Canadan uutiset, June 16, 1921

              NUMERO 24 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ÖNT., CANADA, Torstaina Kcsäk. 16 p. 1921 SIVU 5
ja he alkoivat ostella kaivok.sl<i
maksaen niistä tosijiaan ää)'ett()-
niät hinnat.
Näitten johtajiksi valittiin jo­ko
lliikeniiehiä tai kaivosinsinöö-rejä,
jotka tnhlasivat rahoja kai-
Ivennioisiin yl[)eileviin i-akenniik-siin
j a -kaunistuksiin. He ra ken-tivat
. Jvclyottomia •malmimyllyjä
tai suvviiiioita ja useinkin seu­duille,
niissä malniia ei . ItJytynyt
laisinkaanw Ivaivolvsia avatliiu
väärissä paikoin ja kelvottomia
suonia kaivettiin. .Missii taasen
malmia löytyi, tulivat kaivoskus-,
tannUkset usein äärettömiin kal­liiksi,
niin ottä kaivok.sot joko
tunttiv;|l tappiota l a i hädintuskin
maksoivat kulunjiit. Suni-ona le-kijänä
tiiliän oli seki)i että johta :
j i 11 e in a k' s et t i i n su n rcH p a 1 k a t, n -
seinkin kymmenestä tuhannesta
dollarista yiöspäin vuosipaIkka-na.
Kaikesta tuosta seurasi t y y -
tymättöi|i3'yttä kaivantojen omis­tajien
kesken ja 'kaivo.sliikkeen
1 a m a utu m i n e n o 1 i s e ur a uksena.
Suui-et kaivokset joko suIjiMtiin
t ai vu o kr at t ii n \ ä hii is em m 111 e y h -
tiöille ja yksityisille. Useinkin
'jaettiin sei kai\|J)smiehille, jotka
joko it.se tai väliälKi voimalla i i -
i'oit t ivat n i istii ina 1 mia. ICust a n -
nukset ja maksvit y h t i c M l k ' kiim-m
in k in. iiseink in • oliva \ su un na t -
tomat, josta syy.s^iä viuiki-aniichft-kin
luopuivat monesta "kaivokses­ta,
jättiien ne suljet tavaan tilaan
Kun tiimiin lisiiksi liilläeriiiimil­tei
kaikki paraat kaivokset kuu-lavat
suurille ylitir)iH('. on: tämä
aiheuttanut tykkänäiin. kaivos-
1 i i k k e en la ma a n r ii i n i s o 11 maassa.
Tu o s t a h u oi i m a 11 a - eivät va nha t
malmi netsijiil ole nukuksissa.
Vanhalla innolla ja. uulteruudelhr
, etsivät, .lic.uusia nvahiiisuonia iöy-tä(
Mi aina luontuostalciii uuden,
i^amaton ovat pikkuporvarit yhii
valveillaan• ponnistellen • ja avus-
1 aen malminelsij\)ilii. .Täten on
kaivosliike pidaa.niaisillaan enti­selleen,
1 ja asettumaisillaan siihen
asemaan joka muinoin teki sen
Jiyödyttäväksi. JSe on taasen tu­lemaisillaan
köyhän miehen'ja vii­li
äv ara^ij^e n | i'i k ast um isk ei n ok s i .
^Sillä. omituista kylHi, koneet ja
kustannukset .-kaikki|ne kiireineen j
ja ajansäästöineen eivät osoittaa-1
t u neet tuotta \ i l^ s i. Van h a n a ja n •
kai V osm i es j' v an hoin e. k ei n oinee n '
.voi. TvÖsicennellä J i i n s i o l l i s e s t i kai-'
65c SATimiA
Ka ikk ia ^'ii i-ejii,. jaardin levy isiä
.29c
$1.50 KORISTETTUA
VOILEETA
Kaikkia värejä, jaardin levyistä
••••"69c
60c TEELIINOJA
Tävttii Iinaa; ruuduilla tai ilman
39c
85c TYYiNYiNPÄÄLLIS-PUMPU-LIKANGASTA
Parasta tekoa 69C
. 35c NAISTEN YÖNUTTUJA.
$2.39
95c Palm Beach
K ai k k i a \- ä r e jä, [a a rd i n 1 e vy ist ii
69c
$2.25 CREAM FLANELLIA
Villaista Vivolla Hanellia
$139
$1.75 IKUiNAVERHOJA
Verhoja 89C
$2.45 PUSEROITA
Valkaistua, sveit.siläistii Voileeta
$L69
30c PAINOKANGASTA'
Indieo Dye, tiiysilovyistä. . 23c
$2.45 RAAKASILKKIÄ
Kaikkia viivejii, jaardin levvistä
$1.69
65c LAKAN.AKANGASTA
Valkaistua, 2 jaardia ^'-^^^
$5.00 PUSEROITA
Sil k kili, Cl eor£>'el t ea ja (-re pe- k a n -
$3.45
40c GINGHAMIA
1 i* i UI d u k k a i t a G i n g h a n i e j a j a i j u o -
vikkaita Cialatea kankaita 29c
$2.25 PÖYTÄLIINAA
70 tuuma li Mm Kaikki jäyttii liinaa,
levyistä
iiasti
95c KYLPYLIINOJA
Koko 42x20 tuumaa 49c
95c NAISTEN LIIVEJÄ
Hienoa l^isle kvidosla . . . ,
$2.50 NAISTEN YÖNUTTUJA
$1.95 $2.50 VALKOISIA
MEITÄ
S1.75
JA .
NAISTEN ALUGHOUSU-
$1.19
$1.195 BLOOMEREITA 29
40c PUMPULISUKKIA
.Mus! i a . V a l k o s i a ja harmaiia
29c
$5.00 KOTIPUKUJA
Painokankaisia ja (iinirhamisM
$2.95
$1.45 TYTTÖJEN ALUSHOUSU­JA
i 85c
95c PUMPULIBLOOMEREITA
69c
00c LASTEN SUKKIA
Mustia ja valkoisia, koko.-4-h)
•• • 39c
$20 PUKUHAMEITA •
Ivuudtikkaita ja Sinisiä ;:;ei-ue-kan,-
$3.75 PINK
ALUSHA-
$1.49
KORSETTEJA
$2.75
$2.00 VALKOISIA
.MKITA
ALUSHA.
$1.19
$1.50 VALKOISIA KORSETTE-
•'^ 98c
, 75c VOILEETA
tummia ja vaaleita, "jaardin lev.
39c
45c PYYHELIINAKANGASTA
Hienolla pellavauukalla .. 29c
$3.50 VUODEPEITTEITÄ
Kaksoi.s.sängyn kokoa . . ^2
$1.75, SILKKIHANSIKKAITA
Musiia. valkoisia ja harmaita
$1.39
$1.50 TYTTÖJEN YÖNUTTUJA
95c
$1.15 BRASSIEREJA.... 79c
60c TYTTÖJEN MUSTIA ALUS­HOUSUJA
25c
75c. ALLONER
SILKKISUKKIA
$1.2") Keiuotek. silkkiii. . . 49c
ESILIINOJA
49c
TÄYSISILKKISIÄ SUKKIA
TiiytiJi.- (u keinotekoista silkki-i
$1.25 ALLONER ESILIINOJA
69c
$1.39
LISLE SUKKIA
Pi-mnnnin, liail;!<iii viii-ojii 39c
kaita. $10.00
$30 SILKIHAMEITA
Vk-sinkertaisia ja • koristesilkkejä
$10,00
- 30c MONARCH
ja nown lankaa . .
LANKAA
19c
$4.00 TYTTÖJEN PUKUJA
Ginghamia. 4-lG vuot.:. ^y2 49
voksessa, missä suuri yhtiö ajan- vuuksia 'eivätkä siiästiijä. Kai- jyyteen ja joutui.sivat ikuisesti', ten mahdollisesti tapahtui Ilal- lia, mitii lähemmiiksi ne saai>u-mukaisilla
koneillaan ja keinpii- - kellaonirajansa: Äärimäisyys oj):':kestävään putoamisliikkeeseeu^
laau: hiiviää; Syv. täliän lienee se.
ettii ajanmukaiset toimet ja ko- kaikilla .aloilla,
neet 1111 e.\iit kaliiinimaksi kuin
niiden kautta saatu ajansäästö.
Ainoastaan: harvois.sa tapauksissa
on . n ii 11 ä. os o i 11 a u tju n u t o 1 e v a n t oi -
voitu merkitys.
Tällaisiksi poikkeustapauksik­si
ovat luett a vatlbahtavan la veat
a i n a. • o s.oi 11 a n t u n u t t ur m i o! 1 i s e k s i
11. H. MeLean.
UUlSIAVARUUiDEN KIERTO-LAINEN
TULOSSA!
leyn pyrstötähden liikkuessa vatäuriiikpaiuine^^j^^
iSekih voisi olla mahdollista; vuonna 1910. >Silloin siitä ei ha- saavuttaneet itiinkin käsittiimät-mutt-
a mikäli ihmisnero on saanut , vaittu mitään vahingollisia seu- tömäu suuren nopeuden kuin
tietoon.sa. tulee maapallomme läl-vauk.sia; eikä ole luultavaa, että miljoona mailia tunnissa.": Usein
läkin kerralla — kuten niin usein 1 niitä tulisi nytkään, vaikkakin sattuu, että komeetat auringon
ennenkin — suoriututnaan aurin-1 nieillo tarjoutunee tilaisuus näh- valtavan voiman vaikutuksesta
kokunnan kieitolaisen vierailus-' dä suurenmoinen meteori.sade. repeytyvät hajalleen. Hyvänä e-ta
vahina-oitiumattomana. > 'Komeetan pyrstö on muodostu- simerkkinä siitä mainitaan i3ie-lOfifi
aikaansaatte! suurta pelkoa jiElkö Winnecke'n komeetta tule-
Fairopassa ja sit ä pide11iin eanus-tuksena
iiorinannien Englantiin
hy ök kää m isen onnist 11 m isesta.
O n n e k s i o n n y ky i n e n: t ii h t i e n 1111 -
k i mu s saa tta n 11 \ py rs t ö t ä h d e t k i n
to ise e n v aio on. Ne e i \-ii t e n iiii o -
l e e m i t ä ä n pelottavia ilmestyksiii.
vaan tähtim{\ailmoiden v iattom ia
fnut kaasuista, jotka ovat suures- la'n-komeetta, joka vuoreen 18.')4'ja vaarattomia vierailijoita.
Ke.säkuun 27 p :nä tulee \Vin- Tähtitieteilijät arvelevat nyky-i ^. ^i^.j^tunees.sa tilas.sa. Vaikka- -taakka säännöllise.sti palasi kutt- L. J . M."
halpa-arvoiset suonet, joissa voi-j "^^'^e'n komeetta kulkemaan jo- aan, etta \\ inneeke n komeetta ; j.j,^ ne-oli.sivat mvrkvllisiä, ovat den ja puolen vuoden kuluttua
daan tyiiskennellä kivimurtimon ^ ^ ^ " ^ ^ i " ^^'^^^ maapalloamme .ja ^tulee olemaan t.se.den miljoonien • kuitenkin kokoonpanoltaan >Sen ollessa matkalla ISlö satlu,
tavoin valtavalila 'konevoimalla' ^odellistnide.ssa on varmaa, että mailien etai.syydePa maasta ke-] ^^-j^ harvoja, että ne eivät maa- ennen-havaitsematon tapaus: sc
me maanpinnan tasalta tai avoimissa tulemme liukumaan, seui jiiles^ säkuini; 27 p :iiä..jiuii-i sillä het-kaivoksissa.
Ei ole siis englanti-laisen
sananparsi "aika on ra­haa''
het ikäiin a ina paikkansa pi-tiivii.
Euotetlavampi on suoma­lainen
sananlasku " e i ole hoppu
liyvä.ksi eikä kiire kunniaksi."
Tässäkin toteutua vanhojen .vii­saus
kumoamattomana oppina
j ii 1 k' ini a a i lm a l l e j a n ou s e v i 111> su ^
kupolville. r\adet keksinnöt ja
keinot eivät ole .aina siunauksek-
Ei sentään tykkiä. ^
Eräs sotapoika, joka tarvitsi .]'a-sä
kulkevan hännän läpi.
M itä! tulee meille lapahi umaan l^^'" P*i"'i-tämän
yhteydessä? -Jos taivaan-k
a p p aleen; hii n n i i n : mu o d os t a \-a t
kaasut osoittautuvat myrkyllisik-
>»i, tulemmeko me silloin kaikki
kellii, jolloin se cm k
Tähtitieteellisi.ssä • las­kelmissa:
on se kuitenkin pieni e-täisyys.
Laskelmat vaihle:e\at (
kahde.staloista . k'aliteenkymine-neen
miljoonaan m a i l i i n . On
; • pallon asukkaisiin voi vaikuttaa, .lakaantiii kahteen o.saan, jotka H^a. mutta jota hänen isänsä oli
ilmakehämme muodostaa vahvan ensin pysyttelivät uoin 200,000 j.jt,.^^^^ puoleinen lähettämään,
suojakerroksen putoavia meteo- mailin pääs.sä'toisistaan ja sitten i,,ksi mieles.sään tepsivän keinon,
reja vastaan, jotka muutoin suu- hävisivät näkyvistä. Astronomii yy^^^ kirj.Mtti isäHeen.ieltii kaikki
myrkytetyiksi ? >Ia jos. koiheetta .-^niakdöj i^t ä, ett^ 'se Jiiäkyy
jaallekiii silmälle, :mt;itta; saattaa
meidän, illaiieettamniesilloiupa^y^
Lisiini, jäliajoa^
loi n m eidä h k inJ elä vät • ru u in ii thm e
si eiviitkä t tiota toivOttuja muka-1 viskautiiisivat - äärettömään tyh- kulkemaan sen pyrstön liipi, ku-rilukuisina
Piitoaisivat maanpiu-: lnöniWllii^esti/ o^^^^
nalle. Ilmakehän,; ; aiheuttama miel^^^^
lainkaus muodostuirniin suurek- ta.^^^^y^ 1^^^-ne ;havaittiiii-js^^^ l>yydetyn
, . . . . . . . si,: että meteorit hysvin harvoin viim^^^^
törmäisi maapalloomme, menisikö jaallekin siimalle, mutta saattaa (.i^^ivät maanpinnalle kiinteiissä puolentoista miljoonan mailin 1..:; KuUi-iv:;';..;' '
1 ,. . • irnn4; . . i>\>,.;,,i.;i, , . r . ; , M « i . t . r , . , • ^ V , enti KoneiviA <un i planeettamme silloin pa-
; , , ^"^'«^ alkuaineisiinsa. keen ne eivät enää nulloinkaaii. > ^nt
•Joka: tapauksessa me tulemiu;^ ^ - . ^ ^ i T ^ . . . - . M V r . palanneet Ne kohtasivat tiihnh. i ' ; - V i / ' , ^.
Konieetateh-pyr,stotahdetovat/* V^ • '
siksi kaasiimäisia muodostumia. '^^^^^^^^^^^^
voidaan ostaa.
Suuret vaitamenlaivat lähtevät:
H E I N Ä K U U L L A :
Oanadiaikl )Paeitielu "MELITA" Montrealista Heinäkuun 1 p.
Tunard, Anchor-Don "SATlJiRNIA" Montrealista Heinäkuun 2 p.
Valkean Tähden "CANADA" 1.. Moiltrealista Heinäkuun 2 p.
Canadian Paeificin "EMPRESS OF BRITAIN" Quebecista Heinäkuun 5 p.
Canadian Paeifiein "MININEDOSA" . Montrealista Heinäkuun 8,p.
(kanadian Paeifiein "METAGAMA" Montrealista Heinäkuun 15 p.
Valkean Tähden "MEGANTIC" Montrealista Heinäkuun 16 p.
Cunard, Anehor-Don "CASSANDRA*' Montrealista Heinäkuun 16 p.
Canadian Paeifiein ,., "EMPRESS OF FRANCE" Quebecista Heinäkuun 19 p.
Canadian Paeifiein "VICTOJRiAN" i.. Montrealista Heinäkuun 22 p.
Canadian IPacifiein . . . . . . ..
Canadian Pacificiii
Valkean Tähden
Canadian Paeificin . . . . . . ..
"SCAl^DJNAVIAN"' Montrealista Heinäkuun 23 p.
"MBLITA" MontreaHsta Heinäkuun 29 p.
"OAN!Ai:fA" . Montrealista Heinäkuun 30 p.
"EMPRESS OP BRITAIN" Quebecista Heinäkuun 30 p.
!r.ä„e.piä tietoja pi.ettien hinnoista ly. n,, mat.oia koskevista asioista antaa jol^o stuU-lisesti
eli kirjeellisesti yllämainittujen linjojen suomalainen edustaja Ganadassa
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
e t t ä mahdollisen yhteentörmäyk-
.senkin sattuessa - maapallo jäisi
• vahingoittumattomaksi. On hy­vin
mahdollista, että maapallo
pitkän kiertokulkunsa aikana on
nseamman kerran kulkenut ko-pihoilla
epäilemättä siten, että
että ne palasiksi hajottuaan hä­visivät
tyhjyyteen.
"Komeetat kuuluvat nykyajan
tähtitieteellisen tutkimuksen mie
lenkiintoi.sjimpiin probleemeihin.
kaan näkyviin?
Toronto, Ont. — Nykyistä läm­pöaaltoa
ei voida pitää Pons-AVin-neeke'n
komeetan eikä auringon-
|) i I lv k 11 jen : a i h en tta man a, i 1 m o i t -
.taa hallituksen tiihtitieleilijä: R
L. Blake. '^Meidän pyrstötähte-ämm;
v H nä'hdä edes täällä oleva! - •
la (teleskoopilla," sanoi hän huo­matta
v i ^ ti pet ty neenä.
Pons.-^Vinne(•ke.'n pyrstötähti o-li,
knuta lukuunottamatta, t. k. 13
P :nä lähiön taivaankappaleemme:
Se oli. kymmenen miljoonan mai-
Iin etäisyydellä, eli neljäkymmen;
t ä kertaa niin etäällä kuin kuu..
Alaan ennnsieraan kulkevan ko-mecran
pyrstön läpi t. k. 27 pmä,
nuitta todeiniäköisesti ei niin tule
käyjnäiin. Canadassa voidaan
pyrstötähti havaita Vietorian, B.
(.'.. t ii h t i t or nis t a. jossa o n ma ai 1 -
man .toiseksi . suurin teleskoopi.
8uuri.n on Alount Wilsonilla, Ca-liforuiassa.
9 .
meettain läpi. Tiedemiehet arve-,^^^^ antavat meille hämärän käsi-levat
pienenlaisen "yhteentörmä-! ihmisen vähäpätöisyydes-yksenkin"
.sattuneen noin 5,000, maailmankaikkeuteen verrat-vuotta
sitten lähellä Cfi^yon Ottakaamme esimerkiksi
Diabloa, Arizonassa,
tuttamassa on vielä
tulivuorenaukko. läpimitaltaan ; ^«^^'on^i^i Elson: "Viimeisen e-kolme
neljäosa mailia. Sen ynv' ^^^^^^»^^ kerran sen oli täytynyt
muis-suunnaton
vuonna
meetta.
1881 havaittu suuri ko-sanoo
tunnettu
parille on mailien laajuudelta le­vinnyt
meteorimalmia.
'Komeetat erottaa kaikista muis­ta
taivaankappaleista niiden
. pyrstö, joka a in a kääntyy' aurin -
gosta poispäin sen vaikutuspii--
Hinkin jouduttuaan. "Syytä sii­hen
ei pitkiin aikoihin käsitetty,
mutta nykyään arvellaan, että
auringon valovoima aiheuttajt
määrätynlaista painetta; komee­tan
ohueen, kaasumaiseen pyrs­töön,
niin että se aina i)ysyttelee
komeetan takana auringon vas­takkaisella''
puolella. . '
Pyrstötähtiä oii'^-kutsuttu ''au­rinkokunnan
^ kulkureiksi". Ne
Ilmestyä Troijan sodan aikana,
jo ennen kuin Rooma oli perus­tettu
tai David oli Israelin kunin­kaana.
Se kiitää avaruudessa a'i-
Jcakausia; ja taasen aikakausia ja
sen takaisin palatessa kuuluvat
meidän vuotemme muinaisuuteen
ja lähes sata sukupolvea ihmisiä,
jotka vielä ovat syntymättä, eh­tii
siilien mennessä ilmestyä ja
kadota.''
Aikakausien kuluessa, ennen-kun
tiede oli ratkaissut monet ny­kyään
yleisesti"tunnetiit taivaan­kannen
ihmeet, aiheutti kohieet-taiui
ilmestymiaen »usein * pelonse­kaista
taikauäkö^uutta. -Hälleyn^
Kaupungfinvaltuusto on nimittänyt Charles Evans'in
lehmäpoliisiksi ja täten varoitetaan karjanomistajia ot-tamaan
tarkoin huomioon kaupungfin määräykset, joissa
eläinten irrallaan kulkemnen säännöstellään.
Kaupungin kadut tai yksityisten alueet eivät ole lail­lisia
syöttöpaikkoja, joten jokaista karjanomistajaa ke­hotetaan
täten pitämään elukkansa omalla aluellaan ikä-vyyksiä
välttäkseen jaerikoisesii säästäkseen naapureil­taan
ikävyyden ja vahingon, minkä karjan irrallaan
juoksenteleminen aiheuttaa. /
LehmäpoUisiii puhelinnumero on 2195 K.
I J. ANTONISEK,
; ^ • Vi t :\' . Kaui^ungin insitiööri.
•^•-,-1