1920-10-14-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
PERT3STBTTU 1876.
(Keisarillinen Pankki)
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
Raha ori teidän paras ystävä. Säästäkää osa palkastanne
joka päivä ju sijoittakaa ne tähän pankkiin, missä ne on
varmassa tallessa ja tuottaa 3 pros. korkoa.
IMPERIAL BANK OP CANADA
pi)RT ARTHURIN HAARAPANKKI, A. H. Weaver, Manager.
HAARAPANKKEJA Cobaltlssa, Fort WilliamJssa, North
Bayssä Ja Sault Ste Mariessa.,
VALKOINEN VARJO
SErKKAlLURO]\IAANI KANSAluAISSODASTA.
Kirjoittanut Jalmari Satdi.
(Ja t k. e d e 11. n :r o on.)
Jos olisin ollut tässä seikkailussa
yksin, niin olisivat ympäristön
liiljaiset h ongat kuul leet A' ie-lä
kolmannenkin laukauksen, ja
"Patakuningas'' olisi ainaiseksi
lopettanut ilimisjahtinsa. ]Mutta
minulla ei ollut aikaa juosta met-
^ sääjji suorittamaan lopputitlä; nyt
oliv^ajateltava tuon oudon •ihmislapsen
turvallisuutta ja vietävä
hänet pois niin pian kuin mah-vdollista.
Kotikololle ei nyt ollut
hyvä y r i t t ä ä j o s hurtassa oli.
henkeä, niin hän kääntäisi kyllä
maat lia tallaat nurin. Ei, erä-maah
ija tai^'^at nurin,
hn, ja nopeasti!
'' Nouskai taakseni
meidän on paettava I"
Tyttö totteli, vielä hiukan hor-
^jahdellen. Viillätin mäkeä alas
silläkin luhall'a, että vastaani voisi
tulla toisia ratsumiehiä. Täältä
käsin eivät he varmaankaan: tulisi
minua etsineeksi, ja tännepäin,
länttä 1^'ohti, vietti m a a liil-jalleen
useita kilometrejä. Ketään-
ei tullut tiellemme, ja minä
poikkesin metsään oikealle. t,.yk-k
i el i n sa n v o i 11 a n i n ii n ta a ja a n .- j a
; 1 u i mas ti ku in mah d oi l i st a, vai kk a
•vasemmassa 'käsivarressani tun-itutkin
joka tuuppauksella riipova
tuska, ikäänkuin joku eläin iskisi
hampaansa siilien.
Sivuutimme pari kilometriä ääneti.
Sitten kysyi epäröiS^ä ääni
takaani: - V
" J a mistä minä tiedän,; ettei
t eil 1 ä k i n - o 1 e m i el e s s ä n n e. j ot a k in
pahaa?" \ :;>^":; ; ^
, 'Vereni kiehahti; kenties niinua
yllytti tuskakin -käsivarres.sarii.
''Ellette laota, hypätkää ||oisH
:Vastaus oli tyly ja töykeä,, Ja
tvttö vaikeni: pitkäksi aikajiv Ääni
värisi huomattavasti, kuli hän
jälleen uskaltautui puhumaan
"Olisiko teillä sydäntä jättää
minut tänne eräriiaahan yöhön ja
lumeen?" :'--\'\',-y
• 1' * Niili, katsokaas, tämä erämaa
ei siedä siekailemista, taälläl sieu-raa
teko päätöstä nopeasti kuin
.suksille,; luodin lento laukaisua," vastasin
VV e r ka 11 e e n ^ j a pa i n a va s t i, niu 11 a
ääneni sai vasten talitoanikin ö-mitui.
sen alakuloisen ja anteeksi-pyytävän
sävyn. /.
Tunsin, miten ote ;vyötäisiliähi
tiukkeni v - . m e i s t ii, oi i v t U llut: ys-tävät.
Oli aika jo hiukan tutkia
käsivarttani, sillä tuska tuntui
yltyvän ja valkoinen mekko paistoi
puiiai.sena sekä haavan kohdalla
että kyynärpään taitteessa.
Näytin näitä tytölle ja kysyin,
tali toisiko hän: auttaa minua si to r,
mises^a. Hän näytti: kauhistuneelta
ja onnettomalta, — hän el
ollut tiennyt, että minä olin. puolustaessani
häntä saanut- haavan,
Mutta kun olin riisunut mekkoni
g.
' Olemme juusi saaneet lähetyksen kirjoja 'Suomesta, joiden
joukossa on paljo uusimpia kotimaisia: romaaneja. Kenenkään
metsätyöläisen ei tulisi lähteä kämpille, ennenkuin ensin käy
\^älitsemassa itselleen joukon kirjoja pitkien iltahupteitten
kuluttamiseksi. Seuraavia kirjoja on nyt saatavana meiltä:
SILMÄ YÖSSÄ, kirj. Maila Talvio. 28G sivua .152.00
-VIEHÄTTÄVÄ VASTUiSTAJATAR, kirj. Olli Karila,'
172 .Siv *..$1.7.')
MAiiTTOMiA, kirj. Veikko Kor'honen, 194 sivua $2.00 ;
HONKALiksTBN LAULU, 'kirj. Kalle Salokivi, 230 s.. .$1.25
KAPPALE KAHDEN :\IATKAA, kirj, :Marja Salmela,
224 Siv ? $1.25
SOLJAL^N EMÄNTÄ," kirj. Osmo Iisalo,325 .siv $2.00
RAHA, U. W. "\Valakorpi, 324 s i v u a . . . . : $2.00
KALPOJEN KALSKEESTA, kirj. Viljo Viljola, Vapaustaistelun
muistoja Karjalan rintamalta, ITG s i v . . . . .$1.85
PYHÄ KAIPUU, kirj. Tuovi'Tenetti, ,190 siv. (uskonnol-linen)
$L75 •
PUHDASTA JÄLKEÄ, kirj. Väinö Kolkkala. 21G sivua..Soc
LErVÄN JA SEIKKAILUN HAUSSA, kilj, ,Aatu Koskelainen,
142 sivua * 90c
KOTIKUUSEN KUISKEIIIA, kirj, Theolinda Hahnsson, '
- 490 sivua., $2.75;
ISIEN TEILLÄ, kirj. Olli Soikio,' 158 sivua $1.25
PYHITYSVAAPtAN VANHA ASUJAIN, kirj. II. Ahtela,
78 sivua 85c^;
RUSTHOLLARI VARALA, kirj. Väinö Kofkkala, 132 s.. .85c
RAUDUN TAISTELU, kirj. Simo Eronen, 116 >sivua ja
kartta ; $2.00
TUO^^IARI TUOMAALA, kirj. Artturi Leinonen, 274 s.. ..$2.00
VALKOISTEN SAiLAINEN TOBIINTA HELSINGISSÄ
KAPINAN AIKANA, 227 sivua $1.75
VALKOINEN VARJO, kirj. Jalmari Sauli, 190 siv $1.50
HELGA, kirj. Alvi Mela, 246 sivua $1.75
TJÄHTMÄISIÄNI, kirj. Kyösti Wilkuna, 292'sivua..... .$1.75
KAPINA, kirj. U. W. Walakorpi, (naisromaani) 230 s.—$1.75
Paitsi yllämainittuja on varastossamme nykyään kaikel-iaista
muuta kirjallisuutta, kuten uskonnollista, tieteellistä,
1 historiallista, oppikirjoja ja farmareille välttämättömiä kirjoj
a . Pistäjttykääsilinäilemässä varastoamme eli tilatkaa kir-t
jat postin kautta. Rahan tulee aina seurata tilaustai
ja takkini ja paljastanut käsivarteni,
kävi 'hän siekailematta työhön.
Repussani oli, kuten sotilailla
yleensä, pieni pullo jodia ja
käärö sideharsoa: Tyttö puhdisti
tottuneella kädellä haavan ja
sitoi kääreen lujasti päälle. Siinä
sivussa hän kertoi viime talvena
käyneensä hieronta- ja sai-rasvoimistelukursseilla
ja oppi
neensa myöskin käsittelemään
haavoja. Senpävuoksi hän olikin
"yt pj^rkinyt valkoisten puolelle,
vaikka matka oli toistaiseksi
päättynyt näin onnettomasti;
Alutta/olihan hän nyt joka tapauksessa
saanut sitoa yhden vai-;
koisen soturin ,päätti,hän juttelunsa
iloisesti hymyillen.
Matkaa jatkettiin jälleen, ja
tuska kädessäni oli tuntuvasti
huojentunut. Täällä Keski-'Suo-messa
oli tapana laittaa Jato joka
paikkaan, niissä suinkin oli joku
suo- ta i nii t ty pa ha n en, j osta sai
mu u taman taa ka llisen he iniä. Y h-delle
näistä lukemattomista hökkeleistä
vei: nyt tiemme, se kun
sijaitsi kaukana synkimmässä salossa,
äkkinäisen kallion kupeella
ja edessään: pienoinen suoniitty.
Siellä saisi tyttö levätä kyllikseen
ja meillä olisi varma kätkö,
kunnes pääsisimme palaamaan
kotikololle tai tyttö livahtamaan
poikki rintaman.
Lato oli puolillaan heiniä, ja
minä pakotin seuralaiseni heti levolle.
Aamupuhteella liän saisi
nou.sta vahdinpitoon ja minä
nuk a ht a isin jonkun tunnin. Istuessani
siinä kynnyksellä ja tuijottaessa
ni - • sysimustalle : suolle
risteilivät: ajatukseni päivän tali
ah tu mi ssa s inu e t äii n e, ku n ne s
ne vihdoinkin keskittyivät yhteen
a i n o a a n k y sy m y k s e e n : m i k ä
oli saattanut minut silloin alkuni
a t k a SS a va s t a a m a a n t y t ö 11 e n iin
tylysti'^
Tiesin sen jo kysyessänikin,
mutta kauvan kesti ennenkuin
tunnustin totuuden:
Eikö hän saattanut kysy mättäänkin
turvautua min'uun. 'olinhan
minäkin heti ensi- näkemällä
tiennyt, mille puolelle hän kuului,
ja hetkeäkään epäröimättä
Ireittäytynyt • kaksintaisteluun?
Näytinkö minä metsäläiseltä; —
mikä miuä mahdoin ollakaan hänen
silmissään?
komppania hiihtomiehiä, e|kä minun
ollut hyvä joutua flieidän
maalitaulukseen, ei -—handeinkaan
tähtensä.
Ja taas alkoivat ajatukset harhailla.
Oli .tosiaankin onni,; ettei
tällä kerralla tullut taisteluksi,
sillä väsy n eet j a vai v on eet a iv oni
olisivat . voineet ratkaisevalla
hetkellä pettää. iMetsä kylpi jäätyneenä
ja hiljaisena talvisessa
päiväpaisteessa, joku närhi vain
päästi rääkyvän liätähuutonsa
minun liukues.sani ohitse. Koloni
ympäristössä ei näkynyt ketään.
, Talo ja pihamaa näyttivät
vieläkin autioimmilta kuin asumattomin
salo. Rintamaltakaan
ei kuulunut tällä hetkellä mitään.
sen, Philip?"
/ ' ' K y l l ä , vähäisen," sanoi Philip
tuntien itsensä epävarmaksi.
"]\Iistä, esimerkiksi, .j«iiri
nyt?" ky.syi Ruth hioman häijys-ti,
kuten Philipistä näytti.
" ] \ [ i n k ä t ä h d e n — H ä n ei voinut
lopettaa'lausettaan, s i l l ä hänen
mieleensä joJitui ,että hän on
köyhä rankka eikä kukaan voi
asiain näin ollen jättäytyä häneU
'Onnensa nojaan, ja että nainen
hänen edessään oli vähintäin ylitä
i!se> ä i l i e n kuin hänkin..
" E n tarkoita riippuvai.suutta",
hän alkoi taasen. "Mutta miuä
rakastan sinua, siinä kaikki. Minä
oio mitään sinulle," Ja
Philip katseli vähän ulimaillen ja
Nälkä houkutteli minut lasken-fikäänkuin olisi, sanonut jotakin,
V I I .
^Kotiin.
\ Tilataan osoitteella:
Canadan Untiset^
PORT ARTHUB, ONT., CANADA
Nukuin pari tuntia, ja tyttö
vartioi. Herätessäni hän istui-kynnyksellä
häikäisevässä päivä^
paisteessa ja katseli uneksien e-teensä.
Tarkastelin häntä nyt
ensi kertaa pitkään ja tutkitta-vasti.
I-Iänellä oli sievät kasvon-
I.)i ir t ee t, su u r e t, i h mee 11 ise n t u m -
mansiniset sihnät ja vaaleat
hiukset, jotka valuivat ohimoilla
alas kiharaisina ja hentoina kuin
riippakoivun oksat. Yllä oli lyhyt,
vihertävä puoliturkki; jota
r eun u s t i : v a l k oi nen k a r v a pai le,. j a
päässä soma valkoinen hiihtolak-ki.
Vartalo näytti hennolta, mutta
kaunisviivaiselta, ja minusta
tuntui ,että hän enemmin oli lyhyt
kuin pitkä.
Nousin ylös ja toistin hyvää
huomenta. Hetken me seisoimme
vastakkain, sitten ojensin käteni
ja sanoin nimeni. Hän tarttui
siihen ja va.stasi puolestaan;
" E l l i Haltia."
"Kiitos, neiti,"--sanoin minä, ja
liän veti arastellen kätensä pois.
"'Nyt on teidän pysyteltävä tääl-lä
lados-sa jokunen tunti, sillä aion
lähteä heti tutkimaan, onko
tie selvä myyränkolooni. Jätän
teille evääni, syökää, levätkää ja
olkaa ääneti. vEllette pelkää, jätän
teille myöskin toisen käsi-pommeistani,
jolla voitte kutsua
minut takaisin, jos teitä uhkaisi
jokin vakava vaara,"
Ei, hän ei pelännyt, ja minä
neuvoin hänelle, miten varren
perä oli avattava, miten kiskaisT
tava "hännästä''' ja heitettävä
pommi riittävän kauvas. Sen jälkeen
lausuin lyhyet jäähyväiset
ja nousin suksilleni. Metsän reunassa
käännyin liatsomaan: hän
istui Tielä kynnyksellä, huomasi
minun kääntyneen ja viittasi kädellään.
Ikäänkuin »pelästyen
hän pyörsi ympäri ja katosi latoon.
—
Päivä paistoi kuin kevättä tehden.
Ajatukseni tahtoivUt väki-'
sinkin poikkeilla hajamielisille
poluille, mutta minä pakotin itseni
tarkaavaksi ja tarmokkaaksi]
tumaan asuntooni, niin arveluttavaa
kuiii se- olikin keskellä päi-:
vää. .Paistoin itselleni lihaa ja.
söin ahmien niukan ateriani. Koko
ajan kierteli katseeni pientä
kuoppaa, jonka seiniä: öljykeitti-ön
valo himmeästi punasi. Tämähän
oli ollut minulle oikea linna,
todellinen taikaluola; • mikä sen
nyt teki niin kurjan ja köyhän;
näköiseksi? Tiesin siihenkin- vastauksen,
mutta jätin vastaamatta.^
•Sensijaan järjestin saaliini par-haiinpani
mukaan hyvään järjestykseen,
peitin inakuiilavair huö-:
papeitteellä, levitin pommilaati-'
kolle valkoisen pyyheliinan : ja
nostin primuskeittiön sille, . ^
Sekavin tuntein lähdin paluumatkalle.
Sinne minun oli siis
tuotava' hänet ainakin toistaiseksi!
— Väliin juolahti mieleeni
painostavana ajatus, miksi kaikki
oli niin hiljaista, miksi ei mitään
näky nyt. oliko si inä tuho takana ?
Olisiko häntä . siellä kohdannut:
joku .. onnettolnuusf Saattoihan
tapahtua, ettei :hän ennättänyt
kään käyttää käsipommiaan ja —
sitäpaitsi — minähän istuin lähes
tunnin luolassani, —-sinne ei ääni
;olisi kantanut. :
Joutavia!. Ateria alkoi jo teh.-
dä vaikiitnstaan, ja mieleni ka-,
r a i s t tl i.' Oli s i köli a n 'E sk o 11 a o 11 ut,'
m itään asiaa I j o h t t i i i i k k i ä . inie-i^
le(^ni, ja käänsin 'siikseni lähemmäksi
maantietä, "i\länuynkolosi
sa TCOriDinkallioira oii to.<<iaanlpn-kirjelippu."
Se oli' kirjoitettu'
'suurella, koukeroisella kiisialaila
ja sisälsi"seuraavaa :
, Pata kuninkas saf. eilen kiuilarl'
olkapäähän .ja konltasi inaantiel-'
le.: Miehet 'löysivät sieltä ja toivat
.meille— Se sa-noi,-että ampii-"
^.ja oli. se^Ji^ilkoiiieÄ--VaFJO;-.Hiin
<, ^^-f^"-
t e n e e t ta k a a - a j am a a n, m u 11 a 1 u -
pasivat ])itiiä tiellä vahtia. Pata
kuninkas vietiin tänäin Lahteen
sa i ra alan. Hy väs t i, ki r j oi 11 a k a a
mulekin.
Kiitollisena repäisin lehden
m u is t i kr j a s t a n i j a • k i rj o i t in pari
riviä. Pyysin Eskoa tuomaan
kevyet sukset, ja sauvat tänne siihen
' kailionkoloon, jossa meidän
ensi kerran tavatessamme toisemme
olin häntä odotellut. 'Sunnuntaina
koettaisin iltahämärässä olla
täällä, jos häntä haluttaisi tulla
tapaamaan.
^; Sivautin sukseni täyteen vauhtiin,,
ja mitä lähemmäksi päämäärääni
ennätin, sitar vinhemmäksi
kävi kulku. Tyttö näkj minut
metsänreunassa, ja ,kun kaarta en
saavuin ladolle, seisoi hän jo
kirkkaasti 'hyigyillen 'kynnyksen
edessä. Näytin hänelle kirjeli-pun
—-tuloksen kaksintaistelusr
tamme — ja ilmoitin, että tie oli
vapaa.' ]\Ieidän oli kuitenkin viisainta-
odottaa iltahämyä, johon
ei enää viij)yisikään pitkältä.
(Jatk.) ;'
jonka piti ])oistaa kaikki velvoitukset,
inolemmin puolin mielien
ja naisen väliltä.
Ehkä Ruth näki tämän. Ehkä
hän,näki, että hänen omat teoriansa
määrätystä voiman tasapuolisuudesta,
minkä piti kiiydä kahden
sydämen liiton edellä, oli
työnnetty liian etäälle. Ehkä hän
oli joskus havainnut: oman heikkoutensa
ja tunnustanut tarpeensa
.saada sitä rakasta ; myötuntoa
ja hellää huolenpitoa, jota Philip
voisi antaa. ^litä tahansa liänen
mielessään lienee liikkunutkaan
--se arvoitus on yhtä vanha kuin
luomakunta — hän katsoi yksinkertaisesti
Phili{>in silmiin ja .s'a-noi
matalalla äänellä, —
"Kaikki kaikes.sa." * '
Ja Philip sulki Jiäneh molemmat
kätensä omiin.sa ja katsoi hänen
silmiin.sä, jotka koko hänen
naisellisen luonteensa rakkauden
kaipuulla vastaanotti vai liänen
hellyytensä. .
"Oi, Philip, tulo ulos," huudahti
nuori Eli, tyrmtäeu oven
aivan auki.
(:\rark Twain: The Gilded age).
M i
J. HEPBURN,
Huonekalujen korjaaja. 25 vuoden
kokemus alalla..
Hius raatrr-ssit ja laatikkovietcrit laitetaan-
niinkain • uudet. Autbmöblilieu
taustat ja tyynyt, korjataan.,
. Puhelin S. 1321.
216 S. Norah'St.;: '• Fbrt'William.
1 • (.
Jääkerma ja Makeiskauppa.
—^Airia saatavana—
Jääkermaa, ^Makeisia, Hedel.
miäj-(Sikaareja, Paperosseja se-
. kä ikaikelk: :muuta tupakkaa.
Simpson ja MeTavish- katujen
kobnässa. Puhelin S. 1967.
Liikep. N. 182. Kotip, N. 310
Perustettu 188,").
•HAUTAANTOIMITTAJA ja
BALSAMEERAJA.
85 Cumberland Street,
Port Arthur.
E. C. BROWN
HUUTOKAUPPIAS.
Tavaroita ostetaan käteisellä
ja myydään komissionilla.
Hyvä varasto. kaikellaisia käytettyjä
tavaroita.
Puhelin S. 2841.
416 May'st., Fort AViUiam.
KOSIMAKOHTAUKSIA.
Otteita kuuluisain kirjailijain
teoksista.
(Suora. L. -J. M.)
Käyttäkää
Minard'$
I.
"Olen iloinen isän tähden,"
hän sanoi Philipillej että sinä o-let
tullut. Minä voin nähdä, että
hän luottaa suuresti siihen mitä
sinä vmt tehdä. Hän ajattelee,
että naiset eivät voi kauan kestää,"
lisäsi' Ruth hymyillen sellaisella
tavalla,jota Philip "ei
milloinkaan oikein ymmärtänyt.
' "Ja etkö sinä nUllpinkaan ole
uupunut ponnistuksesta?"
"Uupunut? Kyllä, jokainen on
uupunut, minä luulen. Mutta se
on kunniakas tehtävä. Tahtoisjt-
Täällä saattoi olla kokonainen M .<>revau riippuvai-
Linimenl
Sspanjan
Lentsuun
Yskään
teen
Kurkkumätään
Kipeään
kurkkuni
Y. m. y. m.
Tavalliset teet ovat useinkin laihaa
ja vetistä ja joskus kitkerää.
Blue Bibbon tee on aina täysin maukasta
ja tuoksuvaa ja sen väri ön
kirkas ja miellyttävä.
Koettakaa sitä.
Marlatts Specific Lääke
on mainio
SAPPIKIVILLE,
' ja
UMPISUpLENTLEHDUKSEEN
Sappikivet poistuu 24 timnissa ilman mitään kipuja. •
M. J. NEVILIJEN/APTEEKKI
jAsiamies,
Simpson Street Fort William, Ont.
s o -n
^Suosittelee
HYVÄNLAATUISTA LIHAA KAIKELLAISIIN
tarpeisiin.
Myöskin kalaa ja siipikarjaa aina varastossa.
Kaikki lihat hallituksen tarkastamat
511 Smpson Street PORT WILLIAM Puh. S. 2347
Jos haluatte parasta saatavissa olevaa työtä,-
soittakaa S. 302 eli N. 743,
THE BRILLIANT VÄRJÄYS- JA
PUHDISTUSLIIKE
310 Simpso^ Str«et
. FORT 'WILLIAM
2391/2 Arthur Street
PORT ARTHUR
Me olemme henkilöt'palvelemaan henkilöitä.
.ifeidän puhdistustapamme on ehdottomasti parhain, se kun
puhdistaa vaatteen liasta ja mikroopeista, antaa niille uuden
uutukaisen näön- ja lisää niiden kestävyyttä.
KAIKKEA HYVÄÄ ]\IITÄ APTI^EKISSA TAPAA OLLA.l
Superior Ruokakaupan vierensä
FORT WILLIAMISSA.
HYVÄ TAVARA .JA PAL^^ELUS.
Koettakaa.
1
5111/2 Simpson Street.
E. E. JESSUP, Phra. B. Mgr. \
, PUHELIN S. 198
THE AL€OfflA STEAM LAUNMY CO. LTD.
VAATTEITTEN PESUA JA SILITYSTÄ.
Ranskal. kuivana ja liöyryllä puhdisUusta.
Naisten ja.' miesten vaatteita puhdistetaan ja silitetään
eli silitetään ainoast-aan. ,
*'MeiHä on väHneet ja koheet."
Soittakaa puhelimella,'n,iin haemme vaatteenne»
Avatkaa tili tässä' panldsas, sillä meillä on SUOMALMSQ&N
TULKKI, joka mielellään vastaa kaikkiin pankkiasioitanne
koskeviin kysymyksiin. •
BANK OF HAMILTO
Perustettu 1872.
PORT ARTHURIN flAmPiU^KKI
Cumberland & Lome katujen:kulinassa.
'm
M. E. SOWDBN, liikki^enhbitaja.
Haara-osasto myöskin F m WiIliamisBa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, October 14, 1920 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1920-10-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada201014 |
Description
| Title | 1920-10-14-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
PERT3STBTTU 1876.
(Keisarillinen Pankki)
OF CANADA
SÄÄSTÖT.
Raha ori teidän paras ystävä. Säästäkää osa palkastanne
joka päivä ju sijoittakaa ne tähän pankkiin, missä ne on
varmassa tallessa ja tuottaa 3 pros. korkoa.
IMPERIAL BANK OP CANADA
pi)RT ARTHURIN HAARAPANKKI, A. H. Weaver, Manager.
HAARAPANKKEJA Cobaltlssa, Fort WilliamJssa, North
Bayssä Ja Sault Ste Mariessa.,
VALKOINEN VARJO
SErKKAlLURO]\IAANI KANSAluAISSODASTA.
Kirjoittanut Jalmari Satdi.
(Ja t k. e d e 11. n :r o on.)
Jos olisin ollut tässä seikkailussa
yksin, niin olisivat ympäristön
liiljaiset h ongat kuul leet A' ie-lä
kolmannenkin laukauksen, ja
"Patakuningas'' olisi ainaiseksi
lopettanut ilimisjahtinsa. ]Mutta
minulla ei ollut aikaa juosta met-
^ sääjji suorittamaan lopputitlä; nyt
oliv^ajateltava tuon oudon •ihmislapsen
turvallisuutta ja vietävä
hänet pois niin pian kuin mah-vdollista.
Kotikololle ei nyt ollut
hyvä y r i t t ä ä j o s hurtassa oli.
henkeä, niin hän kääntäisi kyllä
maat lia tallaat nurin. Ei, erä-maah
ija tai^'^at nurin,
hn, ja nopeasti!
'' Nouskai taakseni
meidän on paettava I"
Tyttö totteli, vielä hiukan hor-
^jahdellen. Viillätin mäkeä alas
silläkin luhall'a, että vastaani voisi
tulla toisia ratsumiehiä. Täältä
käsin eivät he varmaankaan: tulisi
minua etsineeksi, ja tännepäin,
länttä 1^'ohti, vietti m a a liil-jalleen
useita kilometrejä. Ketään-
ei tullut tiellemme, ja minä
poikkesin metsään oikealle. t,.yk-k
i el i n sa n v o i 11 a n i n ii n ta a ja a n .- j a
; 1 u i mas ti ku in mah d oi l i st a, vai kk a
•vasemmassa 'käsivarressani tun-itutkin
joka tuuppauksella riipova
tuska, ikäänkuin joku eläin iskisi
hampaansa siilien.
Sivuutimme pari kilometriä ääneti.
Sitten kysyi epäröiS^ä ääni
takaani: - V
" J a mistä minä tiedän,; ettei
t eil 1 ä k i n - o 1 e m i el e s s ä n n e. j ot a k in
pahaa?" \ :;>^":; ; ^
, 'Vereni kiehahti; kenties niinua
yllytti tuskakin -käsivarres.sarii.
''Ellette laota, hypätkää ||oisH
:Vastaus oli tyly ja töykeä,, Ja
tvttö vaikeni: pitkäksi aikajiv Ääni
värisi huomattavasti, kuli hän
jälleen uskaltautui puhumaan
"Olisiko teillä sydäntä jättää
minut tänne eräriiaahan yöhön ja
lumeen?" :'--\'\',-y
• 1' * Niili, katsokaas, tämä erämaa
ei siedä siekailemista, taälläl sieu-raa
teko päätöstä nopeasti kuin
.suksille,; luodin lento laukaisua," vastasin
VV e r ka 11 e e n ^ j a pa i n a va s t i, niu 11 a
ääneni sai vasten talitoanikin ö-mitui.
sen alakuloisen ja anteeksi-pyytävän
sävyn. /.
Tunsin, miten ote ;vyötäisiliähi
tiukkeni v - . m e i s t ii, oi i v t U llut: ys-tävät.
Oli aika jo hiukan tutkia
käsivarttani, sillä tuska tuntui
yltyvän ja valkoinen mekko paistoi
puiiai.sena sekä haavan kohdalla
että kyynärpään taitteessa.
Näytin näitä tytölle ja kysyin,
tali toisiko hän: auttaa minua si to r,
mises^a. Hän näytti: kauhistuneelta
ja onnettomalta, — hän el
ollut tiennyt, että minä olin. puolustaessani
häntä saanut- haavan,
Mutta kun olin riisunut mekkoni
g.
' Olemme juusi saaneet lähetyksen kirjoja 'Suomesta, joiden
joukossa on paljo uusimpia kotimaisia: romaaneja. Kenenkään
metsätyöläisen ei tulisi lähteä kämpille, ennenkuin ensin käy
\^älitsemassa itselleen joukon kirjoja pitkien iltahupteitten
kuluttamiseksi. Seuraavia kirjoja on nyt saatavana meiltä:
SILMÄ YÖSSÄ, kirj. Maila Talvio. 28G sivua .152.00
-VIEHÄTTÄVÄ VASTUiSTAJATAR, kirj. Olli Karila,'
172 .Siv *..$1.7.')
MAiiTTOMiA, kirj. Veikko Kor'honen, 194 sivua $2.00 ;
HONKALiksTBN LAULU, 'kirj. Kalle Salokivi, 230 s.. .$1.25
KAPPALE KAHDEN :\IATKAA, kirj, :Marja Salmela,
224 Siv ? $1.25
SOLJAL^N EMÄNTÄ," kirj. Osmo Iisalo,325 .siv $2.00
RAHA, U. W. "\Valakorpi, 324 s i v u a . . . . : $2.00
KALPOJEN KALSKEESTA, kirj. Viljo Viljola, Vapaustaistelun
muistoja Karjalan rintamalta, ITG s i v . . . . .$1.85
PYHÄ KAIPUU, kirj. Tuovi'Tenetti, ,190 siv. (uskonnol-linen)
$L75 •
PUHDASTA JÄLKEÄ, kirj. Väinö Kolkkala. 21G sivua..Soc
LErVÄN JA SEIKKAILUN HAUSSA, kilj, ,Aatu Koskelainen,
142 sivua * 90c
KOTIKUUSEN KUISKEIIIA, kirj, Theolinda Hahnsson, '
- 490 sivua., $2.75;
ISIEN TEILLÄ, kirj. Olli Soikio,' 158 sivua $1.25
PYHITYSVAAPtAN VANHA ASUJAIN, kirj. II. Ahtela,
78 sivua 85c^;
RUSTHOLLARI VARALA, kirj. Väinö Kofkkala, 132 s.. .85c
RAUDUN TAISTELU, kirj. Simo Eronen, 116 >sivua ja
kartta ; $2.00
TUO^^IARI TUOMAALA, kirj. Artturi Leinonen, 274 s.. ..$2.00
VALKOISTEN SAiLAINEN TOBIINTA HELSINGISSÄ
KAPINAN AIKANA, 227 sivua $1.75
VALKOINEN VARJO, kirj. Jalmari Sauli, 190 siv $1.50
HELGA, kirj. Alvi Mela, 246 sivua $1.75
TJÄHTMÄISIÄNI, kirj. Kyösti Wilkuna, 292'sivua..... .$1.75
KAPINA, kirj. U. W. Walakorpi, (naisromaani) 230 s.—$1.75
Paitsi yllämainittuja on varastossamme nykyään kaikel-iaista
muuta kirjallisuutta, kuten uskonnollista, tieteellistä,
1 historiallista, oppikirjoja ja farmareille välttämättömiä kirjoj
a . Pistäjttykääsilinäilemässä varastoamme eli tilatkaa kir-t
jat postin kautta. Rahan tulee aina seurata tilaustai
ja takkini ja paljastanut käsivarteni,
kävi 'hän siekailematta työhön.
Repussani oli, kuten sotilailla
yleensä, pieni pullo jodia ja
käärö sideharsoa: Tyttö puhdisti
tottuneella kädellä haavan ja
sitoi kääreen lujasti päälle. Siinä
sivussa hän kertoi viime talvena
käyneensä hieronta- ja sai-rasvoimistelukursseilla
ja oppi
neensa myöskin käsittelemään
haavoja. Senpävuoksi hän olikin
"yt pj^rkinyt valkoisten puolelle,
vaikka matka oli toistaiseksi
päättynyt näin onnettomasti;
Alutta/olihan hän nyt joka tapauksessa
saanut sitoa yhden vai-;
koisen soturin ,päätti,hän juttelunsa
iloisesti hymyillen.
Matkaa jatkettiin jälleen, ja
tuska kädessäni oli tuntuvasti
huojentunut. Täällä Keski-'Suo-messa
oli tapana laittaa Jato joka
paikkaan, niissä suinkin oli joku
suo- ta i nii t ty pa ha n en, j osta sai
mu u taman taa ka llisen he iniä. Y h-delle
näistä lukemattomista hökkeleistä
vei: nyt tiemme, se kun
sijaitsi kaukana synkimmässä salossa,
äkkinäisen kallion kupeella
ja edessään: pienoinen suoniitty.
Siellä saisi tyttö levätä kyllikseen
ja meillä olisi varma kätkö,
kunnes pääsisimme palaamaan
kotikololle tai tyttö livahtamaan
poikki rintaman.
Lato oli puolillaan heiniä, ja
minä pakotin seuralaiseni heti levolle.
Aamupuhteella liän saisi
nou.sta vahdinpitoon ja minä
nuk a ht a isin jonkun tunnin. Istuessani
siinä kynnyksellä ja tuijottaessa
ni - • sysimustalle : suolle
risteilivät: ajatukseni päivän tali
ah tu mi ssa s inu e t äii n e, ku n ne s
ne vihdoinkin keskittyivät yhteen
a i n o a a n k y sy m y k s e e n : m i k ä
oli saattanut minut silloin alkuni
a t k a SS a va s t a a m a a n t y t ö 11 e n iin
tylysti'^
Tiesin sen jo kysyessänikin,
mutta kauvan kesti ennenkuin
tunnustin totuuden:
Eikö hän saattanut kysy mättäänkin
turvautua min'uun. 'olinhan
minäkin heti ensi- näkemällä
tiennyt, mille puolelle hän kuului,
ja hetkeäkään epäröimättä
Ireittäytynyt • kaksintaisteluun?
Näytinkö minä metsäläiseltä; —
mikä miuä mahdoin ollakaan hänen
silmissään?
komppania hiihtomiehiä, e|kä minun
ollut hyvä joutua flieidän
maalitaulukseen, ei -—handeinkaan
tähtensä.
Ja taas alkoivat ajatukset harhailla.
Oli .tosiaankin onni,; ettei
tällä kerralla tullut taisteluksi,
sillä väsy n eet j a vai v on eet a iv oni
olisivat . voineet ratkaisevalla
hetkellä pettää. iMetsä kylpi jäätyneenä
ja hiljaisena talvisessa
päiväpaisteessa, joku närhi vain
päästi rääkyvän liätähuutonsa
minun liukues.sani ohitse. Koloni
ympäristössä ei näkynyt ketään.
, Talo ja pihamaa näyttivät
vieläkin autioimmilta kuin asumattomin
salo. Rintamaltakaan
ei kuulunut tällä hetkellä mitään.
sen, Philip?"
/ ' ' K y l l ä , vähäisen," sanoi Philip
tuntien itsensä epävarmaksi.
"]\Iistä, esimerkiksi, .j«iiri
nyt?" ky.syi Ruth hioman häijys-ti,
kuten Philipistä näytti.
" ] \ [ i n k ä t ä h d e n — H ä n ei voinut
lopettaa'lausettaan, s i l l ä hänen
mieleensä joJitui ,että hän on
köyhä rankka eikä kukaan voi
asiain näin ollen jättäytyä häneU
'Onnensa nojaan, ja että nainen
hänen edessään oli vähintäin ylitä
i!se> ä i l i e n kuin hänkin..
" E n tarkoita riippuvai.suutta",
hän alkoi taasen. "Mutta miuä
rakastan sinua, siinä kaikki. Minä
oio mitään sinulle," Ja
Philip katseli vähän ulimaillen ja
Nälkä houkutteli minut lasken-fikäänkuin olisi, sanonut jotakin,
V I I .
^Kotiin.
\ Tilataan osoitteella:
Canadan Untiset^
PORT ARTHUB, ONT., CANADA
Nukuin pari tuntia, ja tyttö
vartioi. Herätessäni hän istui-kynnyksellä
häikäisevässä päivä^
paisteessa ja katseli uneksien e-teensä.
Tarkastelin häntä nyt
ensi kertaa pitkään ja tutkitta-vasti.
I-Iänellä oli sievät kasvon-
I.)i ir t ee t, su u r e t, i h mee 11 ise n t u m -
mansiniset sihnät ja vaaleat
hiukset, jotka valuivat ohimoilla
alas kiharaisina ja hentoina kuin
riippakoivun oksat. Yllä oli lyhyt,
vihertävä puoliturkki; jota
r eun u s t i : v a l k oi nen k a r v a pai le,. j a
päässä soma valkoinen hiihtolak-ki.
Vartalo näytti hennolta, mutta
kaunisviivaiselta, ja minusta
tuntui ,että hän enemmin oli lyhyt
kuin pitkä.
Nousin ylös ja toistin hyvää
huomenta. Hetken me seisoimme
vastakkain, sitten ojensin käteni
ja sanoin nimeni. Hän tarttui
siihen ja va.stasi puolestaan;
" E l l i Haltia."
"Kiitos, neiti,"--sanoin minä, ja
liän veti arastellen kätensä pois.
"'Nyt on teidän pysyteltävä tääl-lä
lados-sa jokunen tunti, sillä aion
lähteä heti tutkimaan, onko
tie selvä myyränkolooni. Jätän
teille evääni, syökää, levätkää ja
olkaa ääneti. vEllette pelkää, jätän
teille myöskin toisen käsi-pommeistani,
jolla voitte kutsua
minut takaisin, jos teitä uhkaisi
jokin vakava vaara,"
Ei, hän ei pelännyt, ja minä
neuvoin hänelle, miten varren
perä oli avattava, miten kiskaisT
tava "hännästä''' ja heitettävä
pommi riittävän kauvas. Sen jälkeen
lausuin lyhyet jäähyväiset
ja nousin suksilleni. Metsän reunassa
käännyin liatsomaan: hän
istui Tielä kynnyksellä, huomasi
minun kääntyneen ja viittasi kädellään.
Ikäänkuin »pelästyen
hän pyörsi ympäri ja katosi latoon.
—
Päivä paistoi kuin kevättä tehden.
Ajatukseni tahtoivUt väki-'
sinkin poikkeilla hajamielisille
poluille, mutta minä pakotin itseni
tarkaavaksi ja tarmokkaaksi]
tumaan asuntooni, niin arveluttavaa
kuiii se- olikin keskellä päi-:
vää. .Paistoin itselleni lihaa ja.
söin ahmien niukan ateriani. Koko
ajan kierteli katseeni pientä
kuoppaa, jonka seiniä: öljykeitti-ön
valo himmeästi punasi. Tämähän
oli ollut minulle oikea linna,
todellinen taikaluola; • mikä sen
nyt teki niin kurjan ja köyhän;
näköiseksi? Tiesin siihenkin- vastauksen,
mutta jätin vastaamatta.^
•Sensijaan järjestin saaliini par-haiinpani
mukaan hyvään järjestykseen,
peitin inakuiilavair huö-:
papeitteellä, levitin pommilaati-'
kolle valkoisen pyyheliinan : ja
nostin primuskeittiön sille, . ^
Sekavin tuntein lähdin paluumatkalle.
Sinne minun oli siis
tuotava' hänet ainakin toistaiseksi!
— Väliin juolahti mieleeni
painostavana ajatus, miksi kaikki
oli niin hiljaista, miksi ei mitään
näky nyt. oliko si inä tuho takana ?
Olisiko häntä . siellä kohdannut:
joku .. onnettolnuusf Saattoihan
tapahtua, ettei :hän ennättänyt
kään käyttää käsipommiaan ja —
sitäpaitsi — minähän istuin lähes
tunnin luolassani, —-sinne ei ääni
;olisi kantanut. :
Joutavia!. Ateria alkoi jo teh.-
dä vaikiitnstaan, ja mieleni ka-,
r a i s t tl i.' Oli s i köli a n 'E sk o 11 a o 11 ut,'
m itään asiaa I j o h t t i i i i k k i ä . inie-i^
le(^ni, ja käänsin 'siikseni lähemmäksi
maantietä, "i\länuynkolosi
sa TCOriDinkallioira oii to.< |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-10-14-03
