Canadan uutiset, November 29, 1923

              NUMERO 48 '"C^~M)Ä!^ UIJTlÄtJTv'|>Öilt ,,AS CANADA, torstaina Marrask.,29 1923
MmieMä
Kirj. Yrjö Halme.
o
ONNEN JA SISUN AVULLA.
(Jatkoa edell. n:roon.)
:>Iutt|i kun. peli alkoi ja Joel
linomasi, ottä häneen sittenkin
luotettiin, koskapa Jiyökkääjät
odottivat liäncn työnsä tuloksia,
eivätkä enää tulleet alas puolus­tamaan,
hän virkistyi ja hänen
potkunsa saivat jo jonkinlaista
voimaakin. lUin alkoi vainota
viholli.sen liyökkääjiä. Vaisto­maisesti
hän asettui oikeihin
kohtiin ja pelasti pallon mones­ta
^ kovasta liyökkäyksestä. Ja
kun lieidän hyökkääjärivinsä
lähti liikkeelle, seurasi hän hei-tii
kohtuullisen välimatkan pääs­sä
ja eräällä sellaisella hyökkä-ysi-
etllellä hän Ivaatoi vihollisen
loisen puolustajan, joka loukka­si
jalkansa, voimatta otella enää
tehokkaasti. .Joel tunsi tuon ta­pa
uksen toi tn it ta van liä nel 1 e . 1 i-siiii
»luotlamustav mutta hän ei
ollut siihen, tyytyväineu.; Kui­tenkin
hän keskeytti surkutte­lunsa::
ainahan taistolnssa haa­voitutaan,
eikä| tekoni ollut suin­kaan
tahallinen, hän p ä ä t t i . Kun
. ^Ji ii n m y ö h e iiii m in o 1 i lv a a t a n u t.
vahingipssa erän toisenkin vasta-puoluelaisen,
hän huomasi, että
hänen osakkee|nsa i;iousivat. Hii­lien
saakka oli Iränen kluhiaan
])idetty. häviön puolella, sillä
kapteeni, joka oli i)aras i)(>laaj<i.
oli poissal J(l|'l tunnettiin hy­vin;
hänen pelitapansa tiedcttiin
. ja hänen liermostuneisiiutensa <>-
li yleises,ti tiedossa. Xyt luin
kuitenkin alkiji olla. aivan, toi­nen
mies. Ilän ei ollut sam.i
liermosti|nut loel, jonka takia
lv 1 u)) i n. t o i n e n j o u k k n e • o 1 i a i ka i -
semmin. saannit selkäänsä. Tämii
loel olj Marma, kehittynyt jal-kapallonpelaaja,
ja hänen pe
liuhä varmist\u VJ>rniistunii>]aan
pelin lähetessä loppuaaji.'
Peliaika liihenikin loi)inKuin
:luiimaavalla vauhdilla:.\ia ratkai­sua
. ei kuulunut; I Joolin - klubin
pelaajat olivat hy\ällä jielituu-lella
ja iskivät i)alloon niinkuin
.•haukat. . He pusersivat, hiki-
. pä ässä. .11 y ö k kä N' IX S i ii n sä, t o im i \' a l'
kiint(?änä joukkueena, ja i)allo
vonkui . ja • iiijähteli.- -Arvelutta­van
nopeasti läheni loppu. Vii­si
minuuttia, on jäljellä, ilmoitti
Joelin klubin mies sivulta.: Yiiä
I tuimommin heikäläiset .kii'istir
vät, h()idän ^intonsa kohosi kohoa
I mistään. Ilo tunsivat, olevansa
[huonommassa asemassa kuin vi-i
hoUiset, koska Jieidän paras niit'.-
hiuisä oli poissa, nuitta juuri sO
aiheutti hbidän peliraivonsa.
— Xyt se |')annaan sisään,
kuuli Joe l jo n lv u n s i \^ uit a a n li uu -
tavan. Se oli hänenkin ajatuk­sensa.
Vihollisen puoluj^tus toi­mi
epätoivoisena, heidän hyök­kää
jänsäkin olivat alhaalla ja
pallo ci päässyt eteenpäin. Ker­ran
Joel pääsi ampumamatkalle,
häii laukaisi, mutta puolustaja
ehti väliin j a pallo kierähti kesr
kelle. Sieltä tuli kaksi Joelin
valkeapaitaista toveria, he syöt­tivät
aivjui maalin edessä ja toi­nen
ampui. Pallo meni vinot­tain
maalin editse, se osui toi­seen
nuialipylvääseen j a ponnahti
Joelille. ]\Iaali oliravoin, maali­vahti,
oli rähmälläiin toisessa
päässä maalia, Joel kuuli ''am­mu!
ammu'"-liuutoja. Hän am-
{)ui ja potku oli voimakas, mut­ta
pallo lensi m a a l i n sivuitse
kauas katseli joiden joukkoon.
•— Oo, sinä juutasl huusi va­son
ulkoiiyökkääjä. Ile heriste-livät
i Joelille nyrkkejään, mutta
vihollisen miehet nauroivat. Pe­l
i päättyisi tasan, valkeapaitai-
.sct eivät saisi sitä voitetuksi..:
r^luutama silnuinräi)iiys sen
jälkeen, kun vihollisen puolusr
l a j a o l i lennättänyt , apllon kes-kikentältä,
o l i se jälleen vasem-maUa
pu(vbvUa;. Kiukusta mus-tanpunaisdvsi
karahtannt .Joel
tiesi että hiinen täytyisi nyt kor­vata
iiskeinen hai-hapotkunsa.
l i / i i i työnsi jrall.ou keskusmie-lielle,
tämä kuljetti sen aivan a-las.
ja nyt .se Jrnsi -maalihir^
t ee 11 .j 11 tuli t a ka i s i n. .1 o e 1 ^ o 1 i
innoissaan aivan liian alhaalla,
hän näki .pallon . kiitävän luok­seen,
kohotti jalkansa, ja. antoi
sen m e n n ä . . . Hän ehti näJulä
kanhnsilmäiseninaalivahdiu kat
sele\-an |)aIloa, .kun se viuhahta­en
meni verkkoon,
. lletkisen kulifttua i)eli päät-t
yi; A ().e 1 i n iv 1 u Iii o 1 i \- (> i 11 a n u t.
11 ä n t u n s i sy v m mu h aa. Vä sy-iiyt
hän oli ja nälkäinen, mutta
liyvin rauhallinen.
— Xiin, sinii, .Joel, jH-lasit kuin
mies, sanoi i-ampa: kapteeni^^ilois-saan
muistamalta eiles pakotta­vaa
jalkaansa sadatelja.
Ja hänen sanoihinsa yhtyivät
iloiset, puheliaiksi, tulleet..seura­toverit,
jotka voitto oli saanut
miltei pyiiriipäisiksi.
fjoel oli hyvin. tyytyväine.n i l ­taan
.saakka.- Silloin liän tunsi,
e t t ä hänen rauhansa o l i mennyt­tä;
Kaiken yötä hiin näki päi­vällä
suoritetun ottelun, silmien­sä
edessä, ja hän kävdi 'huo­neensa
lattialla vilui,scna, rau­hattomana
ja tuskastuneena ko­ko
elämäiin, sillä hän ei kyennyt
voittanuian herniojaanj jotka
värähdellen seurasivat ottelun
kulkua hetki hetkeltä yhä uu­delleen
ja uudelleen.
uusja tulokkaita, jopa sellaisia, hetkisen kuluttua vastustaja'ma­kasi
tajuttonuma neliön nurkas­sa
selällään,
Yleisön kes^^^^^^^
mu ylimmilleen. Tip loppusel­vitys
oli tupähtuniit niin räjiilla
vauhdilla, ettei: yleisö vielä pllut
päässyt si itä oikein sei ville. Mpt-tä
tuomarin laskeminen päättyi
/ja mies kannettiin pois leveähar­teisen
voittajan^ kylmänii, pois-tiiessa
kulissien taakse. ..
Larry -M el^a r r y r ien s i ^s i n n e.
I l ä n puristi nnehen kättä, j a tii-liiä
• 1 i,v niy il i väit el i a a na. Il äpp"
silmissään oli jotakin, jota ei it­se
ljarry.Meliarykaan^:^^y
littaa, ^ ; ^ i u t t^
ja ah noista; nyrkeistä: yhtä - j a
tbista,\ olipat ;hän .itse^
kokea hi iden voimaa. Itsetie­dottomasti
. hän iloitsi niiehen
ensimäisGStä voitosta • j a nautti
mielessaiin jo ^ etukateien hiunni-osta,
jötciv mies herättäisi-v Ja
s ei 1 ra a y a ss a v • si Ini ärirap.äyks es s ä
häii^huonuisikiir ivaksi; sanohia-
1 eh ti rä]>ör 11 eri a,: j t ka sy ö ksy i vä 1
:s i sii 11 e ; h a a s 1 at t e 1 e i n M an ; v o i tt a-jaa.
SIMSON JA DELILA.
Toiset nyrkkeilyt i'eenarit lil-meltelivät
\iseasti, mistä johtui,
että "Keltaisen Tähden" klubi-huoneesta
tämän tästä ilmestyi
e t t ä . ne löivät laudalta kenen
muun hyvänsä. Larry McBaryl-la
oli merkillinen vaisto etsiä
hyviä nyrkkeilijöit?i.
: Joskus, tilaisuuden sattuessa,
he kysyivät sitä suoraan Larry
MeBarylta, mutta tämä hymyili,
vain, eivätkä hänen sileän leur
k a nsa vuosi k a us i en a i k an a sa a-mat
iskut olleet vielä tasoitta­neet
syviä hymyjuovia suun ym-parilta.
Heidän täytyi inyöntää
e t t ä J j a r r y McBary oli m e r k i l l i ­nen
mies.
Tälläkin kerralla, kun lähes-tyivät
suuret syyskuun eham-pionikilpailut^
he olivat urkki-:
neetj että Larry !MeHarylla ja
n i in - myös . tietysti •' Keltaisella
Tähdellä'' oli uusia, m e r k i l l i s iä
miehiä esitettävänä. Eriis niistii
oli komea nuori mies, jonka: si'
leäksi ajeltu pää j a jossain mää­rin
muodottamat piirtoc^t viitta­sivat
vankiloissa. vietettyyn n-raan.
Miehellä oli. sitäpaitsi rin­nassaan
ja kiisivarsissaan tatu-eei'auksia,.
joista saattoi päättäii,
ettei Ijiineltiil juiuttunut nuM'i-;
mieskokeuniksiakaan.
Kun syyskuun championikil-pailiit
tulivat,, saapuival Larry
MePar.y -ja monet muut ammat-:
titaistelijat .katselemaan anuv-^
tööii nyrkkeilijäin kil!)ailuja,
Siellä he ennen olivat onnistu-eet
'' löydöissään " . j a a mat ööri-en
parvesta nykyisetkin ammat-timestarit
olis'at kotoisin.
Ktupiiässä kiehtoi lieidänmiel-tään
kaksi raskainta sarjaa.;
.Kotkansilmillään he seurasivat
t a r 1^ o i n k e v y i.d e n k i n sa r j () je n
taisteluja, mutta, niiden miehistä
saattoi toivoa .mestareita vasta
vuosien kuluttua, - Kaskaiden
sarjojen mieliistö oli useimmiten
kelvollinen ammatt ila iskuni aan,'
heillä oli: monasti kovemmat
nyrkit ja j)ahemj)i sisu. kuin sillä
hetkellä \-oittamattomilla •. nm-nuitlilaisilla.
Kun raskaan sarjan,ensimmäi­nen:
pai-i. astui köysien sisäi.)uo-lelle,.
kuului yleisön joukosta ih-jnetyksen
huudahdus. .Larry. .Me
l)aryn kasvot iu)htivat sisiiisestii
jännityksestä ja samalla hän
vaistomaisesti hymyili yleisön
huudahduksille. Xe tarkoittivat
n i in iiyvin tuota uljasta, miestä
nelii)Ssä kuin häntäkin,., joka oli;
miehen ''Iciytän} t.''
TatiH'eratturintainen mie^ an-;
tautui: taisteluun voimakkaasti,
mutl a- sanuilla. silminnähtävän
leikkisästi. Hänen vasemman
kätensä, oikolyönnit. sattuivat _ai-na
Icohdalleen ja oikeallaan hän
väisteli vatsa-iskut, .ottaen leu­kaan
tarkoitetut lyCmnit vastaan
kovalla, sileällii päällään. Toi-;
sessa erässii hän jo pani voiman­sa
peliin.' Hän tanssi kevyesti,
j a. 111 u u t a 1 n i ss a. h et k i s.sii . s e u r a s i-vat
hänen voimakkaat leuka-. ja
vatsa-iskunsa toinen toisiaan ja
Lariy .MeBai-y pysähtyi kau-e
m n la ks i lv 11 uute le n uui n; 11 ii n t ä
imurattl haastat telijain innok-kaa
t kysely t ja miehen yksitoik-
Ivoiset vastaukset. Hiin ymmiir-si
hyvin, että nuo mi(.'Jiet saivar
kysellä paljon turhaan, mutta
ettji n y r k k e i l i j ä n ei tarvitse pal­jon
sanoa, ennenkuin. lie jo. ky-,
keneviit siitä palstan ,tai. kaksi
Iv ir joit ta ma an, : : -l a lieidä n ke.s
kensähän. käydään uiyöskin ali­tuista
taistelua voitosta — se on
''knoek out", joka ei kykene
kirjoittamaan. :
Samajui iltana pysäytti Larry
Meliaryn pari hänen kilpaili-j
a a I rsa. T (> i n e n. 11 v. i s t ä; '' S in i j - i -
tarien. klubin t reenarinu'stai'i,
yi'itti udella uuden miehen al­kuperää
^ja vailu^ita. Alutta ta--
p a n s a i n u k-a a n L a i' r y .M e B a i-y o -
li vaiti. Mitiipä kannatii hcijle
puhua. Hän huoiimsi i.v:ni.tuisen,
aivan kuin [)ah:aenteiseii ki-ti^eeu
kilpailijansa silmissä,. mutta ei
kiinnittiinyt siilu-n. sen enempää,
huomiota.
Larry .MeBrarylla oli lu-ikkb-utensa,
. kutcm kaikilbi ihmisillä."
IIä.neen ei'' kehuskelu pystynyt.'
sitii vastaan hän oli vetäytynyt
kokemuksen panssaiiii suojaan.
Mutta ••- m i 11 o in; he n 1 o n a i ne n h ii -
neen kiinnitti silmänsä, t:unsi
Larry ]\ 1 el.la ry, j:{)ta n i 11li te11ii n
'' ikuiseksi • va uhaksi poja k s i " ,
heikkoutta, jonka olisi mielel­lään
karistanut mielestään, jos
olisi voinut.
: Sinäkin kuumana,. "omituisia
tunteita herättävänii iltahetkenii
kiini 1 iti i Pa 1 a t s i ra vi n to la n p ik-ku
pöydän iiäi-essä istuva hento
t y t tö silmänsä häneen, ja Larry
MeBarya : värisytti. Tuollaiset
syvänmustat, selittämättömät sil-
^ 1
Lähtöpäivä
vlouluk. 1 S\v.; Ameriean
7 (Jan. Paeiliein
'• 8 Sw, Ameriean
O Cunardin
O Valk. Tähden
Li Can. Paeitiein
1-i ('an. Paeifiein :
14 Valk. Tähden
l ö Valk. Tähden
16 Cunardin
21 Can. Paciiicin
27 Canad. Paei.ficin
28 Can. 'Paeifiicn
29 rSw. American
Jouluk 4 Scand. American
m luok. piletti
Laiva Kantavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
STOCKHOL.M 12,907 tonnia Ke\v York Göteborf^iin nio.50
.AIONiTCLAl^E 16,400 tonnia vSt, .John Liverpooliin $106.50
DHOTTXlXCiHOLM 11,2rH tonnia New York • Göteborgiin $110.50
A l i S O X lA 15,000 tonnia n ali ta X Plymouthiin $100.50
DORIC 36,500 tonnia Halilax Liverpooliin $106.50
MELITA 14,000 tonnia St. John Southampton $106.50
STAVAXGERFJOPiD 12,978 tonnia New York Kristiania $110.50
MONTCALi\r 16,400 tonnia 'St. John Liverpooliin $106.50
PITTSBUROII 16,500 tonnia Halifäx Southamptoniin $106.50
CANADA 10,000 tonnia l l a l i i ax Liverpooliin . $103.50
ANDANIA 15,000 tonnia Halifax . Plymouthiin $106.50
MONTROSE 16,400 tonnia uSt. John- Liverpooliin $106.50
j\riNNEDOSA 14,000 tonnia iSt. John Southamptoniin $106.50
:\rONTLAURlER 17,000 tonnia St.. John • Liverpooliin 106.50
KUNGSHOL:M 12.531 tonnia New York / G ö t e b o r g i in $110.50
HELLIG OLAV 16,000 tonnia Ne VV York"^ Kristiania $110.50
F R E D E R I K VIII 18,000 tonnia New York Kristianiana $110.50
EaikfeihrB yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, joh^m li­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5.5^.
Rautatiekyyti Port Arthurista Halifaxiin ja St. John'iinlaivapiletin yhteydessä on $44.65. ; .
Kolmannen luokan; piletti Hangosta Port Arthuriin, maksaa nykyään $130.50. Pilettejä voidaan lähettaS- !snome«a
my CG säklköteitse. , '' • - . /
Matkustaessanne itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canad^•^n, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikUle suuritomilUe littjoille, kaikille laivoille ja kaikille luo
1
mät, jotka katselevat pitkien sil-inärij)
sien alta, olivat aina tuot^
taneot hänelle väristyksiä,, Nyt
erikoisesti, .sillä katse ei .Juopu­nut
hänestäj vaan piteli häntä
alinomaisessa herkkyydessä. Si­nä
iltana Larry MeBary oli her­mostunut
j a hän j o i lasin liikaa
— hänenhän ei ollut väliä, kun
L*i ollut enää kilpaileva nyrkkei-
Ilja.
Poislähties.sään hän tunsi hei­kon
käden nykäisevän takinhi­haansa
j a katsomattakin vaisto­si
La r ry i\ leBa r y sy v ii n tn m m a n
katseen tutkivan häntä. Kun
luin käännähti, hän näki edes-säiin
mustasilkkisen tytön ja
kuuli vienon äänen laiisuvan:
;— Ku ui kaahan, herra Larry
.McBary, minulla, olisi teille a-siaa.
Miten haluatte^ neiti, Larry
^leBary vastasi. Hän ei k{»s-kaan
unohtanut kohteliaisuutta,
niin jyrkkä ja muodoton kuin
hän joskus ja. joissakin a.sioissa
olikin.
Kun li.e olivat istuutuneet Pa­latsi
ra vi ntolan hämä ränurk ka an,
alkoi neiti puhua.
— 01(ui ihmetellyt, herra Lar -
i-y .M(d^ai\v, teidän suurta tnito-aiiTH'.
T e h ä n o l e t t e taaskin kek­sinyt
erään uvulen tähden,;''kel­taisen
tähden.'V
7 — Xiin no,miks'ei. . . — Lar­ry
.MeBary tunsi iinkyttävänsä.
— Teitteki) 1'odellakin paljon
ty()tä. ennenkuin hänestä saitte
tuollainen mahtavan miehen?
Larryv ^leBaryn . oli mahdoton
kestää sanoja ja .katsot ta.
— Jossain määrin, jossain
mä ii r-i n V h ä u se 1 i 11 i . ka t kun a i ses t i .
— Teidän täytyy olla erin-onuiinen
psykolof,'i pystyäksenne
saanuian. selon miehen- luojitees-ta.
' Tytön sanoissa piili jotakin,
j()ka ei o l l u t aivan jokajräiväis-ta
luiisellisuutta.
— () le n k e rii i 11 y t; j n on i n suu r-ten
nyrkkeilijöiden elämäntari-n
o i 1 a. t \-1: t ö j a t k o i, • o n p a. ju i n ui l a
teidänkin elämäntarinanne.. . ; - .
— .M i n u n k i n . ..
; - ^ T e i d ä n myös, kuten kaik­kien
nyrkkeilyhisioriau suur-iuh'Sten,
Haluaisin t\H)hon sar^
jaan saada myöskin. uuden mie­hen,
historian. Toivoisin, ettii te,
herra Larry .MfiBary. voisitti.^en
minulle kertoa. . . . .
— Minä en todellakaan tiedä
liänestä mitäiin, \äitti Larry -Mc
r>ary sulkeutuvasti.
Kuitenkin tiedätte .liäneslii
jotakin, ja väiiäisinkin tieto on
minulle suui*iarvoinen..
Larry McBary koetti epätoi­voisesti
irtautua hnnouksesta;
jonka verkkoon tuo katse hänet
sitoi. Missä hän oli tämän ty­tön,
ennen nähnyt'.' Tuskin niis-sään,
mutta kuitenkin jossakin.
— .jos kerron, menetän Icaiken
^en ihmeelliseksi luullun, joka
ympär()i ; tekojani; ;;Haluatteko
todellakin minun; menettävän
sen ?
— Voi, älkää olko huolissan-
MeBarv. Se /ei tule
CAMADAAN:
Koko vuosi , $2.50
Puoli vuosi ;. $1.50
Neljännes vuosi . . . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75c
THDTSVALTOIHIN::
Koko vuosi $3.00
Puoli vuosi . w $1.75
Neljännes vuosi $i.oo
SUOMEfeN:
Koko vuosi $3.50
B9
Puoli vuosi $2.00
LAUSLIPPU.
CANADAN UXJTISTtJN TOIMISTO
PORT AÄTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa 6 CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella
Nimi
Postikonttori
Katu eli 8ox No.
Valtio
Blainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista.
PORT AETEUE,
m
ne, herra
tapahtumaan.
— Xiin. Larry MeBary myön­tyvästi
vastasi tyt<>lle, — käve­lin
kerran 1ai)ani mukaan sivu-kaui)
nng:illa,; missä on runsaasti
ihmisiä ja ))aljo1i pahaa tapah-tvui.
Näin niiehen, joka taisteli
|) o 1 i i s i n k a nssa ,j a a n t o i p o l i i s i 1 -
1 e s e l k iiä n. 01 i s i 11 ep a. n ä hn y i
s e 11 a is en u p ]) er e u t i n ! Se o li s u o -
rastaan loistavaa I Iskin mieheen
-.; t ietyst i iskin, jo Iva inen minun
sijassani olisi iskenyt, — olin
saada; häneltä selkääni,; mutta
onnekseni kieleni liikkuu vielä
verrattain. sukkelaan,. — j a sit^
ten vein h ä n e t " K e l t a i s e e n Täh­teen.'*'
- •
— Oh, niinkö! Siinä ei ollut
ainakaan romantiikkaa! ;
— E i , ei siinä ollut romantiik­kaa,
Larry MeBary hymyili.
— Entä sitten.. , \
— Sitten ei enää mitään. Sii­nä
oli k a i k k i .
— - K i i t o k s i a , herra McBary.
Te olette tehnyt minulle suuren
palveluksen ja Tilinä olen siitä
teille hyvin kiitollinen. Olen yk­sin,
haluatteko saattaa minut
kotiin?
Larry McBary kumarsi jäy-kä'
"ci, mutta kohteliaasti. .
• Ulkoilmassa hänen älynsä al­koi
toimia entiseen tapaan. Häii
oli vapautunut kudoksesta, joka
tuolla sisällä oli kietout^Unut hä­nen
ympärilleen. Äktiä hän al­koi
pelätä, ÄttH hätt i>]i puhunut
liikaa. Hän mietiskeli tätä vas-ta.
illessaan hajamielisin sanoin
seuralaisena i)uhehuin. Tytiui
ovella hiin hyvästi jattäessiuin
äkkiä kysiiisi:
•~- ilttehän vain. t i i s t c i kenelle­kään
virka mituiiu
— Siitä olkaa varnui, tytti)
vastasi.
Ja Lai'1'y McBary i)uikki tie­hensä
pimeitä katuja myöteji
ja tyytymättömänä itseensä ja
pehiten jotakin, josia hiinelle
saattoi alla haittaa. Hau ei huo-ma
n n u t. ni i t e n yi]) asti h y i n yi le -
vä tyttö, saattajansa jouduttu i
tarpeeksi etäälle, huusi ajurin
ja ajoi pois. •
Seuraavana aamuna hän näki
edessään .sanomalehden, missi,
ensimmäisenä uvheilukirjoituk-sena
oli pitkä juttu. iiimelUi
• ' L a r r y McBaryn salaisuuden
paljastu.s."' Ja öitten seurasi
kertonuis uudesta '' keltaisesta
t ä h d e s t ä ' ' , hänen historiastaan
ja myiiskin Larry Mel^aryn s;i^
laisuuden selitys. . L a r r y MeBa­ry
keksi sankarinsa sivukaupun-gin
pimeiltä kaduilta, kun nämä
taistelivat poliisien kanssa I
Larry :^leBary sadatteli. Hän
ei voiinit muuta tehdii. Tekikö
tiima nyt hänelle haittaa» sehän:
ei ollut laisinkaan varma«, nuit­ta
Lany .MeBaryn irlantilainen
veri oli taikauskoinen ja hänen
mielessään alkoi viiik!<yä kai­kenlaisia
pelkui-in ajatuksia lä­hestyvästä
häviiistä ja tappiosta.;
.Ja silloin hän vasta ymmärsi
Slmsonin ja Delihui jutelman.'
Hänen salaisuutensa :(vlivat hä­nen
hiuksensa, ja nyt ne oli ke­ritty.
ranskalaissyntyisen !\lcdiei-ku-nint^
attai-en keksintöä, kielsi
Ranskan parlamentti.; ^• koska on.
kunlmnatonta ylellisyyttä leipoa
vehnäistä maitoon.''
i^reussiiV' ankara sotilaskunin- v
gas Krcdrik AVilhelm I kielsi
1717 puukenkiiin käytön, ko.ska;
siitä oli \'ahin]voa suutarinamma-.
tille. Joka rikkoi kieltoa vas­taan,
joutui^ kaulakahleisiin; tai
vankilaan, ja sitäf)aitsi jokainen •
paikkakiuita. jossa kiellon rik­koja
tavattiin, sai maksaa 200
dukaatin sakon.
Tuj)akankielto on ollut hyvin ;
suosittu,: ja 1600-luvulla rangais- -
tiin; muutamissa m a i s s a polttajia
julmilla kidutuksilla, jopa kuo­lemallakin;.
Samoinkuin meidän­kin
•päivinämme, kiellettiin en­tisaikoina
joskus san" n.-ilehdct,
Mnuramis.sa Saksan piukukau-pnngeissa
kiellettiin suuren val­lankumouksen
jälkeen ankaran
rangaistuksen.uhalla politikoimia
nen ravintoloissa: niissä piti
vain annettaman ruokaa j a juo-
,maa. Muuan nenäkäs alamainen
oli kerran tämän kiellon johdosr
ta -kääntynyt viranomaisten puo­leen
kysyen, mikä sitten oikeas­taan
erottaa ihmisen eläimestä,
ja saanut vastaukseksi: •'Lasku,
jyka on maksettava.''
' Vielä niin myöhään kuiu. 1888
.kiellettiin Venäjällä eräs peli,
j.onka katsottiin turmele van
luonnetta." Ja voimrno lisätä:
1917; kiellettiin Venäjällä kaikki
puolueet, bolshevikkeja Uikuun-ottamatta.
Entisajan kieltolakeja.
Kieltolaitkaan eivät ole uutta
auringon alla, vaan on niillä ko­keiltu
kaikkina aikoina. Niinpä
on ; Luzerhin kaupungissa ollut
eräs vanha kielto,' joka aina^kin
paperilla on ollut voimaSvsav.iime
vuosisadanvaihteeseen asti. Se
kohdistui naisten suuriin hattui­hin.
Hatun suurimaksi läpimi­taksi
säädettiin 18 tumaa. Joka
hin. Hatun suurimmaksi- läpimi­taksi
säädettiin 18 tuumaa. Joka
silkkinauhoja, sen piti suorittaa
vielä ylimääräinen vero.
Kahvinkieltolaki ei ole ollut
yksistään Ruotsi-Suomessa, vaan
monissa paikoin muuaUakiri.
Hessenin maakreivi Ludvig kiel­si
V. 1766 kahvin sen vuoksi
^^^että se palveli kielen haluja ja
vähensi maasta rahoja.*' Make-
Huonon elämän hyviä
tuloksia.
.; Seuraava, tapaus kuuluu tapah­tuneen
Wienissä:; Noin vuosi .sit-;
ten kuoli eräs mies, joka jakoi
jälkisäädöksellään* omaisuutensa,.
tekevä 50,000 kruunua, kahdelle
pojalleen, josta 25,000 kruunua
tuli kummankin pojan osalle.
Toinen poji.^ta sijoitti rn liansa
25,00Q kruunua pankkiin säästö-^-
tilille,' jossa se on \'ieläkin. Troi-
'nen pojista/tuhlasi osutitensa vä­kijuomiin,
tyhjentäen viinipullo­ja
siinä määrin, että nyt hiljat­tain
on myynyt täten tulleet tyh­j
ä t pullot j a saanut niistä 75,0,-
000 kruunua.
— Siunattuja ovat, ne, joilla
on' ominaisuus saada itselleen'ys­täviä,
sillä se on yksi kaikkein
parhaimmista lahjoista. Siihen si­sältyy
monta asiaa, mutta ennen
kaikkea voima siirtyä oman it­sensä
ulkopuolelle ja hyväksyä-kaikki,
mikä toisessa jon jaloa
;i«k'as$ejtgv^