Vapaus, April 25, 1922

              ERI PAIKKAKUN-.
: TAIN UUTISIL.
MOTUKSIA
DmotBsliinnat tässä osastossa o-
^ t : TflapäiBilmottajilta 8 senttiä
eana, vakitnisUta, joiden ilmotus on
Itemn tai kahdesti viikossa samal-laisena,
2 senttiä ssna ja niitä, joi­den
ilmotns on jatkuvasti samallai-sena
jokaisesa lehtemme ilmestyväs-
B3 numerossa, 1% senttiä sana. Vä­hin
ilmotusmaksu kerta ilmettäessä
SO ja seisovista 25 senttiä kerralta.
SUDBURYN ILMOTUFCSIA:
Separaattoreja, katih'inikoneita ja
TOittavaakoja. Tällä vaa'alla voi
punnita aina 2,000 paunaan saak-ka,
joten se on sopiva farmareille.
Hinta $45.00. Helpot makjuehdot
A. W. Este, Sudbury, Ont.
Sur Bottling Work», Nurmen
veljesten poppisappa suosittelee hy.
iTikst tunnettuja virvotusjuomiaan,
Poppia, Raittiusolutta ja Porteria.
Chewing gumia, Chocolate y. m.
Cändiä aina varastossa. Postiosote:
Box 1028. Phone 946.
COPPER CLIFF, ONT.
Tarkaitakaa filminne ja lähettä­j
ä parhaimmat suurennettavaksi
-A. Niemi,Jox 127, Copper Cliff, Ont
FORT WILLIAM, ONT.
The Maine Tailoring Co. Naisten
ja miesten räätäli. Suuri varasto
kankaita. Puhelin 1186 S. — 201%
Simpson St. Fort William, Ont.
• TIMMINS, ONT.
H. Knuhaneii rSStSU. Olen muut-tennt
Hikkeenl Timminsiin Ja otan
itaJtkea alaani kuuluvaa työtÄ vas­taan.
Box 802.
RSStalililkkeeni sijaitsee poika-
«aloa vastapäätä, 56 Palsam Str.
J . Rintanen.
Kelloseppä. Kaikkea kello- ja kul­tasepän
alaan kuuluvaa työtä otan
tehdäkseni.
I. S. Salo, 17 Johnson ave.
UUSI KENGANKORJÄUSLUKE
Kaikki työ tehdään oikein jo no-feaotl
Kokenut työmies, KsMi
SjrS taataan.
Kokeilu tulee teille osottamaan
tttä meidän lUkkeemme on se Jossa
voidaan teidän vanhat kenkänne
i^hdä uusiksi.
M. Ja S. Ansara.
11 Cedar St., Tiroroins, Ont,
PORT ARTHUR, ONT.
Huom.l Olen avannut toimiston
286 Bay St., jossa otan vastaan
sairaita ja annan heille hoitoa ja
neuvoja. T.ri Wentworth.
J . A r n i o n lihakaupassa, 319 Bay
S t , ; Port ArtHur juuri saapunut
Suomen silakoita, silliä, anshavies,
y. m. groceries.
SHdboiTD outisra
Tiistai illalla on tanssit Liberty
haalilla.
Nikkelin sekaisella läkkipeltillä
lookeillaan.
Mondin nikkelikomppanian alot-teesta
on parhaillaan kokeilun alai­sena
nikkelin sekoittaminen läkki-peitin
yhteyteen, jossa tapauksessa
— jos ' kokeilu nimittäin onnistuu
— läkkipelti tulee huomattavan
joukon kestävämmäksi ja estää
sen ruostumisen. Erikoinen komp­pania
on mijodostettu asiaa edistä­mään,
ollen komppanian nimenä
Steel Nickel Syndigate. Syndikaa­tissa
on yhtenä huomattavimpana
jäsenenä Henry Mond, Sir Alfred
MoTidin poika.
Port Colbornen mylly osittaiseen
käyntiin
International Nickel Co;n Port
Colbomessa oleva mylly ilmoite-tan
pantavan käyntiin kesäkuun 1
päivänä. Uusi tehdasrakennus tul­laan
valmistamaan, johon sijoite­taan
komppanian Bayonne'sta, N.
J . , jossa lopetettiin, siirrettävät ko­neet.
Jitney-laisi pudotettu 25 dollariin.
Sudburyn valtuuston ylimääräi­sessä
, kokouksessa, joka pidettiin
perjantaina, päätettiin m.m. Jitney-laisi,
joka viime /uonna oli 50 dol­laria
tilillään nyt alentamaan 25
dollariin. Hinta tulee olemaan yh­täläinen
kaikille, huolimatta siitä
kuinka monta istuinta autossa on.
Tämän lisäksi on jokaisen Jitney-ajurin
lunastettava erikoinen dol­larin
maksava ajurinlaisi, joka voi­daan
peruuttaa siinä tapauksessa,
että ajuri on osottanut toimineen
säädöksien vastaisesti. On m.m.
käynyt ilmi, että ajurit ovat otta­neet
joissakin tapaluksissa enemmän
kuin voimassa oleva taksa määrää.
Vapauden johtokunnan kokous
pidetään keskiviikon t.k. 26 p. ilta­na.
Tärkeitä asioita, joten jokaisen
on saavuttava.
[Kaikenlaista lautatava-
|:aa, sahamyllytyötä teh
daan. Höylättyjä ja hoy-lääniättömiä
lautoja ja
rakennustarpeita joka
Sudbury, Ont.
D. S. HUMPHREY
&C0.
. *
Lamppuja, Tousti paahtimia, sili­tysrautoja,
Vacuum puhdistajia
Sähkötyötä tehdään, Sähkötarpeita
Pesukoneita
Moottori paatti tarpeita
Putki ja
Lammitystyotä
Levysepantyota
Kaikellaista
KORJAUSTYÖTÄ
Työpaja
134 Larch Lane
Kauppa
No.2CedarSt,
Phone No. 9.
OffiKEENHOITAJAT
HUOMATKAA!
Nolalun Osuuskaupan, «The
Parmers Mercantile Association,
Ltd, julistaa täten liikkeenhoitajan
j^aikan kykenevien toimitsijoiden
haettavaksi. Toimi on otettava vas­taan
ensi kesäkuun alusta. Hake­mukset
suosituksineen ja palkka-vaatimuksineen
ovat lähetettävä en­nen
ensi toukokuun 16 päivää.
Liikkeen taloudellinen asema on hy-x%.
Valituksi tulleelta vaaditaan
$4000.00 takaus luotettavasta ta­kausyhtiöstä.
lähettäkää hakemuksenne osoit­teella:
MR. JOHN MÄKI,
; Nolalo, P. A . Oat., Caaaäa.
Suomalainen kävelemässä mao-pallon
ympäri.
Kansalainen Charles Burkman
saapui perjantai iltana "Sudburyyn,
pysähtyen täällä tiistaihin saakka,
jolloin lähtee jatkamaan matkaan­sa
«apostolin kyytillä» maapallon
ympäri. Kansalainen Burkman on
nuori, pitkä, tanakka ja reippaan
näköinen niaorimies. Hän on aiot-tanut
matkansa Halifaxista ja pi
täisi hänen kolmessa vuodtessa teh­dä
matkansa jalkaisin maapallon
ympäri. Päästyään Vancouveriin,
jatkaa hän matkaansa Tyynen me
ren rapakon ylitsa laivalla (vettä
myöten kun On vaarillinen kävellä)
Austraaliaan, sieltä Japaniin, Kii­naan,
Indiaan, Persiaan ja sieltä
Etelä-Europaan ja niin edelleen,
kunnes on suorittanut koko kier­tomatkansa
maapallon ympäri.
Burkmanilla on isohko kirja, johon
kunkin kaupungin pormestari panee
sinettinsä", todistukseksi . että hän
on poikennfut siinä ja siinä kau­pungissa
vissinä aikana. Hänellä on
myöskin isohko kimppu kaikenkie-lisiä
suosituksia, jotka auttavat
häntä tulemaan ymmärrretyksi sel­laisissa
maissa missä ei ymmärretä
hänen kieltään. Hänellä ei saa olla
yhtään rahaa matkassa, vaan täy­tyy
hänen tehdä toimeentulonsa
matkallaan. Tämän hän tekeekin,
myymällä korttejaan.
Kansalainen Burkman käveli vii­me
vuonna Halifaxista Vancouve-?
riin, joten ei hän ole ensi kertaa
matkalla, vaan on tottunut jo en­nestään
pitkiin taipaleisiin.
Burkman on syntynyt New Fin­landissa,
Sask. ja asu)a nykyisin
Port Arthurissa. Hänen vanhempan­sa
ovat asuneet myöskin aikoinaan
Copper Cliffissä. Toivomme kansa­laisemme
kykenevän suorittamaan
onnellisesti tuon vaivaloisen mat­kan
maapallon ympäri. Hän itse
on varma onnistumisestaan eikä
häntä näytä ensinkään matkan vai­vat
pelottavan.
— — o — .
Iri paii(ka]ainii%
WHITE FISH, ONT.
Puhtaasti solidaarinen tarkoitus
persoonien veljeilyyn.
Nyt kun me tiedämme mikä edes­vastuu
meillä on rakentaessamme
tai ottaessamme osaa kommunisti­sen
yhteiskunnan rakentamiseen,
niin meidän täytyy jättää pois kaik­ki
pahat ja asiallemme vahngoUi-set
tavat, joita useat olemmejää­neet
perintönä aikaisemmin saanees­ta
huonosta kasvatuksesta. Onhan
tunnettlaa, että kasvatuksella mon­ta
kertaa pilataan hyvätkin ominai­suudet
ihmisissä. Myöskin on tun­nettua,
että huonoon kasvatukseen
useassa tapauksessa ovat syynsä
yhteiskunnallisessa järjiestelmässä,
joka ei sen nykyisellään ollessa ole
kykenevä estämään monia riitai-suluksia,
joita keskuudessamme saat­taa
tapahtua. Tämä harvainvalta
eli oligargia on ajanut ihmiset, mut*
ta varsinkin työläiset eellaiseen
umpikujaan, josta ei selvitä muU'
ten kuin saamalla selviä ajatuksia
johtuvista teoista.
Nyt ennen kaikkea ja tietäes-sämme,
että vallankumoukselliset
työläiset kaikissa maissa ovat aset­tuneet
tukemaan Kolmannen Kan­sainvälisen
ja Punaisen Taloudel­lisen
Kansainvälisen ohjelmia mail-manvallankumouksen
toteuttamisek­si,
pitäisi myöskin meidän panna
mieleemme joitakin noiden liikkeit­ten
päämääriä, tutkittava niitä ja
tutkittava ilman minkäänlaisia en­nakkoluuloja.
Kommunistisen yh­teiskunnan
rakentamisen tarkoituk­sena
on saada kaijcille yhtäläiset oi­keudet
yhteisklannassa, jossa eläm­me.
Kommunismin aatteisiin sisäl­tyy
raatamisen lopettaminen yksi­löllisten
mukavuuksien hankkimisek­si
ioiseläjäluokalle, se tarkoittaa
yhtäläisiä oikeuksia kaikille ihmi­sille.-
Mutta ollessamme kommunis­teja
ja tunnustaessamme, että vain
työskentelemällä kommunismin op­pien
levittämiseksi, meidän täytyy
käsittää, että siinä työssä emme saa
olla laiskoja, vaan että meidän on
tehtävä kaikki voitavamme noitten
jalojen oppien levittämiseksi mah­dollisimman
sujurille vielä tietämät­tömyydessä
oleville joukoille. Kom­munistin
täytyy olla rehellinen.
Kommunistin täytyy olla ihmisys­tävän
ja suvaitsevaisen. Kukaan
kommunisti ei saa tehdä omaisuu­den
kokoamista elämänsä päätehtä­väksipä
siis yksilöllisyyden on väis­tyttävä,
syrjään yhteisen hyvän
tieltä. Kommunistm mieleen pitää
sisältyä järkevyys kaikkien asioit­ten
käsittelyssä, heidän on omat­tava
huolellisuutta ja itseluhrautu-vaisuutta.
Näin meidärU on mene
teltävä ja muistettava, että kasva­tamme
toisetkin käsittämään asiat
s i t ^ Eturivin johtajiksi me vain
hyväksymme kokeneet, täysin luo­tettavat
"toverimme, sellaiset jotka
käsittävät ihmisen psykologiaa.
On puhuttu niin paljon siitä dik­tatuurista,
jota komrolanistit käyt­tävät,
mutta tarkemmin ajatellen
työläinen käsittää, että se on tar­peellinen,
ei ainoastaan kapitalis-teihin
nähden, mutta sen lisäksi
myöskin juuri työläisiin itseensä
nähden. Sen avulla täytyy saada
rajoitettua joukoissa vallitsevaa
yksilöllisyyttä, joka useasti johtuu
synnynnäisistä p e r i n naistavoista.
Me emme saa olla sellaisia, että me
työväenkysymyksissä ja yleensä yh­teiskunnallisissa
k y s y m y k s i s sä
oinaamme taipumuksia penikkatau­tiin,
suuriääniseen mitään merisi
tyksettömään suunpieksämiseen. Vä­hemmän
kehittyneellekin on, annet­tava
tilaisuus asiansa esittämiseen,
fnutta meidän on samalla sitä ope­tettava
käsittämään asiat todellises­sa
valossa.
Sitten nuo farmarit. Tuntiau omi­tuiselta
kun heitä ei otettaisikaan
lukuun ollenkaan ja kuitenkin ne
ovat yhteiskunnan yhtä tärfieitä te-ijSitä
kun konsanaan teollisuus-työläiset.
Kasvattavathan he kaiken
sen viljan millä .teollisuustyöläinen
itsensä ravitsee. Nykyinen järjes­telmä
ei ole farmarille, sellaisille^
pikktaviljelijöille kuin esim. me suo­malaiset
olemme sääliväisempi kuin
teollisuustyöläisellefcään. S i k s i p ä
juuri meidän on käsitettävä itsem­me
riistettyjen joukkoon kuuluva­na
ja yhdessä muitten työläisten
kanssa järjestyttävä vaatimaan it­sellemme
kjauluvia oikeuksia, joita
meillekään ei anneta, ilman ellem­me
itse niitä ryhdy vaatimaan, ja
ottamaan. Meidän on järjestyttävä
aivan samoin kun teöllisuustyöläis-tenkin
vallankumouksellisiin järjes­töihin,
mutta meidän on myöskin
käsitettävä se, että emme tuossa
järjestäytymisessä ole yksipuolisia,
vaan että käsitämme, että kapita-listiluokan
kukistamiseksi tarvitaan
kaikki keinot mitä vain voimme
käyttää pystyttääksepime tai avus-taaksemme
kommunistisen yhteis­kunnan
luomista nykyisen sortojär-jestelmän
tilalle. Siis omakslukaam-me
itsellemme kommunistiset peri­aatteet
ja toimikaamme niitten edis­tämiseksi
kaikkialla ja kaikella voi­mallamme.
Vain niitten periaattei­den
omaksumisella me voimme ker­ran
toivoa, että saamme ihmisoi­keudet
itsellemme ja jälkeläisille. —
H. L.
nen ja näyttäkäämme, että meissä
on vielä Ien verran toveruushenkeä
että voimme viettää tätä kansain­välistä
juhlapäivää sen todellisessa
tarkoituksessa. Juhla alkaa kello 10
aamupäivällä. — K. S.
o
Quibell, Ont.
Ei ole tätäkään paikkakuntaa pit­kään
aikaan edustettu Vapauden
palstoilla. Jos nyt siis katkaisisi ää-nettömyydp.
Osa Quibellin osaston jäseniä kä­vi
viettämässä Sioux Lookoutin to­vereitten
kanssa yhteisen iltaman
Karjalan Kommluunin hyväksi. Hta-mat
onnistuivat hyvin kaikin puo­lin.
Illalla yhdeksän tienoissa rupe­si
lunta satamaan taivaan täydeltä
ja puoliyön aikana se muuttui r a ­juksi
myrskyksi, joka alkoi heilut­tamaan
sisäpuolella huonettakin
yleisöä aikalailla, Jumalan ilman
mukana. Vaan se ei tehnyt haittaa
kaikki näytti olevan hilpeällä mie­lellä,
josta olkoon Siolux Lookoutin
tovereille suuri kunioitus ja toivon
että Quibellin ja Sioux Lookoutin
tovereitten välillä vallitsisi rikas to-veruushenki,
sekä pidettäisi useim­min
yhteisiä iltamia.
Quibellin osasto tulee viettämään
hauskat Vapplujuhlat 1 päivä tou-koL
osaston talolla. Siellä esite­tään
yksinäytöksinen kappale «Vaa­rallinen
naapuri». Kuulemani mu­kaan
pn Suomesta asti tilattu haus­koja
lauluja ja kupletteja, joista
siis ei ole puutetta. Sitten on vielä
monenmoisia miaita lauluja ja mut*
rejuttuja. Loppuyön aamutunneilla
saadaan pistää polkaksi, siis ei si­täkään
unhoteta. Tulkaa kerrankin
kaikin, läheltä ja kaukaa. Juhlat a l ­kavat
täsmälleen kello 7 maanäntai-iltana
1 p. toukok. Limppukaan ei
kuulu loppuvan sinä yönä. Toverit,
huomautan ettette sivuuta silloin
kun tulee Venäjän nälkäalueelle ke­räys,
siihen uhraamista. Osasto va­litsi
3 kerääjää Quibellin väestön
osuuteen. Haluetteko yhtenä mie­henä
auttaa niitä viattomia lapsia
ja aikuisia, jotka syövät toisiaan?
Heillä ei ole vielä niin suurta puu­tetta,
ettemme voi antaa jonkun
roposen, mikä kaikki on apuna siel­lä.
Ajatelkaamme jos meitä kohtaisi
samallainen kato, mihin on syypäät
kaikkien maiden imperialistit Tove­rit,
muistakaa kun tulee Jukka, Ot­to
ja Frank, ettette sano ettei meil­lä
ole vaan annatte osan leiväs­tänne
sammuttamaan niiden näl­kää.
Osasto" päätti antaa paheksumi­sensa
toimeenpanevalle komitealle
Hautamäen luentojen ilmottamisen
suhteen. Ne oli määrätty tänne 6
ja 7 päiviksi, eikä ole vieläkään nä­kynyt
sellaista miestä täällä. Vai
luuleeko toimeenpaneva komitea sen
olevan huvia ihmiselle, lähteä . päi­vätyönsä
tehtyä rämpimään 7 mai­lia
Canadan korpia tyhjän tähden.
Ja sen varmasti olisi voinut es­tää
yhdtellä kirjeellä, eli muutaman
rivin kirjoittamalla Vapauden pals­toille.
Ottakaa huomioon tulevaisuu­den
varalta, ettei tämä ole Toron­to
ja ettette 3 Icertaa narraa, vaan
ilmoitatte kyllin aikaisin kirjeellä,
tai sanomalehdessä milloin peruu­tatte
puhujain matkat.
Tämän edellisen osaston kokouk­sessa
määrättiin uutistenkirjoittaja
mainitsemaan osaston päätös niiden
henkilöiden suhteen jotka ovat Su o-niesta
tulleet ja yhtyneet osastoon,
että osasto on ne hyväksynyt hei
dän tddistuksiensa perusteella, eikä
ahde vastaamaan minkään Indust-rialistin
kirjpttajan vaatimuksesta.
Ja jos joku/haluaa tietää voidulla
kysymään osaston kokoukselta. —
laportteri. •
• o-
Missä olet Vaino Hyokki, ennen
ollut Fort Williamissa.. Setäsi ha
luaa tietoa sinusta. S. Hyokki,
South Gilles, Ont, Can.
Osastomme vimeisessä työkoko-laksessa
velvoitettiin allekirjoittanut
uutistenkirjoitta jaksi Vapaudelle.
Mutta kun mitään uutta ei täällä
tapahdu, niin oikeastaan ei ole mi­tä
kirjoittaisi. Jos jätän poia ne
paikkakunnallemme ominaiset mitä
ruokottomimmat parjaus- ja kärä-jäjutut,
joita täällä monet ikään­kuin
mieliplaolen tavoin nälän suo­lissa
kuristaessa pitävät ainoana
henkisen kehityksensä kasyattajana,
niin mainitsemisen arvoiseksi jää
vain veden paljoUs jota meidän
kuuluisassa Wermillion joessa on
niin runsaasti, että se on monen
joen varrella asujan ajanut vuorel­le
täyttämällä tuvan 3--4 jalkaa
syvälle veteen.
Vappna juhlimaan. Osastomme
toimesta vietetään vapunpäivää tov.
Lievosen farmilla. Saaplakaapas
kerrankin joka ainoa mies ja nai-
KIPAVA, QUE.
Caswell & Johnson Camp Mile 29.
Kamppakokouksen keskusteluja ja
päätöksiä työväen järjesty-miskysyjnyhsista.
Me rautatien i;akentajat täällä
Kipavan linjalla, olemme tulleet yk­simieliseen
päätökseen, paria hen-dlöä
lukjaun ottamatta, että näinä
ukuisina eripuolueiden ja unioi-den
aikakautena me hyväksymme
ainoastaan yhden järjestön, se on
teollisuusunionismin, jlä. r j e stöksi,
ionka avulla työläiset voivat pe-astua
kapitalismin palkkaorjuudes-ta.
Peiiastelemme tätä päätöstämme
seuraavassa ponnessa. .
Luokat ovat syntyneet yhteiskun-aan
vissillä taloudellisen kehityksen
aikakaudella. Muutokset tuotannos­sa
ovat saattaneet muutoksia 'kaut­ta
koko yhteiskunnallisessa elämäs­sä.
Muutokset tiaotannossa ovat
myöskin kaikkina aikoina muodosta­neet
ihmisten keskinäiset .suhteet.
Pientuotannon ajalla eivät ihmiset
voineet olla niissä keskinäisissä vuo­rovaikutuksissa
keskenään, missä he
ovat suurtuotannon vallitessa. His­torian
materialismi selkenee^ työ­väestölle
suupkapitalismin eli trus-tiisien
hallitessa. Valtiolaitos joln-tuu
palvelemaan sitä luokkan, mi­kä
on yhteiskuntataloudessa voi­makkain.
Edelleen: Valtio ei ole
määravä «älyn» osasto kapitalisti­sessa
luokkayhteiskunnassa, vaan
määräävänä ovat trustit, joiden
edut vaativat pitämään yllä toi­meenpanevaa
voimaa, jolla annetaan
sitä «diktatuuria» millä työväestöä
hallitaan. Me ymmärrämme että
aseilla, eli oikeammin voiman aseil­la
maailmaa hallitaan. Ja me ym
märrämme, että ellei kapitalisteilla
olisi valta — yksityisomistus
tuotanto- ja jakolaitoksien yli, ei
heillä myöskään olisi sitä valtaa;
jota valtioksi kutä'ataan, sil» hei­dän
voimapatterinaa perustua talou­teen,
ollen täten konkriitti, eli s
i)6l-Usta millä kapitalistinen järjes­telmä
tänä päivänä seisoo ja tällä
pohjalla joka päivä «runnaa». Aja
tus teollisuusunioista on ollut luon­nollinen
seuralas tuotantovälineiden
kehityksestä. Suuret koneet ovat
liittäneet suuret työläisjoukot mo­nissa
miljoonissa yhteen, suoritta­maan
yhteistä yhteiskunnallista vaa­timusta,
täyttämään tarvetta, joka
tarkoittaa yli maapallon, kaikkien
kansojen tarpeiden tyydyttämistä.
Siis, teollisuus on jo kansainvälis­tä
ja työväen teolUsuusuniot, tä­män
kehityksen pohjalla ovat myö.3-
kin kansainvälisiä, kaikki niin kiat-sutut
<sivistys>maat ovat tämän
valtavan kehityksenverkon ylitse s i
tomat, eikä kukaan voi väittää, et­teikö
teollisuusuniot kapitalistisessa
järjestelmässä ole jo luonnostaan
kansainvälisiä, sillä sen periaate ei
tunne* valtiorajoja. Poliittiset, eli
valtiolliset järjestöt ovat kotoisin
yksityisomistuksen muodostamasta
yhteiskunnasta. Niiden kokoomat jä­senet
järjestöineen ovat kansaa,
joilla on mitä erilaisimpia vaati­muksia
ja siksipä heidän aatteensa
perustulakin i«hyvämies»-politiikalle,
oletukselle, että vain «hyvät mie­het
» voivat kaikkien ihraisien tar­peita
ja vaatimuksia tyydyttää. Te-ollisuustyöväestön
asema on hyvin
tyly kapitalistisessa yhteiskunnassa,
riisto on kaikkein voimakkain palk­katyöläistä
kohtaan .teollisuudessa.
Riisto tapahtiau työmaalla riiste­tyllä
työllä, kaikki muut yhteiskun­nalliset
ainekset, jotka eivät työ­tä
tee, valtaansa yllä pitävät. Nous­kaa
työläiset sotaan, yksimieliseen
sotaan, riistäjiämme vastaan, suuria
ja pientä. Järjestykää teollisuus-unioihin
ja ottakaa itse asema kä­siinne,
suoristakaamme itse rivim-me,
älkäämme enää antako harkit­semattomuuden
rivejämme hajottaa.
Teollisuuksien kontrolli työväestöl­le
voi vain olla mahdollista tlaotan-nossa
kehittyneen järjestön kautta,
johon: vain tuottajat voivat olla
täysivaltaisia, Enemmistö tuottajista
on suurteollisuudessa palvelevaa
palkkatyöväestä^; Trusti-kapitaBis-mi
keskittää pääomaansa ja sysää
yhä suurempia keskiluokkalaisjouk-coja.
palkkatyöläisten laajana, tasai­seen
rintamaan. Siksipä, tulevaisulus,
taloudellisen kehityksen pakko voi­malla
varustaa rakennusaineet Ulit­ta
yhteiskuntaa varten, johon muu­tokseen
kaikkien työläisten kysy­mys,
elukysymys saattaa heidät lo­pullisesti
yksimieliseksi, suurina,
laajoina, idästä länteen . lalottuvi-na,
kaikilla eri .-.tuotannon aloilla
työläisinä työskentelevinä huomaa­maan
kapitailistisen risitojärjtestel-män
poistamisen ja | sen välttämät­tömän
kukistamisen.
Teollisen vapauden puolesta
Kokouksen valitsema komitea.
R. Rehumäki. N. Peltonen.
(Puheenj.) (Siht)
m ^ ^ ^ ^ ^ ^
Näillä tove/eilla on sangen pal­jon
edeilläolevassa ' . oikein, sikäli
kuin on kysymyksessä taloudellinen
elämä (tuotanto) yhteiskuntaraken­teen
peiiasteena. Mutta toverit
ovat vasta tutkineet yhteiskuntaky-symyksen
ja työväenluokkataistelun
tekijäin yhtä puolta ja niin ollen
heidän johtopäätöksensäkään ei sa­tu
aivan oikeaan niihin menettely­tapoihin
nähden mitä työväenluok­ka
on pakotettu käyttämään voi--
dakseen toteuttaa uuden yhteiskun-nan.
Ja siksi me keholtamme tove­reita
joukon miehissä, jos vielä voi­vat
oUa yksissä, tilaamaan esim.
seuraavat kirjat: Lenin «Valtio ja
vallankumous» ja «Penikkatauti»,
Sinovjevin «HI Internationale ja
mailmanVallankumous» sekä «Kol­mannen
Internationalen ja Punai­sen
Taloudellisen Internationalen
teesit ja päätökset», ja näiden kir­jain
avulla tutkimaan mitä osaa
kapitalistinen valtio pelaa työn ja
pääoman välisessä taistelussa ja mi­tenkä
se on juuri voima, joka eh­käisee
teollisbusunioihin järjesty­neet
työläiset kumoamasta kapita­listista
taloutta ja, perustamasta
työläisten omaa talousjärjestelmää.
Myöskin sietäisi harkita eikö sa­nonta
että «teoUisutisuniot jo liion-nostaan
ovat kansainvälisiä», ole
mieluummin sangen höllä. Silla jos
teolIisuusunioOle pakataan «luon­nottomia
» periaatteita, nimittäin
periaatteita, Joiden ootokaan kaik»
S S
toivottaa Vapauden lukijakun­nalle
ja proletaarisOle taistelu
veljille jä sisarille kautta mail-man
suurinta taisteluinnostusta
kansainvälisen köyhälistön suu-rimman
julilapäivän johdosta:
Signe Ahlqvist
Lempi ja Richard Johnson
Aili, Kaisa ja J . V. Kannasto
Henry Puro
J. W. Slup
Niilo Terho
Doris, Anna ja Edw. Sutinen
Udo M. Korpinen
Uno V. Lahtinen
THE.NFAV.ROUTE
WiN{^IP£G SASKATOOIi PRINCE RUPERT
BRAf^DOEi CALGARY VANCOUVER
REGmA ED i OSATON VICTORIA
AND ALL WESTERN POINTS
THE NATIONAL, Torontosta VVinnipegiin
Läpikulkeva Juna Pori Arthurin Itautta.
Viimeiset varusteet toisessa luokassa.
Ensiluokan vaunut ja ruokailuvaunut.
Yleisiä ja Touristi Makuuvaunuja.
Winnipegiss.ä yhteys lännellepäin. „
• Lännellemenevä Juria lähtee Sudburystä 8.10 aamulla
Tiistaina, Torstaina ja Lauantaina. .
Itäänmenevä juna lähtee Sudburystä 6.30 Maanantaina,
Torstaina ja iauantaina.
Pilettien hintoja, tiloja y, m. voitte kysyä
Kaupungin Pilettikonttori Phone 174,
Aseman Pilettikonttori Phone 337, Sudbury, Ont.
Georgian valtioon perustetun «uomalaisen Osuuifarmm 1»
tantama julmatta ilme.tyy piaff. Siinä selostetaan o»uuikoB«
toimintaa ja järjestelyä «ckä Etelän olosuhteita. Jalkaum
Jokaben ken
tiedot tili» i '
lee myotfldn useita kuvia osuusfarmilla.
iahemmin tutustua osuusfarmiin, saa haluamansa
kaisusto.
Hinta 35c. Asiamiehille 20% alennus. Tilatkaa oso^tl eeB»
FairfieldlCo-Operative Farm Ass*n
GEORGIA, y. S-FAIRFIELO,
V I A JESUP.
kea yhteistoimintaa todella
ktfmonlBellisten mnitten
teollisQQsf&rjestSjen ianeaa
voimin vastustetaan, ^niin von
hyvällä syyllä v a . t ^
ole mm^^^^^
kansainvälisyyden » I »
tä vastustamists. —