Vapaus, August 10, 1922

              VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tyy
Sudbury£sa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantaL
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Lfterty)
The only organ of Finnish Wor&erfl fn Canada. Pnb-lyied
in Sudbury, Ont, every Toesday, Tfaursday and
eStJ Btarday. '
' Ädvertising rateo 40c per col. incli. Minimom cnarge
in sinde insertion 75c. DiBCount on standing advertise»
Ment. The Vapaus is the best adverUsing medium among
•Öie Finnish People in Canada.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c.
kerta, $1.00 kolttiekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. Ikerta, $1.00 kolme
kertaa. —• Tilapäisilmotnksista pitää raha seurata mu-kana.
TILAUSHINNAT: . ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
111.60 Ja yksi kk; 76c. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoh vk.
88.0Ö Ja kolme kk. $1.76. , „^
Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yjtsi asiaisiesten Joilly on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Loma St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
' Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
IdTJeeaeenne, kirjottakaa uudelleeh liikkeehoitajan per­soonallisella
nimePä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Registered at the Post Office Department, Ottavra, as
eeeond class matter ' • _______
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olia kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. - ' '
Italian lahtariporvarien isän-maaliisuus
Italian hallituksessa istuu viisi entistä finanssimi­nisteriä,
joiden tehtävänä on koettaa pelastaa Italiaa
valtiövararikosta. Mutta vajaus kasvaa joka vuosi­neljänneksenä
tulojen vastaavassa määrässä vähenty­essä.
On todettu, että valtion tulot ovat, pienentyneet
sen jälkeen, kun verojärjestelmä demokratiseerattiin.
Kansan tahdon painostuksesta on näet oltu pakotettuja
poistamaan välillisiä veroja (kulutusverot elintarpeis­ta,
tupakasta jne.). Multa uusia veroja (tulo-, perintö­jä
sotayoittoveroja) ei saada perityksi. Tämä johtuu
Italian porvarien ylenpalttisesta isänmaallisuudesta
(mikä Suomessa johtaa miljoonaveroväärennyksiin ja
varattoman, väestön kurjistuttamiseen välillisten vero­jen
muodossa). Tämä samainen isänmaallisuus on
Italiassa, samoin kuin Suomessa, luonut lahtarijärjes­töt,
minkä avillli Italian isänmaan ystävät ovat luo­neet
melkein läpipääsemältömän murliah ja murhapol­ton
ilmakehän. Teollisuusporhot, pankkiirit ja suur­tilanomistajat
liittyvät melkein järkiään lahtarijärjes-
, tÖihiu jti kieltäytyvät maksamasta lain mukaisia ve­ro/
a.' Hallitus on heihin nähden täysin voimaton. Kis-
^Ufjjahtarit ovat jo monilla seuduin osoittaneet, ettei
maksa vttivaa koettaa s^ada heiltä veroja ei vetoa­malla
lakiin eikä pokkokslnoilla. Seuduilla, missä
lahtarlporyarlt ovat kylliksi voimakkaita, 61 öl? voitu
periä.kerrassaan mitään omaisuus- taikka perintöveroa.
,T«!l{tl8esla ylenpalttisesta kiskuriporvarien isänmaaliiT
feuutlesta jol^tuu, että kuluvana budjettivuotena" oa
karttunut 3 mii jaardin vajaus.
BdsvopomHen OimiäystäväUisyys
7^ Etelä-Afrikassa
Mustaihoisten . työläisten lukumäärä Etela-Afrikan
kaivoksissa on tähän asti ollut rajoitettu. Tämä on
johtunut valkoisten työläisten vaatimuksesta, työnan­tajat
kun muuten olisivat, alkuasukkaiden avulla pol­keneet
muutenkin kurjat palkat ja huonontaneet enti­sestäänkin
raskaat työsuhteet. Mutta viime lakkoliik-keen
verisen kukistamisen jälkeen saival kaivosomis-tajat
kauan toivomansa tilaisuuden käyttää mielin mää­rin
järjestymätöntä, halvempaa mu8laa työvoimaa. Vai-koiset
työläiset ajetaan kadulle. Mutta hiestyttäjät
perustelevat tätä toimenpidettään varsin ihmisystäväl-lisesti;
he suojelevat valkoisten työläisten terveyttä!
Hallitus selittää, että alkuasukkaiden terveys kärsii
kaivoksissa vähemmän. Valkoihoisille on sen vuoksi
varattava tilaisuus työntekoon kaivosten ulkopuolella.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole osoitettu missä. Että
kaivostyö todella on Valkoihoisille vaarallista näkyy
siitäkin, että heitä kuoli jpukottain, kun hallitukset^
joukot ampuivat heitä kuularuiskuilla ja pommittivat
ilmalaivoista. Englannin väkivaltahallitus pitää huol-tai
että sen nimi tulee ajan mainekirjaan. Ja sen pää-pyövelin,
kenraali Smulsin, nimi tulee Etelä-Afrikan
kansan historiassa «loistamaan» kuin likainen veri-läiskä
— Englannin imperialismin lähtemättömäksi
häpeäksi.
o ^
Tov. Laukki kehottaa eroon
pettureista
Tov. Leo Laukki, joka nykyään oleilee Venäjällä,
on Amerikan suomalaisille puoluelehdille lähettänyt
julkaistavaksi seuraavan selityksen:
«Olen kuullut Amerikasta tänne vapaaseen työ-läistasavaltaan
saapuneilta suomalaisilta siirtolaisilta,
että» sitä artikkeliani, jossa kehoitin suomalaisia val­lankumouksellisia
työläisiä jättämään taantumuksen
kynsiin joutuneen ja perinpohjin turmeltuneen L W,
W.; liiton, on Industrialistin ja sitä hallitsevan' käty-riroikan
taholta väitetty jonkun muun kirjottamaksi ei­kä
minun. On väitetty, että sen olisivat siellä olevat
kumoukselliset toverit laatineet ja panneet nimeni sen
alle. Sen jälkeen mitä olen vielä ollul tilaisuudessa
seuraamaan l. W. W. liittoa runnaavien kätyrien ka­talia
hommia, mitä olen saanut lukea Industrialistia,
Tie Vapauteen julkaisua ja liiton englanninkielistä
äänenkannattajaa, täytyy minun sanoa, että uudemman
kerran, samassa kun näin vakuutan mainitun kirjotuk-sen
omakseni, haluan kehottaa suomalaisia työläisiä
jättämään tuon järjestön, josta on nyi k^ittynyt Ame­rikan
kapitalistiluokan paras ase työväenluokan val­lankumouksellisen
taistelurintaman hajottamiseksi.
Näin kaukaa ääneni ehkä heikosti kuuluu sinne asti,
mutta siitäkin huolimatta toivon, että se saisi edes
sen verran entisien tosi-i.w,w:läisten kumouksellisten
työläisten huomion osakseen, että pysähtyisivät edes
hetkeksi miettimään oman järjestönsä viime vuosien
kehitystä, vertaamaan sen nykyistä taktiikkaa men­neitten'
taisteluvuosien taktiikkaan ja periaatteisiin,
vertaamaan sen lehtien nykyisiä kirjotuksia lehtikir-jotuksiin
vuosilta 1916, 1917 ja varhaisimmilta ajoil­ta.
Pysähtykää tarkastamaan omia laitoksianne, jär­jestöänne
ja näkemään kaiken sen saastan, mikä niihin
on pesiytynyt.
Leo Laukki.»
Työläissolidarisuus kasvaa
Vastoin kaikkia riistäjien toiveita, eitä rautatietyö-
Iäisten lakkorintama murtuisi ja että työläiset jou­tuisivat
epätoivoon ja epäsopuun, näkyy kautta maan
kuinka työläissolidarisuus kasvaa. Eivät enään entiset
ahtaat ammattirajatkaan kykene ehkäisemään prole­taarisen
solidarisuuden merkkien ilmenemistä.
Niinpä nyt kun trustipohatat ja heidän washingto-nilaiset
renkinsä ovat odottaneet repeämiä lakkorinta­massa
sekä uhkauksillaan ja provokationillaan sel­laista
painostaneet, vahvistuu taistelevien lakkolaisten
asema yhä, Ratain kunnossapitäjät, joiden presidentti^
kylläkin teki ilkeän ja rautatietyöläisten rivejä hajot­tavan
ilettävän kompromissin ehkäisemällä lakon alka­misen,
alkavat nyt mitä lujaääniseramin vaatia myötä-tuntolakon
julistamista. Eikä tämä ybin riitä, neljgn
suuren rautatietyöläisten liiton — veturinkulettajain,
konduktöörien, lämmittäjien ja junamieslen järjestöt
— ovat lähettäneet vakävasanaisen varotuksen pre­sidentti
Hardingille, että heidän järjestöjensä jäsenistö,
1,250,000 työläistä, saattaa hyvin pian liittyä lak­kopa,
ellei hallituksen ja työnantajain taholta ryh­dytä
sovitteluihin.
Toisteln rautatietyöläisten järjestöjen jäsenten solii
darisuuden osoitus konepajatyÖläisten taistelua kohtaan
ei ole tietystikään vielä niin Voimakasta, niin lämmin­tä,
läheistä ja teoiksi pukeutunutta kuin mitä me
toivoisimme. Mutta sittenkin se on jo muuttunut työ-läisveljessympatiaksi,
jota näiden vanhoillisten työ-väenunioiden
keskuudessa ei ole ennen saattanut ha­vaita.
' Ilomielin )[siis saatamme" panna merkille, kiiinka
huolimatta vielä useitten ammatliunioitten johtajien
petollisuuteen ja ilkeään kompromissiin taipuvista
hajoituksista huolimatta amerikalaisen järjestyneen työ-läismassan
luokkasolidarisuus kasvaa nopein askelin.
Vielä lisää kokemuksia ja enempi vallankumoukselli­sen
tietoisuuden levittämistä heidän keskuuteensa, niin
saamme nähdä amerikalaisen työväen pystyvän suu­riin
tekoihin.
Isku bkan riiikiaB
(Suomen ,Sos. Työväenpuolueen
toimitsijain tuomion johdosta.)
Kokonaisen luokan rintaan
lyötiin jälleen kostonkirves
kiskurien voiton hintaan.
Paljon uskaltaa ne hirves!
Paljon on ne uskaltaneet
vuotten valkoisien mennen,
koskaan näin ei paljastaneet
tuskin itseänsä ennen.
••V
Koskaan kauheampaa pilkkaa
tehty oikeuden ei laista,
kostoa kun on se silkkaa,
vaikkei syypää sitä maista!
Jylhä oikeuden murha!
Ajan kirjaan lehti musta,
jota reväistä on turha
ennen viime rangaistusta.
Virstapatsas tiellä väärän,
muistomerkki pattoisuuden,
minkä koko rutsan määrän
kantaa saavat urhot uuden.
Mutta niinpä sattunutkaan
isku viimeinen ei harvaan,
osatta ei jääneet kutkaan,
orjuuden mi saivat karvaan.
3Iajasta niin majaan tuntuu
viimeinen tää vääryys julkee,
herää, joka vielä untuu,
hälytyksenä, se kulkee.
Eihän luokka omantunnon
sentään tällaista voi sietää,
ilman että joukkokunnon
kautta tilin tehdä tietää.
Kokonaisen luokan rintaan
kun näin lyödään kostonkiryes
kiskurien voiton hintaan.
Liiaks uskaltaa ne hirves!
7_7_22.
Tollinmies.
Voittajakapitaljstien talous
-'^mi^^'^ Imtskassa , ,
Ei ole ihme jos kapitalismi tuntee itsensä turvatuksi
Ranskassa, mlsää koko valtiokoneistolla, armeijalla,
laivastolla, poliisilaitoksella ja diplomatisHa ei oi?
muuta te9itävää kuin palvella pyhää kepltaalia, var­mentaa
sen väftliat nylkemismahdollisuudet ja hankkia
uusia hifestyslähteitä. Mutta ttilMn kysymys on, yhdy»
täänkö kourallisen miljoonamiesryhmän ulkopuolella
heldäa ja heidän lahjottujen ministeriensä halleluja-kuoroon.
Ei, eipä edes valtiokoneiston rattaat, virkai­lijat,
ole tyytyväisiä tilanteeseen. Ammatillisesti jär­jestyneet
valtiovirkailijat ovat antaneet äskeisen pal-kanalennuspäätöksen
johdosta julistuksen, mikä antaa
varsin luonteenomaisen kuvan olosuhteista nykypäiväin
Ranskassa.
«Elinkustannukset eivät ole tulleet halvemmiksi,
sanotaan julistuksessa, indeksiluku on edelleen 330
tukkukaupassa, mutta useimpiin kaikkein tärkeimpiin,
tarvikkeihin nähden on It^ku huomattavasti korkeampi,
juuston 510, voin 495, lihan 400 jne. .
Korkeat elinkustannukset eivät voi laskea niin
kauan kuin vallassaolijain kullanjanon seurauksena on
olemassa tullirajat, kulutusverot, korkeat kuljetuskus­tannukset
ja taantumuksellinen veropolitiikka. Heillä
on jättiläismäinen sotilaskoneisto nujertaakseen tyy­tymättömät
orjain joukot ja rosvolakseen itselleen
uusia siirtomaita. Sotavoitoista on jätetty kahdeksan
miljaardia frangia maksamatta. Kun hallitus ei uskal­tanut
nousta voimallisia velkojiaan vastaan, jotka istu-
\ä enemmistönä parlamentissa, korotettiin kulutusve­roja.
Armeijassa on yksi upseeri 15 miestä kohti.
Mutta hallitus ei uskalla erottaa tätä ^dottomasti
tarpeetonta laiskuri joukkoa ja pakottaa sitä tuotta­vaan
työhön, upseerit kun ovat hallituksen parhain
tuki. Hävitetyillä alueilla vallitsee ennenkuulumaton
turmelusi Kapitalistiset liikeyritykset ymmärtävät siel­lä
kahmia miljooneja ryöstövoittona. Pohjois-Ranskas-sa
rakennetaan palatseja ja tehtaita, ennenkun on ra­kennettu
imperialistisen sodan hävittämät varattomat
kodit.»
Näin Ranskan valtionvirkailijat. Heidän jos kenen­kään
luulisi tuntevan todellisen tilanteen. Mutta sit­ten
tulee Ruotsista sosialidemokratinen pääministeri ja
onnittelee ammattiveljeään Ranskan hallituksessa.
Kaikki syytökset herra Poincareta ja hänen järjestel­määnsä
vastaan ovat panettelua!
Ja sanottakoon sitten vi^lä, ellei pankkiireilla ja
näiden hallituksilla olisi työläisluutnanttejaan!
Neuvostovalti^uskunnan taistelu-kanta
oli oleellisilta osiltaan Haa­gissa
tiukempi kuin Genuassa. Ve­näläisten
ISh^essä Genuaan oli hei­dän
oletettava, että kapitalistien
kesken vallitsi; Venäjän kysymyk­seen
nähden eräänlainen yksimieli­syys.
Vasta neuvottelujen kulues­sa
kävi ilmi, mikä syvä vastakoh­taisuus
vallitsi varsinkin Ranskan
ja Englannin välillä. Neuvosto-Ve­näjän
taloudellinen asema oli Ge-nuan
konferenssin aikaan ylen huo­no.
Nälkäromahdus oli saavuttanut
huippunsa ja teollinen tuotanto
työväestön riittämättömän ravinnon
johdosta varsin alhainen. Vallanku­mouksellisen
luokkataistelun aallot
Europassa olivat heikot, jopa näyt­ti
siltä, että maailraankapitaali sit­tenkin
saavuttaisi toivomansa maa­lin,
kapitalistisen uudelleen raken­tamisen.
•Haagin konferenssiin mennessä
oli Neuvosto-Venäjän asema kuiten­kin
joka suhteessa parantunut Näl-käkatastrooffi
on voitettu, satotoi­veet
ovat hyvät ja Venäjä tarvitsee
ulkomaista viljaa vain vatmWtaak-seen
syyskylvönsä. Teollinen tuo­tanto
osoitti konferenssien välikau-tena
suurta nousua. Liikkeiden
tuottavaisuus lisääntyi joka päivä.
Neuvosto-fVenäjän valtiotalous lä­hentelee
lopullista säännöstelyään
ja koko Venäjän väestön luottamus
neuvostovaltaan on yhä lujittunut.
Kapitalistinen Venäjän saarto on
yhä useammalta kohdaltaan säpä­leinä.
Taloudelliset suhteet yksityis­ten
valtion ja yksityiskapitalistien
kanssa'karttuvat joka , päivä. Ra-pallo-
sopimus mursi kapitalistien
yhteisrintaman ja italialais-venäläi-nen
sopimus, jota Venäjä, ei rati­fioinut,
oli lisätodistus siitä, ettei
Neuvosto-V e n ä j ä n taloudellinen
saarto enää ole yhtenäinen,
Neuvosto-Venäjä lähti' Haagiin
vaatiakseen taloudellisen uudelleen
rakentamisensa j o u d u t t a miseksl
luottoa mutta ei keinotellakseen so-sialistisen
taloutensa periaatteellis­ten
kysymysten köslnnnuksella. Ka­pitalistit
taas lähtivät Haagiin pa­lauttaakseen
Venäjän jälleeii kapi­talistiseen
maailmantalouteen siten
laajentaakseen maailmantalouden
markkinoita ja lääkitäkseen kapita-listista
kriisiä. Englannin jättiläis-työttömyys,
joka on teoUisuuspulan
seurausilmiö, pakotti Englannin
turvautumaan tähän pelastustiehen.
Kun englantilaisen valtiomiehen on
näinä päivinä pakko todeta, että
europalaiset menekkimarkkinat ny­kyään
vastaavat neljännestä sodan
edellisajan ^ menekkimarkkinoista,
niin on hän täten riittävän selvästi
osoittanut sen europalaisen kapita­lismin
kriisin, joka pakottaa kapi­talistiset
hallitukset etsimään pe­lastuksen
tietä. Ranska edusti Haa­gissa
Englantivastaista katsantokan­taa.
Suurpankkien alainen Tanska­lainen
kapitaali himoitsee niin Sak­sasta
kuin Venäjältä kilisevää kul­taa:
tsarististen velkain tunnusta­mista,
yhteiskunnallistetun omaisuu­den
korvaamista. ,
Taistelua käytiin Haagissa, kuten
aikaisemmin Genuassakin, sosialis­min
ydinkysymyksestä: yksityis­omistuksen
tunnustamisesta tai ei.
Tähän kysymykseen saattoi Venä­jän
työväenhallitus kuitenkin antaa
vain yhden vastauksen: «o»iaU«ini ei
voi eikä tulo koskaan tunnustamaan
ykiUyisomUtufcta- Kapitalististen
maiden aineellisista konsessioneista,
etukädessä luotosta, joka jouduttai­si
sosialistista rakennustyötä Neu­vosto-
Venäjällä, on neuvostohalli­tus
sen sijaan valmis myöntämään
vastakonsessioneja. Mutta .tämä
myöntyväisyys ei kuitenkaan voi
mennä yli vallankumouksen perus-saavutusten
rajojen yli. Ja niin
puolusti Neuvosto-Venäjä Haagissa
(päinvastoin kuin mitä maailman
noskelaislehdet toitottivat, kuinka
muka neuvostohallitus siellä hieroi
lehmäkauppaa ulkomaisen kapitaa­lin
kanssa eli ts. noudatti samaa
menettelytapaa kuin sosialivallan-kumoukselliset
ulkomaisesta mak­susta
tappaessaan vallankumouksen
johtajia jne.) kansainvälisen prole-tiariaatin
nimeen sosialismia. Yksik­seen
heitetty, vuosikausien sotain,
nälkäsaarron ja sosialivallankumo-uksellisten
järjestämäin taikka tu-kemam
sisäisten kapinain heiken­tämä
Neuvosto-Venäjä oli taipuvai­nen
könsessioneihin. Mutta-yhdessä
asiassa seisoi se jyrkkänä kuin sei­nä
Versaillesmaiseen pakkosopimuk-seen
ei Neuvosto-Venäjä ikinä tai­vu.
Neuvosta-Venäjä ei milloinkaan
tule antautumaan maailmankapitaa-lille!
,
Haagin konferenssin «fiasko» ön
vielä kerran osoittanut, etteivät
kapitalistiset vallat kykene luomaan
omankaan mielensä mukaista jär­jestystä
eikä suorittamaan oman­kaan
järkeilynsä mukaista jälleen
rakentamista. Taloudellinen seka­sorto
jatkuu. Tässä taloudellisessa
kaaoksessa, joka käy joka päivä
yhä ankarammaksi, on Haagin kon­ferenssi
näytteenä nykyisestä repa-rationikriisistä.
Pelastustien tästä
hävityksen kurjuudesta osoittaa Ve­näjän
proletariaatti, joka on jo
vuosikaudet astunut määrätietoisen,
jääväämättömän luokkataistelun tie­tä.
Kapitalismin sisäisestä vasta­kohtaisuudesta
voi tehdä lopun vain
proletariaatti voittoisalla taistelul­laan,
kapitalismia vastaan.
Muuten oli Neuvosto-^Venäjä va­rustautunut
konferenssin tulokset-tomuuden
varalta: nyt tullaan jat­kamaan
yksityisneuvotteluja yksi­tyisten
valtioiden ja rymäin kans­sa.
Arvatenkin tulee Englanti ole­maan
ensimäisiä niistä, jotka ta­louspulan
pakottamina tulevat sol-miamaan
uusia suhteita Neuvosto-
Venäjän kanssa. Mutta niistä käy­tävissä
neuvotteluissa tulee neu­vostohallitus
alati valvomaan, että
ne takaavat Venäjän työtätekevälle
väestölle mahdollisimman suuret
etuisuudet.
"I»«II!!lliij|jjii3
Canada
dollarisi
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
s Postissa 15c kaikilta sunmiilta. Sähkfeanomalla |3.50 kaiuilta
s Kysykää erikoiskur^ia suurille Gummille. Bttll
2 view Ave.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill UKI T>
Auo ' "^i
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
= Tiedustelkaa hintoja y. m.
E Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS, s BOX 69, ^ - SUDBURY, ON
S Pilettiliike tehtävä J, V. KannaHon nimeasä.
isiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu^,,^
PORILAISET TY(ttJilSTOVERIT
TURUN HOVIOIKEUDEN
EDESSÄ.
Juttu päättynyt. —Päätöt annetaan
vastedes.
Heinäk. 3 p. oli Turun ho­vioikeuden
toisella osastolla jatko­käsittelyn
alaisena porilaisia tove­reita
vastaan nostettu cvaltiopetos-juttu
». Vankilasta oli tilaisuuteen
tuotu kärsiraudojssa olevat Antti
Lehto ja Kalle Salmi, jotapaitsi
Porista olivat saapuneet vastaajat
Suoniemi, Lanne, Frans Salmi, Lau­ri
Salmi, Kunnas, Kimolin, Kau­hanen,
Kataja, Vuorio, Maula ja
Koskinen.
Kaikkia syytettyjä avusti toimit­taja
Edw. Halonen Potista.
Vastaajat uudistivat kaikki aikai­semmat
lausuntonsa, jonka jälkeen
yleisen syyttäjän, kanneviskaali V.
Taucherin edustajan pyynnöstä kut­suttiin
sisään tämän, haastamat to­distajat,
helsinkiläiset ohranat Karl
Mäkelä ja Eino Fleming, koska syy­tetty
Lehto edellisessä käsittelyssä
oli väittänyt aikaisemmat kuuluste­lupöytäkirjat
hänen suhteensa
eräissä kohdin paikkansa pitämät­tömiksi.
Mainituista ohranoista Mäkelä,
joka oli ollut läsnä. Lehdon kuu­lustelussa,
väitti pöytäkirjan kai­kissa
kohdin Lehdon kertomusten
mukaiseksi — kun sensijaan Fle­ming,
joka niinikään oli ollut kuu­lustelussa
läsnä, ei muistanut pöy­täkirjan
erään kohdan (jossa sa­nottiin
Lehdon kertoneen antaneen­sa
erään kirjeen vastaaja Lauri
Salmelle ja jonka Lehto kielsi), oli­siko
Lehto kuulustelussa sellaista
kertonut.
Uudelleen kuultuna Mäkelä edel­leen
väitti pöytäkirjan senkin koh­dan
oikealisi, joUoinka vanhemman
«virkaveljen» lausunto vaikutti nuo­rempaankin
ohranaan niin että her­mostuneessa
äänilajissa sanoi nyt
muistavansa Lehdon kertoneen kuu­lustelussa
pöytäkirjan mukaisesti
Lehto kielsi edelleen antaneensa
Lauri Salmelle mitään kirjeitä.
Molemmat ohranat kielsivät myös­kin
Lehdon väitteen, että eräät
kuulustelupöytäkirjan kohdat olisi­vat
syntyneet poliisien uhkausten
seurauksena.
Avustaja Halonen huomautti to­distaja
Mäkelänkin lausuneen pöy­täkirjassa
mainitun kohdan kolmik­kojen
perustamisesta ammattiosas­tojen
keskuuteen pohjautuvan jul­kiseen
toimintaan, jonka tarkoi­tuksena
oli vallata' ammattiosastot
sosialidemokraattien käsistä julki­sesti
toimivan Suomen Sosialistisen
Työväenpuolueen alaisiksi, joten
kysymyksessä ei ollut mitään «sa­laista
» toimintaa. Tuomarin kysy­mykseen
: mikä ero oli olemassa
näiden kahden puolueen, eli oikeis­to-
ja vasemmistososialistien välil­lä,
huomautti avustaja Halonen, et­tei
sellaisen selostaminen kuulu
tässä yhteydessä hänen tehtäviinsä,
johonka, vastaukseen^ tuomarikin
tyytyi. Ohranat koettivat edelleen
hermostuneissa ja sekavissa lausun­noissaan
väittää kysymyksessä ol­leen
salaisen toiminnan. (Eivät kai
tunne Suomen TyöväÄn Ammatil­lista
ja Sosialistista työväenliiket-tk
julkisesti toimiviksi.)
Avustaja Halonen pyysi lopuksi
jutun päättämistä sekä syytettyjen
eroittamista jutusta, koska ei ol­lut
ilmi käynyt mitään sellaista,
joista asianomaisten lainpaikkojen,
nojalla voitaisiin valtiopetokselli-suudesta
tuomita. Pyysi myös pää-miestensä
matkarahojen korvaamis­ta,
koska juttuun tarpeettomasti oli . ^ämä on sitä niin sanottu:
Saamiensa vammojen vuok
Heikkilä, joka on jo noin 53-v
pakoitettu turvautumaan läi
apuun, mutta pääsi kuitenkin
vojen tultua sidotuksi taas ko
Kotiinpalattuaan on vanhus j
min ollut täydellisesti pelon i
sa ja kuuluu hankkiutuvan
taihaan kokonaan pois paiki
naita, missä ei näytä saavar
ollenkaan rauhassa. Samaiset
karit ovat nimittäin jatkuvaät
aikana käyneet Heikkilän p
mellastelemassa ja tekemässä
tosiaan. Ylläkerrottukin pah
telty johtunee siitä, että He
oli samaisia suojelijoita aik;
min huomauttanut kellarissaan
nistä, missä on tehty kaiket
ilkivaltaisuutta. — U. Aika.
POHJOLAN AMMATILLISEN
RITOIMIKUNNAN VANGIT
JÄSENET SIIRRETTY JO
NEKIN.
Pohjolan ammatillisen piirjj
tön pidätetyt toimitsijat ja jä
joita tähän asti on säilytetty i
poliisilaitoksen putkassa, on ^
pnä siirretty johonkin, Tämi
tiin tietää poliisilaitoksesta,
miehille mentiin viemään n
Mutta mihinkä heidät on viet\
ei poliisilaitoksesta ilmoitettu*
ta kyselyistä huolimatta. Sai
asian olevan ohranan. Mutta
kään edustajilta ei voitu pol
toTcsen tiedonannon mukaan
asiaa tiedustella, koska he
paikkakunnalta pois matkust
yhdistetty suuri joukko varattomia
tiyöläisiä, joilla kaikilla ei edes itse
ollut matkarahoja Porista Turkuun
käytettävänä.
Vangitut Lehto ja Salmi pyysi­vät
senlisäksi vapaalle jalalle pää­syä.
• ,
Julistamallaan väli päätöksellä
katsoi hovioikeus jutun loppuunkä-sitellyksi,
luvaten antaa päätök­sensä
julki myöhemmin. Syytetyt
Lehto ja Salmi passitettiin edelleen
vankilaan.
Mainittakoon lopuksi, että ohra­noiden
anomukseen matkakuluista
suostuttiin, mutta varattomien työ­läisten
pyyntö matkakuluista hylät­tiin.
o - •
VALKOINEN KORFlILAKI.
Torppariperhe maantielle, mökki
hajalle.
Viime toukokuun alkupuolella tu­li
loisen Pekka. Pursiaisen asun­toon,
joka on talollisen Mikko Sel­käinahon
omistamassa torpassa ja
sijaitsee tilalla N:o 7 Karttulan pi­täjän
Talluskylässä, kauppias Antti
Tiirikainen, vaatien Pursiaista uh­kauksilla
muuttamaan asunnostaan.
Uhkauksien pakottamana poistuikin
Pursiainen sillä kertaa asunnostaan
lukiten samalla torpan ovet.
Mutta, noin viikko edelläkerrotun
jälkeen saapui Tiirikainen uudel­leen
samaan torppaan jä pani aivan
omavaltaisesti toimeen häädön. Hän
kiipesi katolle, särki savupiipun ja
palasi sitten tupaan, jossa turmeli
Pursiaisen tavaroita sekä ajoi hä­net
väkivalloin perheineen maan­tielle.
Nyt on mainitunlaisen törkeän ja
omavaltaisen häädön alaiseksi jou­tunut
Pursiaisen aivan avuttomas­sa
tilassa perheineen pakotettu tur­vautumaan
vaivaishoidon apuun.
—I——o
RAATAJAVANHUSTA HAKATTU
MAUSERILLA.
V. k. 3 pnä kun Nakkilan Jär-ventakana
palstatijallinen Heikkilä
oli perunamaallaan perunoita mul­taamassa,
saapui pellolle pari paik­kakunnan
tunnetuista «suojelijoista»
Ivar Rekola ja Frans Rothsten
aluksi rauhallisesti keskustellen
vanhuksen kanssa. Toisen suojeli­joista
tarjotessa Heikkilälle tupak­kaa
tarttui kuitenkin toinen van­hukseen
kiinne, jolloin toverinsa al­koi
mauserillaan hakata Heikkilää
päähän. Aikansa pahoinpideltyään
uhriaan jättivät nämät viimein hä­net
rauhaan poistuen pellolta.
jestyneen yhteiskunnan kom.
Ensin pidätetään miehet la
ammattiyhdistysliikkeen vuoks
ten pidetään viikkokausia s
mästi vankeudessa ja lopuksi
tetaan jäljettömiin. — Työ
kymmenkertaisiin p o n n i s te
kaikkien työtätekevien liittän
työläisten yhteiseen rintamaan
laisen vääry^sjärjestelmän 1
miseksi. Jolleivät joukkommf
va laajuudessa ja voimassa, e
vari kuule oikeusvaatimuksia]
_ 0 . ^
SEVANDER JA KOSUNi
LÖYDETTY.
Joku aika sitten siirrettiin
lääninvankilasta toverit K. Kc
ja K. Sevander johonkin tun
toraaan paikkaan. Nyt saapui
tietojen mukaan on heidän oli
kansa löydetty. Sevanderin c
rana -kätkenyt Hämeenlinnaai
ninvankilaan, Kosusen Mikke
Näin työläisten kanssa mi
lään «vapaassa» valkoisessa
messa. .
. o- •
TOVERI PAAVO NYSTRÖM
RETTY TAMPEREEN OHi
NASTA TUkUN LÄÄNI
VANKILAAN.
Jo pitemmän aikaa on olti
tietoisia porilaisen toverin
Nyströmin kohtalosta. Tara;
ohranasta S. Työmiehenkin t
tehtyihin 'tiedusteluihin on röy
ti vastattu, «ettei teille anne
taan tietoja»; samoin on v£
omaisille ja Nyströmin oikeu
tajalle.
Vasta äskettäin kävi tov. I
min isä, joka on jo vainajan
rin ohranasta tiedustelemass;
kansa olinpaikkaa. Täällä sa:
hänen oleven edelleen Tam
ohranassa. Tätä tietoa oi
epäilivät, koska ei Tampereen
naan enää pitkiin aikoihin olti
tu tov. R, .ruokapakettia v;
Nyt kuitenkin on sattumalta
tietää, että tov. Byström oi
taina v.L 4 pnä viety Turu
ninvankilaan.
Syytteestä, että tov. Ej
muka olisi käynyt Venäjällä
paalan kursseilla, näyttää i
luopuneen. Sen sijaan kuu!
\me mukaan aijotaan tov. B.
;ää osanotosta luokkasodan
tapahtuneeseen porilaisen ku
pä Isak Sahan liikkeen kul
hopeaesineitten takavarikointi
nen R:n vangitsemista kirjoit
rilainen Satakunnan Kansa ;
määriä mainitusta jutusta.