Vapaus, October 6, 1923

              käm Boomstoea työväestön ganeniannnttojii, flmes-sKyssa.
Ont^ joka tiistai, totsm ia lanantai.
mmanlr oTffan ©f Knnisfe Wo?kcre fa Canada. Pot^
» M Ä OntTe^ery Taesday. Tbureday and
tetodflg.
Advertiflingrates 40c per eol. incb. Mmimam cnarge
KnTThe Vapaus la the best advertlaing xnodium among
Finnish Pcople in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
st. PaMta 1038. ^- Portl.»te:
Jo» ette mUIoin tahansa saa vastausta^ cnsimälseer
6iriee8eenne.kirJottakaa uudelleen liikkeehoitajan par-eoonalHselia
nimel'ä. . . ,'
J. V. TfANNASTO. Liikkenhoitaja.
Canadaan yk»i vk. $4,00, puoli-vk. 12.26, kolme kk.
Sl.BO ja yksi kk. 75c. , , ^
T^^^ ja Suomeen, yksi vk. 85.60, puoli vk.
@8.00 ja kolme kk. $1.76. ^ ^ . _ . .
Tilauksia, joita ei ftfiUraa raha, ei tulla labetlämäan,
Redftered at the Pflst Office Department, Ottawa, as
fSseond elass matter. . ,
Oklahoman sotatila
Sellaisissa tilanteissa kuin mitä nykyään vallitsee
Okldiomassa, varsinkin mikäli ne saattavat kehittyä
kokonaista yhteiskunnallista elämää mullistavaksi, on
tavattoman vaikea löytää 'sen pohjan, jolta työväestön
on asemaaaarkastettava. Surullisen kuuluisa Ku Klux
Klan järjestö on joka suhteessa koko olemassaolonsa
ajan osottanut, että työläisillä siihen nähden ,ei voi
' olla mikään muu kuin sovittamaton vihollisuuskanta.
Joskaan tämä yöritarien jäi<jestö ei" suoranaisesti ole
kapitalistien jär'jest0Jä työläisiä, vastaan, on se kui­tenkin
epäilemättä valmis jokaisessa työn ja pääoman
välisessä taistelussa valmis esiintymään työnantajam
puolesta. , Se on olemukseltaan porvarillinen ja ny­kyisen
yhteiskuntajärjestelmän puitteisiin sisältyvä lai-tos.
Sikäli kun sen moraalisilta-tai yhteiskunnalJisista^
fattsomuksist^ voi olla puheetta, kohdistaa se toimin­tansa
sellaisia ilmiöitä vastaan, jotka sen mielestä ovat
vahlns;ollisia Ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnal­le.
Mutta päämääriinsä se ,J)yrkii oraalla väkivaltai­sella
tavallaan, välittämättä mi^n voimassa olevista
laeista-ja laitoksista,
Juuri menettelytapdjensa takia: Ku Klux Klan rita
Vikunta onkin vetänyt päällensä sen oikeutetun vihan
ja tuomion, rainka. alaiseksi se kaikkialla ajattelevani
pien ihmisten keskuudessa on joutunut. Väkivaltaisen
toimintansa yhteydessä on tämä ritarikunta' vähitellen
muodostunut poliittise&sl liikkeeksi, jonka kautta se
on joutunut ^ristiriitaan vallitsevien porvaripuolueiden
kin Icanssa. ,
Sikali kun Oklahoman ^tapauksista on kysymys,
^ovat ijte iäi^lstyneet nykyiseen pisteeseensä etmn
kaikkea porvarien ,poilit^8teii kiivottelujen kautta, jo­hon
kummaltakin puolai ,on kietoutunut paitsi valtion
lalnlaatijakunnan jäseniä, myöskih valkuti&valtaisla
valtion virkailijoita. Valtion kuvernöörin Waltonin
asettuessa virkavaltansa nojalla' tukahultamaan yörlta
Tien valtiollisia aikeita, ovat he puolestaan yrittäneet
käyttää apunaan valtion lalnlaatijakunnan auktoriteet
tia. Kuvernööri joutui estämään Jalnlaatljakunnan ko<
jkoontumlsen ja turvautui valtion miliisiin nojaavaan
sotilasdiktattmriln. Taistelu ei näin ollen kummalta­kaan
puolen ole enään' taistelua edes porvarillisen lain
ja järjestyksen puolesta^ vaan taistelua kahden'por­varillisen
ryiimän väliliä, jotka kumpikin välcivaltaan
. nojatpn pyrkivät valtion kontrolliin. Sikäli kun työ
väen suhteesta tähän taisteluun on kysymys, eivät työ
Iäisten edut lyö yhteen kummankaan ryhmän kanssa.
Jos työväestö asettuisi tukemaan kuvknöörin uskotte
lemaa «lain ja järjestyksen» palauttamista, joutuisi' se
samalle pohjalle valtion l^mrlilsin kanssa, joka pisti
mien avulla pitää vahtia, ettei lalnlaatijakunnan jä
senistö saisi kokoonttia ylimääräiseen Istuntoon. Ja
kuitenkin kansanomainen ajattelu johtaa siihen, että
lalnlaatijakunnan pitäisi saada kokoontua, koska sen
pitäisi edustaa suuritita aanontavaltaa valtion asioissa.!
Mutta lainlaatijakuntakln olisi kykenevä sanomaan
jotain selventävää ainoastaan liina tapauksessa, että
se työläisten ja farmarien, sanalla sanoen työtäteke-
• vien kansanjoukkojen tahdosta ja niiden edustajana
olisi kykenevä sanomaan ratkaisevan sanansa ei. ainoas­taan
]^öritarien väkivaltaiselle vehkeilylle, vaan .muil­lekin
yhteiskunnan kirouksena oleville porvarillisille
pelureille ia keinotteliiioille. Mutta sitä varten tarvit­sevat
Oklahoman työläiset ja suuret vuokrafarmarlen
joukot omat järjestönsä ja oman, valtiollisen puolu­eensa.
,^,»tt>Mi,-^ -
Järjestyminen
Olkoon työväenjoukon toiminta välitöntä tai välil­listä,
tarkoittakoon se jokapäiväiseen elämään paran­nuksia
tai valtiollisen vallan hankkimista, jokaisessa
tapauksessa taistelussa olevan joukon järjestyminen on
taistelun menestymiselle suuresta merkityksestä ja voi­ton
hedelmien korjaamiseksi on se välttämätöntä. Työ­väenluokan
voima ilmenfee järjestymisessä, tietoisuu­dessa
ja solidarisuudessa. Nämä voimantekijät tosin
johtuvat työväenluokan tuotannollisesta merkityksestä
ja sen lukumäärästä, joissa suhteissa työväenluokan
voima kasvaa kapitalistisen tuotantotavan seurauksena
automaattisesti. Mutta järjestyminen ja valistustyö jää
meidän tehtäväksemme. Siltä syystä kaikkinaisissa
oloissa,'(jokaisessa historiallisessa ajan valheessa nie Il­man
muuta saamme välittömäksi tarkoitusperäksemme
asettaa typväenluokan kokoamisen luokkataislelujärjes-töihin.
Galilei sanoi: «Mittaa kaikki mikä mitattavissa
on, tee mitattavaksi se mikä ei sitä vielä ole.» Meidän
eopii sanda: Järjestä kaikki mitkä* järjestettävissä ovat,
tee järjestettäväksi ne, mitkä elvat .sitä vielä ole.
Tässä työssä ovat meita vaslassi kapitalistien kaik- *^slelrai T^äkevien pohjavirtausten kanssa.
kijTöimat^Ja nutäkauenunin ty^äifiet pysyvat-järjes-tymättomisa
jollakin työalalla erikseen ja kokp valtios­sa
vain 'l^ei^ti järjestyneenä yleisesti, sltä'^aikeam'
jnäk^iiy^ensä t u l ^ l y ö r f l u o b iT ^rjestämjg^" luok-
Is^äi^estiihni. \^,oi1ti#>ke)i/t)tiDOiat sc^ilbilnun
uniot ja kapitalistien j^distykset ja muut vojmat ovat
sitä estämässä. Siitä syystä me näemmekin, että jär»
jestymättömät joukot näyttelevät nykyisissä taisteluissa
myöskin huomattavaa osaa. Luokkasuhteiden kärjisty
minen johtaa työläisjoukkoja suoraan taisteluun. Työ­väen
järjestöt antavat järjestymättömienkin työläisten
äänestää lakkokysymyksissä jne. Sellainen käy mää­rätyissä
olosuhteissa välttämättömäksi. Ja jos järjes­tyminen
ei ehdi eikä pääse nimeksikään kehittymään,
ovat seurauksena «järjestymättömät lakot taistelujen
ensi vaiheessa, ja järjestymättömät joukkoliikkeet lei-päkapinoineen
toisessa vaiheessa. Ja kun kaikkialla
kapltallstislssai jmalssa, vasta pieni murto-osa työläisiä
on järjestyneitä ja sitäkin pienempi osa järjestyneistä
työläisistä ajattelevat sosialistisesti, niin seuraa siitä,
että mikään järjestö ei ole^ kyllin voimakas yksm toi­meenpanemaan
valtiovallan siirtoa. Eikä näytä olevan
nähtävissä olevien esimerkkien ja kokemuksien perus­teella
syytä otaksua, että joku työväenluokan järjestö
tulevaisuudessakaan siihen ybinään kykenisi. Tästä
on vedetty sellainen johtopäätös, ettei mikään järjestö
sellaisenaan suorita vallankuipousta, vaan se syntyy
yleisten edellytyksien olemassa olemiseen ja työväen­luokan
voiman ja, kypsyyden määrätyissä suhteissa
näihin edellytyksiin '• olemisen kautta yleisen joukon
nousun seurauksena ja toimeenpanemana, jossa ovat
mukana kaikki sorretut kansankerr(^et, jotka tuntevat
liikkeen omakseen, sekä järjestyneet että järjestymät­tömät.
Järjestöjen suurjh merkityä <Jn siinä, että ne
antavat näihin liikkeisiin -tietoa Ja tarkoitubemmi
kaisuutta. Ja työväenpuolueiden suurin merkitys on
siinä, että nT'xanci8ta muista järjestöistä etevimpinä
laajakantoisempina, kouluuntuneimpina voivat ottaa
liikkeen johdon ja ^Igprjala^ hedelmät järjestöjensä
kautta koko työväenluokan hyväbi. Ollessaan vaiti
ollinen järjestö kykenbe se ^noastaan luomaan vai
tlolllsen koneiston, joka jatkaa liikettä siihen asti, että
työväen valta on taattu. Sen entiset valtiolliset manöö­verit
muodostuvat silloin hyviksi kokemuksen lähteiksi
ja mitä suiirempi sen voimaton, 3.0. mitä suurempia
työläisjoukkoja puolue käsittää, sitä paremmin se
myöskin kykenee kontrolleeräamaaiiliJkkeert ja sitä
paremmin se myöskin saavuttaa tarkoituksen mukai^
päämääränsä. Toisella puolen työväen vallankumouk­sellisen
puolueen voima juuri.sibi, että sen merkitys
noihin taisteluihin nähden on ratkaisevaa laatua, on
myöskin työväenluokan kypsyneisyyden mittari, joW
sa^ioo sekä työläisille että kapitalisteille missä vai
heessa näiden välinen taistelu on. 'Vieläpä voidaan
sanoa senkin, onko työväenpuolue .konservatiivinjen
valko,radikäalieni tässä ;vl|me ohainitussaj.merkitykses-sä,
viime' kädes^ Ilmaisevan vain luqkkataistelun mää­rättyä
tflaa ja suhdetta; Silloin kun ralkaisun kausi on
likejlä saa tietää vanhoillisuuden, haaksirikkoutuneen.
Oltakoon siis minkälaisessa-vaiheessa hyvänsä^ yksi on
vain tärkeä: Työväenluokan sosialisteiksi valistaminen
ja niiden järjestäminen. Se sittenkin on ainoa, joka
jotain hyvää lopuksi tulee aikaan saattamaan,
Non^aaliin palUu ^puu- ^^"^^^^^^ J°
tayarateoUisuudessa
'^Hukkuva tarttuu oljenkorteen"
Kuin salama' kirkkaalta taivaalta tulli äskettäjn uu­tinen,
eHtä Winnipegln 0. B. Union keskusneuvoston
^ihte^rl oli -^hyväksynyt ehdokk&uden kotikaupunkinsa
vaalipiiristä piakkoin tolniitettavissa valtiollisissa vaa­leissa.
O.B.U. samoin kuin I.W.W. ja kalkki syndlka-listiset
ainekset ovat kaikeiTaikaa olleet tappelussa^ sen
väitteen puolesta, että kaikenlainen politikoiminen ja
varsinkin työläisten politiikkaan antautuminen on mi­tä
suurinta humpuukia, {jonka takia työläisillä vaali-taisteluihin
nähden ei ole mitään muuta velvollisuutta
kuin että «vaaliuurnaa on lyötävä kirveellä» ja vas­tustettava
kynsin hampain kalkkia työläisten valtiolli­sia
järjestöjä ja taisteluja, olivatpa ne sittenTkuinka
vallankumouksellisia tahansa. Tämän opinkappaleen
pohljalla ovat sitten suomalaisetkin i.w.w:ilittolalset ja
o.b.u :ilalset käyneet pai^anssotaa meikäläisiä työväen
järjestöjä ja laitobia vastaan liidustrialistisen uiiio-nismin
nirtiessä, joka «unionisrni» kuitenkin lopputln-gassa
el ole ollut sen kunimenipaa kuin epämääräisten
syndlkallstisten ja anarkististen kasityskantaln palvo­mista.'
•iinr-i,.(i; •^;Hrf^''-*<-'--''<^>-''' •• -
O.B.U :n poliittinen hapuilu Winnipeglssä kuvaa
näihin «jäi'jestöihin» lukeutuvien niin suomalaisten
kuin m\^ldenkin kansallisuuksien keskuudessa vallitse­vaa
kahta huomattavinta piirrettä: periaatteettomuut>
ta ja johtajiin rajatonta isännyysvaltaa. Kun O. B.
Union yksi korkeimmista virkailijoista^ pyrkii «run­naamaan
» vaaleissa •porvarillisten virkallljaehdokkai'
den rinnalla porvarillisen valtiollisen laltoben jäse­neksi,
osottaa se, ettei valtiollista toimintaa vastaan
täydyssä tappelussa ole ollut mukana hituistakajan
)erlaatetta. Toiselta puolen on. myöskin varmaa, että
paremmin
kuiri :''iypläiset metsissä, että lum-periparoonit
/Ovat onnistuneet täs­sä
takaisin : normaaliin ajossaan
Siiriä määrin, että sen luulisi tyy­dyttävän
ahnaanpiakin saalistajia.
Laskemalla palkkoja ja korottamal­la
puutavaran hintoja, he ovat vii­meisen
parin; vuoden aikana tehneet
enne^ kuulumattomia voittoja, voit­toja,
jotka mahdollisesti ainoastaan
voitiin sivuutta^sodan aikana, jol­loin-
oli'isänmaallista kiskoa ala-ar-voisjsta/
tuotteista 100-«000:teen
prdsenttiin asti'' yli niiden oikean
arvönV^Samalla aikaa kuri tuhannet
työtekevän luokan jäsenet asetti­vat
'-henkerisä älttiikäi^''tiaisteluken^
tiliä ija toiset' tuhannet työskenteli­vät'"
kiirimeisesti^ kurjan elämänsä
edestai kuten tavallista.
VilmeaiKain ' • tapäfituraat osoitta­vat
selvästi,' että lumperipkroonit
eivät haikaile käyttää kaikjda mah^
dolliöiä keinoja, kiskoakseeii yhä ei
jipmmän ^öftto/ir.^-lEi'-e(fe9 luonnon
volmiött aiheuttaman - hävityksen
tuotta'maa''''kuVjuutta- ja kärsirayk-siä.^
Se' tosiasia," että niin pian^uin
tuli"'tieto Japanissa sattuneen
mälftrijäristyksen tuottamaata hävi­tyksestä;-
' niin luniperikuninkaat
riiofitivat" jiuutaVaran hintoja koko
turittivääti, osoittda tämäh -selväs­ti.
"Sä^^tfn kuteif erää toveri'sanoi,
oiva 'riäyte porvarillisesta hyvänte-ceväisyydestä.
Kaikkea tätä;ovat lumperipäroo-nit
voineet tehdä ja edelleen.jatka»;
vat, siilä aikaa j a ainoastaan sik­si,
että työläiset ovat joko kulut­taneet
aikansa kinaillessaan tämän
tai tuon jär'jest8n eteväminyydestä,
tai> sitten olleet kokonaan välinpi­tämättömiä
järjestäytymiseen näh-den.
Koettaen ykalöllisesti paran­taa-
oman asemansa, säästämällä ja
tsekieltäytymisefiä y.m. samanlai
siliä keinoilla.
Mutta kuinka moni, tai oikeas­t
a ^ kuinka harva työläinen 01?
onnistunut säästämään mitään täi^
män; puutavarateollisuudessa Val­linneen,
fhyvän ajan» kulueösa^
Aniharva todellakin. Suurin enekf
misto ei omista . dollariakaan ja^
niinollen heidän "ja nälän välim
ei^ole-vmitään.
Ja nyt kun kaikki merkit viit­taavat
"siihen suuntaan,, että^ olem­me-
nopeasti tulemassa ' oikeaan
«normaaliin» sellaiseen normaaliin,
;ota .saimme kokea vuosina ,1913,
921 ja muina samanlaisina «.hyvi­nä
aikoina*. Jo nyt, vaiUca olem­me
keskellä vuoden parhainta työ­aikaa,
on paljon tukkikämppiä sei-soniaisa.
Syyksi ilmoitetaan, että on
liikaa- tukkeja varastossa. Eikä
meillä ole' mitään syytä epäillä,
etteiko asia, niin olisi, sillä ovat­han
työläiset viime kuukausina sär­keneet
kaikki ennen saavutetut en.
nätykset tukkien ulosottonopeudes-
Aina suursodan päättymisestä aS'
ti ovat liimperiparoonien äänitorvet,
kuten muutkin porvarilehdet, pitä­neet''
suurta melua normaaliin pa­luulta'jä
koettaneet uskottaa työ­läisille
(\kuinka se kauan odotettu
hyvä'äil£a on^muka juuri ilmesty-mäisiilääii
joukkoomme, ei enään
koskaan jättääkseen meitä.
Jokainen joka on seurannut tyon-
.antalfien^ takaisia normaaliin ajoa,
tietää että normaaliin tulo todelli­suudessa
tarkoittaa palkkojen las-kemista^
ja työläisten elämäntason
polkemista mahdollisimman,, alaa , J^,
koska - alemmat palkat vporostaaa
tarkbit.tk li^ää liikevoittoa <va
ralllsätitta> joillekin harvoille v a - l , i DXI,-.v
litui.l„l p, ; mm ' tfa aXta- nä••e'.m.,™m„e , e^»ttfsä fn, kkain m; meraalialu„e ko^k o. Po, hjois-olemassa
joukko työlaisi^, jotka o-'
vat epäsovussa nykyisen järjestel­män
kanssa. Ja muiittaakseen tä­män
asiaintilan, he ovat järjesty­neet
(L W. I. U. of C.) Canadan
pnutaVaratyoläi8te'h/ järjestöön, jo;
ka on edelleenkin taistelussa, huo­limatta
kaikista työnantajain sitä
vastaan kohdistamista Vainoista ja
mustistalistoista. Ja sen rivit ovat
avoinna kaikille palkkatyöläisille
puutavarteollisuudessa.
^ S.. 1406.
Pohjois-Ontariota jär­jestetään
''^Unionistinen -liike poh'joi8X)nta-riossa
luljoilleen elpyy. Tämä on
Eugene V. u^i pitf:,.g|ketltgj;
puheen Ezposition Anditoriumissa
San - Franciscossa» - Noin^:»12j;00(K
kuulijalle. Ja Californi^Ojjtyöläi^-
lä oli tilaisnos jälleen kuulla to.
tuuden sanoja tältä vanhalta vete­raanilta,
jota he eivät ole nähneet
moniin vuosiin. i '
Monet, hänen iskunsa oliVat tähdä-1^°°'" elokuun 1
— - L. •• • :!,„ K,,ii.„,,oftAmerikan'mantereella. Ori olemas-normaalisuus
ja hyvä aika kulkevat,^^ ,;, . i -o. o . . u 04.„
käsikädessä • •' ' - i ' / g a laajoja rauta-alueita Sanlt Ste
Eikä- kukaan' tiedr nnrpn,Cm'"Marien ympäristöllä, jossa on työs-sa.
Winnipegin kokeiluihin el ole antauduttu Itse työläis­Nyt
kun olette täyttäneet kaikki
en vaatimuksesta ja supäumuksella, vaan muutamia' lahtien pörät, poukamat ja sopu
henkilöitä käsittävän johtajaklikln omalla vastuulla, ^^^^^ pannaan
. . 1 1 . 1 . • - n - i . — ' TT?'- . . V * seisomaan, siksi kunnes jo ulos
^ Itse asialliselta sisällöllään Wmnipegm tapaus to- ^^etut takit ovat myyty ja käytetty,
distaa sitä epätoivon tilaa, mihin O.B.U. on joutunut. Niin mitä aiotte tehdä?
laajenemisen ja kasvamisen sijasta on tämä ryhmä JEhkä ette vielä tiedä mitä pitäi-akkaamatta
pienentynyt. Sen sijaan, että se olisi ke­hittynyt
joukkoliikkeeksi, se on muodostunut mität­tömän
nurkkakunnan rämellyväbi rimpuilubi; Ja
vallankumoubellisen unionismin sijasta nyt hapuillaan
poliittisia otteita. Mfitta aika on osottava, että O.B.IJ.
voimaf eivät riitä enään edes yhden mitättömän valti­ollisen
ehdokkaan asettamiseen. ' >
Kun puhutaan O.B.U :sta, niin muistakaamme sil­loin
yhteiskunnallisen elämän pinnalla ajelehtivia kup­lia,
joilla ei ole koskaan mitään tekemistä luokka­si
tehdä, mutta kun ensi talvena
kävelette tyhjällä vatsalla ympä­ri
Vancouverin .tai' jonkun mxnm
kaupungin katoja, DSn ehkl teillä
silloin on aikaa miettiä asiaa. Ja-jos
silloin satutte tulemaan tyy-^
tymättömäksi nykyistä-järjestelmää:
kohtaan; ja opittet tietämään sen.
yksinkertaisen tosiasian, että ybi;.
IBlliset yritykset ovat turhia nykyi­sissä
: yhteiskunnassa,' joka on tar-'
kennelty. Sudburyn piirissä kupa­ri-
ja nikkelikaivokset äskettäin
laitettiin' uudelleen käyntiin, äillä
ne ovat olleet suljettuina näihin
saakka sodan jälkeen. Monta hopea­kaivosta
Oobaltin, South Lorrainen
ja Gowgandän ympärillä ja muual­la
on käynnissä.! Porcupinen pii­rissä"
on käynnissä rikas kultamai-ni,
jonka tuotanto on toisella tilal­la
kullan tuotannossa, sillä ainoas.
taan Randissa Australiassa tuote­taan
kqltaa runsaammin. Kirkland
Lake on' toinen kullantuotantöpaik-ka
Ontariossa. Noin keskimäärin
8,000 miestä työskentelee kaivos
.teollisuudessa. Ainoastaan .koural­linen;
heistä on järjestyneitä. Län-,
rien mainarien liitto, United Mine
,\^orkers järjestö, Mylly, ja Suli-motyöläisten
unio, jai Yksi Suuri
Unio ovat olleet aikaisemmin voi­makkaita
työläisten jäi'jestöjä, mut­ta
nykyään "jo menettäneet tehok­kuutensa,
täydellinen ' taantuniuk-.
sellinen aikakausi 9a usko unioiden
kykenemättömyyteen tuli, yleiseksi.
Kolme suurinta ."jfl tuotantorik-kainta
mainia Porcupinen alueella
ovat: HoUinger Consolidated, The
Mdntyre Porcapine ja Dome kai.
vannot.' Nämä 3 suurta^ ja rikkain­ta
yhtiötä asettivat; määräykset pal­koissa
ja elintasossa koko kaivos-teollisuud<
essa pohjoisessa.
Helmikuulla , 1922, synkiihpänä
talviaikana, laskettiin fialkkoja 8
senttiä-: tunnilta,! .tahi ,48 seivttiä
päivältä. Jämä/ palkkataksa on-edelleenkin
voimassa, joten maan-päällysmiehille
.maksetaan $3.76
päivältä,^ $4.25 tavalliselle «mokke­rille
» ja $4.^0 konemiehiUe.
Syyskuulla 1922 yritettiin jär.
jestäytyä. Nähtiin mahdottomaks
järjestyä entisiin (vanhoihin unioi-hin,
joten muodostettiin riippilma
ton Porcupinen Jfaivostyöläisten
unio. Canadan sovintolautakunnaai
^fieltäytyminen ryhtymästä kohotta-
.niaan alhaisia palkkoja auttoi jäl^
Jeen uudelleen järjestäytymistä
unionistiseen liikkeeseen. Viikko­lehti
«The Labor News», Fed; Pi*esr
sin jäseh, sai kannatusta ja uusi
union osasto perustettiin Kirkland
Lakeen. Suunnitellaan pidettäväksi
piirikokous marraskuussa.
Kaivostyöläisten tunnuslause kuu.
luu: Ei koskaan valiteta, ei' kos­kaan
kerjätä taiitelläan!
Painotyöläiset hyväk­syvät
teollisiiusunio-nismin
'
Yhdysvaltain Panimotyöläisten
yleismaallisen järjestön juuri pide­tyssä
konventionissa tuotiin pää-töslauseessa
julki, että vain teoUi-suuksittain
järjestyneet uhiot ky.^
kenevät pitämään puoliaan yhteen
rintamaan järjestyneen pääoman
hyökkäyksiltä., Päätöslau|jiessa tuo
mitaan A. P. of Liiton nykyinen
ohjelma vanhänaikaisebi ja' Port-landiin
mene^^ä panimotyöläisten
edustajia kehotetaan kanriaitanman
kaikkia teollisuusunionismiin täh­tääviä
toimenpiteitä, joita konvent-sionissa
tulee esille.
tyt suQraan ja peittelemättä, Cali-fornian
kapitalisteja vastaan —nii­tä
vastaan, «jotka. pitävSt Tom
Mooneyn linnassa ja kontrolleeraa-vat
politiikkaa, joka on laatinut ri-,
kollisen ' syndikalismilain^. minkä
suoranaisena tarkoituksena on vai.
entaa protesti kapitalismia vas­taan.
» •
«Ja nyt teidän tuomarinne julis­tavat
estetdomion, kieltäen ihmi­set
liittymästä visseihin työväen
järjestöihin», lausui Debs.« Minä
haluaisin nähdä tuomarin, joka voi
ehkäistä minut liittymästä mihin
työväenjärjestöön minä haluan! Pa­hinta
Californiassa on se, että on
liian paljon sellaisia ihmisiä,' jotka
pelkäävät mennä vankilaan, ihmi­siä,
jotka 'ova^JKauppiaMeft la^.Teh-tailijain
Liiton ja,' niiden 'suuretu.
jen pelon vallassa,'jotka kontrol-
Jeeraavat tämän valtion lainlaadin-taa.
' . " / • • /'
«Minun sydämeni on niitj;en mies­ten
puolellar jotka, ovat ristikkojen
takana. Ne ovat 'niitä, urhoja,^ jois­ta
CaJ[i£arnia. jonakin päivänä4 on
vielä «ylpeä. — Tom Mooney ja
Warren Billings, miehet jotka on
tuomittu idiottimaisen kriminaai^-
sen syndikalismilain nojalla. He
ovat tämän päivän urhoja ja minä
kunnioitan heitä kaikesta sydämes-tfäni.
Minä. mieluununin menen
vankilaan tuhannen kertaa, mie.
luummin s^ulyttäen vakaumub^et,
kuin. oleskelisin kattnlla ' pelkurin
kanssa,. kuonokoppa "-suuni edessä, v
«Minä jätin kansalaisoikeuteni
Atlantan/vankilaan, , mutta minä
toio'vakaumukseni mukanani. Minä
olen mieluummin ihminen vailla
isänmaata kuin mies ilman vakau­musta.
Minä olen kauan aikaa' sitl
ten oppinut olemaan mieluummin
yksin "kuin ^ellai8es'sfi'"seurassa, jo­ta
minun tulisi; hävfstä.»'
Debs hyökkäsi vanhalla voimako
kaaUa Icursillaan valtion kimppuun,
«jossa on rikos lukea Yhdysvaltain
perustuslakia ja josta voiden tuq:
mita . joko, sakkoon tai,vankilaan».
Hän, painosti..kudypitaan .jäjj|eaty-mään
"teölliaeilä • aiailft" ~ : sillä W
ollisuusuniot ovat; teollisen Akanaan-:
vallan ledelläkäv^jöitä.» \ '
Ennen puhettaan -Debs vieraili
San Quentin vankiiassa katsomassa
Tom MooneyaV Kyyneleet valuivat
Tom Mooneyn kasvoilla kun De6s
suBteli häntä.
• Rena Mooney istui lähellä Debsiä
Exposition Auditoriumissa, Debsin
huudahtaessa,' «Jos Tom Mooney
olisi ollut yhtä uskollinen kapita.
listiluokalle kuin hän on ollut,: työ-
Yäenluolcallei niin hän olisii nyt
€alifornian kuvernöörinä-'-Ta jos
te^ olette yhtä uskollisia hänelle
kuin hän ollut teille, niin ei
hänen tarvitse enään kauan istua
noiden 'ristikkojen takana.»
Debs lopetti 'puheensa kauniilla
ylistyksellä Neuvosto-Venäjälle, en­nustaen
sen voittojen nopeaa täy
dentymistä ja ; sen tunnustamista
Yhdysvaltain taholta.
oloja Canadassa joL^i^';;;'^';^^^
halusi . - t Ä . ' . ' '^jjT-^anse:
onnentoiyomuksien . jäjnesr^lX
Vapaudessa ,h>:väbyttin. j o T ? ?^
moitusmabujsta osa menee
vangittujen vallankumo4;2
työKisten-perheiden avustanusel
Jar,e.ton puhujan tov. Hend^:
saman kuun viimeUeen päivääni^
ettim mutta koska raportissa X
joitakm^epaselviä merkintöjä, jätet
tun sen hyväksyminen siksi
.saadaan tarpeeQiiet selostuk^e-
Vapauden liikkeenhoitajaa kiri.
jossa hän selostelee sitä huutava
puutetta, joka ori maassamme vaC
lalla sdomalaisten keskuude^a eop
lanninkielisen tulkkikirjan tarpe«l
hsuudesta. Asiasta päätetöfe kirfot
taa Yhdysvaltain S. Jäigestön tr
komiteaUe ja kehottaa heitä-kiireh'
timään tekeUlä olevan kielikirjaa
valmistumista;
, Vapauden läkkeeile myönnettiin
oikeus ostaa siellä tarvittava ?3oo
arvoinen kone liikkeen kirjapainooa
ilmoitustyön edistämiseksi.
" EUpeUn oia«ton-kirje, jossa he
paheksuivat järjestön puhujan toy.
flendricksonin menettelyä heidän
(äsastossaan^ toimeenpamiuissa ilta-missä,
joissa tov. Hendrickäoa oli
hänelle kuulumattomalla oikeudella
lopettanut tanssit ja siinä kä.rttanjt
halveksuttavaa puhetapaa järjestöä
jäjsenien keskuudessa. Sihteeri vel-votettiin.
töv. Henricksonille Ilmot-tamaan,
ettei hän sekaantuisi osas.
tojen järjestämiin iltamiin giinä
niuodossa, että se antaisi aihetta
vastaisuudessa tällaiseen paheks^^
njiseen,- eikä käytä arvotonta kieltä,
vaikka emme pitkällä, mene^-iä tanJ
sitilaisuubia hyväksyisikään, niia
niissä' on kuitenkin omat tekijänsä;
eri paikkakunnilla, joissa on Xva^-
toman, pitkät matkat estämässä ti­laisuuteen
saapuneita palaamasta
-^otiinsa pimeänä iltayönä,. jonka
tähden' tanssitiläisuudet venyvät
pitkiksi, JQka on otettava huomi-'
oon.
iieen ja järjestea
Pöytäkirja
Satoja vangittu Ber-
Jiinissa
;c Berlin. ~ Hallituksen sotilaspat-jullit
ovat vanginneet useita sato­ja
nuorukaisia Berliinin laitakau-kalleen
^ järjestelty työn riistämistä' pungellla ""epäiltynä' sotilaallisista
varte)».vJNiin silloin teille voi olla toimista hallitusta vastaan. '
> tehty-GanadantyTyöläispuoloeen
S. J. Toimeenpanevan komi­tean
ylimääräisestä kokouksesi
ta syysk. 29 p. Saapuvilla pii
Ahlqvist,; Latva, Jokela, Kahi.
la ja A. GröndahL, Puhetta
johti /Latva. '
Luettiin hallitukselta/ tullut kirje
koskien järjestön laillistuttamisky-symystä,
• johon - pyysivät- lisäselvi­tystä;
Asian selostaminen jätettjin
siksi kun tov. Hill' palaa matkalta.
iToT. -Jiiltin kirje Edimontonista,
Alta^ luettiin. Ei antanut aihetta
toimenpiteisiin.
Sanlt Ste Marien osaston kirje,
jossa osasto paheksui tp. komiteaa
ttttkijakomitean 1y5n- yhtäläistyttä-misessä
osastoissa, pitäen määräyk­siä
liian rajoitettuina. Toimeenpa­nevan
komitean kanta miksi se on
^iin tehnyt, päätettiin /kiertokir­jeessä
osastoille selostaa.
A. Hautamäen kirje luettiin, jos.
sa hän ilmoitti lähtevänsä määrä-tybi
päiväbi Cobaltiin alottaak-seen
puhujamatkansa, toimeenpane­van
komitean järjestämässä muo­dossa.
Vapauden jjohtokunnan pöytäkir­jat
luettiin elokuu^ 22 ja" syysfc
17 päiviltä. Eivät antaneet aihetta
keskusteluun. '
WiUiam Tannerin kirje luettiin
ja sihteerin vastaus siihen hyväk-
3:nen piiritoimikunnan pöytäkirja
luettiinjT-'jossa .selostettiin järjestön. -
puhuj*an'<tov..>HeBriksonin matkan
järjestelyä piirissääni Piiritoimikun-nalle
päätettiin ilmottaa, että jär.
jestävät puhujan matkan' t.p. kohii-tean
antamien määräyksien mu-ka'ari.
Port A^rthuriiia olevan Vapaudett
H^arailiikkeeR-'^jjohtokuhfian.< -;^5ytä-'.
kirja .-'luettiin ja siinä esiintyvät •
asiat jätettiin '.pöydälle siksi kun
saadaan-vastaus johtokunnalta heil­le
tehtyihin kyselyihin liikkeen si­säisten
asioid<en yleisestä järjeste-lysftä.
- • y ^
- 2:sen piiritoimikunnan pöytäkirja
ja piirisihteerin kirje luettiin. Eivät
auttaneet aihetta toimenpiteisiin.
YhdjraTaltaitt S. järjeitoh t,p. ko.
mitean kokouksen pöytäkirja luet­tiin
ja pantiin failiin, sekä Yhdys­valtain
sihteerin/kirje, jossa selos­tetut
asiat otettiin huoriiioon.
Tov; J. ja E. Hall hyväksyttiitt
järjestömme kautta puolueen yleis-jäseneksi,
koska he oleilevat sellai­sella
paikkakunnalla, jossa ei ole-osastoa.
<
7:nen piiritoimikunnan
ja luettiin ja siinä tehtyyn kyselyyn;
josko viimeisen kansainvälisen kong­ressin
päätöksiä on painettu suo­menkielellä,
päätettiin vastata, et­tei
niitä ole kirjaseksi tällä' ker­taa
^painettu, muuta kuin eri selos­tuksissa
tehty selvää eri päätöksis­tä
ja toistaiseksi ei meillä ole tie­dossa
josko keskuudessamme oleva
kustannusliitto olisi ottanut' työjär­jestykseensä
päätöksien painatta­mista
eri kirjasena.
• Mintan o«a«ton jäsenien toverien.
E. ja E.. Piessan erottamiskysymys
jätettiin varsinaiseen kokoukseen-
Pöytäkirjan tarkastajaksi valit­tiin
O. K.' Jokela ja J. Kahila.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi
JUSSI LArVA,' v.t. sihteeri-
Olemme tarkastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja hyväksymme seit
kokouksen päätösten kanssa yhtä­pitäväksi.
J. Kahila O. K. Jokela.
' (Pöytäkirjan tarkastajat.)
on:
P. O. OSASTOILLE:
Järjestömme keskusvirasto
järjestänyt niin, että tov. A. Hau­tamäki
tulee tekemään kiertomat­kan
P. 0. piirin osastoihin ja mui­hin
pienempiin suomalaisasutaksun.
Keskusvirasto on järjestänyt hänet
alottamaan lokakuun 6 p. CobaJ-tista,
seuraavien piihetUaisuuksien
aikajäiiestely on jätetty piiritomV'
kunnan jäirjestettäväksi. Syysfc
p.-'pidetyssä piiritoimikunnan koKO-nksessa
järjesteltiin hänelle puö*-
tilaisuudet seuraavasti: