Canadan uutiset, May 22, 1919

              Iit /
' cäJTjsirAN .mmsET, PORT 'Ajmsxm, cm., (m^x Torst., Toukok. 22 p. 3919
(Keisarillinen Pankki) , ,
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
Kaha on teidän paras ystävä- Säästäkää osa pallfcikstan-ne
joka päivä ,ia sijoittakaa ne tähän pankkiin, missä ne on
varmassa talicilsH j a tuottaa U pros. korkoa.
PORT A R T H U R I N H A A R A - P A N K K I . A. M c K E N Z l E , Manager.
H A A R A P A N K K E J A Cobaltissa. Fort VVilliamissa. North Bay'8-
sa ja Sault Ste Mariessa.
Kauko-karjala.
Suonia Inisen väesi UM asunut a-hic
Suonion itiii.molella, Kauko-karjala
ja Kuola, täyttilvät y l i -
teeiisä alan, joka on suurempi,
kuin 'H Valtio-Suomesta. .Ia kai­kista
suurimmaksi osaksi ou" tä­mä
alue metsien i)eittämä,. jotka
toistaiseksi ovat .Eiiroj)an koske-juattoniimijiat;
ja Jiarliaiten säily­neet
AlhaistOn ja varovaisten
laskelmien mukaan — jotka mct-säniioitaja
Lönnroth on esittänyt
Icokscssa Jtä-Karjala ja Kuollan
Lfipl)i, SS. 240—27r)-4- on näissä
metsissä käyttökeljioista puuai­netta
noin nuijaivdiu kiinteää
kunt,iombli*iä. iToisiir sanoen, jos
noidcu moisien käyilökolpoinon
jnnurines sullottaisi • t i v i i s t i ko­koon,
saataisi puukuutio, joka 0-
lisi kilmetrin pitkä, leveä ja kor­kea.
Tästä puuaineesta voitaisi
rakentaa 440 Itäyteliiistä yhtä
Kuuria pyramiidia kuin Ivheopsin
])yi'amiidi. Bj^yptin sluirin," A l -
. J1 a i s t e n. c M r I e n soi a a k ii yj) i e n h i 11 -
toj(.'n niukarHi arvioituna olisi
t u o u puuaine-niäär-än aivvo .yli 'l
nilljardia mai-kkaa. vastaten 5
pros. . m u k a a n 1 r)5 m i l j o o n a n 1 n k'.
vuosikoi-koa.
O n luonnoHisi;i. eitä tiillaiin'n
. ni.olsärikk-aus nyt sodan jälkeisi­nä
aikoina, jolloin i-akennusi)uun
ja muunkjj» puutuotteen kysyntä
k ä y vilkkaak.si. saa hyvän niene-
^ k i n . On])a vaara tarjona, että
. r ä in ollen Kaukokarjalan niietsiii
allaan liiaksikin kaatamaan.
T ä s t ä voisi johiua korvaamatto-nvat
vajiini^^n KMi-ja 1 ;in väestöt 1 e.
V a r s i n k i n k u n j jil'l e n k a s v u n o i 1 -
Ia T^ohjolan perillä on liidasjja e-
})ävarnui. '
N i i n omiiui.selia'kuin ensi kuii-
] e I n a 11 a sa a 11 a a k i n . k u u 1 u a. () n
kuitenkiu heljipo todistlaa. et ta
paras iiialidolliuen ti rva Karja­lan
nic/tsi Ile oliivi 11 iidtMi joutumi­nen
iSnomen valtion suojaan.
Jos Is^aukokai-jaln joutuu min-
' k i l vieraan vallan liuostaan ta­hansa.,,
olipa se ^ Venäjä l a i . l'hi^-
l a n i i , ^ ()Iij)a se iOin-o|)alainen tai
valtann-ren takainen valta, ei asi­anomaisella
suojelusyallalhi ole
mitään itsekästä intressiä l\arja-lan
metsien f^iääsiämisestä. ,Sini-rot
yhliöl j j i pääotiiat lulcvaj te­kemään
niistä puhdasta ennen
p i t k ä ä , ilman (-ttil suojelusvaUio
omien elinehtojensa pol(ijalla oli­si
pakotettu nousemaan metsän-haaskausta
estämään.
.Jos taaskin ajateltaisi nmlidol-liseksi,
että kaukokarjalasta iti-
3isi kt)konaan itsenäin(ni maa. ci
sen nn^tsien säilymiselle siitä koi-
' tuisi sauottavaa turvaa. ISillä ko-y
l n heikko olisi tuo itseiiäinen
.maa torjumaan ulkonaisen pää­oman
pyyteitä, • varsinkii kun se
alussa olisi sekä kolyematoii .e.ttä
avuton taloudellisten suhteiden-ea
solmimisessa ja järje.stämises-
V l i i i v i n turva Kariaian metsille
oji tämän .maan- .liittymi.seasä
Siiomoen. VA näet »nikääji, takaa
omaisuuden säily^inisMä'ni-m-Aini'
huoliajan itsekäs hyö!y ja, etu. Ja
Suonnille, Suomea valtakunnalle
,)a scM 1 maa ta \' i I je I e \'ä I le kansal 1 e
on .'^.uoiTstaan elinehto ctlä Kar­ja
1 a n i u e 1 s*ä t; sii i I y \'iit su u IM n ' p i i r-iein
eh.vinä. Professori Tli. IIo-mrn
o n erinomaisessa kirjoituko
sessaan IvaukokarjaJan ilmastos-
1 a (Itä-Kaj'jala j a Kuollan Lappi
SS. 107—120) selvästi todistanut,
nojaten kaikkiin tarjona oleviin
ilmasintieteeI\isiin aineksiin, että-itiiislen
ja koillisten tuulieinme
tuottamat sateet saavat alkunsa
metsissä. Mutta juuri noiden i -
täist en • ke v ä t i u u l ien sateethan
meillä lierä 11ävät peltojen ja niit­tyjen
kasvuyoiman. Jos Karja-l
a n m e t s ä t -suuremmassa määrin
]mx\\ e i t ä isi. k o ituisi sii 1 ä su ora s-t
aii n 111 h o Su o m en ni a a tai ou d elle
kevätkui\'nudon muodossa. Suo­men
kansan elinehtona ö'n siis, et­tä
K a 1 'j a 1 a n 1 n e i s ii t. s a a \- a t v i 11 a n -
iioida ('(ielleen. ja Suomen kan­san
luoma valtio tulee siis — jos
si 11 ä: 011 asia ssa \'ait a a vii mei-se.
en asti suojelemaan Karjalan
metsiä liikahakkuulta. Se on tar­peen
niin vaatiessa mieluummin
idiraava nieisiii liivinemi)änii tai
luoteisempaii. . omilla, ii huviltaan,
kuin noitii itäisten kevät tuulien
sa(h'lälii(.'itä Iv;iukokarjalassa;
.^Fetsieiisii siiilymisen. kannalta
ei Kankokarjala voisi . onnelli-semmiu
ja edu11isemmin ratkais­la
kohtaloaan kuin hakenunlla
Ifitlymistii Suomeen, ^mihin sitä
n i i n monet muutkin edut ja yli-t
(.' i s r i e n no t v e 1 ä vä t. I f a r \-.o i n pa
kahden ei-imaan omituiset cdyt
vetäviit niin yhtil Ivuin Kauko-kiirjalan
ja. Suomen tidellisen.
metsiin nähden. Karjalalle on
liyviiivoinnin ja rikkauden läh­teenä.
(Mtii sen metsiä käytetään
\'arov.asti. niin että m e t s ä n t u o t -
teita i'iittiiä tasaista kotikäyttöä
ja tasaista myyntiä varten. Mut­ia
jn u r i s a m a \' a ro v ui n e n m e t s ie 11
kiiyttö Karjalassa on Suonu'llc^ ei
ainoastaan Iniydyksi. vaan kuten
oi ei li m c oso iii a j 1 e et. s 110 ra 11 a ise lui
elinehtona. Vaikka Suomi ei sai­si
käytettäväkseen halkosyllä-kiiiin
Kai'jalan metsistä, eikä
pejuiiäkiiiin t i pah tuisi niiden
vi> i t o is t a. ( J n S u"o m e 11 e s u u r e n a j a
korvaani a l i omana i-ikkaudeu^äli-
(eenä. että metsät siellä vihan-noi\'
at ja huokuvat kosteutta i i -
niaan keväisten i t ä t i u d t e n virkis-tceksi.
Xno kosteat Karjalasta
puhaltavat tuulet A-aikuttavat e-dullisesii
ilmanalaamme. Jos itä-tuule
t f) u 11 a 11 a i s iv a t y l i m e isä tt ö -
mien eli hnonometsäisteri alojen,
olisivat ne kuivia ahavia, j a tuot­taisivat,
viljelyksillemme vahin­koa
jn tuhoa. ] ' ^.
Varmimpaiui takeena Karjalan
metsien säilymisestä olisi siis
Ka r ja lan I i iti y m inen Suomeen.
Sillä Suomelle on tärkeämpää
kuin y h d t v l l f d x i i ä n toiselle nuialle,
kuin Karjalalle itselleenkin, e t tä
m e i s t ii i t ää n päin 11 u m isee kos tei­tä
metsiä y l i laajojen maiden.
SUOM£N VAPAUSSODAN
SANKARJBILLE.
Tulivat kyliltä ,koi'pien takaa,,
niinkuin soturit Herran,
silniiisä leinuusi valkeus vakaa:
m e i d ä n on maailma kerran!
Valkea v i i r i vie voittoon,
,.. vieköönpä kuolonkin koittoon I
Pala ei tulessa inaailmaji tuhon
totuus j a oikeus milloin,
aitapa tidikan, uhkan j a uhon
nuosee se voinnissa silloin,
taivolla ncät kun merkin,
kansqn kun henki on herkin.
Tarvis ei silloin k ä s k y ä muuta,
k u l l a k i n tunnossa i^ana,
silloin, ei liioin vaivata suuta,
kiiskevi taivas ja mana, /
saapuvisankarten joukot,
vapisee vaarat j a loukot.
Nimistä, arvoista — niistä ei m i ­tään,
kaikki an veljet ja tutut, '
k a i k k i he kaipansa kirkkaana pi­tää,
ollu)hon nuhraiset nul^pt:
isku on m e r k k i n ä mielien,
jää jälki sankarin tiehen.
J ä i l j ä l k i kii'kkalian sydämen ve-j'en,
j ä ä jälki kukkia kunnaan,
aukaistu sulku on aattehen meren
k a l l i l i i n vaali jos lunnaan.
('In'ata voimansa^ parhaan
sai kansa eksynyt harhaan.
Sadoista" kylistä korpien takaa, .
saavuitte, sankarit Suomen,
s i 1111 i ssii n s k o j a 1 Uo 11 a m u s vi\ k a a :
koit ta va kansan on huomen !
Koit1 i kin — k iitos on t eidän !
Vuoro nyt valvoa meidän.
Vuoro nyt valvoa kumpuja noita,
joissM te uiiuitte. armaat.
v_;iiin()eii A'alan : ci ikinii koita
.orjuuden pili\'ät ne harmaat,
joista t<' johditte valoon,
m e n n e n itse ijunielan taloon. .
Kero l*]erola.
PYHÄ ANTREA.
Ostakaa S. S. .Merkkejä.-
Buy W. S. Stamps—
M A A I L M A N PARASTA
Kestää piirrä;
kauvimmin.
11 M
1 *yhii Antrea. . Historia 1 linen
Aril rea. Karjalan lukko piuni-ryssiä
vastaan I hiellä ovat toissa
talven kauneimmat muistot..
Kun tähtikii-kkaana h.clmikuun
y ö n ii st.' i so i : V i 1 o kstni y 1 i j o h t a va 1 -
1 a !• f 1 n t a t.i es i 11 a 11 a, j a k u n n t e 1 i i r-ran
ikuista huminaa ja vastaisel­la
rannalla sijaitseva n pumpi)u-koneen
• yksitoikkoista jyskettä,
nä k y i jost a k in kan kaa yön hämä-rästii
"salama leimailta van ja het­ken
kuluttua kuului voimakas
jymähdys. jonka kaiku kauvan
kierteli ensin lähennnillä ja sit-i
en kauka ise uimilla Vuoksen ran-ta
kunnailla. .Heti sen jälkeen
viilahti toinen .salanui ja kuului
Ulisi jyrähdys , , , sitten alkoi
kuulua yhtiimittaista j y r i n ä ä ja
rätinää, jota m o n a s t i kesti aina
aamuhämiirääir asti.
Siellä Karjalan uljaat pojat
vastustivat satakertaisella ylivoi­malla
hyökkiiäviä vihollisvoimia.
Siellä todelliset urhot puolsivat
kotejaan, omaisiaan, uskoaan ja
isänmaataan. Siel lä tähtikirk­kaassa
talviyössä. paukkuvan
pakkasen kesk(;llä suoritettiin te-
Mcoja. ;JT)tka ikuisiksi ajoiksi piir­sivät
Karjalan mi^esten nimen
kunniapaikalle Suomen vapaus­sodan
historiassa.
Kun sy d ä n a m a 11 <,* 1 ä jä, jok a ei
k'os ka an e nn en oi 1 n t n ä h.ny t ei kä
c u u 11 iit sod a st a mu u ta ku i n m i ta
sanomalehdet kertovat, tällaise-.
na liämäräuä talvi-iltana saapui
Anti'eaan ja .monien tarkastuksi-n
ja kyselyjen jälkeen pääsi as­tu
m aa n j 11nasta:. asemasillalle,
valtasi hänet pyhä: tunnelma,
jonka hurmiossa hiin voi pitkäk­si
a i/!xaa jäädä hiljaa kuuntele­maan
yöllisen taistelun kankais­ta
kohinaa. Ijlänen rinnassaan
soi •tunnehna, jota voi verrata ke-iiseen
sunnuiitaitunnelmaan,
jolloin arkisten alierruMten jäl­keen
astuu Herran pyhättöön ja
syvän liikutuksen vallassa j)ai-naa
päänsä rukoukseen, kellojen
kirkontornissa mahtavasti^ kumis­tessa.
Niin heikoksi ja vähäisek­si
tuntee ihminen itsensä tällaise­na
hetkenä. T:!^läinän ikuisten ar-voitusteri
edessä hän painaa
päänsä alas, laskee kätetisä sydä-melleen
j a lausuu: Tomu ja tuh­ka
olen edessäsi. Herra, ruoko,
jonka tuuli taittaa, kulo, jonka
tuli silmänräpäyksessä polttaa..'
, -Tällaisen - vfltavan /liiikutÄefi
tunsi tämänkin kirjoittaja rin­nassaan
ensi kerran sodan aikana
Antreaan saapuessaan. Saman­laisen
sisäisen hurmion vallassa
n ä i n monien satojen Karjalan
miesten ja naisten seisovan ensi
kerran tiUä [)yhää maata jalal-laai^
koskettaessaan. Ja todella­kin,
se' oli iiyhää niaata, sillä
Karjalan sankarit olivat sitä ve­rollaan
kostuttaneet, uu)nen toi­vorikkaan
sankariuuorukaisen e-lämä
oli sen Jiangilla iknisesti
taittunut.
Näinä aikoina oli Vuoksen rin­tama
heikoimmillaan .Mies siel­lä,
toinen täällä seisoi ketjussa
vihollisen tuhatlukuisia, j a vah­vasti
asestettuja Jaumoja vastas­sa.
Mutta ne olivatkin miehiä,
joiden kengännauhoja ei moni 0-
le kelvollinen päästämään. Ne 0-
livat ensimäisiä, vapaaelitoisia,
joiden kaukonäköinen silmä oli
jo kuukausia ennen n ä h n y t isän­maan
tulevan kohtalon. Pitkiriä,
pimeinä syysöinä syntynj^t san-kariajatus,
isänmaan- vapautta­minen
ryssistä j a punaisten hir­muvallasta,
oli heidät sankareik­si
kasvattanut.
Tuolla mäen rinteellä, lumi­kenttien
• keskellä sijaitsevassa
liarnmassa talossa on Karjalan
sankarien majapaikka. Seir Ik­kunat
ovat peitetyt, ettei niiden
valo ketjussa vaanivan vihollLseu
silmiin välähtäisi. Mutta savu­piipusta
: harmaaseen talviyöhön
kohoava savupatsas-todistaa, et^
iii ahkerasti eämnnät siellä jota­kin
lämpöistä suuhun pantavaa
kylmän kohmetuttamille sanka­reille
; valmistavat. Vihollisen
granaatti on l e n t ä n y t pirtin yh­d
e s t ä nurkasta sisään ja tehnyf
s 1 i h {vn, a m m o 11 a v an au k- o n. jo k a
on t u k i t t u o i j i l l a ja vaaterievuil­la.
Lähellä oh.^van riihen on tyk-k
i l u l i s y t i ä n y t . , . sen raunioista
Jiehalitaa vielä liekki silloin l i i l -
iJiin . . . Mahtavana musiikkina
soi metsän, rinnassa kiväärien ja
kuularuiskun rätinä.^
—Mikähän siinä on eitei poi­kia
jo ala kuulua, sillä johan vah-tivuorojen
aika on ))aljon ohi ?
— Ktkö kuule kuinka ryssät
suolla soittelevat Luulotko
nyt |)oikien kotiiti j o u t a v a n . : , !
"—Siellä on ])aukkuva pakka-nvn
tänä yönä. , . Taivas tähdis­sä
ja i'evont\ilet pohjoi.sella tai­vaalla
, . i Eiköhän vaan liene lä^
hellä kobnekymnuMitä astetta . ..
J a |)ojilIa ei ole-edes villaisia a-
1 us v a a t t e i t a . ..
n i i n koetetaan saada hänet jäl­leen
henkiin . . . Tuo samalla
l ä m m i n t ä vettä j a sideharsoa, sil­l
ä kii^dessä n ä k y y olevan pistimen
h a a v a , . . Kylläpä, Paavo kulta,
olet väsynyt, mutta eihän se ole
ihtnoliääu, kun olet iimmelleen
kaksi vuorokautta ketjussa ol­l
u t . . . ,
N i i n i)iiuhailevat emännät rak­kaiden
poikiensa kanssa, jiiitä
syötläe.ssä ja juottaen ja olkisille
vuoteilleen autellen...
xMutta ulkona sai-astaa helmi­kuun
aamu kirkkaana ja pakka­nen
yltyy. Vihollisen leiristä
nu^tsän reunasta kuuluu vilkasta
askartelua j a hälinää . . ovat sauv
neet uusia joukkoja suoraan Pie-t
a r is t a ja va 1 m i st e 1 e \' a t; u u t ta 1 u ••
l i s t a h y ö k k ä y s t ä . ..
A. Vuorelainen.
\
SQTAJUTTUJA.
Elisenvaaran asemalla tapaavat
kaksi savolaista isäntää toisensa:
— - Soastako sie tiet tulova?
Soasta.... /
— No miltee siell äollaa?
— Kiven takana vua istuva, kö-k
ö t e t t ä ä .
—- Vai kiven takana.. / No,
niittee siellä kiven takana teh­kää?
— Ammutaa...
— Amnuitaako kovastikin?
- V En minä häntä ossoo oikein
selittee. . . mutta kyllä sitä viilis­t
ä ayimutaa n i i n kuin ois olovin-naa
kiireelliset talakoot...
• n •
Muuan l i i i t o l a i n e n 15-vuotias
koulupoika oli koko sodan ajan
rintauialla. 'Ilän' lähetti joka
päivä koiiinsa raportin, jossa ku­va
il l pii i Vän t a j )a h tu m i a. i\ In 11 a n
raportti kuului seuraavasti:
Ahvola, helmikuun .. .pilivänii.
Aamut iedonanto.
V i i m Q yi >j 1 ii, ot in 1 n i r 1 ii -ko I m u
muuta yhtil urhoollista iiuoi'la-m
i e s t i l m u k a a n i ja marssin hei­dän
kanssaan Pullilan kylään;
jossa tiesin viliolliseu majoittu­neen
ei-ilän ison talon kivinav(!t-taan.
Onnellisesti pääsimme ta­lon,
piha manlla olevan suuren ki­ven
luo. jonka koloihin piilou­du
i m 1 mv. ^? i e 11 ä a va s i m m e an k a -
ran k i v ä ä r i t u l e n navetan ovea
vastaan.. Iluutlot. kiroukset ja
valitukset todistivat, eliii kuu-himnie
1 e k i \ ä t liyväii jälkeä. Ilet-ken
kuluttua avasi vihollinen iia-
A-elan ovelta <iseiniämme vastaan
ankaran kiväiii'i- ja konekiviiäri-tnlen.
joiumme vastasimme noin
— Kylmä siellä on. varmaan­kin
taas moni kylmästä kangistu-', minuutin ajan, , Y l i -
ueena kotiin kanmitaan. Emme­köhän
k e it ä m a i t o a valm i i k s i ?
— Niin t e h d ä ä n . . . ja viina­pullo
pannaan uunin
. ei sitä
trionne
loukkoon lämpiämään , .
tiedä, jos taas .sen avulla täytyy
poikai)arkoja henkiin virvotella.r
Näin jatkuu emäntien keskus­telu
liiljaisena t{|lviyönä maja­paikassa
. Mutt a pojat seisovat
sankarillisina ketjussa ja ponte­vasti
vastaavat vihollisen tuleen.
Tuolla hyökkää joukkio ryssiä
l i h e ä s s ä kolonnassa meikäläisten
juoksuhautaan pistimet ojossa..
Pojat aniavat heidät tulla viiden-kym
meiuuv askeleen pääliän "ja
sitten iiiittiivät kuin heinää.Tnol-la
heittiiytyy yksi m e i k ä l ä i s t en
.fuok.suhautaan ja y r i t t ä ä pisti­m
e l l ä muuatta, jonka k i v ä ä r i on
liiallisesta ampumisesta kuumen-tnnut
ja joutunut epäkuntoon.
•Meikäläinen viskaa kiväärinsä
hangelle jääliiymään. tarttuu va^
semmalla kildellään vihollisen
pistimeen ja antaa oikealla rys-sälje
k u o l i n i s k u n . . . Verta, vuo­tava
haava kädessj^ tarttuu hän
jälleen k i v ä ä r i i n ja alkaa ampua.
• • •
Majai)aikan emännillä on pitkä
yö, sillä vasta aamuhämärissä al­kavat
pojat saapua ketjusta. Jäi-,
siTiä ja huurteisina he t u l e v a t . ..
voimakkaimmal.Jaluttavat väsy­n
e i t ä ja kokonaan-kangistuneita
kantamalla kaiih'etaan.
— - V«i'poika parkoja, kun olet­te
lumisia ja j ä i s i ä . . - . ! Taisipa
olla raskas yö rakkaillamme.
— Olihan se...
-—Mutta päihin annoimme rys­siä
niin e t t ä metsä ryski !-
^ Näytimme maanpettureille
oikeata karjalaista kurssia.
Katsokaahan' Paavo-parkaa,,
kuji on kohmettunut, ettei silmi­ä
ä n auki s a a . . . Laskekaa hänet
ttiöhorivvuoteelle ; . . ka^ niin, sii­nä
hänen, on jiyvä olla... Tuo­han
Maija-Liisa, lasillinen läm-
,inmtä nmitoa ja yähjän yiinaä;
voimaisen vihoHiseii ankarasta
painostuksesta täytyi meidän
kuitenkin j ä t t i i ä o i v a l l i s e t ase­mamme
ja peräytyii takaisin
joukkojemme luo. joka pm-äyty-minen
tajiahiijii täydellisesii hy­vässä
järjestyksessä.
V i i p u r i u itäisillä pattei'ei 1 la sai
muuan i)oika kuulan sydämeensä.
Lompakko ja patruuilavyö meni­vät
])alasiksi. mutta poika säilyi.
Taj'kastaesaan lompakkoaan huo-ma.
si poika ieipäkorttinsa reven­neen
pieniin liuskoihin. ''Ojasta
a l l i k k o o n . " tuumi hän synkästi.
" E n kaatunut kuulasta, m u t ta
kuolen n ä l k ä ä n . " ~ - V i i p u r i n val-uiinä
k u o l l u t ! " huusi poika koo­m
i l l i s e n surkeasti.
— Lontoossa asuu noin 000,000
enempi kuin 2 ihmistä yhdessä
huoneessa ja 20,000 saa sulloutua
6 eli useampia yhteen huoneeseen.
Helppoa on sanoa jostakin että se
on hyvää— tomen asia on näyt­tää
se toteen. Blue Ribbon Tee
kestää kaikki koetukset.
KOETTAKAA SITÄ.
. • ' P r n i s t e l i i i IH72. ' .
Laillistettu Parlamentin määräyk-^jen mukaan.
. P i i i i o n i a { l i y v ä k - s y t t y 1 . . . . . . . . . . . . r),(l()(|,{)(i(l.()()
P i i i i o i t i j i ( m a k s e t t i i 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . ;{;()(l().n(l().()(l
V a i - a - r a h a s i o . .:. . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . ;5.r)0(M)()0.no
K o k o u a i s v a r ; ! ! . . . . . . . . .... . : . . . . . . . . ... . : . . 77.4(»4.I2().(J1
135 Haara pankkia, Canadassa.
SÄÄSTö-OpATO.
' l o k M i n c u d o l l a r i m i n k ä ie s i j ( ; i l a l l < ' | i ; i n k k i i m n i ( ' . o i i it­sensä
f l o l h i r i i i j a k u r o n a r v o i n e i i . •l()k;iiiH-'ii ( l o l l i i i i m i t r k ii
k u l u t at 1 (V e l i p i d i i t i e t a s k i i s s a i n i e . on \',*iin ' l o l i j i c i n i i r v d i r i en
«'ikä e i i e t n p i i i i . T e Noilie ulos rniinniie kok-(Hia.'iii eli
o s a n .siitä k o s k a v a i n l i ; » l u n a ; i , ,
S u o j i i a l a i i H M i . l u i k k i p a i i l c i s s a.
PORT ARTHURIN HAARAPANKKI
Cumberland Ä L o r n e katujen kulmassa.
SUOMEN HÖYRYUIVA OSAKEYHTIÖN
(Finland Steamship Co.)
A HEDMAN. HORNBORG (Si CO.
H Postinkulku täältä Suomeen on auki. Olemme
0 sentähden taasen tilaisuudessa välittämään kan-
J
A
S
salaistemme rahalähetyksiä»
Pait.si entistä varmuutta on liikkeemme myöskin "The State
Banking Departmentin'* valvonnan alaisena. Takaamme no­pean
välityksen. Rahat ulosmaksaa Suomessa niinkuin en­nenkin
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö» lähimmän oostiknnt*
(orin välityksellä.
^Dollarista maksamme nykyään Smt
U Sähkösanomalla lähetys kulut $3.00
H0RNB0R6 & 00.
5 STATE ST.. NEW YORK
7
FINLAND STEAMSHIP C O . A G E N CY
On yhä edoUeen valtuutetut suomalaiset asiamiehet kalkUlo valtamo-rinujonie
imton AMERICAN LINE, ANCBOB L I N E , CUNABD XINE,
WHITE STAB LINE, AIitAN LINE, ANCHOR-DeNAliDSpN LINE.
C. P. Ä. OCEAN SERVICE I.INE, WHITE STAB-DOOTNION JLINE.
NORWEaiAl! r AMEBICA LINE, SCANDINAVIAN A M E R I C AN
MNIÄ, SWIIDISE AMEBICA» LIME.
Kaikissa pilettlasloissa kirjoittakaa osoitteella
FINLAND STEAMSHIP CO, AGENCY .
(E. A. HEDMAN, Johtaja) ^
5 STATE STREET, NEW YORK.
Jalkaa Lapamatoja
ja encnmänkin tulee usein Alvc-8at8in nautittua
Auvoisa AptocUkarl: NöyHmmUt klitokHo.t nii­tä
In paomtoiaukkooatll Jonka mioa tilnsln. SiUU
oi HHitcitytvarHln '-,'00 Jnlkfln, mutta yli .H)0 Jal­kaa
varmasti Ja nyt ol«?n niloknin toliK*» inlos.
N« LUiikkoet toki tfllitttviinsl!.: oUm sy<ianjollisostl
kiitollinen. PilrHl Kalle MakI, Augusta, Mont.
> L V B - S A T S l : Apteekkari Lignellln eri­tyinen
keksintö,; KAKSINKERTAINEN
VOIMA: . Tiima lääke tappaa varmasti
lapamadot Ja kalkki vatsassa olevat ma­d
o t — M a t o j e n yleiset tuntomerkit ovat
seuraavat: VäJlnteltä rinnan alla, muut­tuvaista
kipua vatsassa, kova ruokahalu,
kuin myöskin ruokahalun puute, vatsan
täyteläisyys, oksentaminen tai taipumus
oksentamaan, siniset renkaat silmien alla,
painon vähentyminen/ Ja epämiellyttäviä
tunteita vatsassa. Monet kärsivät tätä
yleisesti tuloksena sopimattomasta ruoka-ärjeatelttiästä
ja monljoka on sairas eikä
öydä mitään huojennusta tavallldlsta
ääkkelstä tuskilleen; varmasti kärsii ma­doista,
vaikka ei niitä ole näkynytkään
tarvetta tehdessä.
. Tämä LAPAMATOLXXKB om tullut
tUrtnetulmmaksl ja suosituimmaksi kuin
mikään muu suomalaisten myymä ja val­mistama
lapamatolääke Amerikassa.
LIONELLIN ALVE-8ÄT8I
(Kflkslnkectaibcn voima) — Laabc volflaan naot. ^
tia Ilman laakkcen makua ttmtematta. Lahe-. •
tcttfanp<wdmakOTlÄeen: 11.50 - Mnnfl laydel-oUeet
mokanQ. • 0
TILATKAA
UUTISET
S U O M E E N
Snoiiuvssa l a p j i h i n i K M c l e i i m i i u t o k s i c i i joliflosta s j i n o i i i f i l c h i i et
nmucviit, s i n n u ii\M, 'iliiinn i'si(M'lt-ii. TilMtkna . s i i s CANADAN
UUTISET s in n o o i D a i s i l i i M i i U ' . nii(4iliyvi.illii o l b i v a t ho s e n vas-laaiiv
Tilaiislunta. f:>uom(.'(,'n m: ^
• . • * •
Koko vuosikerta . . . . . . . $2.50
Puoli vuosikerta .... $1.50
Seuraavaa tilahislippua voidaan käyttää tilausta tehdessä "ja
voi sen täyttää lyijyk5mälläkin.
Täiou tilaan . , , , , ..'.
tettäVäksi usoltcella:
\- \ i o M i l< c V v:\) 1 <.' an a 11 a 11 U u 1 i s i a 1 äii o ~
«set Ob
]y[aksuksi seuraa $,,,
Tilaajan ninu ;ja o.soite:
V
CANADAN UUTISET
Port Arthur. Box 260. Ont, Canada.
',1'-')
/
f**
i Mä.
\ i