1922-01-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, tammik 3 p. - Tuesday, Jan. 3. VAPAUS Hirveitä tietoja Tanskalainen toveri on Moskovassa haastatellut ter- - , .. , . vevdenhoidon kansankomissariaatin johtajaa, tohtori Canadan £uomaIf',sen työväestön äänenkannattaja, limes- - u • . .. i - u i • i;t^ ^Sudbur}'ssa,Clt.. joka tiistai, torstai ja lauantai .,.Sema5hkoa. Haastattelija halusi^ tielaa, oliko lilanne H. PURO, J. W.SLUP . inälkäseuduilia parantunut. Toveri Semashko ei väli- Vastaava toimittaja. Toiroitussibteen. vastata'tähän myönlilsesti. Hänen oli pakko sanoa samaa kuin mitä Gorki äskettäin Tukhol- Y A P A U S (Liberty) ^ „ ^ The only organ oi Finnish Wprkers m Canada, rab-lished in Sudbury, Ont,, cvery Taesday, Thursday and f«turdajj^ • • Advertising rates 40c per col. incb, Miniraum charge for single insertion 75c. Diseount on standmg advertise-ment. The Vapaus ia the best advertising medium among tfae Finnish Pcople in Canada. ' Dmotushinta 40s palstatuumalta. — Alin hinta kerta-iSlmyotlutkäse s5t0aC .7 6kcu. lt-a kiInC uloisläemksain).i l-m otKukihsleatu ?s-2 .j0a0 a{vmiouliustttoo-flmot. alin ftinta $2.00, nimehmuutosdm. (niu«t«n kun avuiJittoilmotusten yhteydessä ?2.f^kerta. - A^^oero^^^^ «notnksct §2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. - Syntymailmo- ' tekset $2,00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset |l30O kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista flmotuksista. joista'ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: - Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk, I1.B0 jft yksi kk. 75c. , , , , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykai vk. $5.50, puoli vk, $a.öO ja kolme kk. $1.75. ' . „8„ Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, yaitsi asiamioBtcn joillp on takank8ct._ JOB ette i l l o i n tahansa saa vastausta ensimaiseen Sdrjeeseenne, kiihottakaa uudelleen liikkeehoitajau per^ Boonallisella nimellä. ,,„, . ' - J, V. KANNASTO.Liikhcnhoitaia. Vapauden konttori ja toimituft on Liberty Building, Lome^., Puhelin 1038. - PoEtiosote: Bojt_69, Sudbury, Ont. Begiatered atthe Post Office Department, Ottawa, as •»•cond class matter. . Yuoden vaihteessa Vanha viiosi" on taas painunut historialliseen men» neisyyteen. Mutta se on kyntänyt syvän vaon yhteiskunnalliseen elämään. Sen jättämät muistot ihmisien keskinäisiin suhteisiin ovat kauan säilyviä, työväenluokalle on mennytkin vuosi ollut suurien kärsimyksien, kasvavan orjuutuksen ja kiihkeän luokkataistelun vuosi. Kaikissa maissa, pitkin kansainvälisiä rintamaa on pää-omaraahti yhtenäisin voimin hyökännyt työväestöä vastaan, ei ainoastaan orjuuttaen ja sortaen sitä henkisesti, vaan entistä ankarammin hyökäten sen aineellisten elinehtojen kimppuun. Yleisraailmallinen työttömyystilanne on antanut työläisten riistäjille • oivan tilaisuuden palkkojen polkemiseen, työpäivän pitentämiseen ja työssä^ olevien entistä anl^rampaan riistoon, samalla kuiii miljoonaiset raatajajoukot ovat saaneet kärsiä jatkuvaa nälkää ja i^uletta. Työväenluokka ei ole kuitenkaan alistunut taisteluitta riistäjien rautakoron alaiseksi, se ei ole luovuttanut vapauksiaan vastaanpanematta. Mutta kuitenkin ^oii sen voimat,.8en järjestöt, sen taistelukyky ja älykkyys taaskin oienneen vuode;» osottauluneei heikoiksi, paljon .pienemmiksi vasluslajainstt voimia. Ja sen tähden mennytkin vuosi sisältää työväenliikkeen historiassa sarjan uusia tappioita. Mutta nämä tappiot eiviit enään ole entisen laatuisia^ ne eivät ole tjippioita jotka olisivat johtaneet epätoivoon tai lamaannukseen, kuten ennen. Vaan näiden > tappioiden kautta saatu uusi kokemus nyt monikertaan uudistuneena» on alkanut j lopultakin luoda köyhälistöjoukkoihin yhä enemmän toivehikkuut-ta tulevaisuudesta, tulevista voitoista ja mehestyksistä, • Tätä uutta tulevaisuuden toivoa pitää • köyhälistö-joukoissa yllä ja sitä vahvistaa ja varmentaa kyjpsy-neisyys läheisen voiton varmuudesta. Yhä suuremmat työväenjoukot nimittäin alkavat nyt nähdä sen taktii- . kan ja ne menettelytavat, joita työläisten täytyy käyt» tää ja jotka menettelytavat sen voivat viedä varmaan voittoon. Elävä tietoisuus näistä menettelytavoista hä- / vittää kaiken kaavamaisuudeni dokmaattisuuden, ryh-mäkuntalaisuuden, kiteytyneen luutuneisuuden, eripuraisuuden jne. tilalle astuu jokaisen hetken, jokaisen tilanteen oikoa ymmärtäminen. Tämä on^vallahku-mouksellisen työväenliikkeen elävöittymistä.; Ja se joka näkee tämän vallankumouksellisen työväenliikkeen elävöittymisen'; näkee myöskin mitenkä köyhälistöliike kaikissa n(aissa huolimatta siitä, että pinnalla on vielä lukemattomia erlpuräiisia, hajanaisia, fanaattisesti omista opinkappaleistaan kiinnipitäviä ja niiden lisäksi suuressa tietämättömyydessä ela- ^ yiä kokonaan järjestymättömiä joukkoja — kulkee entistä varmemmin eteenpäin. Näkee mitenkä kaiken tämän hajonaisuuden ja sekasorron keskeltä kuultaa mitä kirkkain,mitä elävin ja tietoisin uusi työväen kumous-liike -T- liike joka tulee yhdistämään köyhälistön ha-janoiset joukot, liike j o b aina ja kaikkialla työskentelee suurten pohjajoukkojen keskuudessa, liike joka aina väsymältömästi ja tinkimällömästi ajaa pohjaker- / rosten suurta asiaa, liike joka kasvattaa voimakasta ja ylevää soli<^ari8uuden tunnelmaa proletariaatin keskuu teen, liike joka johtaa ja opastaa työväen laveita massoja niiden kaikissa taisteluissa riisläjiä ja riistäjäluok-kia vastaan, ja, ennen kaikkea liike, joka johtaa työtätekeviä joukkoja niiden lopullista voittoa ja pää-massa: avustustoiminta on riittämätSn! Vaikka avus-lusta on saatu suhteellisen paljon ja mitä moninaisemmassa muodossa, on kaikki kuitenkin ollut kuin pisara meressä. Viimeisien tietojen jmukaan. on nälänhätä kohdannut 25 miljoonaa ihmisia 15 kuvernementissa. Tarkkaan ei voida sanoaV kuinka paljon sen uhreja on jo kuollut, multa yksistään Tjumenin kaupungfesa kuoli syyskuussa 275, mutta lokakuussa 450, minkä l i säksi 335 pakolaisia on lokakuussa,kuollut läheisillä asemilla. Koleera on lakannut, multa sen sijaan on pilkkukuume albnut raivota, Samaran kuvernementissa sattui heinäkuussa 112 pilkkukuumetapausta,'mutta elokuussa 265 ja syyskuussa 201, Vjatkan kuvernementissa taas elokuussa 175, syyskuussa 257 ja lokakuussa 236 tapausta. Lisäksi on havaittavissa muita tauteja, varsinkin sydänheikkoutla. Ja kaiken kukkuraksi on saapunut talvi pakkasineen ja lisääntyneine kulkuvaikeubineen, mikä merkitsee tuhansien nälkäkuoleman jouduttamista. Tällaisia surullisia tietoja Semashko. Juuri Berlinissä ulkomaisen proletaarisen Venäjän avusluskopiilean alolteesla pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa taas ilmoitti Venäjän Punaisenristin edustaja jos mahdollista vieläkin kamalammista asioista. Hänen anlamainsa tietojen mukaan näkee Venäjällä nälkää 15 miljoonaa lasta, joita odottaa varnyi kuolema, e\\e\ heille saada pikaisia apua. Hooverin ja Nanseniri apuretkikunnat voivat hädin tuskin ravita 2 miljoonaa lasta. Kolmetoista miljoonaa lasta on siis vailla kaikkea apua. Nämä ja näiden vanhemmat ovat siis mitä kiireimmän'avun tarpeessa, samalla kun on myös otettava lukuun kevätkylvöihin tarvittava siemenvilja. • Mainitussa konferenssissa esiintyi muiden muassa suoraan näjkäseuduilta saapunut kveekarieduslaja ja oli hänellä esitettävänä mitä pöyristyltävimpiä kuvia Volgan seutujen^uo/ev/5/aJ:y/M^a. Ihmisenä ja englantilaisena sanoi hän muuten tuntevansa mitä syvintä syyllisyydentunnetta, tämä ääreötn onnettomuus kun on suoranainen, seuraus Englannin ja muiden ryöstöval-tain Venäjää vastaan käymisiä sodista. Mitä taas neuvostofaallitulcseeh tuliV ilmoitti hän tovereineen tulleensa vakuutetuksi siitä, että se oli tehnyt ja teki kaikkensa nälänliätläii^ lieventämiseksi. Yksinpä 2i inter-nationalelaincn Fritz Adlerkin pUhui kongressissa suurella lämmöllä hädänalaisten avustamisen puolesta, huomauttaen samallaj että huolimatta Mabim Gorkin tunnetusta julistuksesta, ei esim. Itävallan porvaristo vielä ole pannut tikkuakaan ristiin näläiihätääkärsivieh hyväksi. (Itävallassahan on paraikaa piirssivoittoilun ja huijauksen kulta-aika; kuinka siis ehtisivät itävaltalaiset porvarisshakaalit muistaa Venäjän nälkäisiä, kun ei heidän silmäänsä pistäneet omankaan maansa nälkäiset; ennekuu kivet lähtivät liikkeelle kohti Wienin loistohotelleja ja palatseja!) Edellälueleltujen kauhu-uutisten johdosta eivät suomalaisetkaan työläiset saa jäädä välinpitämättömiksi. Heille, yhtä hyvin kuin kolco kansainväliselle proletariaatille kuuluu i^itä saksalioinen toveritar, Klara Zet-kin, juuri mainitussa konferenssissa lausui: <i.Nällcäisten asia on jokaisen yksilön ja koko ihmiskunnan., Kaikki voimat on yhdisfetläyä avustustoimintaan. Pikainen apu on kaksinkertainen apu!» Suomen työläisten avustusintoa ei saattane tehdä tyhjäksi viranomaisten esteljrjä Vaiho. Mieluummin vaikka «valtiopetoskin» kuin että ristissä käsin seurattaisiin, kuinka miljoonat toverilapset ja heidän vanhempansa joutuvat hirvittävän hälkäkuoleman uhreiksi. Tottakai suomalaisilla työläisillä täytyy olla oikeus esteettä tehdä rakkaudentyötä silloin," kun koko Suomen yläluokka ja maan laitokset mobilisoidaan tukemaan, yritystä, jonka tunnusmerkkeinä ovat murhat ja N». I. T o U i ja-tokaBa lv Lastenkodissa; jossakin siellä kaukana, missä kansa saa hengellään sa. taneet sitä vastaan oman viisauten- Työväenjärjestöjen on uudella innolla käytävä käsiksi Venäjän nälkäseutujen avustamisasiaan. On pon-riistettava kekseliäisyyttä, on lyötävä viisaat päät yh-tieen. Olisi hirveätä, jos tällaisena Venäjän prole-laarimaalle nim kriitillisenä hetkenä Karjalan hävä^s-tysjuttu olisi ainoa Suomen kansan mielipiteen ilmaisu ulospäin. Työläisten on itse teossa osoiteltava, että Vienan hulina on vain suomalaisen puukkojunkkari-kuhtuurin tuote, ja että työtätekevällä kansalla ön toinen mieli, toiset harrastukset. Ja tämä itse teko olkoon suurisuuntainen ponnistus niiden miljoonain pelastamiseksi kuoleraankidasta, jotka länsimaisien sivislysvahioiden tahdosta, niihin luettuna tinasotilas-Suomikin, on siihen joudutettu. Auttakaamme L M. Törmä. sovittaa maailman omistavan luokan hirveät kauhuteot, missä nälkä harventaa valkoisten petojen jo tätä ennen tulejia ja miekalla monesti harventamaa väestöä. Valkoiset kulttuuripirut ovat tuhonneet kulkulaitoksen, niin ettei ole voitu kuljettaa edes polttoainetta Lastenkoti on sen takia kylmä. Onhan jo marraskuu ja 3Ioskovan talvi vetää ikkunat huuraan ja hiipii sisälle. Vuoteella makaa muudan liian myöhään saapunut; pikku potilas, lapsi, minkä «länsimainen sivistys» ön kymmenientuhansien muiden mukana määrännyJ; ennenaikaiseen hautaan. Lapsen surkastuneilla kasvoilla on kuoleman leima. — Kuinka jouduit tänne —kysyy laupeudensisar — missä^ ovat vanhempasi? Lapsi harrittaa rauJteita silmiään. Pään ravistus on'voimattoman ainoa vastaus,, ; ' — Onko sinulla äitiä? — Äiti minulla on mutta ei — leipää. Hän lähdetti minut kerjuulle, ja lähti itsekin. Isä iuli sairaaksi ja vietiin pois.,- —-Missä on sitten kotisi? — Minulla ei .ole mitään kotia. Isä sanoi, että oli parempi, että lähdemme., Ja sitten hän kuoli. Meidän on kaikkien, kuoltava. Isoäiti sanoi niin. Ja niinpä me siis kuolem. me . V Ja pitkin vuoteilla, lavitsoilla, lattialla virutain pikku potilasten kasvoilla värähtää jokin. Ymmärtämyksen ilme. He ymmärtävät kohtalotoverinsa viisauden ja — odottavat, • , •• '. '•- Näin viisaita ovat isoäidit ja jopa lapsetkin siellä missä ei mitään muuta viisautta enää olekaan — kuoleman taikapiirissä. Mutta muiden maiden-,tyoläisluo-kalla on ollut oma viisautensa: inhimillisyyden sunri viitaua, ja se on noussut kuin suuri hedelmällisyyden jumala ' ja rientänyt/ pelastamaan nälkäseudun hoiguvia varjoja, pienentämään kuoleman taikapiiriä. Maailman työväenluokka mutta varsinkin sen tietoinen etujoukko on ikuisiksi ajoiksi piirtänyt nimensä kunnialehdcHe. ,, Mutta niiden mustille lehdills, niille on' viiraeisimmäksi rientänyt vetämään häpeäkoukeronsa Vienan tallaajat, karjalaa' raiskaajat. Venäjän kuolevain korahdukset; ovat in. noittaheet heidät omaan ominaiseen hurmioonsa: hävityksen hulluuteen, On kuin olisi heidät äkkiä vallannut kamala pelko siitä, ettei armottomasti koetellun proletaarimaan nälkiintyneiden isoäitien ja lasten viisaus täyttyisikään, varsinkin kun muiin maailman työläiset ovat aset-i* iiiiiiiiiiiiiuiiimiiiiiiuiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniitiu{|iiiiiriiii||||„„ " " " « " « H H I I I S I S Siksi liyirankomiehen vaakalau- _ taan valkosnomalaisten huijarien s hnlluns! Ja mitä tärkeämpänä ja suurempana, sitä parempi luonnolli-s^ sti. Ja niin rientää sekä kaulus-raakuus että sarkatyperyys kantamaan korsiaan kekoon. Kii-kkokaan ei tule varjelluksi siltä. Ennen oli sen kauneimpia tunnuslauseita: f Taita isoovalle leipäsi!» Nyt: riis-. tä häneltä viimeinenkin kannikka, itse isovainen iske kuoliaaksi! Ja kirkosta joudutaan kouluun. Täällä turmellaan jo pienet lapsetkin rois-tömaisuuden ihailulla, Viattomair olentojen pitäisi antaa roponsa ve-rihurtille! Ja tunnetut, «hienot» persoonalli, suudet pitävät kiirettä tullakseen yhä tunnetuimmiksi. Siivottomain pörvarilehtien palstat täyttyvät «jalomielisten , lahjoittajain» nimisät. Liikemies se ja se, tohtori se ja se, O.Y. se ja se, pellavatehdas se ja se maan miesseura se ja se ori lahjoittanut niin ja niin monta kymmen-tuhatta, niin ja niin suuren määrän tavaraa. Keille? Lui'juksille,. jotka ovat rikkoneet «ystävällisissä suhteissa olevan maan» rajarauhan, jotka ovat ham paisiin asti aseistettuina painuneet vieraan maah alueille, missä kylvävät kuolemaa ja hävitystä, Yhteis kunnan kerma, sakka ja loiset — kaikkia yhdellä ja samalla kertaa — suuremmoisesti avustamassa ja mukana keskiaikaisessa xösvofetkessä. maantieritaritoimissa, varkaan ja iiiurhaajan ammatissa. Siinä Suomer sotaporvarien hyyeenkatkismus ser jälken kun se sai kyllikseen mellastuksesta omassa; inaassa, sen jälkeen kun sen kättenpaikkaamiskuumc 'kohtasi jotkin rajat omilla nurkilla Kelpaa sitä siten saada nimensä historian kirjaan. Varsinkin kun kaikkien näider murhalaskelmain pohja on jo alkuun huomattu pettäväksi. Sen sijaan, että olisi ollut otollinen aika iskeä hampaat työväenvallan vertavuota vaan, nälänheikentämään cuumiiseen sen sijaan tietää Kai^'alan kävijäin altis äänitorvi Helsingin Sanomat parahiksi ilmoittaa, että VenajSlIa tapahtuneiksi ilmoiUtuille levottomuuksille ja kapinoille ei ole annettava kovinkaan suurta merkitystä. «Niihin on kaikissa tapauksissa luotettavien tietojen puutteessa suh tauduttava suurella varovaisuudel- Hirtehisenä, kuten - porvarilehdel aina,.painaa H. S. siis voittajalehvän sijasta valtaisen jääpussin omien urhojensa ohimoille, ikäänkuin merkiksi siitä, että heikäläisten tavoit tama hulluuden huippu on nyt kertb kaikkiaan saavutettu! EVfJa. mikään, olekaan sed varmempaa. M. Törmä. Suoioen työväeab^, sen hiokbtaistelu ja Venäjsuui ssllauhiiiiinen (Jatkoa ntroon 131,) määrää kohti. Tämä liike, vaikkakin vielä näennäisesti pieni, monissa maissa ja monissa oloissa vielä kokonaan näkymätön, on kuitenkin iskenyt juurensa lujasti ja jrli-pääsemältömäsU yhteiskunnallisen luokkataistelun maa-kamaraan. Sitä ei voida enään millään hävittää, sitä ei voida millään voimalla tehdä tyhjäksi. Tämä liike tulee alkavanakin vuonna suuresti voimistumaan ja sitä mukaa luomaan pohjaa köyhälistön uusille voitoille. — Yhdysvaltain hallitus on myöntänyt Venäjän nä-länhätäisille 20,000,000 dollaria. Tuleeko Canada olla-maan osaa ihmisyyden asian avustamiseen? Mlohe, — Abraham Lincoln vapautti neekeriorjat, Foird hevoset ja Edison väsyneen pianon soittajan ja presidentti Harding on nyt vapauttanut työläiset raskaasta raadannasta, multa paha vain ellei näillä raadannasta vapautuneilla työläisillä ole mitään syötävää, josla johtuukin ettei presidentti Harding ole niin «populääri-neh » kansan keskuudessa kuiii edelliset vapauttajat — lausuu eräs texasilainen työläinen. Toronlc Jokaisessa vallankumoubessa tungeskelee, sen todellisten edustajain ohella, toisenlaisia miehiä. Eräät ovat edellisien vallankumousten jäleltä eläviä, ollen niiden käsitteisiin piintyneet; ne eivät tunne nykyistä liikettä, mutta qn niillä yhä suuri vaikutus ihmisiin lun-nelun rohkeutensa ja luonteensa puolesta, tai pelkkäin muistojen perusteella. Toiset ovat pelkkiä kirkujia, jotka, vuodesta vuoteen toistellen samoja raanauksiaan tämänpäiväistä hallitusta vastaan, ovat saaneet puhtaan kumouksellisen maineen. Ne ovat välttämätön paha, aikaa myöten ne kyllä karistelaali pois; mutta juuri siihen ei Parisin Kommuuni saanut aikaa. Marx. i Porvaristo oli siten voittanut en-simäisen ja tärkeän panoksen pelissä. Se oli sillä saavuttanut paljon suuremman edun kuin sosialidemokraattisen katsantobnnan mukaan osasimme aavistaakaan. ^ Saatuaan erisimäisen voittonsai niin helposti; oli se valmis siekailematta vastaanottamaan kaikki sen^attoripaikat. Ja miehitettyään koko hallituksen, heitti se hyvillä toiveilla vaaliagitat-sioonissa vaakaan omistusoikeutensa ja raham?issinsa koko painon, virkamiestensä, pappiensa, kätyrien-sä, opettajiensa ja kieräilytaitonsa viimeiset saavutukset. Sille oli enemmistöltään sosialidemokraattisen «vallankumous-senaatin» osoit tama mahdottomuuä hallita tyStäte-l^ vän köyhälistön etuja vastaavaa la tavalla, antanut erinomaisen vaa-liagitatsiooniaseen. Se hoippuvai-suus, jota «vallankumous-senaatti» koki), ajan oli noudattanut, oli omiaan osoittamaan ei ainoastaan pikkuporvaristolle vaan myöskin työväestölle, jos ei mitään muuta niin ainakin sen, että niin ei voinut hallita ja saada mitään vakavaa aikaan. Aivan saman kuvan oli sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antanut. Sillä sekään ei ollut päättävästi pysynyt kannallaan, oli ahtanut ke-renskiläisen Venäjän * hallituksen tanssittaa itseään. Seuraus oli, että osa työläisiä ja sosialidemokraattien mukaan äänestäneitä pikkupor. väreitä suhtautui vaaleihin välin-pjtämättöraästi. Yhdistyneet porvaripuolueet saavuttivat vuorostaan pienen enemmistön eduskunnassa — ja niin oli porvarillisen hallituksen asema taattu. Sen sijaan, että eduskuntaenem-mistön ollessa sosialidemokraateilla, olisi lopullinen vallanotto työväen käsiin ollut ulkonaisetkin täysin «laillinen» teko porvarienkin ISkäop mukaan, muuttui se nyt porvarien ain mukaan näennäisesti vähemmistön kapinaksi «laillisestb hallitsevaa bnsanvaltaista enemmistöä vastaan. Nyt saattoi porvaristo hallituksensa nimessä toimia virallisesti. Kun se ei saanut armeijan luo-mishommilleen eduskunnan laillista siunausta, ryhtyi.,se hallituksensa auktoriteetin voimalla luomaan väliaikaisesti poliisikoulujen nfanellä säännöllistä aijneijaa. - Uskollinen edelleen vallankuiyo-usvastaiselle — mutta sanoissa val-lankumousritaria näyttelevälle — politiikalleen, istui sosialidemobaat-tinen puolue alallaan, vaikb porvaristo varustautui täydellä höyryllä aseelliseen kamppailuun mieleltään ja vaatimuksiltaan kumouksellista työväestöä vastaan. • Vastapainoksi porvariston putihille julistettiin' vai-lankumouksellinen suurlakko mar. raskuussa. Siten tahdottiin vaan pelotella kapitalisteja. Mutta todenteolla ei rydytty 'ajoissa työväestöä aseistamaan ja taisteluun vai. öiistjmaan. Luultiin voitavan politikoida aseilla samalla tavalla kuin sanoilla parlamentissa. 25. Marraskuun «unrlakko syksyllä v. 1917 * sai työläisiä lamaannuttavan, mutta porvaristoa rohkaisevan lopun. Se oli kenraa-likoe, josta, pmaristo saattoi varmuudella todeta, että se oli laskenut oikein kun ei oHut silioin ryhtynyt taisteluun, sai aikaa jatba varustuksiaan, mutta tuli entistä tietoisemmaksi siiö, että aseellinen yhteenotto työväestön kanssa oli välttämätön ennerikun bpitalisrai pääsi etujensa mukaan hallitsemaan ^ ja työtätekeviä riistämään. Toiselta puolen oli se työväestöön vaikuttanut perin turmioHisesti: Kumouksellisin ja toimintatarraoisin osa pro-letariaattia menetti luottamuksensa puolueen johtoon. Ja kenties vielä vahingolliscAimat seuraukset johtui, vat siitä, että suurin osa työläisiä arvioi väärin porvariston, voimat, taistelnvalmiuden ja taisteluhäikäi-lemättömyyden. Luultiin, että porvaristo voidaan voittaa hyvin vähällä taistelulla ja pienillä uhreilla, jos Canadan | = LXHETYSKUSTANNUKSET:, S r Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla §3.50 kaiiciita smm. ^ s Kysykää erikoiskurssia suurille summille. | E Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. 5 5 Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla t = Lähetetyn rahan arvo tähän mehnessä tällä. vuodellä,yli 8o0 finn nft • = Eahaa välitetään myöskin, kaikkiin Suomen pankkeihin' J S Pankkimme ilmottaa että bikki rahavälityksemme m i m n , . I = 834 ovat Suomessa lähetetyt, Helsingistä VastaanottajilleTl-I E p. loppuneella viikolla. - ' '•' Z I Box 69, V A P A U S . Sudbury, Ont. I E Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 D « » = fair Ave. » " ceiij. |^ finiiiiiiiniiiiiiiiMiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiuiiniiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^ I VAPAUDEN KIEJAILTAMAT ""1 sE lev' änBTsääE hAtäoVnim EmBen epLnanAneKesmsEäa / aoOnv NaktTi;rs.j eauilrtaavmaat.t oVsaasntaout dmene ilhley väilkrasio-t taneet tn ?i 5 COBALT, ONT. - a FORT WILLUM, ÖNT. 5 SAULT STE. MARIE, ONT. E SOUTH PORCUPINE E THORHILD, AI/PA. S COLEMAN, ALTA. S Kuka on seuraava? » I TOV. VAPAUDEN KONTTORI I FiiiiniiiiiiniiimiiMniiiiiininiiniiiiiiininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^ TIMMINS SUDBURY SOINTUU ' ^A^TS^ GORNFRS SALMON ARM pimBLANE. SASK. LAPPI, ONT. se laisinkaan uskaltaa lähteä aseiden mittelyyn, koska se ei marraskuussa arvannut ampua. laukaustakaan, vaan verettömästi antoi työväestön määräillä. Marraskuun lakon jälkeen kärjistyi työväestön ja porvariston välinen asema päivä päivältä. Laajat työläisjoukot alkoivat yhä selvemmin nähdä mitä tuleman piti. Porvaristo hallituksineen kävi jäykkä-niskaisemmabi, Suuriakossa ' oli tehty paljon sellaista, josta porvarillinen laki voi/ tuomita. Toimeli. aimpia työväen eturivin miehiä uh. kasi välittömästi vankila, jos porvaristo sai edelleen jatkaa aseellisia varustuksiaan ja valmistaa diktatuurinsa perusteita. Työväestöllä ei ollut aseita, ja ilmeistä oli, että ainoastaan niihin voitiin turvata. Mutta j^uolutfjohtö ei näyttänyt haluavan liikahtaakaan. Se ei todenteolla ryhtynyt aseita hankkimaan. 26 Valmistautuminen luokkasotaan jäi suorittamatta työväestön taholta. Ei puuttunut ainoastaan aseita, vaan myöskin sotilaalliseti järjestettyä' ja sotilaskuriin' totutettua taistelujoukkoa.' Varsinainen puoluejohto ei osannut antaa tuskin mitään neuvoa Punakaartin sotilaalliselle järjestämiselle. Se näytti pyrkineen vain aseettcfman «järjestyskaartin » (kokoonpanoon, siis täysin rauhanaikaisen olotilan jatkumiseen tähtäävään järjestelyyn. Punakaartin osastoja löytyi kyllä kaikkialla. Ne harjoittelivatkin sikäli kuin osasivat, mutta puuttui niiltä kiväärin tuntemusta. ,Ei ollut antaa kivääriä edes harjoitusesi-neeksi. Ja kun suomalainen sotaväki oli jo lähes 20 vuotta sitteti hajoitettu, löytyi ainoastaan vanhemmassa ikäluokassa sellaisia, jot. ka osasivat käyttää kivääriä. Kuu. lahiiskufja ja tykkejä käyttämään tottuneita ei ollut laisinkaan. Ei löytynyt edes alkeellisimpia ketju-liikkeitä opettamaan; r, kykeneviä. Opettajavoimia olisi voinut saada ainoastaan venäläisestä sotaväestä, mutta tällöinkin oBvat kielivaikeudet suurena haittana. Eikä ybin kieiivaikeudet, vaan myöskin se syvälle joukkoihin juurtunut nätsio-nalismi, josta johtui^ vabva epäluottamus venäläisiin tovereihin. Täfa epäluottamusta oli omiaan lisäämään myöskin se, että tiedettiin osan Suomessa silloin olleesta venäläisestä päällikköknnnasta olevan yhteistoiminnassa Suomen porvariston -kanssa. • Ei ymmärretty, että opin saanti joka .tapauksessa olisi ollut hyödybi, saipa sitä vaikkapa itse belsebupilta. ^Kaikki nuo vaikeudet olisi edes osabi voitu poistaa sillä edellytyksellä, että puolueen johto koko tarmollaan olisi ottanut telidäkseen 1) aseiden hankinnan, 2) opettavoimien kokoamisen venäläisestä sotaväestä ja tarpeellisten tulkkien etsimisen ja-3) perustettujen ^Punakaartin osastojen sotilaallisen järjestämisen kiinteiksi, rautaisen sotilasknrin alaisiksi joukko-osastoiksi. Tätä välttämätöntä valinistelu toimintaa ei ..puolueen johto osannut järjestää. Se ajatteli edelleen voitavan suoriutua jollalun (mauHa kuin aseellisen/yhteenoton keinoilla. Tietenkään ei kukaan osannut edes its^^lleen selvittää miten oli suoriai-duttava, mutta sosialidemokraattieii' • syvälle juurruttaman ^ntimilitaris-tisen ja pariamentaarisen kehitystie, hen- turvautuvan ajatuskannan uskollisina seuraajina toivottiin kaf jonkun ihmeellisen keksinnön kautta^ löytyvän jokin ulospääsytie. Kun: suurlakko ei pelotuskeinona näyttänyt tepsineen, oli vihdoin pakto tammikuun lopulla ryhtyä sitä un-distamaan laajennetussa ja teräste-tymässä muodossa. Ryhdyttiin tO' siasialliseen vallankumoukseen Vaik-b ei oltu valmiita vallankumouksesta ' johtuvaan aseelliseen taisteluun jota ei arveltu tulevankaan paitsi jossain hajanaisessa jä suppeassa mittakaavassa. Mielissä kuvitteli marraskuun manööveri. Porvaristo sen sijaan käsitti aseman oikein. Sen upseerit ja jääkärit olivat salaisesti kuumeisessa tou. hussa. Kun Pui»kaarti oli häätänyt poliisikoulun (tosiasiassa ratsuväen' harjoituskoulun) pois Porvoon lä-heisjrydestä, siirsi se rautateitse räjähdysaineita, elintarpeita, vaunujai ym. varusteita. Sen upseerit ja jääkärit panivat alunpitäen ' käsiinsä saamiinsa joukkoihin todellisen soti-laskurin. .*Ei puhettakaan mistään joukkojen päätöksistä ja kokouksista taikka muista «kansanvaltaisista»' kuvitteluista. Sillä sotataitoiset upseerit tiesivät varsin hyvin, että niin edullista .,bin heille silloisessa: tilanteessa, jolloin olisi ollut tärkeää näytellä kansanvallan naamaria' kalastellakseen pikkupocvaristoa ja talonpoikia, olisikin ollut joukkotoi-mintaiuonteisen kansanvaltaisen systeemin käytäntöön ottaminen, ei se käynyt päinsä, sillä se olisi pilannut heidän [joukkonsa taistelukykyisyy-den. Tätä tärkeää seikkaa ei Puna-kaariässa ollenkaan ymmärretty. Sosialidemokratian «kansanvaltaisuus» sokaisi silmiä. Ei ollut ainoatakaan, kykenevää ammattimiestä, joka olisi uskaltanut astua rohkeasti sanomaan, tässä suhteessa totuuden. Joukko ei ainoastaan pitänyt oikeu-tenaan/ ralita pääinkköään, mutta myöskiii eroittaa niitä ja muutella mielensä mukaan, vaikka jokainen käsitti' ettei' ainakaan kaikkea sota-taitoa vailla-oleva joukko pysty sellaiseen tehlävään kuin päällysten asettamiseen ja eroittamiseen. Ei-b siinä kylliksi: punakaartilais-joukko sen lisäksi piti mkeutenaan harkita erikseen kutakin määräystä ja katsoi-voivansa kieltäytyä annrt-tua k'ä?kyä toteuttamasta, jos kas^ sen miele3tä./ei.ollut paikallaan taikka tarpeeUinen suorittaa. Usem kuuli kaartilaisten sanovan, että mehän olemme vapaaehtoisia, ei mei-tS- niiiisaa komentaa mihin hj^an^a, kun haluamme lähteä rintamalta ' malle niin kuka sitä voisi estaa }u . Koko tammikuun ajan 1918 hallitsi pohjanmaan rautatietä tost _ assa mannerheimiläisten laö Junia snistet kaartien mielivalta. kiskolta. Hin: tai yritettiin suistaa Viipurin suunnalla liikoBkeKJ aseellisia lähtarijoukkoja. • selvästi saattoi huomata, ettaP risto valmistautui todelliseen rynnäkköön;. .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 3, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-01-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220103 |
Description
Title | 1922-01-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, tammik 3 p. - Tuesday, Jan. 3.
VAPAUS Hirveitä tietoja
Tanskalainen toveri on Moskovassa haastatellut ter-
- , .. , . vevdenhoidon kansankomissariaatin johtajaa, tohtori
Canadan £uomaIf',sen työväestön äänenkannattaja, limes- - u • . .. i - u i • i;t^
^Sudbur}'ssa,Clt.. joka tiistai, torstai ja lauantai .,.Sema5hkoa. Haastattelija halusi^ tielaa, oliko lilanne
H. PURO, J. W.SLUP . inälkäseuduilia parantunut. Toveri Semashko ei väli-
Vastaava toimittaja. Toiroitussibteen. vastata'tähän myönlilsesti. Hänen oli
pakko sanoa samaa kuin mitä Gorki äskettäin Tukhol-
Y A P A U S
(Liberty) ^ „ ^
The only organ oi Finnish Wprkers m Canada, rab-lished
in Sudbury, Ont,, cvery Taesday, Thursday and
f«turdajj^ • •
Advertising rates 40c per col. incb, Miniraum charge
for single insertion 75c. Diseount on standmg advertise-ment.
The Vapaus ia the best advertising medium among
tfae Finnish Pcople in Canada.
' Dmotushinta 40s palstatuumalta. — Alin hinta kerta-iSlmyotlutkäse
s5t0aC .7 6kcu. lt-a kiInC uloisläemksain).i l-m otKukihsleatu ?s-2 .j0a0 a{vmiouliustttoo-flmot.
alin ftinta $2.00, nimehmuutosdm. (niu«t«n kun
avuiJittoilmotusten yhteydessä ?2.f^kerta. - A^^oero^^^^
«notnksct §2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. - Syntymailmo-
' tekset $2,00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
|l30O kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista flmotuksista.
joista'ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: -
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
I1.B0 jft yksi kk. 75c. , , , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykai vk. $5.50, puoli vk, $a.öO ja kolme kk. $1.75. ' . „8„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yaitsi asiamioBtcn joillp on takank8ct._
JOB ette i l l o i n tahansa saa vastausta ensimaiseen
Sdrjeeseenne, kiihottakaa uudelleen liikkeehoitajau per^
Boonallisella nimellä. ,,„, . '
- J, V. KANNASTO.Liikhcnhoitaia.
Vapauden konttori ja toimituft on Liberty Building,
Lome^., Puhelin 1038. - PoEtiosote:
Bojt_69, Sudbury, Ont.
Begiatered atthe Post Office Department, Ottawa, as
•»•cond class matter. .
Yuoden vaihteessa
Vanha viiosi" on taas painunut historialliseen men»
neisyyteen. Mutta se on kyntänyt syvän vaon yhteiskunnalliseen
elämään. Sen jättämät muistot ihmisien
keskinäisiin suhteisiin ovat kauan säilyviä, työväenluokalle
on mennytkin vuosi ollut suurien kärsimyksien,
kasvavan orjuutuksen ja kiihkeän luokkataistelun vuosi.
Kaikissa maissa, pitkin kansainvälisiä rintamaa on pää-omaraahti
yhtenäisin voimin hyökännyt työväestöä vastaan,
ei ainoastaan orjuuttaen ja sortaen sitä henkisesti,
vaan entistä ankarammin hyökäten sen aineellisten elinehtojen
kimppuun. Yleisraailmallinen työttömyystilanne
on antanut työläisten riistäjille • oivan tilaisuuden
palkkojen polkemiseen, työpäivän pitentämiseen ja
työssä^ olevien entistä anl^rampaan riistoon, samalla
kuiii miljoonaiset raatajajoukot ovat saaneet kärsiä
jatkuvaa nälkää ja i^uletta.
Työväenluokka ei ole kuitenkaan alistunut taisteluitta
riistäjien rautakoron alaiseksi, se ei ole luovuttanut
vapauksiaan vastaanpanematta. Mutta kuitenkin ^oii sen
voimat,.8en järjestöt, sen taistelukyky ja älykkyys taaskin
oienneen vuode;» osottauluneei heikoiksi, paljon
.pienemmiksi vasluslajainstt voimia. Ja sen tähden mennytkin
vuosi sisältää työväenliikkeen historiassa sarjan
uusia tappioita. Mutta nämä tappiot eiviit enään ole
entisen laatuisia^ ne eivät ole tjippioita jotka olisivat
johtaneet epätoivoon tai lamaannukseen, kuten ennen.
Vaan näiden > tappioiden kautta saatu uusi kokemus
nyt monikertaan uudistuneena» on alkanut j lopultakin
luoda köyhälistöjoukkoihin yhä enemmän toivehikkuut-ta
tulevaisuudesta, tulevista voitoista ja mehestyksistä,
• Tätä uutta tulevaisuuden toivoa pitää • köyhälistö-joukoissa
yllä ja sitä vahvistaa ja varmentaa kyjpsy-neisyys
läheisen voiton varmuudesta. Yhä suuremmat
työväenjoukot nimittäin alkavat nyt nähdä sen taktii-
. kan ja ne menettelytavat, joita työläisten täytyy käyt»
tää ja jotka menettelytavat sen voivat viedä varmaan
voittoon. Elävä tietoisuus näistä menettelytavoista hä-
/ vittää kaiken kaavamaisuudeni dokmaattisuuden, ryh-mäkuntalaisuuden,
kiteytyneen luutuneisuuden, eripuraisuuden
jne. tilalle astuu jokaisen hetken, jokaisen
tilanteen oikoa ymmärtäminen. Tämä on^vallahku-mouksellisen
työväenliikkeen elävöittymistä.;
Ja se joka näkee tämän vallankumouksellisen työväenliikkeen
elävöittymisen'; näkee myöskin mitenkä
köyhälistöliike kaikissa n(aissa huolimatta siitä,
että pinnalla on vielä lukemattomia erlpuräiisia, hajanaisia,
fanaattisesti omista opinkappaleistaan kiinnipitäviä
ja niiden lisäksi suuressa tietämättömyydessä ela-
^ yiä kokonaan järjestymättömiä joukkoja — kulkee entistä
varmemmin eteenpäin. Näkee mitenkä kaiken tämän
hajonaisuuden ja sekasorron keskeltä kuultaa mitä
kirkkain,mitä elävin ja tietoisin uusi työväen kumous-liike
-T- liike joka tulee yhdistämään köyhälistön ha-janoiset
joukot, liike j o b aina ja kaikkialla työskentelee
suurten pohjajoukkojen keskuudessa, liike joka
aina väsymältömästi ja tinkimällömästi ajaa pohjaker-
/ rosten suurta asiaa, liike joka kasvattaa voimakasta ja
ylevää soli<^ari8uuden tunnelmaa proletariaatin keskuu
teen, liike joka johtaa ja opastaa työväen laveita massoja
niiden kaikissa taisteluissa riisläjiä ja riistäjäluok-kia
vastaan, ja, ennen kaikkea liike, joka johtaa työtätekeviä
joukkoja niiden lopullista voittoa ja pää-massa:
avustustoiminta on riittämätSn! Vaikka avus-lusta
on saatu suhteellisen paljon ja mitä moninaisemmassa
muodossa, on kaikki kuitenkin ollut kuin pisara
meressä. Viimeisien tietojen jmukaan. on nälänhätä
kohdannut 25 miljoonaa ihmisia 15 kuvernementissa.
Tarkkaan ei voida sanoaV kuinka paljon sen uhreja
on jo kuollut, multa yksistään Tjumenin kaupungfesa
kuoli syyskuussa 275, mutta lokakuussa 450, minkä l i säksi
335 pakolaisia on lokakuussa,kuollut läheisillä
asemilla. Koleera on lakannut, multa sen sijaan on
pilkkukuume albnut raivota, Samaran kuvernementissa
sattui heinäkuussa 112 pilkkukuumetapausta,'mutta
elokuussa 265 ja syyskuussa 201, Vjatkan kuvernementissa
taas elokuussa 175, syyskuussa 257 ja lokakuussa
236 tapausta. Lisäksi on havaittavissa muita
tauteja, varsinkin sydänheikkoutla. Ja kaiken kukkuraksi
on saapunut talvi pakkasineen ja lisääntyneine
kulkuvaikeubineen, mikä merkitsee tuhansien nälkäkuoleman
jouduttamista.
Tällaisia surullisia tietoja Semashko.
Juuri Berlinissä ulkomaisen proletaarisen Venäjän
avusluskopiilean alolteesla pidetyssä kansainvälisessä
konferenssissa taas ilmoitti Venäjän Punaisenristin
edustaja jos mahdollista vieläkin kamalammista asioista.
Hänen anlamainsa tietojen mukaan näkee Venäjällä
nälkää 15 miljoonaa lasta, joita odottaa varnyi
kuolema, e\\e\ heille saada pikaisia apua. Hooverin ja
Nanseniri apuretkikunnat voivat hädin tuskin ravita 2
miljoonaa lasta. Kolmetoista miljoonaa lasta on siis
vailla kaikkea apua. Nämä ja näiden vanhemmat ovat
siis mitä kiireimmän'avun tarpeessa, samalla kun on
myös otettava lukuun kevätkylvöihin tarvittava siemenvilja.
•
Mainitussa konferenssissa esiintyi muiden muassa
suoraan näjkäseuduilta saapunut kveekarieduslaja ja oli
hänellä esitettävänä mitä pöyristyltävimpiä kuvia Volgan
seutujen^uo/ev/5/aJ:y/M^a. Ihmisenä ja englantilaisena
sanoi hän muuten tuntevansa mitä syvintä syyllisyydentunnetta,
tämä ääreötn onnettomuus kun on
suoranainen, seuraus Englannin ja muiden ryöstöval-tain
Venäjää vastaan käymisiä sodista. Mitä taas
neuvostofaallitulcseeh tuliV ilmoitti hän tovereineen tulleensa
vakuutetuksi siitä, että se oli tehnyt ja teki kaikkensa
nälänliätläii^ lieventämiseksi. Yksinpä 2i inter-nationalelaincn
Fritz Adlerkin pUhui kongressissa suurella
lämmöllä hädänalaisten avustamisen puolesta,
huomauttaen samallaj että huolimatta Mabim Gorkin
tunnetusta julistuksesta, ei esim. Itävallan porvaristo
vielä ole pannut tikkuakaan ristiin näläiihätääkärsivieh
hyväksi. (Itävallassahan on paraikaa piirssivoittoilun
ja huijauksen kulta-aika; kuinka siis ehtisivät itävaltalaiset
porvarisshakaalit muistaa Venäjän nälkäisiä,
kun ei heidän silmäänsä pistäneet omankaan maansa
nälkäiset; ennekuu kivet lähtivät liikkeelle kohti Wienin
loistohotelleja ja palatseja!)
Edellälueleltujen kauhu-uutisten johdosta eivät suomalaisetkaan
työläiset saa jäädä välinpitämättömiksi.
Heille, yhtä hyvin kuin kolco kansainväliselle proletariaatille
kuuluu i^itä saksalioinen toveritar, Klara Zet-kin,
juuri mainitussa konferenssissa lausui:
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-01-03-02