Canadan uutiset, November 29, 1923

              •-•tel
Neuvotelkaa meidän kanssaauue rahojen •lähettämisestä ul-kpmaille
tai sioltÄ tänne. Oleinmavalmiit^^^^^
^koiituulUsesta maksusta. Laheiupiu tietoja saatte
piisiltä j:)a:nkki-isäniiih
jen; porheUle, jos ;suoiiia^^ yi-i-
anouiniset havaitaair syyUisiksi.
rt o V e i*i kiUj jok a, sai i'a sitä
auttpijVjsai; muistajatia^
•tokä-skyii.' ;
^jmm^-^että^yoUaiiiiiit muutenkin^ 1 uf^i^ryiiärtähä^
iiiyöliaäu jiiäuee^^ alosajauuseeuv / siliii.?^ hotelli-^;0n
^pouta^äikpitiä (^upvi^a^ töistaiseksV^^
JJAk:: )^)pulla oi 1^^;^^^ icjiuraa -«^tä *iiep,.()ir myyty ;viiki|^^ i
Uiittiiuiattil ja ruivU^^^ Äiuittakooii vieiä,^^; e
koin utköiia, -J^UtpjtV suun
A( g^iuksi (»hUitä: tiimi vuoiuui
kyntää^ >>UUIMSSU sVnuinissa oH
lasikett^iva :He tapjjioi^ im
ko sy ksy u k 0:81 äb e e t sat et' r ()A- a t
Siuuieet aikaau sitim ci tii ravin-toaineet
liLaast-a. pvat,liimlitoul-u-uyl
jokiiii jci r v iin, joten- maat
luievai olemaan paljoii;Jiuouom-
ALKOHOLI äBTJRÄEIJLMÄ
fi^^ JA IfH-TBISKUNNÄH
ONIOIL^^
LISTUTIA^
iuat ; tmsi: keväänä. Tuhansia
O J. Ramstedt öO-vuotias.
•; l^käk. 22 ,p :iiä;täytti 50- y i i o i r
la • Sxiomeiv l)apaniK>,a;"c)^^ mi-'
^ •,; iii.steri, : pK'f eÄjfOiii/ Gusiai': -) oiui
,.. kamsiedi.' •
, Proi*. iiaiiistodi ou syntynyt
^ l^aaimiii^ ja- käynyt > kour
iunsa Turnssa; Filo^oiian kan-
- V tlidaatikfii hän, tnli i895^ jir liseu-iiiaatiksi
1.9f)2. ' Telityäiin laajoja
.Htip<?udi- ja tutkimusmatkojaA'o-
MÄjäJle ja Aasiaan, nimitettiin
hiinet yliopistoon altailaisen kie­litieteen
do.sentiksi V. 1906. Yli-
. määräi^ksi profes5iOriksi hän tu-
- -li V. r9i7;. j ^ V
Prof. oh suorittanut suurisuun-
; ; ? talsia tutkinuvksiaietupäässä n.s.
• altailaisten kiolien alalla. Usei­den
Itä-Venäjälle, Mongoliaan
^ j;i Kjinaiin tekemijensä tutkimus-
; atatkain tuloksena on han jul­kaissut
joukon arvokkaita kieli-
.... tieteellisiä teoksia. Tieteellisen
työnsä ohella on pi-of. Ramstedt
ottanut ofiaa. myöskin : kansanva­listus-
ja raittiustyöhön. Niinpä
: hän toimi vv; 1914-^1916 im; i n.
Kaittiuden YNtävien kirjallisena
sihteerinä. Myöskin on hän tun­netta
innokkaana esperantistina,
y. 1919 nimitettiin prof. Rnni-fjtodt
huomen (thari^ti d^affairek-si
Tokioon ja sai^ialla Kiinaan ja
; ;^iam i i n. • JVrehtyneenä / itäm n is­ien
kansojen tapoihin ja ajatus-kaiita
an. s/i A h än »Ta pa hi ss k .suur­ta
huomiota osakseen. Menes-tTldMjnisestiröimi
häh telTtäväs^^
ftöäii ja sai japanilaisten mielen-,
kiinnon heräämään maa ta m me
kohtaan. ; Viime keväänä palasi
. .: prof. Kamstfdt takai.sin koti maa-
:-hän kun edustuksemme Tokio.ssa
lakkautettiin.
Väärät doUari-shekit. - Väären­täjät
paenneet Canadaan.
Vaasan etsivä poliisi" oii- nyt
onnistunut paljastamaan vaäricu
doJlari-Sliekkicn .salaisuuden. Vää
rentäjien l oi m et .Suomen' Vluly.s-j)
ankissa : ja -Pohjoismaiden Y h-dyspa
ukissa antoivat ixvliisille
käsiin johtolangat, jotka niiytti-vät
vievän llel.sinkjin.
Päähenkilönä häissä vaarein
ny s jutuissa: on eräs Pohjanim\al-ta
kotoisin oleva Jaakko Perkiö.
Hän on syntynyt Ylistarossa tai
Lapual 1 a. uiutta ^<:• n 2-vuötiaasta
saakka ollut Amerikassa. Sioltä
palasi )iän noin puolitoista \'Uöt-ta
sitten asettuen asumaan Hel­sinkiin.
Täällä piti liän jonktin
aikaa parturinliikettä ja meni
k i h loi il in 20-\- tu"^tia an a pui a i S(.'n-sa
.Saijy Kosken kanssa, ^
-': Kirjoitettuaan shekii .lähtivät
11'' moieilimat syyskuuit alkupäi­vinä
kiertueelle maa.spuduUo on­nistuen
sijoitt.ama.iin ^- joukon
shckkojään ; Vaasan, Viipurin,
Turun, Hanj^on, Mikkelin ja Po^
ri n pnnkkeihii \. ; • Tähän ui en u t\s-sä
saatujen tietojen mukaan .he
oy a t i naii la ; nO s ta ne.et ; yh t e n s ii
f>0,8r>0 .mk. ^-C^
Näillä matkoilla an kä yt t ivä \
he erilaisia viiäriä .niiniä. Onnis-tt
m e iden keppostensa jälkeen pa,
lasi pari Helsinkiin matkustaen
syysknun -21) päivänä Astreajr II
luokassa Canadaan.
l*n kola isiltä ^ally Kosken äi­dille
sn apnimen il m o ituksei i nui-k
aa ri • o vat he ori ne 11 isesti; saapu­neet
QtU'hefin, joten ' lie - jo ovat
Suo m e n p o 1 ii s i vi ra n <nn a i st on saa
v 1111 a m a tt o m i ssa. Kosken liiti ei
oman väittämän mukaan ole ol­lut
• tietoinen tyttärensä im uhis­ta.
V..' ;• -v-^/v,
..' ;Ki oh; vielji sa<<tu selville mon­tako
apulaista, IVrkiöllii on ol­lut..
, Syyskuun - 4 pinä, jolloin
petos Viipurissa tapahtui, oles­kelivat
Koski ja Perkiö näet
Vaasassa, joten ainakin yksi a-pula
luen on loiminut siellä.
Myöskin : ilmoitetaan Perkiön
hehlaarejaniaata on koko .ke­sän
ollut: likoamassa veden alla.
tehden vesi tälläkin la voin l a v a-t
oilta tuhoai
< -Mitä .^itteir .satoon tulee, niin
saadaan Kttdä-Pohjaiuuaalla' e-sim.
; ka u ra.st a alle pivot en no r-maalisado.
sta, onpa se mnutamin
paikoin jäänyt aina .8 in-osout-iinkin.
Viljan laatu on huo-
•"•aointa mitä voidaan saada ja e-s
iinty v si 1 nä la ut e ja.; . i* uos te! ta
S4' Ivä ho mett-a. Mitä väliä n on
läysipitoista viljaa saatii, on sen­kin
paino n. 15 prosenttia alle
normaalin. •
Kuuhan päästään n iiii pitkäl­le;
-että tätilän vuod<'ti satoa ryh-lyväl
sekä ihinLset että eläimet
syömään, silloiii, uälulään^kiijn-ka
huonoa se • vähä luenkin vilja,
joka on saatu, todellisuudessa
on. -"-^X"
Tiel<'en. tehtävänä . on ennak-i
koluulottoiijasli etsiä totuutta
1 ässä. ; y hd essä; yh t ei skiih ta mm e!
tärkeimmässä kysymyksessä.
.VMitä tieteellä, sitten on sano­mista?
. Saksal. prof, Krapelius on laa­joilla
kokeilla osottanut, että jo}
7yo gr; mietoa viiniä alentaa ih-':
miseu henkisiä kykyjä, . esiH.i/;
iiykyji oppia iilkoa ja; laskea nii;
meroita. Kräässji kokeessa luet­t
i i n 40 kei-taa ja /opittiin ulkoa
lOt) yksinäistä numei'oa. • Kun o-li
nautittu 20—30 iri-. vedellä se­kot
ett lia , alkoholia ja luettu 00
kertaa, opittiin ulkoa ainoasi a an
60 n VI mei-oa. Koeheii ki lÖV oli vat
... 1.
Liiiwttäkiia joiiiiirahaiMU' .sii ktila i.si He ja ttttta vii le
meidän välityksellämme, saadalöenne nopean toiminnan ja rehellisen kohtelun.
(Ainoa suomalainen pa^ikiiriliike Amerikassa.)
}
Nykyinen
kurssi Dollarista
;viinin. juonnissa' ja
välimiehiä karvaan
Scmmmii&tit tuottayat aseita
Tietojen Ijohdosta,; että aseita
'••murossa määrin kuljetetaan .sa­laa
maahan, mitkä tiedot myös-
^ • • kin tulliviranomaiset ovat vah-jvielä Ktelii-Ruomessa kavalta-v
«Ätaneet, on Svenska Press en
liedustcllut etsivältä keskusi>o-liisUta
asiaa. Lehdelle on seli­tetty,
että etsivä keskuspoliisi on
kohdistanut huomjionsa aseitten
laittomaan salaku 1 jet ukseen ja. o-
' mittain jo ryhtynyt .la tulee ryh-f
y mää n toimenpitej.siin aseitten
laittoman niyynnin ehkäisemi-
; .; seksi. Tutkittavana on par­haillaan
Pohjois-Suomes.sa sattu­neet
aseitten salakujjetuk.set
neen eiiiän 37,000 mk. suuruisen
snmman. .
Byssät rikkomassa taaskin
rajarauhaa.
Kuten tunnettua ovat venäläi­set
: ;viime - aikoina, tuhkatiheään
rikkoneet suomalaisten rajarau-
)iaa; Kaikesta päättäen ovat ky­sy
inyksessii suunnitelmanmiu
kai .set : ta pa h t um at. sillä miten i
numteii voitaisiin selittää, että
kareita.
Pioi. \\-ey^ardt on todLsiannt,
että VO <;r. alkoholia (on 1 lasi
olutta } sa a a ika an epä va j-m iiut ta
tahdosta riippuvassa ^ loiininnas-sa;:•
30; KI*. (1 Vb 'PuH. viutta) ai­heuttaa
: pariksi: päivää kestäviä
häij-iöilä. Sauma todistavat .ur-heilijoitten.
aruj)ujien y. m. pii­reissä,
tehdyt;, kokeet. .luna n lä­hettäjien
y. m. rautatieläisteu,
uutonohjaajien, perä miesten j.n.
e. huomioon ot et ta via asioit a. Sa -
man todislaa myiiskin psykotek-niikka
(toht, Kos^^nqvist).
Toht. Axel Helsteiu on voima-
\ mittarillaan (ergogra ti) näyttä­nyt,
että pieni la.sillinen alkoho­lia
tai pari pu Iloa olut ta alen t a a
yleistä työkyky-ärsiimi^ määrässä,
että työmie.s raittiina ollen : saa
keskiihääriu ; 10 pros. enemmän
työtä aikaan kuin käytettyääu
väkijuomia. ^'
On kai tunnettua, et/t ii lääkä­reitten
keskuudessa —- luonnon-omaisen
j)a rännu st ay a n saadessa
y h ä enemmiin ka nna t ust a —^ a 1-
kaa yhä en e m mä n olla ni itä, jot­ka
vaativat ; alkoholin käytön
lopettamista: lääkkeenä.' Onpa
eräissä Siurashuoneissa huomat­tu
, että in. tn, kuolleisuus on pie-
Etela-Po^jaiiinaan joet
':\• yy-yy---. ttdvivat. ;„ .'
r Lokakuun alkuviikkoina val­linneet
aukava.t sateet ovat Sei­nä
j oel la: aiheut t aneet r id in tavat-tomaii
laajoja iuivia, «*tTrivat
kevättulvat juuri koskaan ole
nousseet näin korkeiksi. Tulva­vesi
virtaa joesta pitkin pellou-rtjia
viljelysmailk, eikä jovss^i
ole; yhtään vetoa. Koko Joki­laa
ksi - Seinäjo<'lta HmHJoelle as­ti
ou aivan Järvenä. Toisaalta
ulottuu tulvavesi Nurmon ra^
jaan asti. /\.; •
\Vden alh' ovat joutuneet kau-
•raVlljelykset. Viime päivinä on
veai edelleen vain noussut, .niin
11 ä sen : y alta an: ov at jout u liee i
jo heinä ladotkin. Tulvan a i hc-iitramat
vahinjrot ovat i C i x u n ar-vaamattomat.
V^^si pilaa, heinän
ja rehun, jota saatiin kehällä
ru nsa asti.11 ei n ii oli hl adultaan
hyvää ja .sitä tuli paijoJl,inutta
nyt vesi se.u turmelee. Veneillä
on
m
kin, mutta se kity malidotto-mak.
si. Pelastetuksi saadaan ai­noastaan
mitätön osa.
Maanviljelijäin kesken on mle-
'liala sangen ka>tkeroittunut tä--'^^''^ nauttineet alkoholia,
liän johdosta. Odotetaan kär- diivat syntyessään keskimäärin
simättömästij että ne viranomai-gan
kareita
sekot tn mi-
."^ssa.
• Haha k. 2 :1 ö. W) 1 k u m pj/a n in- ^
sä. juottajata, joka vuodatat
myrkkysi ja ; päihdyttämällii
päihdytät. •
v; Tit. 2:2 mukaan tuli kaikkien,
seurakunnan jäsenten: ulia rait­tiit.
\ Kör. ") :11. -1 uomarit oii\-at
kristiveljeydestä erotettavat.
1 Kor. G :10. d uo mari e i s a a
periä Jumalan valtakuntaa;
Koi. 2:21. Älä tartu, alli ma is-ta,
ulä; koskei
Sai. Sanani. 23:31—32. Aiä
katse le vii niä, k u in k a se ] junot-taa,;
kuinka/ se; maljassa väikk}^
herkästi ala.s valuu! Lopiiltii se
purfo kuin käärme' ja pistää
k n i n kyy kää rme. •••
.:: .Muistakaa «nnaisiänne Suomessa
Kahojeu pikaisesta: ulosmaksusta Suomessa huolehtivat Poh­joismaiden
Yhdyspankki,Helsingin O.sakeparikki, Kansallia
b.sakepankki ja Sm;)men Liiitbpankki.:
Vanhin ja Suurin Suomalainen PankkUiike Amerikassa.
21-24 STATE st; NEW YORK
1 ,k oetettu' i)eil^a sti.nia y:iKU.e,Ii,y..s, -..n, entyny*t,. . kun .o..n lu.o v..u^t t;u •a lko-
•• . , . , . .... hohpitojsista lääkkeistä.
ailta kauraa ja osaksi hei n aa- cs , - V
set, joille kuuluu joenperkauk­sen
t utki m inen, t oi m Jsi va l no pe-asti.
Tulva-alue ei oLe mikään
.ähäpätöinen j-a; pieni, vaan kä­sittää
se laajat alueet parasta
viljelysmaata. .
Myöskin Lapuan jokialavalhi
-on vesi noussut viljölysmaille.
Löyhinkiluomari. llaapojan ja
Kankaan kylän viljapellot ovat
veden vallas.sn. Veden nousu on
keskeyttänyt auraamisen ja
s>^^"s ky n nöh. . Kui vi mm a l k a a n
Suomalainen pr^f. : Laitiiien.
•joka on tutkinut 20.IXX) lasta
vanhempineen, on m.m. huoman-^
nut, että lapset, joitten* vunhein-pienempiä
ja keliittyivät kahden
ensimäisen kuukauden kuluessa
hitaammin kuin niitti iden van­hempien
lapset. ; Viimeiuainit tu-jen
venhampien lapsi.sta jäi huo­mattavasti
suurempi lukumäärä
eloon kuin kohtuullisten ja juo-marivanhempieiT
lapsista. Ke.s-keii
syntyneitten lapsien luku oli
raittiilla vanhemmilla paljon pie­nempi
kuin kohtuullisilla, ja .juo­poilla.
Että alkoholi kohtuulli.sestikin
nautittuna lyhentää ihmisen
kä ii. sen ovat eng larit i lais te n li en
Keskuspoliisin taholla ei uskota^ f ryssät tämän tästä tulevat; Suo-r.'
ltä a.seitten salakuljetusta ja ! men puolelle.,
myyntiä : nykyään tapa htuu n iin
niuressa laajuudessa kuin on
vai
Neuvostohallitus.; ön jättänyt
Su omen edustajalle ^Moskovassa
i U M x n Itä-Karjalassa tapahtn-aeen
murhan johdosta.
NViotti sisältää joukon väitteitä
• j.'i syytöksiä Suomea vastaan,
mutta ilmoittaa neuvoätoliallitas'
siinä suostuvansa'! asian lykkää-
^niseen Suomen ehdotuksen mu-kai-
sesti rajäkomiteaan. Neuvos-lohallitus
sanoo edellyttävänsä,
^'ttH jos. tutkimuksi.stä käy ilmi,
että raja viranomaiset .ovat;teh-,
neet itsensä syypäiksi, heidät
; raiigaistaah jä rikollikten luo­vuttamiseen
nähden merietelläan
•k ansain välisen oiketnjlen mu­kaan.
N<^uvostohallitiis litöpuu
vaatimasta rahallisia ^ takeita,
- mutta pidättää itselleen. oikeu-
Niinpä viimeinen t-ajarauhan
rikkominen tapahtui lokak. 27
p:nä. Venäläisten lentokoneen
nähtiin n im., hiukan ,vli kello
puioli 6 :n a aiuulla siru lyhdyt pa­laen
saa pu V an etelä st a Kotkaan
päin, kiertävän kerran kauptni-giu
ympäri ja sen jälkeen katoa­van.
^ Missä tarkoituksessa kotie
oli liikkeellä ei tiedetä.
pellot, jotka, ovat korkeimmilla'J"^"* «^^»«'"nxaisicumni
mailla, eivät nyt kanna hevosta. ^ ^J^'«^^"^dusyhtiöitten 50 vuotinen
Kaurakokkosia . ja heinälatoja
ympäröivät tulvavedet, jotka es-
| t ä y ä t maamiehiä pääsemästiilä-hellekään
viljelyksiään.' On ai­van
yllättävää, että. ve.si on voi­nut
.saavuttaa tällaisen laajuu­den,
vaikka Pappilankari .jo on
Suomen maanvil3eUjä.iA vaikea
^ asema. ^<'y-'-.
Huono ori maamiehen asema
nykyisin Suomessa. Ensin pani
halla viljan ja sitte alkoivat mo-niviikkoiset
sa teet. Mutta ÖÄ
yielä muitakin seikkoja,
nyt kadon lisäksi huonontavat'
tavattomasti . maamiehen talou­dellista,
asemaa ja vaikuttavat;
tuhoises^i vielä seuraavinakin
vuosina.' "
Niinpä työvoima tulee
vuonna Suomessa mahdottomat
A.
perattu.
Kovasydäminien emäntä.
V. k. 27 p. vasten yöllä tavat­tiin
Vaasassa Pitkänlahden ka­dun
varrella ole vati Raiitatieho-tellinpörtti
käytävästä maiiijitun
hotellin palvelijatar synnytys­tuskissa.
Hänen palvelijatove-rinsa
lähti viemään häntä sai-;
räalaan, muitta kiih ei sibllä 6\-
lut tilaa, vietiin häm^t takaisin-kotiansa
inainittuuK Hotelliin.
Porisin toiineista hankittiin pai­kalle
myöskin kätilö ja hoitaja.
Aamulla tiili kuitenkiii hotel-tin
omistaja ITellstr£(ndih yaimo]min taistella,
ja ajoi Jsekä sairaan että -käti*
lön kadhlle. Pälveli.tatartöveri
koetti taas saada hänet .sairaä-'
laati' j a miiuallekin, mutta kun
ei, se Önhistuiiut, sekaantui po­liisi
asiaan ja toimitti synnyttä-
Jän takaisin hotelliin, jonne ku-j
kokemus ja Amerikan kieltolaki,
kumoa matto masti todistahcet. Ja
tämä todistus ei suinkaan piihu
kohtuuden puolesta, sillä kuole­vaisuus
raittiiden osastossa on
ollut keskimäärin 23 pros. pie­nempi
kuin kohtuullisten psas-,
tossa. Juomareita ei Englannis­sa
ollenkaan hyväk.sytä henkiva-knutukseeh.
Volstead toteaa
f aikoliolismikuolleisuudcn Aineri-.
kassa kieltolaki vuosina Jinomat-tavasti
laskeneen.
. Mitä. taas Haamattuun tulee,
täytyy jokaisen .siihen, tutustu-iieen
ihmisen sancia, että Raa-ttiattu
ön täydellisesti sekä köh-tiititta
että juoppoutta vastaan.
Alkoholismi on kristinuskon P'^-
hollisia ja vaikeimpia esteitä.
Sitä \ vastaan tulisi jokatseri elä­vän
kristityn raita voimakkai)ji-suurentaa.
Voitot sian kasvattamisesta liip
puvat situresti poikasten koosta,
sillä e mäsikoje n h oi t a mi ne n t n 1 e e
maksamaan paljon 'ja jos ne
tuottavat ainoastaan kolme iai
neljä porsasta päätä kohden, tu­levat
porsaat niin knUijksi, että
niiden kasvattamiiien usein . on
tappiollinen. Melkein kaikki si-karödut
voivut tuottaa vahiiitäin
kahdeksan ;i)br4aati poikuein
kealla hoidolla ja usein pat-haiui-inat
omiit tuottavat kaksitoista.
Arva ttavasti maanviljel ija, jok a
saa kaksitoista :;poi'sasta yh­destä
emästä voi o<lottaa- suu-
?einpia voittoja kuin se, joka saa
ainoastaan kolme tai lieljii.
Poikueen kokoa voi suurentaa
ainoastaan paremman ruokinnan
ja hoi don a \ i 111 a s i i t o k s e n aika­na,
laiisuu Henry Zavornll, Min­nesotan
maan vii jeiysop iston > si­katalouden
spesialisti. Ne emät
jotka tullaan s iittämään : pi tä ä
eroittaa laumasta jo koi me v iik-koa
ennen siittämistä ja parem­pi
. hoito ja ruoka on annettava
niille. Puhdas huoneusto. iiyvä
ruoka, puhdas vesi ja minei-alise-koitus
tällä aikaa tuottaa suuria
ja hyödyllisiä poikueita, : Lam­paan
kasvattajat jo monta vuot­ta
sitte oVat tienneet, että jos
emälampaita hoidetaan parem­min
siitok.sen aikana, niin karit-sain
luku nousee huomattavasti
ja .sama perusohje menestyy
myös sian kasvattamisessa.
den vaatia korvausta mitrhattu- kalliiksi, kun sateet alituisesti
^ j keskeyttiv& työi ja^^^^^:^^^^
lainaa
Mehiläisten hoitaminen
talvella.
I^linnesotan ja muitten pohjois
valtioiden mehiläiset elävät läpi
talven ulkona, jos niiden pesissä
on kaksinkertaiset seinät, mutta
tavallisesti paras menettelytapa
on säil j^^t ää pesät puh ta a .ssa ke l-larissa,
lausuu Praneis Jager,
Minnesotan ma anvil j elysopist on
rneiiiläistaloudeh professori.
Tavallinen kellari, joka on puh
das, pimeä j a kiiiva, mutta jossa
ilman kosketus on ; kohtuullinen,
ori paras paikka mehiläispesän
j säilytystä varten, jos siinä ei ole
jTai.mitä ä^^ esim. seu-j pahaa hajua, kuten mätärievien
ftävistakiri; Räamätt^^^
i / ^ s . 5:20, 22--5i3. "^^oi ndtä,' Vien juurikavi
jotka sariovat pahan hyväksi ja
hJ^vän pahaksi, jotka tekevät pi.
raöyden valkeudeksi ja valkeu^
den pimeydeksi, jotka tekevät
karvaan makeaksi ja makean'
Senraavia Suomessa painettuja kaunokirjallisia romaane­ja
i m n vt san ta vana Canaflan Thit isten jkiriakaupasta :
VLI-.NKATSOTUITA, kirj. Nikkinen $1.5C
L K i r r o u r .LV L O O R D I , klrj. J i e l a n d e r . . . . . . . . . . - . . . . .90
Ki':\'Ä.T LA l : 1X:. .M A A K Y L Ä S T A ; klrj. Vuorela....
V A N H A PA PPl 1 i A, k i i-j. Kianto.. vv^;.. | . . . . . . . . . . . . $1.75
L O l l l L A l l D K N OPHTTAJA, kirj. Hoikllanen... . . . . . 5^1 nO
ivi. .N iMv.-vi. V v A i \ i MT l ' A . \ , k r Kaste 0:1 oi
KOMMUNISTIION KOKOUS PuLLÖliiSSÄ.kh^i' Tiitus^ 0(
h ^ y ^ ^ h . ^ ^ ^ l V a l a k o r p L . . . . . . . . . . % . ; . fe^i
V 'vuN tvAtvi\!Ai:^i^l':s'['AvSlNliUN, kirj. Tiittanen.... $L2J
KOTITN P A L L I ; , kirj. SehikU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • ^^-'^
l l F J K K O A . i l A K K A L T T A , kirj. Karppi .. >.00
KIVKlilö.X KAKKIIHIT, kivj. I l ä t m i n e n . . . . . . . . . . . ..
TUOMAS KOKKO, kirj. Korhonen . . . v. .90
KAKSI KA^IAANINLINNAN VA^NKIA, kirj. Ceder- . ^
M A A JA TA rVAS,. kirj! Pajari . . • • ^ •. • • • • . ^ • • • • • • • -"^ö
p r IIDASTA .lÄhKKÄ, kirj. Väiiui Kolkkala . v ^ . . . . . . .Si)
QLKNTiN DPiaVAlvU), kir.j;. \Valier Seolt
^lAAllENKHA. kivj.. Kyösti Virta ...... ^^^-^Q
ONNiSTLXlATONKCfemA.idrj. Anders Kje J f ^ M
KinX rXTA NÄKHVÄISLT, kirj. Helena Christaller $1.00
SlFdd'\' HOITO.\, kirj. Krnest von Feuehterslehen.. / .90
Ki.M. KOKO .MAAPALLON PliavU YSTÄVÄ, kirj.
Rudvard Ixipling .. .,. . . f -. • ^\-'^'-\
NAPOOoLnEaOn NDINoy leS O.T .I.L .A. ;A •N SEIKKÄILLT, kirj. .. . .A .. .$1.25
OSAKKKKNO.MISTAJI A, kirj. Kyösti Virta . .8''.)
VALKKA KANSA. kirj. Ilma Virtala . . . .7a
AVlOPrOLlSOX VALIXTA, kirj. Vilho Reima . . . . .75
NAISSY.DÄMIÄ, kirj. Elisabeth Verner . . . . y . . . . . . . $1.00,
Y RSTKR. JA L i , kirj. Herrihard Keller man . . . . . . . .• $12.5
LÄIILMÄISIÄNL kirj. Kyösii Vlknna . . . . . . . . . . . . . . $1.7o
V A L K K A TALO, kirj. Herman Pan? . . . . . . . . . . . . . /$L2o
TYÖN KOURISSA, kirj. Selma Anttila . . . . . . . . . . . . $L25
RAHA. kirj. U. \ V Valakorpi . ;$L50
NUOPvI ANSSI, kir. ,j ..V. A. Kosk.veennnniieemmii .
U-VENLESSÄ>JÄÄMEKKLLÄ, suom. A. Lehtoiien i .
SIPERIAAN KARKOITETTUNA, kirj. Heikki Väli.
MÄIHÄNNE,' k r j . U . W. Valakorpi ... . V . . ; . •;;.
KADONNUT KILPÄJIJOKSTJA, Sherlock Holmesin
seikkailuja Vv. . v :.........
BASKERAHLLBN KOIRA, SherloekHohnesiuseikkaiv
luja . . . . . . . . ... • • . . • . . . • •. • - ^ . . . . . $ 1 . 0 0
.90
$1.25
.90
Zahn kirj. .Ernest
KIINAN PYHÄ:HELMI, kirj. Erik Hansen' "'^^ Jisf
TiLATEAf AJOISSA
riin,..jO inarraskuuii alussa ja e'
koskaan jälkeen Initospatviiri.-
Pesät, joissa on voimakas laihin-gatar
ja noin seitsemän tai kah­deksan
raamia mehiläisiä menes­tyvät
talven yli jos pesään jiite-tään
noin 30 tai 40 paunaa hti-najaa.
;
-nen on pakollista. Melkein käik-l» Aukko>pe.sääu on jätettävä au­ki,
mutta sihtiä o n pantava sen
ettäI hiiret «eivät pääsisi
muitten pilaantu-len
hajua. Hiiret!
'ovat va ä ral 1 isia * inohi lä isille k e 1
larjssö, j^ten niiden hävittämi-ki
kellarit, jotka ovat asuinliuo'
neidien alla ovat kelpaavat.
J et t ä x n \ k (?11 a r i .ssa Si i" h e n . a i ka a n
isti; jolloin vaahterat ja pa.jut
ilkavat kukoistamaan huhtikuun
alussa. V- :;:--'/.;V
— SU(j^m(^u Alihauakkoja, vuo­delle
1924, Helsingin horisontin <
mukaan,'._ on rajoitettu määrä
sa a ta van a T-anadan Lutist^^rkir- >
jakaibpasta. Hiptn on 25 senttiä
kappale po.stivapaasti Tilatkaa ;
eimeiikuin lopptivat.
. . . f jr