Vapaus, February 12, 1924

              TOstaina, helmilanm 12 p. — Tnes. Feb. 12.
Y A P A U S
S?ÄSaS;^5nl joka tiistai, torstai Ja Uoantai.
ONNI SAÄÄI S. ^G. N E I L
^ ^^JSltSra^ • Toimitnsapnlainen
se oli heidän oman sydämessä huolcansta laskaan tsaS'
rivallan flceen abisena. Esivalta oli käynyt teille, vas-tenmielis^
i ja tarpeettomaksi, koska se rasitti, iieita
raskailla veroillaan, raahasi heitä sotatantereille 'ran-hallisea
elämän fayorinäst» ja rasitti hezti monella ta;
valla. Tämän vaoksi he vaihtoivat sortovaliaisca ,|»8n..
maansa j a muokatat peltonsa kaukaisiin Canadan aToi«
. V A P A US
( L i b e r t y ) . ,
The only organ of Finnish W o r l e n in jCanada. Pub^
Hshed i n Sudbory, O n t . every Toesday. Tborsday ana } ^ -^^ sen luonnontilassa olevaan maankamaraan.-Mut-gatnrday.
' ^^-^ suhteet muuttuneet. Ven^'än talon^oSca
Adveräsingrates 40c per c o L i n c l i . Mmimam char«e ^^^p ^ yhdessä vallankumoaksellis-
*>rainrie fnsertioh7j5e. Discoant on «tandmcadvertuc-1 , i i- «r»
n L ^ h e Vapaus is the jncnt The V a p a i . . best advertisinit njedluro among ten työläisten kanssa on kahleensa-fcrvottanut- Tsaa.
the Finnish People in Canada,
Vapauden konttori j a toimitus on: Liberty Bnflding
Lome St., Puhelin 1088. Postiosote: Box 69. Sodbory.
T I L A U S H I N N A T : ^ , ^
Canadaan yksi vk. t4.00. puoli vk, $2.25. kolme kk.
'^'^yföysvaltoibiJ j a Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk,
$3.00 j a kolme kk.$1.75. ^ i .
Tilauksia, joita ei aenraa raha. e! tulla lähettämään.
paitsi asiamiesten joHb! on takaukset
IlmPtushint» kcrrar Jnlaistnista ilmotukslsta 40c
pälstatuumalta. Suurista ilmotukrista sekä ilmotnkaista
rivallan uhkaus.Siperiaan katkottamisesta on kuoUnt,
Venäjän käJösa on yapaa, sen maa on vapaa, eikä sitä
käytetä enäaii orjuutetun kyntomie4ien kytkimenä. V a ­paa
Ven^ä kutsuu kai&ana Canadan preereillä raata­via
duhohorejakin viljelemään peltoja, joilla ei vou-,
din ruoska enään vingu, vaan joiden laiho heilimoi
etupäässä kyntäjänsä siunaukseScsL
Sitä vastoin-duhoborien Canadassa'raivaamilla uutis-viljel)'
fcsi11ä vierailee veronkantaja yhä useammin, vaa­tien
yhä runsaammat kynunenykseL Ja mitä veron
Canadan halltus harjotts^ l i i f ^ t l ^
varojen
tetta mulstovärsyltä. Nimenmuutosnmotukset 50c kerta, listit, kaikenlaiset välikädet j a saalistajat. On s i ^ ym
$3.00 kaksi ker't^a^a'^. "Sc'y ntÄyra&äHnmoÄtuk^selt t$V1.0n0 ?ke^rta.. •HHaJ-': märreltävää mibikä ^du hoborit ovat kääntäne.e t . VtaaTs
lutaantjeto- j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme katseensa vapaamman j a paremman maan rantoja kohti.
kertaa. Tilapäi8ilmotuV''i?»ta pitää raha seurata mukana,
Tiistain lehtepnsi^rttuinmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauan-
Jos ette milJoIntflhan»» saa vastausta ensimSiseen
Irirjpp*'"'""" ""Vna uudelleen lirkk^nhoitajan per-
T^p^Uf-p»! -? Mif» Post Office Department, Ottaw8.
as «rron/» /•''»«'• 'nstter.
Duhoborit
M
Useita tuhansia käsittävä duhoborien joukkue
4ulec jättämJiän icolinsa ja kontunsa länsi Canadassa
tna^kiistaakscen Venäjälle, jossa neuvostohallitus on
luovuttanuf heille maa-alueen asuttavaksi. Näiden du-höhorieri
vaellukset muodostavat kappaleen niiden kan-salöpkköjeöhislorioaj
jotka ovat joutuneet etsimään
itselleen vapaampaa maailmaa aortomahtien ikeen alta.
Se oli vuonna 1899 jolloin noin 7,500 duhohoria
mnlkusfi kahdella eri laivalla eräästä venäläisestä sata-mnsla
Canadaan pelastuakse^ tsaarivallan ikeen alta.
Diihöbbrit^ oh^ alkujaail iollul pilkkanimi tälle oikeaop-'
piselle laikokunlnaUe, joka ^ uskonnollisten käsitysten-s
ä k a u t b joutui ristiriitaan' tsaarihaillituksen kanssa.
; Hoidan oppinsa mukaan -kaikki ihmiset ovat samanar-voifstaia
jokaisen on tehtävä hyvää kanssaihmiselleen
omasta vapaasta tahdostaan. hallitus on
Heidän mielestään tarjpeetoh. Heidän uskontoonsa ^kuu­luu
vastustaa sotaa j a niin ollen myöskin aseiden kan-
'lamiaa9otatarfcotuk3!8sa,j Tämä'uskonlahko tunnetaan
Vcnötiätlä jo' moin puolisentoista sataa vuotta sitten.
Tällaiset käsitykset omaavina'he joutuivat tsaari-hnllituksen
vihan esineeksi. Se alkoi heitä vainota, (eh-
> den ankarimman hyokkayksenf vuonna 1826, jolloin
suuri osa' duhohoreista kaiikotettiin Kaukasiaan. Vuo­den
'1887 ^uusi asevelvollismlislaki saattoi nämä uskon-lahkolaiset
yhä tukalampaan asemaan.
' ran komennoin alaisena heillä ei ollut muuta keinoa
. kuin alisjua sotapalvelukseen, nrntla vain nimellisesd
j a sen verjran, että lain kiivain täytettäisiin. Sotaan
'Vietäessä iduhöborit kehottivat armeijaan otettuja nuo­rukaisia
ampumaan ilmaan, niin ettei heistä talisi mur-vhanddhiä'
ja muutenkin asettunsaah passiiviseen vasta­rintaan
ftsaarin hallituskomentoa vastaan. Vastarintan­sa
johdoista'saivat he kärsiä monet kovat vainot tsaa-
' rin kätyrien käsissä. Heitä teljettiin' linnaan, ruoskit-
' tiin ja kohdeltiin kaikella sillä raakuudella, mistä
tsaarivalla on itsensä tehnyt niin surullisen kuuluis{jcsi|
Tsaarimahdinkidntuksi&tapelastu&kseen duhoborit al­koivat
viiiiiein pyridä pois maasta. Hallitus suostui-kin'
siihfen' vuonnaf 1899 sillä ehdolla, että heidän on
itse malks^ttava kyytinsä j a jos he, iikinä palaavat ta-
'^kaisiii Venäjälle, niin heidät. tullaan karkottamaan i k i -
päivi&si Siperiaan.
Tällainen/kaikessä lyhykäisyydessään on duhobp-
: r i e n elämän tausta ennen Canadaan-tuloaan. i
C ^ saavuttuaan' olivat he suurelta osalta
pennittöminä ja ^joutuivat niin ollen kärsimään siirto-
^rlaiselämänraskaimtfaat elämykset. He tarttuiv^
lenkin' kaikella voimallaan Canadan maankamaraan,
toiset rakentaen asuntoja j a toiset käyden ansiotyössä
lahkokuunan jäsenten elämän ylläpitämiseni. He sai
- vat avusturta erinäisiltä hyväntekeyäisyysyhdistybiltä
Canadasta, kuin myöskin kveekkarien uskonlaycolai-silta
Yhdysvaltain puolelta, niin että he tulivat joten­kuten
toimeen siksi kunnes heidän omien siirtolainsa
pellot alkoivat antaa leipää.
Duhoborien lukumäärä on tällä välin melkoisesti
lisääntynyt! Heillä on useita^siirtolaita Saskatchewa-nissa
ja Albertossa. He ovat maalaiskansan lapsia» jo­ka
ilmenee heidän nykyisissäkin elamäntaVoissiaan. He
«vat kyntomieSiiä. Mutta he ovat myöskin ennen kaik­kea
käytännön ihmbiä. Heidän taloutensa lepää suu­rin
piirtein ko-operativisella pohjalla. Heillä ovat
: omat ko-operativiset kauppansa, joiden välityksellä
he ostavat yhdy^unnissaan tarvittavat tarveaine^ suu­rissa
tukuissa j a välittävät taas yhteisteen liikeloitos-tensa
kautta-tuotteitaan ulkomaailmalle. Tällaisilia
yhteistoiminnan keinoilla ovat he vuosien varrella^oi-neet
rakentaa ^t^ verrattain' kukoistavaan, kun­toon.
i On luoimollista, että vielä näiii tuoreeltaan tem^
-inattuna'tänne venäläisestä nmperästä, heissä on vielä
paljon jälellä sitä mitä sanotaan venäläisyydeksi. Mut-
• ta olisi, vääriii' l u u l l a , että he e i m ^ kaikkea sen vuoksi
haluavat nyt palata kotimaahansa. Venigäll^
hfeidan uskonnolliset ja tasa-arvoisuuden käsitteensä
olivat käyneet heille niin rakkaiksi sen vuoksi, koska
Ontarion kieltolaki koetuksella
•»
Väkijuomaliikkeen harjottajain taistelun vaikutus
kieltolain kumoamiseksi Ontariossa alkaa näkyä jo tä­män
maakunnan hallituskoneistossakin. Juuri kokoon­tuneelle
lainlaintijakunnalle pidetyssä «valtaistuin» pu­heessa
hallitus antoV av|)imesti tietää, ettei se suinkäanj
tule jättämään mäikiä kannatt£(jiaan palkitsematta.
Hallituksen edustaja puheessaan selitti, että hallitus
tulee tekemään lakiehdotuksen, «jonka perusteella hal­litus
on oikeutettu ottamaan selvää kansan mielipi­teestä
maakunnan väkijuomalainsäädäntöön p^den.»
Jokapähräisellä kielellä lausuttuna tämä taikottaa sitä,
että hallitus tulee pyytämään lainlaatijakunnan suosf
tumusta siihen, että hallitus voi asettaa väkijuomaky-symyks^
n, eli oikeastaan kieltolain kuidoamisen yleis-ääneslyksellä
ratkaistavaksi. «Märät» ovat sangen hy­villään
tästä alotteesta ja pitävät varmana, että heidän
pyyteensä tulee ennen pitkää toteutetuksi.
Ontarion kieltolakiäänestys toimitettiin huhtikuun
18 p. vuonna 1921i Kieltolain puolesta annettiin s iU
loin^540,773 ja sitä vastaan 373,938 ääntä. Kuten nä-kyy
on kieltolaki voimassa melkoisella enemmistöllä.
Käsittäen kuitenkin viinaporvarien voimaperäisen tais­telun,
ovat kieltolain puolustajat myöskin ryhtyneet
pitämään huolta siitä, ettei heidän saavutustaan tehdä
tyhjäksi ainakaan ilman perinpohjaista taistelua.^
Punanenon elämän väri
Indidnapolissa juuri' koolla ollut hiilenkaiVajain
konvention^ o l i alusta loppuun taistelua punaisten ja
keltaisten välillä, vallankumouksellisten ja vanhoillis-'
ten välillä- Punaisilla oli jo valtava voima, suurempi
kun moni edeltä'käsin aavistikaan. Mutta ei ollut> vie-i
lä enemmistöä. Ehkäpä jo seuraavalla kerralla tai sit­ten
ainakin seuraavalla jo on. :
. E r ä s illinobilainen mainariediistaja nimellä Watt
selitti puheessaan konventionille, että sen on varustau-tauduttava
suuria tehtäviä varten. «Älkää peljätkö jos
teitä sanotaan pimaseksi. Punanen on kaunis väri,
se on innostava väri. Punanen edustaa elämää, toivoa.
Historia tulee muistainaan punasia, mutta keltaiset se
unhottaa.» '
John Lewis on keltaisten ystävä ja puolustaja. «Ja
ni» parka. Hän on kuten vihainen kalkkuna tai härkä,
joka vihaa punasta. »
' Punaiset ruusut eivät lakkaa kukkimasta keltaisten
vihan takia. Pui^aiset aatteet kulkevat heidän vastarin
nastaan huolimatta voitosta voitfoon. '
Canadan hallitus on vuosien var­rella
muodostunut suunnattoman
suureksi virkamieskoneistoksi, jonka
yllä pitämien nielee vuosittain sa­tumaisia
summia j a jota varten täy­tyy
tehdä uusia velkoja j a lisätä
verotaakkaa, johonka otettavat sum­mat
lankeavat loppujen lopuksi työ­tätekevien
Jcansanjoukkojen kannet-favaksi.
Tp.män virkamieskoneiston
ylläpitämiseksi tarvitaan suunnatto­mia
summia, ylitse sen määrän, m i ­kä
muuten olisi välttämätöntä 3'a
tarpeellista. Canadan virkamieshal-itus
on antautunut raskaaseen tuh-aukseen
j a ylellisyyteen. Baskai
den velkataakkojen j a verojen l i ­säksi
tulee silloin tällöin päivänva
oon tietotja vajauksista j a mitä e r i -
aisimmista yleisten varojen .haas-cauksista.
Hnolimatta siitä, että
vallitsevan aSeman takia olisi ehdo-
(on tarve noudattaa järkiperäistä
varojen hoitoa yleisten asioiden hoi­dossa,
jokaisessa hallitusvirastossa
Ottawassa on nykyään liikaa mies-a
naisvirkailijoita, jotka nimelli­sesti
työskentelevät kuuden j a puo-en
tunnin virica-ajalla mutta todel-isuudessa'
virkatehtävät suurelta
osalta rajottuvat sangen pieneen
aikaan.
Osotukseksi hallituksen virkamies-luvun
su-uresta paisumisesta vii­meisinä
vuosina, esitämme tässä
virallisten t i l a v i e n perusteella-laa­ditun
laulukon v i r k a m i e ^ n luku­määrästä
ga heidän palkoistaan vii­meisen
kahdienkymmenen vuoden a i ­tana.
Tilivuosi. Virkailijain . Kokonais­luku,
palkat
190^-3 4,44P $3,6fe7,061
1903- 4 4»90B 3^86,870
1904- 5 4>990 . 4483j81«
1906-.6 6,0061 4^oQ6j&61L
1906- 7 5^380' 4J334/)!51
1907- 8 6,1133 5^81447
1908-9 6i728 6^20(£81
1909- afr 6,1'68 • €^36JS68
1910-11 7^78 7^80,'&67
1911- 12 8,577 8,iO|33,Q65
1912- :i3 8,700 8;l«3;361
1913- .14 ; 10,03« 10,072j660
1914- 415 9,917 10,«0aj342
19'15-16 10^267 11,113^96
1916-.17 10,824 12,791,794
19'17nl8 12;8441 - 15^559*930
1918^9 i2,74B ^ 13^366,691
i9aa-26 • i4;6iei . 2i^s6;60o
1»20-21 14,5'1I2 22;01!3v981
192.1-2^? 14>73i9 ä3,'149,i511
1022-23» 41,25& 60,356,721
• Vuosien 1922-23 numerot käaittä^
vät sekä ulkopuoliset että sisäiset
virkailijat eivätkäole kumpaisiini
kaan nähdeti täydelliset. Mutta nu-
T o i i l n sanoen oli yksj virkailija t ai
sivilipalvelija jokaista kymmentä so­tilasta
kohlLi Kaksikymmentä vuot­ta
takaperin, jolloin Canada oli so­tavoimiensa
puolesta yhtä suuri kufii
mitä se on tänäpäivänä, oli puoltu-tusvirastöSsa
, vain ,36 vIrTcailijaa,
josta kulungit olivat $147*000 vuo­dessa.
* .
Nykyään ovat menot tässä viras­tossa
melkein kolme kertaa suu­remmat,
vaikka jokainen ymmärtää,
että tässä virastossa etupäässä olisi
pitänyt tapahtua parempaa järjes­telyä.
S i t t e n ' on olemassa' rautateitten
j a kanavien virasto, eli departe­mentti
Tämä virasto koski aikoi­naan
vain rautateitten valvomist
Intercoloiiial-radan aikana, jolloin
raut^tieministeri oli vastuunalainen
useista tuhansista maileista rautatie­linjoja,
j a jolloin niin suuria raken­nustöitä
oli tekeillä kuten y l i maan
kulkeva rata j a QuebeVin silta i r ­vittiin
lukuisia j a taitavia vlrkailiga-joukko
asioita hoitamaan. Niinpä
luulisi, kun y l i maan kulkeva rata
valmistui j a kun valittiin rautatie-komissionerien
virasto j a kun halli­tuksen
onnistamien rautateitten - hoi­to
luovutettiin riippumattomalle v i ­rastolle,
että rautatieviraston menot
vähentyisivät melkein tyhjiin. Kui­tenkin
tosiasiat osottavat, että rau­tateitten
jä kanavien viraston toi­met
^ maksavat hallitukselle enem­män
kuin koskaan ennen. Seuraa­vat
viime vuonna* parlamentille esi­tetyt
viralliset numerot osottavat
asian oikean laidan:
1918 r,
1919
1920 ^
1921 .
1922
1923 9 i k .
1,191
1,150
1;242
1,238
1,342
1,329
1,463,960
1,634,206
" 1,932,26'5
\^,119.818
-2,402/680
1,794,488
Kukaan porvarillinehkaan henkilö
ei väitä, että tämän viraston tehtä­vät
olisivat suuremmat kuin ne oli­vat
v. 4913. Kuitenkin odottavat
ylläolevat. numerot, että Virkailijoi­ta
pn lisätty tuon vuoden ^ a v. 4 9 23
välillä enemmällä knin 600 jaavat
menot lisään^eet noin 11,1250,000
vuotta, kohti, jpka lapkee kansan
maksettavaksi - Tähän ei vielä ole
luettu niitä virkailijoita eikä heidän
palkkojaan, (jotka vafvovat sanotun
viraston ulkomaisia asioita, eikä n i i ­hin
kuulu,- slirtolaisylraston virkaili­jat
palkkoineen. Tässä ilmeneekin
yksi pahimpia esimerkkejä hallituk­sen
harjottamasta tuhlaliksesta.
Kuitenkin kertovat samaa mel­kein
mistä, tahansa departementista
otetut numerot. Kymmenen vuotta
takaiperin o l i työdepartementissa' 93
virkailijaa, joiden palkka yhteensä,
oli $50,000 vuodessa. Viime vuo­den
lopulla oli siinä 198 virkailijaa,
jotka saivat ^ $246,000
Kymmenen vuotta takan*^ V
k ^ j a a (näain d
sia virkaiiijiota. joita 1 ^ ° ^
0^0) j a heidän v^Ln ^^^^
eri toimissa 307 ia^vnL7^^'^^
kohoaa $582.000 " S m ^ t i sitten oli m i o a ^ S n ^
sa kolmekymmentä y S c s T^
kailijaa, jotka saivat S56 00n vir,.
koissa^ Nykyään kuuluu ' ^ ^ ^ ^
- k a i L j a a , joiden v u o t u ^ ^ ^
ka nousee $203,000.
vuotta takaperin tarvittiin
sanky^nientä kaksi virkailijai',^^^
000 s u o ^ e U , v u o t u i s e l l a ' " ^ ,
tarumaan hallituksen tUerv
1923 tarvittun 200 virkaflija, L
maa tehtävää varten.
Samanlaisia esimerkkejä void
esittää loppumattomiin porvarillisen
hallituksemme harjottamasta t u £!
uksesta vlrkaUijain ylläpitämisessä .
ja heiUe palkk(^en maksamisessa. '
joka hallitus toiselta puolen jokai^
sessa ^tilaisuudessa tekee voitavEnsa
taisteUaakseen työläisten nälkäpalk-kojen
säilyttämiseksi ga heidän elin­ehtojensa
mahdolisimman kurjani
säilyttämiseksi.
Seuraavassa kirjotuksessa teemme
lisää paljastuksia näistä tuhlauksis­ta
j a myöskin kajoamme niitin kn-liissien
takana oleviin voimiin, "jot-
^ ka tällaiseen luonnottomaan haas-yuodessa.
kaukseen ovat johtaneet.
Saksassa muisteUaan WiIsoiiia^
syvällä vihalla
Canadan ja Yhdysvaltain lehdistössä on laajalti
lainauksia §a näytteitä niistä lausunnoista, mitä Saksan
sanomalehdet, sanovat Yhdysvaltain entisestä presiden-tjstä
Wilsoni8ta hänen kuolemansa johdosta. Saksalai­set
lehdet, muistelevat jäisestään mitä suurimmalla v i
halla Wilsonia. Suurin osa viittaa Wil8onin kuului­saan
«neljääntoista pykälään,» joiden perusteella Sak­sa
pakotettiin sille niin perin onnettomaan rauhaan.
Eräs lehti huomauttaa, että «WiIsonin ruumiskirstun
jälessa marssivat sorretut kansat nyrkkiin puristetut
kädet pystyssä.» Toiset selittävät Wil3onin mitä roisto-maisimpien
voimien välikappaleeksi. Toiset pitävät
häntä henkilönä; joka yliarvioi omat voimansa,' eikä
jaksanut taistella ihanteittensa puolesta loppuun asti^
Vain yksi ainoa lehti löytää jotain hyvääkin Wn^^^
sa ja se on se, ^että lehden mielestä Wils<^in ansioksi
on luettava, että Ranska ei saanut tilaisuutta kaapa­ta
itselleen Heinin ranniUcoa ja että koko Slesia ja
Danzig eivät joutuneet Puolalle.
Saksalaisten syvä viha Wilsonia kohtaan käy jo i l ­mi
siitäkin, että hallitus lähetti määräyksen Yhdysval­loissa'olevalle
lähettiläälleen olla ottamalta millään
tavalla virallisesti osaa WiIsonin hautajaisiin. Ei e d ^
läestystalon lippua saa laskea puolitankoon, vaikka se
tavallisesti kuuludun tällaisissa tapauksissa diplo­maattisiin
kohteliaisuuksiin. . •
^r— Sosialismin .tehtävänä on kohottaa yhteiskunta
Ja sen taloudellinen tila ihmiskunnan yleisen kulttuu-riasteen
tasolle järjestetyn taloudellisen yhteistyön
kautta^ Se ei siis 6le muuta kuin ihmisTnmytfln elämän­ehtoja
vastaamattoman jäij^ihän taistelun' lakkaut­tamista,
asettamalla yhtei^unnassa elävän ihmisen
sen luonnolliselle pohjalle.
merot käsittävät yksinomaan Vain
sisäiset menot. ^Tuloksena Iästä on
että on mahdotonta sanoa täsmälr
leeh miten suuri hallituksen virkaili­jain
luku nykyään on. Hallituksen
virkailijoltten kokonaisluku, vaikka­kin
se muuttelee kuukaudesta t oi
seen on noin' i&6,000, ga vuotuiset
kustannukset ovat^ paljon suurem
pat kuin mitä taulukko osottaa.
Jos ajattelemme tarkemmin mitä
salaisuuksia .nämä numerot tuovat
esille, näemme m.m., että Vaikka
Canadan väkiluku vuoden- 1912 ja
1922 välillä on lisääntynyt 25: pro­sentilla,
niin siitä huolimatta oh
virkailij"oiden lukumäärä lisääntynyt
samalla ayalla^ enemmällä kuin 80
prosentilla j a kulungit ovat lisään­tyneet
m e l k e i n 2 5o' prosentilla.
Myöskin vaikka^ esim. Englannin
hallitus on rvähentänyt' menojansa
siitä mitä neV olivat ennen sotaa oli­vat
Cattadan.r liallituskustannukset
vuoden 1922 lopulla täsmälleen 50
prosenttia suuremmat kuin mitä ne
olivat ennen sotaa v. 1914. Edel­leen
Canadan- liallituksen virastois­sa
oli V. 1922 meikein 2,000 virkai­lijaa
enempi kuin aserauhan solmi-amisen
aikana ?ja olivat Siallituksen
kustannukset . yhdeksän miljoonaa
dollaria enempi vuotta kohti. •
Kolmena vuotena i aserauhan jäl­keen
olivat virkailijoiden lukumäärä
j a : hallituksen • menot tasaisesti Ii?
sääntyneet huolimatta siitä, vaikka
oli luovutettu $1,600,000 paremman
järjestelyn aikaansaattamiseksi h a l -
lituskoneitossa.
Katsokaamme miten suunnatto­man
paljon -liikaa virkailijoita on
^ ^ e r i virastoissa; CanadaUa on seisova
sotaväki, r käsittäen 2,50ft miestä;
Mutta niillä ei ole kuitenkaan mai^
nitsemisen arvoistaj ilm^iluosastoa ja
sotalaivasto on pient Kuitenkin v a ­littiin
OttawaSsa 253 • e t n i s t ä v i t -
kaUqäa pitämään siUnällä näitä 2--
500 "sotilasta j a sotalaivastoa, ja
heidän 'palveluksestaan maksoi hal­litus'
(lukuunottamatta sitä summiaa
joka meni vuokriin j a Jiolttoäinei-
Siin j a ' kaikkeen^ muuhun ylimääräi­seen)
eL vaheinpää kuin ^493,854.
Vuosi. Virkailijain' Palkat
luku. yleensä
1012 110 $134,879
1913 117 140,877
1914 116 160,175
1916 127 162,427
W16' / 1 12
106
163,946
1917
161,954
1918 102 171,764
1919 117 206,131
1920 ^ 105 216,637
1921 118 ' 226,668
1922 101 203,822
1923 , 108 205,822
Näistä numeroista voi näh4ä, et­tä
vaikka rautatievirasto .ef^nään
huolehdi paljonkaan rautateistä,
ovat sen menot hämmästyttävän
suuret.
(Kuka tahansa tuntee asioita, kä­sittää
etiä. se .virasto, joka on ole­massa
kauppade^)artementin nimellä,
on tunha j a aivan tarpeeton. S a ­notaan,
että sillä ei ole mitään yh-tytiä
Canadan kaupan todellisen
tarpeitten kanssa^ että se e i edistä
tuotteiden vaihtoa millään tavalla.
Tämä asiaintila ei^ ainakaan joh­du
v i r k a i l i j a n puutteesta. Luo­kaamme
silmäys seuraavan, josta
voi nähdä tämän departementin pal­veluksessa
olevien virkailijain l u ­kumäärän
j a 'heidän palkkansa ku­nakin
vuotena jälkeen vuoden 1912:
IPalkat y h ­teensä
' $ 49,198
155,155
119,781
106,219
109,042
132,476
148,197
23^,423
882,698
350,412
562,232
62^,689
Näihin numeroihin d sisälly a i ­van
kaikki mainitun viraston virkai­l
i j a t Näiden lisäksi on sillä'vielä
kauppa agentteja niuissa maissa.
Viime vuonna oli virkailijain luku­määrä
«90 j a heidän palkkansa o li
yhteensä '$l,i218,5l3.
Tarkastakaamme Cartädan halli­tuksen
sisäasiain virastoa. Kaksi­kymmentä
vuotta takaperin kuului
tähän virastoon 231 virkailijaa, ooi-den
palkkojen kokonai^umma öli
$214,000 vuodessa. Vuoteen 1906
oU virkailijain lukumäärä lisäänty-nyt
juuri puolella j a Ijalkat olivat
kohonneet $382,000, joiika jälkeen
tapahtui* jatkuvasti uusien virkaili­jain
valitsönisia, josta johtui me-nojen
Usääntyminen. SUmäilkääm-me
seuraavaa:-
V u o s i .— VirkaOijain
luku.
1907 468-
1908 578 .
1909 €63
1910 - 666 f
1911 ^ 701
1912 720
1913 806
1914 - ' 909 •
1915 ^ 976*
1916 ' - 1.058 •
1917 1,080 .
Vuosi; VirkaiUjain
liiku.
1912 43
19.13 140
1914 96
1915 89
1916'. 88
1917 171
1918 .• 155
1919 150
1920 381
1921 329
1922 531
1923 9 kk. 602
Palkat yh­teensä.
411,377
614,712
$
773,925
817,544
862,023
939,565
1,032,127
' 1,113,555
Työväen ; taloudellisten järjestöjen " mokkaammin vastustettava. Ja päin-tehtävät
saa rajöttua yksinomaan vastoin on pyrittävä unioiden jär-taisteluun
parempien palkkojen j a jestojen toimivaltaa ja oikeuksia M-työehtojen,
saavnttamiseksi^tai muu- säämään, niin lainsäädännön kuin
ten taisteluksi välittömästi työnan-typnantajistoon kohdistuvan toimin-tajia
j a heidän järjestöjään vas- nankin kautta,
taan. Varhaisemmilla 'ammatti;^h- Unioiden on valppaasti seurattava
distyksillä on kyllä ollut yleensä'^sosialilainsäSdännön kehitystä ja.
tämä suunta. Mutta meidän päiyl-j lausuttava mielipiteensä ja esitet-nämme
ovat työläisen j a työnanta- j tävä asianomaisiin paikkoihin m -
jain suhteet kehittyneet sellaisik8i,|timuksensa, milloin työväen jo saa-ettel
voi' olla enään ptfhettakaan vuttamat edut näyttä.vät joutuTan
jonkun yksityisen työnantajan sen
työläisten tai. puhtaasti rajotetusta
taistelusta jotakin , työnantajaryh-mää
vastaan.
(Maailmansodan jälkimainikeina
on kapitalistinen järjestelmä saanut
erikoisemmin rappeutuvan suunnan:
Tuotannollinen sekasorto, vel­kaantumisen
kasvaminen aijottalset
teollisuuksien kukolstusajat alino­maa
udistuvine pula-aikoineen, 'ta-^
vaaranalaiseksi, joko vahingoIlisteS'
uusien lakien laatimisen tai entis­ten
lakien huononnusten iantta.
Tässä suhteessa on tarpeen myös
läheinen vuorovaikutus parlamen­teissa
olevain työväen edostajain
kanssa.
Taistelu työttörayyshädän aiheut­tamaa
kurjuutta vastaan ,imIIoin si­tä
esiintyy, on unioiden tärkeimpiä
tehtäviä, koska työttömyys suuresti"
loudellisen tasapainon puute, ylei­vaikeuttaa
toimintaamme ja «stää
nen k^yhtjminen^ j.n.e., ne ovat ny-- saayuttamasta parannuksia. työväen
kyisen' ojan tunnusmerkillisiä ilmi-' oloihin. Siinä tarkoituksessa on
öitä. Siitä ' aiheutuu luokkatalste- käytettävä kaikkia niitä keinoja,
l u n kärjistyminen. * . i mitkä "vallitsevissa tilanteissa ovat
(Kapitalistien riistämishimo j a vai-/mahdollisia j a työväenluokkaetnjen
tansa menettämisen pelko on saa­nut
koko porvariston -epätoivon -vim-mlklla
liittoutumaan j a luomaan' y h ­tenäisen
tiiviin ^ rintaman työväen­luokkaa
vastaan. Tässä taistelussa
on heillä puolellaan koko valtioko­neisto,
parlamentti j a kunnallishal
linnot, mikäli ei työväenluokka ole
voinät niitä miehittää omUla edus­tajillaan,
koko kapitalistinen raha
mahti, työntäjäin järjestöt ja
vakuutuskassat, porvarilliset se- j a
rikkurikaartit, monine • muine; apu-neuvolneen.
'Tällaista rintamaa vas­taan
osottautuvat ammatilliset jär­jestöt
3^sinääii aivan liian heikoksi,
jos toimintamme kohdistuu vaan: a i ­noastaan
välittömästi työnantajia
vastaan., Se on kohdistettava kaik­kia
porvarien voimia vastaan.
Kuitenkin varsinainen poliittinen
työväen taistelutoiminta kuuluu en­sikädessä
poliittisille työväen puo-
Ineille. Unioiden toiminta käsit­tää
lähinnä laajan yhteiskuntapoliit­tisen
työalan, mutta ei se voi sihni-ään
ummistaa niiden täysin poliit­tistenkaan
asiain siÄteen, jotka kos­kettavat
ammatillisen, liikkeen toi­mintaa.
Ellei unionlstbeen liikkee­seen
kohdistuvia polfittisla sortotoi-menpiteitä
voida vastustaa taloudel­lisilla
taistelnkeinoiUa, on silloin
679,897fkäytettävä poliittisia taistelukelriojä.
Olevat' olot' kokonaisuudässaiäi ön;
taloudellistenkin järjestöjenldh^toi.;
nunnassaan otettava huomioon - j a
sen mukaan toiminansa järjestettä­vä.
K a i k k i a ' työväenjärjestöjA toi-
: 1,247,IS75 ^^tavapautta' rajoittavia vallanpl-
.1,257,972 täjäln toimenpiteitä o—n - — mi tä t a r -
mukaisia. On pyrittävä aikaansaa­maan
työnantajille mahdollisimmaa
paljon velvollisuuksia työttömiksi
jättämienää työläisten toimeentnloB
turvaamiseksi. Samoin käytettärä
kaikkia soveltuvia keinoja painos­taakseen
valtion ja kuntien vallan­pitäjiin
yhteiskunnan turvan aikaas-saamiseksi
työttömille yleisten
deri'järjestämisen ja rnmn m :
muodossa. '
Kaikissa näissä yleisissä kysyOJ*-
sissä- on taloudellisten järjestöjen
toimielimien j a maidenkin amm^'
Ksten järjestöjen tehtävä alotteit».
tiedoitettava niistä asiaiilaadun on-•
kaan julkisuudessa laajoille työläiV
joukoille; Toimeenpano ja ratkai­sevien
päätösten teko näissä oloissa
kuuluu ennenkaikkea unioiden. toi­mielimille,
mutta tulee toimntaa
suunnata siten, että koko järjestö-voimat
pääsevät niissä täyteen v«-
lnitukseensa,^*oiminnan sauremjnaB
tehon aikiaansaamiseksi.
iKoko.,toimintamme tulee tapafi-tua"
siinä tietoisuudessa, että työya-enlnokaii'
elinkysymyksiä « ^'J'»*
lopullisesti ratkaista työväenlooMn
ötiijen mukaisesti kapitalististen^
tojeri piirissä, mutta ^J^rZ
vallan luomisen kautta- Kapito^
tisten ehtojen piirissä taprfita^
taistelutoiminta on vain nuden P
himpien' epäkohtien pohimi^i^
hin nykyiset- voimamme » « f ^ ^
taistdukuntoisuutemme
ta. Siinä-merkityksessä « va^^
pätöimnkään- biistelntohmnto^
muodossa tai toisessa jattan»^
jälkiä taistelukuntoisuutetnme
hottamiäeksL
liiiiiiÄiiiÄiiM