläisten hitaasta kehityksestä, ja näkemättä edeltäkäsin sitä turmiollista \ vaikutusta minkä heidän toimenpiteensä saavat aikaan yleiseen työväenliikkeeseen nähden, tämä konferenssi kehotti jäsenistöään katkaisemaan kaikki suhteensa kansainvälisten järjestöjen kanssa. One Big Unio on suuresti muuttunut lyhyen olemassaolonsa aikana. Nykyisin se kohdistaa mitä voimakkaimman propagandan teoHisuusu-nionismia vastaan-. Bulletin (O.B. U:n virallinen äänenkannattaja) julkaisi toukok. 11 p. numerossaan pitkän toimitusärtikkelin, joka sittemmin on julaistu lentolehtisenä, jonka ytimenä on että «yhden union agi-teeraaminen samalla teollisuusalalle on taantumuksellinen askel». On näin ollen mukava palauttaa "mieliin minkä kannan Calgaryn perustava konventioni otti.' Sen päätöslauselma Nö, joka hyväksyttiin yksimielisesti, kuuluu: •«Katsoen siihen, että teollisuus-elämässä on viimevuosien ajalla ta-yksi ihailtavimpia Pohjois-Amerri-kan työväenluokan solidarisuuden ilmaisumuotoja, kruunautuen lakon-johtajain vangitsemisessa, se- myöskin antoi uutta intoa O.B.U:n perustamiselle, mikä tapahtui kesäkuussa. Uusi liike, teoHisuusunio-nismin tunnussanaan ja kansainvälisistä eroamisen painostuksella, täydellisesti valtasi huostaansa kaikki länsimaakunnat. Virallisten tietojen mukaan jäsenmäärä kolhosi 40,- 000.' Kuitenkin uusi liike täydellisesti epäonnistui vallata idän. (Ja kun me otamme huomioon, että itäiset maakunnat ovat tehdasalueita, käsittäen suurimman osan Canadan väkiluvusta, niin meille selkiää miksi O.B.U. oli tuomittu epäonnistumaan. Ja sen jälkeen onkin järjestössä tapahtunut jatkuvaa rappeutumista. Tiedonannot jäsenmäärästä ovat ristiriitaisia, mutta on varmaa, ettei se nouse yli 4,000, ja ainoastaan Winnipegissä on sillä mitään merkitystä. Siifä ei näe jälkeäkään Vancouverissa samalla kun Reginassa, Edmontonissa, Calgaryssa ja Saskatoonissa, kaikissa sen entisissä voimakeskuksissa, ei ole jä-lellä mitään muuta kuin pelkkä nimi. Tänä päivänä, O.B.U :n haukkuessa teollisuusunionismia ja Punaista Taloudellista Internationalea, rae saammekin nähdä suurimman osan sen entisistä tunnetuimmista edustajista asettuneen kak-Soisunionismia vastaan, ja sen sijaan kannattavat teollisuusunionismia vanhojen työväen unioitten yhdistämisen ja Punaisen Internationalen ohjelman mukaisesti. Näiden joukossa mainittakoon Kavanagb Vancouverissa, Mog-ridge ja Lakeman' Edmontonissa, Mills Saskatoonissa ja Fay Calgaryssa. Parhaat ainekset ovat täten korjanneet entisen erehdyksen ja työskentelevät' nyt väsymättömästi sekä idässä että lännessä (mitkä nyt ovat lähempänä toisiaan kuin milloinkaan ennen) koko työväenliikkeen yhtenäistyttämiseksi. Kaikki he nyt käsittävät, että ensiraäi-nen vaatimus yksimpä puolustustais-telussakin on olemassaolevien järjes-töjen yhteenliittäminen ja yhtenäis tyttäminen. taa, vaan on myöskin perusta maakunnallisia- t y ö v ä enpuoiue joihin uniot ja muut työvr^en jestöt voivat liittyä. Viimeii konventioni sen lisäksi loi nor maakunnallisten järjestöjen k Dominiota käsittävälle työväenj lueelle. Canadan- nationalistisen unio min kannattajat ovat käyitä: argumenttinaan Amerikan työv; liikkeen takapajuisuutta, he 1 niinikään valittaneet riittävästä l sallisesta autonomian puutteelta ettei Canadan työväenliikkeeliä hen kuuluessa ole riittävää voi painostaa Dominionin halliti Kaikkia näitä väitteitä on käyt taistelussa kansainvälisiä un vastaan. Olkoonpa totta ,ettu nadalaiset uniot eivät omaa rl vää itsenäistä voimaa, niin on tenkin varmaa, ettei tätä voi saavuteta sellaisella eroamisella amisiiikkeellä, mitä nationais uniot ja O.B.U, ajavat. Ja sai kun me emme voi kannattaa soisunionismin sekaan nusta, myöskin vastustamme nykyään litsevaa ammattijakoa. Ainoa ma peruste työväenluokan niin liselle kuin -poliittisellekin voii löytyy kiinteämmässä yhteen! misessä ja yhtenäisyydessä. X set autonomisten unioitten netot, erinäisine päämajoineen, ne perustuslakeineen, erikc toimintoineen jokaisessa asiass kaikki tämä on heikentävää ja tyy hävitä. Jo yksin rahall näkökannaltakin on tämä tuhl; Miljooneja unioitten varoja 1 taan vuosittain virastoihin, toii jien, organiseeraajien ja rai virkailijain palkkaamiseen. M yhtenäisyyden puutteemme me järjestyneet työläiset oi avuttomina va-llassaolevan 1 saalistuksen uhreja. Ammattiunionistinen liike dassa samoin kuin muissakin 1 on menossa kriitillisimmän va sa lävitse. Työnriistäjät hyc pahtunut suuria ja kauaskantavii. muutoksia; ja koska me olemme katkerien kokemuksien opettamina saaneet havaita ammatillisesti järjesty-neitten työläisten erillisen toiminnan vain Vahvistavan vallassaolevan luokan toimintaa, niin olkoon päätetty, että tämä Lännen Työväen Konferenssi päättää kannattaa työläisten uudestaanjärjestämistä teolUsuuk-sitiain, niin että työläiset teollisen voimansa avulla voisivat valmistautua painostamaan kaikkia niitä vaatimuksiaan, jotka he katsovat edistävän toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. » Päätöslauselma N:3, joka myöskin hyväksyttiin, kuuluu: «Olkoon päätetty, että tämä konventioni suosittaa jäsenistölleen sen eroamista kansainvälisistä unioista, ja että ne samalla ryhtyisivät perustamaan kaikkien työläisten teoUi-suusjärjestöjä. » \ «Menettelytapavaliokunnan raportin 5 pykälä on niinikään mielenkiintoinen : «Komitean" mielipide on, että on välttämätöntä perustaa teollisuus-järjestöjä. » Toukokuussa samana vuonna puhkesi muistorikas Winnipegin yleislakko. Samalla kun tämä lakko oU Todellinen tyiJväenliike Canadassa. Suuri enemmistö Canadan järjestyneistä työläisistä, kuten edellä jo mainittu, kuuluu kansainvälisiin uni: öihin. Huomattavin ryhmä tämän maan työväenliikkeessä on epäilemättä rautatietyöläisten uniot. Ra- -Ifennustyöläiset, metallityöläiset ja kaivostyöläiset- ja kaivosmiehet ovat seuraavia järjestyksessä. Canadian District Council of Metal Trades Department of A.F. of L., sisältää rau-tateitten konepajatyöläiset kuuluen District Noi4 of the Rallway Depart-menttiin. . United Mine Workersilla on 20,000 jäsentä kahdessa piirissä, nimittäin N0.I8 Albertassa ja British Columbiassa, ja No.26 Nova Sco-tiassa. Canada on tavattoman laaja maa, joten tiheät unioitten konventionit leivät ole edullisia. Pääasiallisin työ ' on suoritettava suurkaupungeissa Halifaxista -Vancouveriin on pitkä matka, matta työ on- suoritettava ko tällä alueella. Ja tämän vuoksi Canadan taisteluhenkiset työläismie-het ja naiset ovat suuresti iloisia Trade Union Educational Leaguen alottaman työn johdosta, joka työskentelee unioissa rannikolta toiselle, pannen toimeen yhtäläisen ohjelman kautta Dominionin jokaisessa kauppalassa ja kaupungissa, Canadan työväeni, kokonaisuudessaan otettuna tarjoaakin paremman mahdollisuuden meidän - työmme pikaisille tuloksille, kuin mikään muu osa Amerikan työväenliikkeestä. Tämä siksi, että työväenliike täällä on sittenkin edistyksellisempää _yhteis-kunrialliselta ja poliittiselta näkökannalta kuin Yhdysvaltain puolella. Dominionin Trade and Labov vät armottomasti, Työväenlii suhteellisesti heikko, Tuhanr tuhannet työläiset käsittävät heikkouden ja tietävät, että suusunionismissa on turva, täällä tämä seikka selostaa Iäisille, jotka hyväksyvät sen mielisesti. Mutta miksi sittt emme edisty nopeammin? siihen on taisteluhenkisten vai neitten työläisten toiminnan näisyyden puute. Me olenim uottaneet sanahelinään. Mu ei saa aikaaij- tekoja. Aino jatkuva, luja, vääjämätön tj tely ja järjestyminen saa aikc loksia. 'Sen sijaan että me telemme taantumuksellisen m toimenpiteitä, meidän täytyy taa oma koneistomme — ei pe lisiä pyyteitä ajaaksemme, va^ televan unionismin edistämi;: ten, Trade Union Educ Lfeague on muodostettu tät koltusta varten ja on jo r; tehtäväänsä. Ryhtykäämme työhön tämän koneiston avu;!; dostaaksemme ammattiuniois: lisuusunioita, täyttäkäämme della hengellä, ja siten tehi niistä järjestöjä, jotka ky! seisomaan kapitalistiluokan maisia hyökkäyksiä vastaan, •o * A t * U C Congressi, ollen osa. AF,, of L-stä «'iioastaan hyväksynyt työ' vaen itsenäistä poliittista toimin- Sosialistisen filoso juuret niminen teos Friedericli I kirjoittamana ja H. Pu.-';" tamana englanninkielestä, o ilmestynyt Vapauden kii-t.'.: la. Kirja käsittää 102 f;-'-; rikansiin sidottuna. Tässä teoksessaan selitte!< suuri tieteellisen sos!ali.=min jättiläinen sosialistisen fi! ^-^^ rusteet sellaisella trävyydeiif vänäkoisyydellä, ettei hiine.T sä»jalkiä ole vieläkään kyei |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-07-06-02