Vapaus, July 6, 1922

              CsBftdan enonmlsifen työväestön äänenkannattaja, ilmes*
fery Sudburyssa, Oct, joka tiistai, torstai ja lauantai.
w P " » " J. W. SLUP
Toimitnssihteeri.
H. PURO,
ilTestaava toimittaja.
- V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish Workera In Canada. Pub-
Bshed in Sudbury, Ont,, every Tuesday, Thursday and
Saturday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
lor sjng-le iJisertion 75c. Discount on standing advertise»
BJent. The Vapaus is the best advertising medium among
flie Finnish People in Canada.
ii
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c,
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, ?1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilraotukset 11.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
^;
TILAUSHINNAT;
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
81.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
S3.00 ja kolme kk. $1.75.
_ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja
Mi-m
%
m:
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lormnea S5Mt.:,.. PPuuhheelliinn 11003388 .^- Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont
Begistered at the Post Office Department, Oti!tawa, as
gecund class matter. •'^
II;
m'
il
Raivaajan nosket tarjoilevat neu­vojaan
Canadan työläisille
Me emme ole varsin ahkeria Amerikan suomalaisten
noskelaisten äänenkannattajan Raivaajan jukijoita, mut­ta
silloin tällöin joudumme sitä vilkaisemaan. Tämä
noskeiaislehti, jonka toimittajat ovat entisiä Canadan
työväenliikkeen hylkyjä, muistaa sangen usein purkaa
sisuaan myöskin Canadan suomalaisia vallankumouk­sellisia
työläisiä vastaan, kostoksi siitä ettei se ole ot­tanut
kulkeakseen heidän perässään porvarimailmaa
suojelevan ja ihailevan reformismin rämeikköön. Niim-pä
taas äskettäin löysimme mainitusta noskelaislehdes-
' tä seuraavan «viisauden jyväsen»:
«Canadalainen tuholaislehti moittii Sudburyn osas­ton
jäseniä velttoudesta ja välinpitämättömyydestä.
Tämä, selittää mainittu lehti, merkitsee «suurta vaaraa
kriitillisen hetken tullessa!»
• Todellakin! Ihmisissä, joissa on vielä pikkasen ja-lellä
humorintuntoa, herää halu laskea leikkiä sen vaa­ran
kustannuksella mikä johtuu Canadan korpimailla
eläväin suomalaisten kommunistien velttoudesta «vaa­ran
hetkenä.» Sitä «kriitillistä hetkeä mihin tuo uuti­nen
näyttää tähtäävän, ei tule Canadassa sen miespol­ven
aikana, mikä siellä nyt elää, eikä vielä seuraavana­kaan
miespolven elinaikana.
Niin laaja ja asumaton on tuo maa, että aivan ta­valliset
J a Jokapäiväiset kriisit tekevät tilaa uusille ja
uusille, kapilälistiscn yhteiskunnan laajentumiselle,
Canadan korvesÄa, maan äärettömissä metsissä,
asuskelevat karhut ja sudet ovat enemmän «kriitillisten
hetkien» aiheuttajina kuin erikoisen suurta ja valpasta
ponnistelua vaativa «vallankumous».
Niin että Canadan suomalaiset raatajat voivat elää
huoletta vallankumouksellisten kriisien suhteen, mutta
muutoin ei olisi pahaksi, vaikka he vähän hommailisi­vat
jokapäiväistä elämää parantavien reformien hyväk­si.
.
Se unhottaa, että luokkavaslakohdat kärjistyvät kär­jistymistään,
jokaisessa maassa mihin kapitalismi on
riistonsa ehtinyt ulottaa.
Raivaajan no-kelaisherrat jaellessaan neuvojaan
ovat myöskin unhottaneet, että huolimatta Canadan laa­joista'asumattomista
alueista, kapitalismi ei asuta Ca-nadaa
taatakseen sen asukkaille tai tänne myöhemmin
muuttaville ihmisille hyvinvointia. Nämä opportunis­tiset
herrat, jotka tahtovat tyrkyttää Canadan vallan­kumouksellisille
työläisille kapitalismin ihailemismo-raalia,
eivät tajua, että Canadan laajat maa-, metsä-,
mineraali-, y. m, luonnonrikkaudet niin runsaat kuin
ne ovatkin, ovat kapitalismin monopooliseeraamina ja
ettei niihin käydä käsiksi, jos puuttuu markkinoita. Ja
näitä markkinoita on puuttunut taaskin yhtämittaises­ti
kaksi vuotta. Tämän markkinain puutteen takia on
Canadan työttömäin työläisten lukumäärä noussut vii­meisen
kahden vuoden ajan lähelle puolta miljoonaa.
Tämä suunnaton työttömyys ja vielä työssä olevien­kin
työläisten elintason kurjistuminen (huolimalta jat­kuvista
reformiharrastuksista) ja toiseltapuolen Cana
dan suuren väestöenemmistön, maanviljelysväen ase
man melkein uskomattoman katastrofimaisesta köyhty­misestä
johtuu välttämättömästi Canadan proletaariker-rosten
vallankumouksellisentuminen ja jyrkälle luokka-taistelukannalle
asettuminen. Reformististen työväen
ja sosialististen sekä farmaripuolueitten päättömät re-formipuuhat.
eivät enään innostuta työläisiä, eivätkä
he jaksa enään kuunnella petollisten, porvareita kie-mailevien
reformipolitikoitsijain imeliä lupauksia, jot­ka
ovat aina jatkuvasti osottautuneet pelkiksi lupauk­siksi,
joita ei ole yritettykään ja Joita itse asiassa on
mahdoton toteuttaa.
Tämän tajuaa jo Canadan valveutunein työväen ai­nes.
Suomalaiset työläiset, vaikkakin lukumäärältään
vähäiset, ovat tässä liikkeessä suhteellisesti tärkeinä te­kijöinä,
eivätkä luovu siitä liikkeestä noskelaisten pet
turien jatkuvista herjauksista huolimatta.
Työväeo uBioMfieeo Ee C«dasa : f — — — «
Sitäpaitsi, Canadan suomalainen proletaari ei mer­kitse
canadalaisessa vallankumouksessa, milloin se tu­lee,
enempää kuin pisara helvetissä.»
Siinäpä sen nyt kuulitte, te hölmöt Canadan suo­malaiset
vallankumoukselliset proletaarit, te olette Rai­vaajan
mukaan aivan kokonaan väärillä jäljillä puu-haillessanne
vallankumouksellisessa työväenliikkeessä.
Vähintään kaliteen miespolveen ei Canadassa ole mi­tään
mahdollisuuksia vallankumoukselle. Vaikka kö-ko'
muii mailma olisi punaisena, vallankumousten la­kaisema,
niin Canada on sellainen kapitalismin kallio,
missä vallankumoukset myrskyt kaikki menevät pirs­taleiksi.
Raivaaja on näin sanonut asiantuntijan var­muudella.
Ja koska näin on asian laita, niin työväenliike on
joutavaa höpinää. Eiköhän siis muuteta meidän val­lankumoukselliset
työväenjärjestömme porvarillisiksi
klubeiksi, sillä voihan niissäkin «hommailla vähän jo­kapäiväisiä
reformeja», vaikkapa työväen hyväksi, ku­ten
Raivaaja neuvoo meitä tekemään. Ja tämä Vapaus
voidaan myöskin muuttaa kapitalistista yhteiskuntaa ja
porvarimailman järjestystä arvostelevasta lehdestä ny»
kyistä yhteiskuntaa ylisteleväksi lehdeksi. Sellainen myö-lamaahan
kulkeminen ja nykyisiä järjestelmää yliste­levät
harrastukset olisivat muutenkin niin paljon hel­pompia.
Ei olisi mitään vaaroja, ei tarvifseisi mitään
tutkia ja pysyttäisiin kaikkien porvarien kanssa hyvis­sä
väleissä ehkäpä saataisiin vallassaolijain runsas
avustuskin.
Ja tällaisessa yhteistyössä porvarien kanssa epäile­mättä
meidänkin Canadan suomalaisten työläisten voi­mat
edes vähän kauntaisivat. Vallankumousliikkeessä
ei ne kuulema mitään merkitse. Sitäpaitsi jos kerran
kapitalismilla on rajattomat laajentumismahdollisuu­det
Canadassa, niin voi meistä kaikista Canadan ny­kyisistä
asukkaista tulla äveriäitä kapitalisteja, tai vä­hintään
hyvinvoipia porvareita.
Mutta tällaisella ajatuskannalla on kuitenkin yksi
tärkeä vaara, nimittäin ettei se perustu yhteiskunta­olojen
ja vallankumousta eteenpäin työntävien ja jou­duttavien
tosiasiain tuntemiseen. Tämä ajatuskanta
imhotlaa sen seikan, että yhteiskunnallisen vallanku­mouksen
kehitysvoimat eivät odota jokaisen korpikol-
Jean raivaamista enempi Canadassa kuin muuallakaan.
Järjestömme voimat lisääntyvät
Keski-Ontarion piiritoimikunnan toimesta ja TyÖ-läispuolueen
Sault Sle' Marien suomalaisen osaston
avustamana on taaskin järjestöömme perusteltu uusi
osasto. Kesäkuun 24 päivänä tekivät soolaiset vierai-lurelken
Soon lähellä olevalle Bruce minelle, jossa
kesäjuhlain yhteydessä pidetyssä joukkokokouksessa
päätettiin uusi osasto perustaa, joka samalla päätti liit­tyä
Suomalaiseen Sosialisti Järjestöön ja sen kautta
Canadan Työläisten puolueeseen, lisäten siten Työläis-puolueen
voimaa Canadan työväestö^ järjestämisessä
vallankumoukselliseen luokkapuolueeseen.
Toverit edellämainitulla paikkakunnalla ovat eri­lisiä
teollisuustyöläisiä, jotka teollisuudessa vallitseva
pulakausi Jyötlömyyksineen on ajanut korpea raivaa­maan
ja siis yrittämään uulisviljelijöinä hankkia itsel­leen
toimeentulon, jota teollisuuskapitalislit töittensä
seisauttamisella eivät voineet taata. " Mutta kysymyk­sessa
olevat toverit maalle asettuessaan tulivat huo­maamaan,
että kulkeepa palkkatyöläinen^minne tahan­sa,
on se aina vain kapitalistien riistettävänä. Tuosta
riistosta johtuukin, että yhä useammat ja useammat
uutisviljelijätkin alkavat miettimään keinoja riistosta
vapautuakseen. He käsittivät, että järjestyminen on
ainoani! keinona siihen ja he käsittivät myöskin, että
järjestyminen vallankumoukselliseen puolueeseen on
parhain, tepsivin ase kapitalistista järjestelmää vas­taan,
Kirj. Jack McDonald.
tThe Labor Heraldin», Wm. Fos-
! terin toimittamassa Trade Union
'Educational Leaguen julkaisemassa
kuukaupilehdessä kirjottaa puolueem­me
toimeenpanevan komitean jäsen,
unionistisessa liikkeessä hyvin tun­nettu
toveri Jack McDonald Cana­dan
unionistisesta liikkeestä seuraa­van
mielenkiintoisen katsauksen:
Canadan ammattiunionistinen lii­ke
on kehittynyt tämäij erikoisten
yhteiskunnallisten ja taloudellisten
olosuhteitten alaisena siihen ase­maansa
mikä sillä nykyisin on. Ca­nada
on kahden suurvallan vaiku­tusvallan
alainen — Englannin ja
Yhdysvaltain, Vaikkakin ollen po­liittisesti
osa Britannian valtakun­nasta,
Canada on joutumassa yhä
enemmän ja enemmän riippuvaisek­si
Wall kadun raha- ja teollisuus­hallinnosta.
Dovyning kadun ja Wall
kadun joutuessa aika-ajoittain ris­tiriitaisuuksiin,
Ottawa (Canadan
pääkaupunki) taipuu ja huojuu näi­den
kummankin välillä. Tämän
lisäksi maanviljelysedut kohottavat
ääntään ja joutuessaan monessa
suhteessa ristiriitaan sekä Downing
kadun että Wall kadun kanssa, l i ­säävät
" aseman'" monimiätkaisuutta.
Canadan kapitalistit eivät muodosta
yhtenäistä kokonaisuutta, se on
ikääkuin talous, joka jakaantuu it­seään
vastakkaisiin leireihin. Ja
työväenliike on juuri alkanut pakot­taa
kuulemaan ääntään,
Canadalainen työväki on suures­ti
kahden suuren työväenluokan vai-kutusvllan
alainen, nimittäin britti­läisten
unioitten ja yhdysvaltalais­ten
uniqitten. Vaikkakin se on pe­rinyt
brittiläisen filosofian ja tavat
se on alkuperäisesti liittynyt Yhdys­valtain
unioitten kanssa, johtuen
kahden maan kiinteistä' taloudelli­sista
olosuhteista. Suuri enemmis­tö
Canadan järjestyneestä työväestä
on kiinteä osa kansainvälisistä uni-nioista,
joiden päämajat ovat Yhdys­valloissa
— kuitenkin se on cana-dalaista,
enempi brittiläismallinen
kuin yhdysvaltalainen liike, ollen
yhteydessä työväenpuolueen kanssa
politiikassa ja kuuluen Amsterda­min
Internationaleen.
työläisten taloudellisiin järjestöihin.
Xäihin unioihin kuuluu yksinomaan
katoolisia työläisiä. Näiden unioi-den
jäsenmäärä on jatkuvasti ko-|_
honnut, ollen nykyisin noin 35,000. j S
Quebecissa vastustavat työnantajat; 5
voimakkaasti kansainvälisiä unioita, S
Juuri äskettäin Quebecin maakunta-15
hallituksen pääministeri hyökkäsi j 5
Canadan
dollarisi
nauiiuKsen pääministeri nyöKKasijS *^ETYSKUSTANNUKSET:-
ankarasti niitä vastaan, hän oli eri- 5 Postissa 15c kaikiha sommilta. Sähkösanomalla ?3 50 k,- •
koisesti ärsyyntynyt kirjaitajain uni- S Kysykää erikoiskurssia suurille summille. " '
1 ™w'A:r^" Hill, S5, B„aa.
koisesti ärsyyntynyt kirjaitajain
on peräänantamattomuudesta. Ky­symys
herätettiin lainlaatijakunnas-sa
ja uhattiin tehdä kansainväliset
uniot laittomiksi Quebecissa. _
Mutta on mielenkiintoista huonia- H
ta, että yksin katooliset uniotkinjs
ovat herättäneet työläisissä järjes-tymishalua
ja uhkaavat syrjäyttää
heidän järjestäjiänsä tarkoitukset.
N,e muutamat niukat myönnytykset
mitä he ovat järjestöjensä muodol­liseksi
tunnustukseksi, ovat myös-1 s
kin omiaan antamaan esimerkin sii- s
tä mitä todellinen järjestyminen 5
saisi ja tulee saamaan aikaan.
Lumber Workers Industrial Union
of Canada,
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännp
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien'valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
SUDBURY, ONT.
Edellämainitun paikkakunnan toverit, entiset teolli-suustyöläiset,
jotka nyt ovat muuttuneet maalaisprole-tariaatiksi,
ovat teollaan, perustamalla vallankumouk­sellisen
puolueen osaston, osottaneel, että he eivät tah­do
kulke^>'järjestöjen perässä, joilla ei ole kapitalis­tisen
järjestelmän hävittämisen kanssa mitään tekemis­tä,
He eivät siis tahdo antaa kannatustaan sellaisille
kuin farmaripuolucelle, joku kalklsäa ön osottanut ole­van
porvariston pyyteitä lukemassa. Myöskään eivät
he tahdo tukea sellaisia vallankumouksellisten järjestö­jen
naamaria kantavia järjestöjä, jotka tekevät kaik­kensa
vastustaakseen vallankumouksellisia luokkapuolu­eita.
He käsittävät olevansa köyhälistöläisiä, joiden
ainoana ehtona on järjestäytyminen kaikkein voimak­kaammin
kapitalistista järjestelmää iskevään puoluee­seen,
puolueeseen, oka ei pääasianaan pidä joittenkin
pikkuparannusten saavuttamista, vaan joka iskee suo­raan
järjestelmän hävittämiseen, joka käyttää kaikkia
keinoja päämääränsä köyhälistövaltion luomisen saa-vutlaniiseen.
Emme siis voi muuta kun lausua Brucen
toverit tervetulleeksi yhteiseen rinlamaan, tekemään
meidän kanssamme sitä työtä, joka ennemmin taikka
myöhemmin kantaa hedelmiä^
Sault Sle Marien osaston tovereitten esimerkkiä oli­si
muuallakin seurattava ja jäfjesleltävä vierailuretkiä
sellaisille paikkakunnille, joilla suomalaisia asustaa J3
joilla paikkakunnilla vielä ei ole vallankumoukselli­sen
puolueen osastoa. Sellainen menettely 011 omiaah
lisäämään joukkomme lukumäärää ja ennen kaikkea
sitä voimaa, joka puolueemme välttämättä tarvitsee
työskennellessään Canadan proletariaatin järjestämi­seksi
ja kasvattamiseksi asemastaan tietoiseksi vallan­kumoukselliseksi
voimaksi, voimaksi sellaiseksi joka
ratkaisevalla hetkellä kykenee suorittamaan määrätvt
tehtävät. Edistäkäiimme jokainen kohdaltamme luok­katietoisuuden
'levittämistä vielä tietämättöminä olevien
keskuuteen. Kasvattakaamme joukkomme voimakkaak­si
tekijäksi yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemi­sessa.
Vain tannokas. keskeytymätöin toiminta takaa
Canadankin köyhälistölle pikaisen voiton mahdollisuu­det.
Täten Canadan työväenliike seisoo
ikäänkuin brittiläisen ja yhdysval­talaisen
liikkeen välimaalla. Se ei
ole kyennyt edistymään yhtä pitkäl-
Je kuin brittiläinen liike, mutta ei
myöskään ole niin takapajiiirien
kuin yhdysvaltalainen liike. Se on
sillä välillä. Mutta samalla kun
brittiläisten ajatusten ja ohjelmain
vaikutus on suuri, epäilemättä Yh­dysvaltain
taloudellisten suhteitten
vaikutus vieläkin tärkeämpi.
aikaisemmin tunnettu nimellä Brit­ish
Columbia Loggers, oli yhteen ai­kaan
voimakas järjestö. Nykyiset
olosuhteet sen kasvulle ovat olleet
kuitenkin sangen tukalat, teollisuus-pulasta
johtuneet metsäkämppäin
sulkemiset huomioonottaen. Puuta-varatyöläiset
liittyivät One Big Uni-oon
heti viimemainitun perustamises­ta
saakka, ollen sen suurin rahalli­nen
tukija. 1920' erosivat puutava-ratyöläiset
kuitenkin One Big Uni-osta,
johtuen tämä erimielisyyksistä!
järjestömuotokysymyksessä. Tällöin
ottivat puutavaratyöläiset nykyisen
nimensä. Huolimatta ankarista vas­tuksista,
tämä järjestö menee eteen­päin.
Tämä elinvoimainen ja radi­kaalinen
järjestö on osoittanut tietä
Canadan työväenliikkeelle, päättä­mällä
viime tammikuulla pitämäs­sään
konventionissa liittyä Työväen
Unioitten Punaiseen Internationa­leen.
Tällä uniolla ei ole kilpaili­jaa
Canadan metsissä ja teollisuu­den
virkistyminen antaa näille etu-vartijollle
tilaisuuden tehdä voiman­sa
tunnetuksi Canadassa uudelleen.
One Big Unio
i BOX 69. VAPAUS,
Pilettiliike tehtävä J, V. Kanna.ion nimessä!'
iiiniiiuHinnHiiitiiinHiiiiminHH.niniiiHHimHmHiHiiiii,i,nn.u „„„„
Riippumattomat ja kansalliset uniot.
Saatavilla olevien tilastojen mu­kaan
on työväen unioitten jäsen­määrä
suunnilleen 300,000. Suuri
enemmistö näistä on «kansainvälis
ten» unioitten jäseniä, joiden pää
majat ovat Yhdysvalloissa, kuuluen
American Federation of Laboriin.
Kansainvälisten unioitten rinnalla
On olemassa muutamia itsenäisiä
unioita, klfin myöskin kansallisia
liittoja. Rautatietyöläisten unioista
on kirjoitettu Labor Heraldille eri­koinen
artikkeli (jonka julkaisem­me
myöhemmin. -—• Toim.) Toiset
riippumattomat uniot, jotka ovat
tärkeimpiä, ovat seuraavat:
Canadian Federation of Labor
— Eteenpäin toimitus. — Avoinna olleeseen toimit­tajan
toimeen on Eteenpäin johtokunta valinnut tov.
Victor Bergin Detroitista. Berg on monivuotinen jär­jestön
toimitsija ja lehtiemme kirjeenvaihtaja. Valin­nan
vahvistaa lopullisesti S. S. J. toimeenpaneva komi­tea,
sillävälin on Berg jo ryhtynyt toimeensa.
on puhtaasti canadalaisista unioista!
kokoonpantu. Sen-titteli on
huomiota herättävämpi kuin mi­tä
sen voimakkuus edellyttää, kuu
luen siihen ainoastaan muutamia
sangen heikkoja järjestöjä. Tämän
liikkeen alkuunpanijoita ovat kir­jaltajat,
jotka ^ s i v a t Typographi-eal.
uniosta noiir 15 vuotta sitten,
taistellessa 8-tunnin työpäivästä. To­ronton
sähkötypläisten unio, jolca
aikaisemmin kuului kansainväliseeni
on nykyisin Canadan Federationin
voimakkain unio. Tämä nnio eto^
si kansainvälisestä noin kaksi vuot­ta
sitten. Toronto on Fedetationin
päämaja. Pieniä uhio-osastoja liit
tyy ja eroaa Canadalaisesta Fede
ratibhista, ^en jäsenluku ei ole mii
loinkaan uittanut muutamaa tuhat­ta
suuremmaksi. Joku aika sitten
perusti tämä järjestö virallisen ää
nenkannattajan Canadian Federatio
nist mikä viime tietojen mukaan on
rahallisessa ahdingossa. Lyliyest
puhuen, se eroamaisliike, mikä muo
dostaa tämän federationin on ah
täitten nationalististen mielipiteit­ten
johtama, ja omaa syvän ennak­koluulon
«toiselta puolen» suunnat­tua
hallintovaltaa vastaan.
Kansalliset katooliset uniot
ovat äskettäin syntyneet ja toimivat
yksinomaan Quebecin maakunnan
ranskalais-canadalaisten keskuudes­sa.
Ollen syntynyt suoranaisesti
katoolisen kirkon toimesta ja ollen
sen huolenpidon alaisena, nämä uni­ot
pyrkivät, (1) ehkäisemään Que­becin
työläiset järjestymästä' sa­moihin
unioihin kuin heidän työläis-toverinsa
muissa maakunnissa, ja
(2) pyrkien istuttamaan uskonnon
sai alkunsa maaliskuulla, 1919, Cal­garyssa,
Alta. pidetyssä konferens­sissa.
Noin 230 edustajaa neljän
läntisen maakunnan — British Co­lumbia,
Alberta, Saskatchewan ja
Manito^a — kansainvälisten ammat-tineuvostoista
ja paikallis-unioista
olivat kokoontuneet tekemään tär­keitä
päätöksiä.
L ä n n e n edustajisto Dominion
Trades & Labor Congressin vuotui­sissa
konventioneissa oli aina muo­dostanut
radikaalisen vasemistosii-ven.
Nähtävästi, tullen kärsimättö­mäksi
idäA työläisten hitaasta kehi­tyksestä,
ja näkemättä edeltäkäsin
sitä turmiollista \ vaikutusta minkä
heidän toimenpiteensä saavat aikaan
yleiseen työväenliikkeeseen nähden,
tämä konferenssi kehotti jäsenistö­ään
katkaisemaan kaikki suhteensa
kansainvälisten järjestöjen kanssa.
One Big Unio on suuresti muut­tunut
lyhyen olemassaolonsa aikana.
Nykyisin se kohdistaa mitä voimak­kaimman
propagandan teoHisuusu-nionismia
vastaan-. Bulletin (O.B.
U:n virallinen äänenkannattaja) jul­kaisi
toukok. 11 p. numerossaan pit­kän
toimitusärtikkelin, joka sittem­min
on julaistu lentolehtisenä, jonka
ytimenä on että «yhden union agi-teeraaminen
samalla teollisuusalalle
on taantumuksellinen askel». On
näin ollen mukava palauttaa "mieliin
minkä kannan Calgaryn perustava
konventioni otti.' Sen päätöslausel­ma
Nö, joka hyväksyttiin yksimie­lisesti,
kuuluu:
•«Katsoen siihen, että teollisuus-elämässä
on viimevuosien ajalla ta-yksi
ihailtavimpia Pohjois-Amerri-kan
työväenluokan solidarisuuden
ilmaisumuotoja, kruunautuen lakon-johtajain
vangitsemisessa, se- myös­kin
antoi uutta intoa O.B.U:n pe­rustamiselle,
mikä tapahtui kesä­kuussa.
Uusi liike, teoHisuusunio-nismin
tunnussanaan ja kansainväli­sistä
eroamisen painostuksella, täy­dellisesti
valtasi huostaansa kaikki
länsimaakunnat. Virallisten tieto­jen
mukaan jäsenmäärä kolhosi 40,-
000.' Kuitenkin uusi liike täydelli­sesti
epäonnistui vallata idän. (Ja
kun me otamme huomioon, että itäi­set
maakunnat ovat tehdasalueita,
käsittäen suurimman osan Canadan
väkiluvusta, niin meille selkiää mik­si
O.B.U. oli tuomittu epäonnistu­maan.
Ja sen jälkeen onkin jär­jestössä
tapahtunut jatkuvaa rap­peutumista.
Tiedonannot jäsenmää­rästä
ovat ristiriitaisia, mutta on
varmaa, ettei se nouse yli 4,000,
ja ainoastaan Winnipegissä on sillä
mitään merkitystä. Siifä ei näe jäl­keäkään
Vancouverissa samalla kun
Reginassa, Edmontonissa, Calgarys­sa
ja Saskatoonissa, kaikissa sen en­tisissä
voimakeskuksissa, ei ole jä-lellä
mitään muuta kuin pelkkä ni­mi.
Tänä päivänä, O.B.U :n haukku­essa
teollisuusunionismia ja Punais­ta
Taloudellista Internationalea, rae
saammekin nähdä suurimman osan
sen entisistä tunnetuimmista edusta­jista
asettuneen kak-Soisunionismia
vastaan, ja sen sijaan kannattavat
teollisuusunionismia vanhojen työ­väen
unioitten yhdistämisen ja Pu­naisen
Internationalen ohjelman mu­kaisesti.
Näiden joukossa mainitta­koon
Kavanagb Vancouverissa, Mog-ridge
ja Lakeman' Edmontonissa,
Mills Saskatoonissa ja Fay Calgarys­sa.
Parhaat ainekset ovat täten
korjanneet entisen erehdyksen ja
työskentelevät' nyt väsymättömästi
sekä idässä että lännessä (mitkä
nyt ovat lähempänä toisiaan kuin
milloinkaan ennen) koko työväen­liikkeen
yhtenäistyttämiseksi. Kaik­ki
he nyt käsittävät, että ensiraäi-nen
vaatimus yksimpä puolustustais-telussakin
on olemassaolevien järjes-töjen
yhteenliittäminen ja yhtenäis
tyttäminen.
taa, vaan on myöskin perusta
maakunnallisia- t y ö v ä enpuoiue
joihin uniot ja muut työvr^en
jestöt voivat liittyä. Viimeii
konventioni sen lisäksi loi nor
maakunnallisten järjestöjen k
Dominiota käsittävälle työväenj
lueelle.
Canadan- nationalistisen unio
min kannattajat ovat käyitä:
argumenttinaan Amerikan työv;
liikkeen takapajuisuutta, he 1
niinikään valittaneet riittävästä l
sallisesta autonomian puutteelta
ettei Canadan työväenliikkeeliä
hen kuuluessa ole riittävää voi
painostaa Dominionin halliti
Kaikkia näitä väitteitä on käyt
taistelussa kansainvälisiä un
vastaan. Olkoonpa totta ,ettu
nadalaiset uniot eivät omaa rl
vää itsenäistä voimaa, niin on
tenkin varmaa, ettei tätä voi
saavuteta sellaisella eroamisella
amisiiikkeellä, mitä nationais
uniot ja O.B.U, ajavat. Ja sai
kun me emme voi kannattaa
soisunionismin sekaan nusta,
myöskin vastustamme nykyään
litsevaa ammattijakoa. Ainoa
ma peruste työväenluokan niin
liselle kuin -poliittisellekin voii
löytyy kiinteämmässä yhteen!
misessä ja yhtenäisyydessä. X
set autonomisten unioitten ne­tot,
erinäisine päämajoineen,
ne perustuslakeineen, erikc
toimintoineen jokaisessa asiass
kaikki tämä on heikentävää ja
tyy hävitä. Jo yksin rahall
näkökannaltakin on tämä tuhl;
Miljooneja unioitten varoja 1
taan vuosittain virastoihin, toii
jien, organiseeraajien ja rai
virkailijain palkkaamiseen. M
yhtenäisyyden puutteemme
me järjestyneet työläiset oi
avuttomina va-llassaolevan 1
saalistuksen uhreja.
Ammattiunionistinen liike
dassa samoin kuin muissakin 1
on menossa kriitillisimmän va
sa lävitse. Työnriistäjät hyc
pahtunut suuria ja kauaskantavii.
muutoksia; ja koska me olemme kat­kerien
kokemuksien opettamina saa­neet
havaita ammatillisesti järjesty-neitten
työläisten erillisen toiminnan
vain Vahvistavan vallassaolevan luo­kan
toimintaa, niin olkoon päätetty,
että tämä Lännen Työväen Konfe­renssi
päättää kannattaa työläisten
uudestaanjärjestämistä teolUsuuk-sitiain,
niin että työläiset teollisen
voimansa avulla voisivat valmistau­tua
painostamaan kaikkia niitä vaa­timuksiaan,
jotka he katsovat edis­tävän
toimeentuloaan ja hyvinvoin­tiaan.
»
Päätöslauselma N:3, joka myöskin
hyväksyttiin, kuuluu:
«Olkoon päätetty, että tämä kon­ventioni
suosittaa jäsenistölleen sen
eroamista kansainvälisistä unioista,
ja että ne samalla ryhtyisivät perus­tamaan
kaikkien työläisten teoUi-suusjärjestöjä.
» \
«Menettelytapavaliokunnan rapor­tin
5 pykälä on niinikään mielen­kiintoinen
:
«Komitean" mielipide on, että on
välttämätöntä perustaa teollisuus-järjestöjä.
»
Toukokuussa samana vuonna puh­kesi
muistorikas Winnipegin yleis­lakko.
Samalla kun tämä lakko oU
Todellinen tyiJväenliike Canadassa.
Suuri enemmistö Canadan järjes­tyneistä
työläisistä, kuten edellä jo
mainittu, kuuluu kansainvälisiin uni:
öihin. Huomattavin ryhmä tämän
maan työväenliikkeessä on epäile­mättä
rautatietyöläisten uniot. Ra-
-Ifennustyöläiset, metallityöläiset ja
kaivostyöläiset- ja kaivosmiehet ovat
seuraavia järjestyksessä. Canadian
District Council of Metal Trades De­partment
of A.F. of L., sisältää rau-tateitten
konepajatyöläiset kuuluen
District Noi4 of the Rallway Depart-menttiin.
. United Mine Workersilla
on 20,000 jäsentä kahdessa piirissä,
nimittäin N0.I8 Albertassa ja Brit­ish
Columbiassa, ja No.26 Nova Sco-tiassa.
Canada on tavattoman laaja maa,
joten tiheät unioitten konventionit
leivät ole edullisia. Pääasiallisin työ
' on suoritettava suurkaupungeissa
Halifaxista -Vancouveriin on pitkä
matka, matta työ on- suoritettava
ko tällä alueella. Ja tämän vuoksi
Canadan taisteluhenkiset työläismie-het
ja naiset ovat suuresti iloisia
Trade Union Educational Leaguen
alottaman työn johdosta, joka työs­kentelee
unioissa rannikolta toiselle,
pannen toimeen yhtäläisen ohjelman
kautta Dominionin jokaisessa kaup­palassa
ja kaupungissa,
Canadan työväeni, kokonaisuudes­saan
otettuna tarjoaakin paremman
mahdollisuuden meidän - työmme pi­kaisille
tuloksille, kuin mikään muu
osa Amerikan työväenliikkeestä. Tä­mä
siksi, että työväenliike täällä on
sittenkin edistyksellisempää _yhteis-kunrialliselta
ja poliittiselta näkö­kannalta
kuin Yhdysvaltain puolel­la.
Dominionin Trade and Labov
vät armottomasti, Työväenlii
suhteellisesti heikko, Tuhanr
tuhannet työläiset käsittävät
heikkouden ja tietävät, että
suusunionismissa on turva,
täällä tämä seikka selostaa
Iäisille, jotka hyväksyvät sen
mielisesti. Mutta miksi sittt
emme edisty nopeammin?
siihen on taisteluhenkisten vai
neitten työläisten toiminnan
näisyyden puute. Me olenim
uottaneet sanahelinään. Mu
ei saa aikaaij- tekoja. Aino
jatkuva, luja, vääjämätön tj
tely ja järjestyminen saa aikc
loksia. 'Sen sijaan että me
telemme taantumuksellisen m
toimenpiteitä, meidän täytyy
taa oma koneistomme — ei pe
lisiä pyyteitä ajaaksemme, va^
televan unionismin edistämi;:
ten, Trade Union Educ
Lfeague on muodostettu tät
koltusta varten ja on jo r;
tehtäväänsä. Ryhtykäämme
työhön tämän koneiston avu;!;
dostaaksemme ammattiuniois:
lisuusunioita, täyttäkäämme
della hengellä, ja siten tehi
niistä järjestöjä, jotka ky!
seisomaan kapitalistiluokan
maisia hyökkäyksiä vastaan,
•o
* A t * U C
Congressi, ollen osa. AF,, of L-stä
«'iioastaan hyväksynyt työ'
vaen itsenäistä poliittista toimin-
Sosialistisen filoso
juuret
niminen teos Friedericli I
kirjoittamana ja H. Pu.-';"
tamana englanninkielestä, o
ilmestynyt Vapauden kii-t.'.:
la. Kirja käsittää 102 f;-'-;
rikansiin sidottuna.
Tässä teoksessaan selitte!<
suuri tieteellisen sos!ali.=min
jättiläinen sosialistisen fi! ^-^^
rusteet sellaisella trävyydeiif
vänäkoisyydellä, ettei hiine.T
sä»jalkiä ole vieläkään kyei