Vapaus, March 24, 1923

              Tiaiiantama; maalisL^^2 March 21.
f 2
Vappn 1923.
mnott^^'^^°^^^^ig^^ oU Työmidien JOUIMUU Alkakaa
"'"^ilSkS avan heti, «Ua kuukauden kuluttua on Vappu vai-keriamaan
i.»u«» ^ talK kertoa erikouen «nwi, on limn»kai
mi». Se»tV''**f. " T a L CanadaMa; Mutta vain «iten etti jokainen fcap-asetetto
Vapauden otalle mitaan liiketieneetUL Sik-
^ ^ ^ ^ j " ^ 5 J S ä n erikoi.« tarnokk^^ «oimintaan. Aiiamie.-
VainovuosOta.
Und «oraan Snomeata tullut vallnd.najan romaani. ^ _
vSudelle «aapui en.imäinen lak«*r» tata arvokasta kir^^^^
tmmtU^ paljon kekua. inutta sanottakoon kuitenkin, etta
f! J vierihtÄa karkeammankin' kanimlottran «Umarta lukies^an tata
r.«ni'a. Rientäkää tilaamaan. Hiota 7Se.
rpmaania, KienuuBu. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Euhrln rosvous j a kan-säinvälmeii
proletaa-risolidarisuus
Vappuonnentoivotuksia Vapauteen.
TSna vuonna otetaan Vapauteen Vappuonnenloivotukaia rajaton
SSrä Alkakaapa asiamiehet keräämään niia.Hinte tavallisilta toivotnk-
StaTioko yksityiseltä tai perheeltä, nimet ja osotteeUulaiBtnno on 2Bc.
Aiiamieliille tavallinen pallddo.
VAPAUDEN KONTTORI, Box 69, Sudbury, Oat.
t
'M
Dominion laajuinen
matka järjestetty
Spectorille
? | MOSKOVAN EDUSTAJA KUVAA
\ MIELENKIINTOISESTI NfiL-JÄTTÄ
KONGRESSIA.
Lukuisten osastojen painokkaitten
vaatimusten johdosta ja puoluekon-ventionin
päätöksen perusteella &-
T. E. on järjestäTiyt t(iveri Maurice
Spectorin matkustamaan aina Län-sirannilcolle
saakka, levittämääTi
kommunismin sanontaa. Kaikkien
jotka ovat innostuneet Kolmannen
Internationalen toimintaan, i»lee
työskennellä hänen matkansa me­nestykseksi
Tämä on ensi kettä
jolloin Canadan työläisillä on tilai­suus
kuulla canadalaisen poliittisen
puolueen edustajan, havaänjrtoista
mailman vallankumouksen levitys­keskuksesta,
ja kuulla Mnen yaikur
telmiäan käytännöllisestä kosketuk­sesta
Kominternin kanssa.
Toveri Spectorin raportti äskei­sessä
konventionissa innosti kaikkia
läsnäolevia edustajia, 'flänen kuva­uksensa
neljännen mailmankohgres-sin
avajaisista, mahtavista kulkueis­ta
Pietarissa ja Moskovassa, Trots-kyn,
Bucharinin, Eadekin ja muiden
Kommunistisen Internationalen joh­tajien
puheista, oli sangen mielen­kiintoinen
ja innostava, jonkalaista
kuvausta ei voida kynällä selittää
Venäjällä eletyistä päivistä. .
Täten tarjoutuu kaikille työlSisll-le
tilaisuus kuulla neljännen • kong­ressin
päätöksistä, Spector selostaa
minkä kannan kongressi otti ikafkkiin
edustettuihin maihin ja erikoisesti
Canadan suhdetta Internatonaleen.
Tämän suhteen hän selittää täydelli­sesti,
sekä ammattiunionistiseen että
yleiseen poliittiseen tilanteeseen
nähden.
Kaikkien osastojen ja jäsenten tu­lee
ryhtyä toimimaan tehdäkseen
tämän matkan menestykselliseksi.
Jokaisen tulee ilmoittaa _ toveri
Spectorin puhetilaisuffksista niin laa­jalti
kuin mahdollista. Kustannukset
ovat kaUiit, mutta K. T. K. kantaa
ne mielellään, edellytyksellä, että
toverit tekevät parhaansa tämän i n ­nostavan
Kommunistisen Intema'^
tionalen sanoman levittämiseksL
Toveri Spector suorittaa osansa hy-
" n . Jos vain meidäii jäsenemme te­kevät
yhtä paljon, niin voidaan
tämä matka merkitä* menestykselli­senä
historiaan. Hän lähtee matkal­le
Torontosta huhtik. 4 p. ollen ha­uen
ohjelmansa seuraava:
Huhtik. V
Sudbury 5 p. "
Port Arthur 7 p. ^
^innipeg 8 p. ' .
Moose Jaw H p.
Eegina 12 p.
Saskatoon 13 p.
Edmonton 15 p, j
Drumheller 19—20 p.
Sen jälkeen länsirannikkoa. kohti,
pysähtyen *eri paikkakunnilla.
Toverillisesti,
, Wm. Moriarty, •
Työläispuoluecn kansallis-sihteerl
Se mitä asiassa on xiotta ilmen
nyt tähän mennessä, on julaistu In-dustridistin
etouyiilla. Matt^ IQ*
dustrialistiakaan eivät voi säännöl­lisesti
lukea miiut kuin,ne, jotka si­tä
tilaavat Salalakij^)ilta jää. jbku
paikka näk^SttS.»
0\m silloin "kyllä "Indnstrialisirn
tilaaja, nimittäin 1921 Jolloin In-dustrialistin
toimitus sanoo siitä
kirjoitetun, nisä secrasla siioin
koko tarkoin Indastii&Qstia, aroitta
en kylläiään muista nähneeni sil­loin
esim. sitä, että IWW:n jicropa-gantakomiteän
kaikki seitsemän jä­sentä,
192ö—192i ovat oIleBt sala-poliisijärjeston
palveluksessa «levia
henkilditä. Me näemme ^ l a p o i i i^
Balänowin tekemissä palj£fötuksiss4,
että iiäma salapolfisijärjestöt anta­vat
kullekin pakeluiksessaan oleval­le
henldlölle erityisen tehtävän
kiunka ja. mitenkä £ekä ^ t e n j a
millätafvalla tulee toimia eri työ­väenjärjestöissä.
Tiedämme hyväs­ti,
että Sovietti-Venäjä, K . K . ja
P . ' T. Kaaen «TOt mu^ .jäiJBröSjä
ja liikkeitä joita porvaristo vihaa,
porvaristo tietää että jos nämä aat­teet
pääsevät esteettemaafi iieriä-mään,
niin ieidän^ päivänsä ovat
pian luetut, siksi juuri ja siinä
nimienomaisessa. tarkotnksessa ••. se
koittaa lähettää omia miehiäänkin
työväen järjestöihin niin ' laajassa
mittakaavassa Jkuin ällä BUiniin on
mahdollista. Muistamme hyvästi että
juuri siihen aikaan s£ I WW Järjes­tössä
alkoi Soviettihallituksen par­jaaminen,
K . K. j a P . ' ' T . Kansain­välistä
vastustava liike, jollain Ba-lanovr
paljastaa IWW:ii propagan-takomitean
olleen v kokoonpantuna
Yhdysvaltain, salapaliiseasta. Siihen
aikaan niitä alkoi ilmestymään kir-j
o t ^ i a j a ^lausuntoja sellaiöa kn-ten
esinu kirjotus nimeltä: «Uskon­puhdistus
- politiikassa) j a lausuntoja
kuten seuraava: «Minä tykkään
enenunän porvarien diktatuurista
kilin polshövikjen». Krdnstadin ras-tavalLankumonksellisista
on tehty
oikeita ^proletaareja ja «vielä itänä
päivänä tämä salapoliisien alknun-panema
• «propaganda» kukkii täy­dessä*
kukassaan, niinpä Tie Vapau­teen
helmikuun numerossa kirjotc-taan
seuraavaa: ^ e kommunistit
tafjootte työläisille kuolemaa, vie-niällä
heidät kiihotettujen agitat-sionipuheiden
johdattamana kadul­le.
Me iwvir{Iäiset tulemme taistele­maan
tietoisen teollisen toiminnan
kautta itsellemme elämää ja vapa-'
Utta, pyrkien painva»taueen mtok'
taaui» (Alleiviivaus minun.) Jos ver-
Industrialisti vastaa
Balanowin paljastuksia koskevaan
kysymykseen Indastrialistin toimi-
" ! vastaa seuraavasti: ;^
xYllämainitusta asiasta, on kfrjoi-t
«ttu Indnstrialistin seuraavissa nu-n^
eroi^Xo. 34, 36, 37, 41 j a 50
J- 1921. Tämä vuosikerta on saa-
J^ana sidottuna Indnstrialistin
itonttorista. Nussä numeroissa ovat
toisten lehtien paUtoilla.
taamme tätä ylläolevaa lausuntoa
Kerenskin lausuntoihin bolsheyike-ja
vastaan, niin tämä on täydelleen
aivan sama. Jos nyt olisj, niinkin
että Industrialisti olisi joäkus siitä
kertonut että IWW:n propakandako-mitea
on kokoonpantu hallituksen
kätyreistä, niin se ei paljon lieven­nä
asia^ ikoska tämä salapoliisien
alkuunpanema «propaga^ida» "yhä
edelleen jatkuu.
Industrialistin toimitus sanoo julr
kauseensa Balanowin paljastuksista
kaiken sen mitä niissä on ilmennyt
uutta. Olen kylläkin nähnyt siitä
kirjoitetiavän,, muistaakseni neljäs­sä
lehdesisä, mutta minua, «salaluki-jaa
», kaivelee vähän se kun esim.
en ole nähnyt sitä Balanowin pal­jastusta
missä hän kertoo terästrus-tin
luvanneen- TOikka kuinka pal­jon
dollareita kun vaan saisi raivat­tua
Posterin pois tieltäi E i kait
Industnalisti siitä ole voinut kertoa
vielä 1921,^ sillä Ammattijärje^stöjen
Kasvatusjäijestöä ei silloin vielä ol­lut
olemassakaan. Oliko tämä sala­poliisien
alkuunpanema «propagan­da
» niin ihmeellistä että se tiesi jo
ennustaa tuleviakin tapahtumia?
Vai oliko vaarallista paljastaa sitä,
että kapitalistilnokkaldn vainpo ja
vastustaa samaäi likettä mitä i W.,
piljeistolainen johtokin vihaa?
Koska IW\V3i Jäsenistö nousee >i
«iqiii näkemään tämän salapoliisien
alknpnpaseman propagandan?»
S. Laibo,
Pariisilainen toverilehti kirjoit­taa:
'
«Ruhrin alueen kommunistit jat­kavat
urheata taisteluansa... Sen
vuoksi kuuluttaa Cunon hallitus a i ­k
o v a ^ tarmokkaasti puuttua tä­hän
«epäisänmaalliseen propagan­daan
», joka johtaa maan vaaraan.
R a n 3 k a 1 a iset taantumukselliset
haukkuvat meitä rikollisiksi jä ka­valtajiksi,
koska meidän maan työ­väenjärjestöt
ovat ja toimivat kiin­teässä
kosketuksessa »uhrin työvä­estön
vallankumouksellisten edusta­jain
kanssa. Samalla tavoin syyttär
vät saksalaiset porvarit rikollisift>
desta isänmaata kohtaan esseniläisiä
j a reininöia^aisia kommunisteja,
koskaj nämä seuraavat sitä luokka-politiikkaa,
mistä olemme yhdessä
heidän kanssaan tammikuun 7 p.
sopineet. ;
Olisikin kieltämättä ylen iyödyl-listä,
jos Ciino antaisi vangita jou­kon
kommjiinisteja ^ Berhaissä j a
muualla, tehdäksBen mitä 3?oincar^
Pariisissa.
Kommunistien on tällä ja tuolla
puolen Reiniä tehostettuva propa­gandaansa
ja toimirfbicnsa kaikin
jvoiiransa vaikuttaakseen jiihen
sijuntaan, jotta Ruhrin tapahtumat
eivät saisi mitään traagillista kään-nettäv
Hulloutta ja buijausta ^äi
TcSoTniistiea tapaan suositella heil­le
KansairiSiton puoteen kääntymis­tä.
Saksan työläisten asiana on 'sit­keästi
tsastella Cunojaan ja Stin-neksiään
vastaan. Kun taas rmiBka-laisten
ptoletaarien 'velvollissnltena
on edefleen sitkeästi taistella Poin-
'careta j a hänen jtansallisen blok-kinsa
iriieliiä vastaan. Kumpatsien-kin
velvollisuutena on esiintyä r i ­kollisia
ivastaan, jotka .jö-htaval
Ranskan j a Saksan kansaa 'nuteeh
sotaan;»
•Rote Fahhe Hfjöittaa:
«Yhteinen taiätelu miehitystä, yh­teinen
taistelu kapitaalin 'offensii­via
"vastaan, -yhteinen taistelu ta­loussotaa
j& sötavaaraa vastaan, yh­teinen
taistelu porvariston' herraval-taa
vastaan! Siiriä Saksan ja Rans­kan
TjnJletafiaatin'tunffukset.
Työmaaneuvostojen, . ammattiyh­distysten,
puolueiden, kaikkien työ-
1räen'järjestö'jen, kaiken nijkä Euro-joHssa
on -reTrelli^tä, 'vallankumouk-sellista
ja taisteluun frälmista, on
yMistelttynä suuressa llreskinäisessä
taistelussa jproletafiaaiin •pelastami­seksi
ja vapauttamiseksi. Kansain­välisen
proletaarisen Ikonferenssin
on puhuttava. Ranskan proletariaa­tin
taistelun, sen puolueen sankaril­lisen
ntkeyiden, jjuoTneen, joka on
Änhottanrit iorkeälle kansainvälisen
solidarisuuden lipun julmaa vihol-
Bsta vastaan, 'pn elähytettävä kaik­kien
maidien -proletaaristen kansan
joukkojen mlelrai^a. Saksan prole­tariaatin
mntta ennehkäikkea Ruh­rin
alueen työläisten oin rohkeina ja
uljaina vastattava fieiriin toisella
puolella olevdn veljiensä huutoon.»
peas^ ja päättäväisesti proletariaa­tin
yleisen aseistuksen toteutumus,
Punaisen armeijan muodostaminen,
luontui tarpeellisen vallankumouk­sellisen
mahtikeinon käytännöllisim-pänä
muotona.
Toisen esimerkin meidän katsan­tokantamme
oikeudesta tarjöo meil­le
— sosialidemokraattien esiintymi­nen
. Saksasäa marraskuun vallanku­mouksen
aikana ja sen jälkeen. So­sialidemokraatit,
jotka viimeistä
päämiestään myöten koettivat estää
vallankumouksen puhkeamista, oli­vat
sitten, kun tätä ei enää voitu
välttää, ensi, hetkestä lähtien työ­väenluokan
aseistamista vastaan. Ho
tahtoivat heti rauhaa ja sovitusta,
mielivät parhaimman mukaan. olla
yhteistoiminnassa' «rauhallisen ' kehi­tyksen
» hyväksi. Ja mitä osoittivat
kokemukset. Samalla hetkellä, kuin
vallankumoukselliset sotilas- ja mat-ruusineuvpstot
hajoitettiin ja niiden
jäsenet rSsnttiin aseista, ei myös­kään
marrtiskuun vallankumouksella
ollut puoltajaa, joka olisi voinVit
maKtilreinoin estää kehityksen ny­kyhetken
kapitalistisen S a k s an
suuntaan. Maata hallitsevat n;^ ka-pitaJistit,
kiitos siitä heidän käy­tettävissään
olevain palkkajoukko-
Viime vuosien ke)iitys sc"kä Venä­jällä
että Saksassa on kumpikin
omalla tavaUaan voimakkaasti ko-i-
ö^tanut proletaatisen aseistuksen
välttämättömyyttä äärimmäisen tär­keänä
. tekijänä työväenluokan va­paustaistelussa.
Sasl^ ja Man. piirialii-eeii
osastoille
Sask. j a Man.' piirialneen edusta­jakokous
pSdetään huhtikuun 12 {i.
1923 Lake Coteaun F. So. Societfn
talolla DuQiblanessa. Kokous alkaa
kello 10 a.p. Kaikkia aineen osasto­j
a ( kehoitetaan lähettämään «äns-!
tajansa tuin myöskin laatimaan^
alustuksia ja evä^ksiä kaikista
aluetta koskevista asioisb mab:äolli-'
simman aikaisin ja. lähettämääni ne
aluetoimikunnalle. \
Kiritoimikunnan pt^olesta
A.. Särkjlahtä, puriöht.
NORJAN TYÖVÄENPUOLUE
TUNNUSTAA INTEfiNA-TIONALEN
PÄÄTÖKSET
Kommunistinen "mili-tarismL"
Ruotsin kommunistäen -päa^änen-kannattaja
siBälsi Venäjän puna-armeijan
5-vuotispäivänä «räitä juh-lakirjoituksia
päii^n merkityksen
johdosta. Mutta tämä e l «Hut erään
sosialidemokraattisen maasautuleh-den
mielestä paikallaan. Toverileh­ti
vastaa sen sapenpnrkaakeeen ^seu­raavaan
tapaan:
Hetkellä, jolloin työväenluokka on
valloittanut vallan yhteiskunnassa ja.
suistanut porvariston hallitsevana
luokkana, muuttoa suhde eotäkis-.
mahtiin toiseksi kuin aikaisemmin.;
Se, että. työväenluokka on joutjnnit!
valtaan ja saanut yliotteen, ei suin-;
kaan merkitse sitä, että se saisi rao-hassa
istua jakamattomassa pesässä
Vanha kapitalistiluokka tulee tie­tysti
edelleenkin - kynsin • hampain
taistelemaan valloittaakseen takai­sin
asemansa. Jos vallankumous
vpittaa samanaikaisesti useissa
maissa, heikkenee poifvariluokan
vastaushyökkäyskyky tietysti suu­ressa
niäärin. Muitta jos sitä vas­toin
vain yhden ainoan maan työ­väenluokka
on noussut sortajiaan
vastaan, saavat nämä tukea ja apaa
hengenheimolaisiltaan muista mais­ta.
Meillä on esimerkki Venäjässä.
Venäjän työväenluokan nousu -olisi
luonnollisesti jo vuosia sitten murs­kaantunut
hirvittävän taantumuk­sen
etcenpäinryntääväin sotavaunu
jen alle, elleivät Venäjän työläiset
olisi älynneet käyttää väkivaltaa
väkivaltaa vas:taan. He älysivät, et­tei
aseistettu ja koplia, joita kapita-ilistisen
maailman suurimmat vallat
nostattivat sitä vastaan, käynyt lyö-mitien
muuten kuin käyttämällä val-lankumonkeelliBta
väkivaltaa. Ja
tästä käsityksestä — joka on kaut­taaltaan
mandlaihen — Ippntpi no-
(Jatk. l:ltä aivnltaj
a) Jokainen, kommunistipuolue
on maailmankongressin j a i n i -
meevpanevan keskuskfimilean j)ää
iösten alainen.
b) Tämän päätöksen puittei­den
sisällä on kaikilla kBamaUisil-la
osastoilla luonnpllisesti oikeu­tenaan
ja velvollisuutenaan itse­näisesti
johtaa politiikkaansa, teh­dä
aloitteita ja itienäiststd jär­jestää
sisäiset asiansa.
c) Siinä tapauksessa, että jiiic-lipide-
eroavaisuudet ja yhteeniör-mäykset
kansallisten puolueiden
sisäpuolella mahdollisesti johtaisi­vat
mielipide-eroavaisuuksiin; ja
konflikteihin, jotka häiritsisbät
työtä luokkataistelurintamalla ja
niin hyvin Internationalen kuin
puolueen omainkin päätösten to­teuttamista,
on myös toimeenpa­nevalla
keskuskomitealla muodol­linen
oikeus puuttua kaikkiin In-ternationaleen
liittyneiden osas-itffjen
sisäisiin asioihin.
d) Yleisesti puuttuu toimeen-
;paneva keskuskomitea tärkeim-jpiin
poliittisiin kysymyksiin niis­sä
tapauksissa, jolloin hajoittayia
riitaisuuksia ja konfliktteja puh-
Jceaa Internationalen kanssa.
Kysymyksen koskiessa sitä, on-
Iko toimeenpanevan I^eskuskomite-ajD
taktiikka ollut hyvä taikka on­ko
se jokatapauksessa esiintynyt
tarjpieellisella tahdilla, tehdään
päätös miaailmankongressissa.
Jokaisella kansallisella osastol­la
on oikeus tehdä aloitteita In-ternationalessa,
oikeus tehdä eh­dotuksia
jne.
e) Jokaisella k^^nsallisella osas­tolla
on oikeus vaatia toimeen­panevan
keskuskomitean päätös­ten
tarkistusta ilman, että voisi
lykätä niitä toistaiseksi.
f) paitsi kongresseja on kan­sallisilla
osastoilla lupa j a vel­vollisuus
kontrolloida toimeenpa­nevaa
keskuskomiteaa ja laajen­nettuja
toimeenpanevan keskus­komitean
istuntoja,
'Kongressi myöntää kansainvä­listen
suhteiden paremman järjes­telyn
välttämättömyVden, samoin
kuin että kansainvälisille kysy­myksille
omistettaisiin suurempaa
huomiota puoluehallintpjen ta­holta.
,v
5). Samalla tavoin M a PJlolueen
kehityksessä on työväenluokan, tar
keittää voimansa. Tämä saa. i l ­maisunsa
ammattiliitoista siirtyiiii-sessä
teolUsuusUittpihih. Juuri täs-vis
myös amnmttiyhdistyliikkeessä
tä ^ystä on kiinteätä yhteistoimin
taa puolueen ja ammattiyhdistysten
välillä ei ainoastaan pidettävä yllä
vaan edelleen lujitettava ja laajen
nettava. Ammatillisia järjestöjä ci
ole muutettava puoluelaitoksiksi
vaan on niitä pidettävä proletaari­sen
kokonaisliikkeen erityisinä e li
minä, mutta kaikkien kommunistien
on ammattiyhdistyksissä toimittava
kommunisteina,' sts. kommunistisen
vallankumouksen esitaistelijoina.
Ä&nettyt.
Tämän jälkeen toimitetussa ää­nestyksessä
hyväksyttiin Kristiänian
ehdotus 94 äänellä 92 vastaan, mit-
'kä annettiin Bubarinin ehdotuksen
puolesta.
Buharin selitti eräässä toisessa
ehdotuksessa olevan suotavaa, että
Norjan puolue. j a i s i vielä yhden
edustajan toimeenpanevassa keskus­komiteassa
j a että tämä valittaisiin
Tranmaelin suunnasta. Tällä val­tuutetulla
olisi neuvotteluoikeus ja
molemmilla Norjan ediustajilla yh­teensä
1 ääni toimeenpanevassa kes­kuskomiteassa.
Hän lausui myöskin
toivomuksenaan, että täksi valtuu­tetuksi
valittaisiin Xranmael, joka
kutsuttaisiin seuraavaan toimeenpa­nevan
keskuskomitean kokoukseen.
Tranmaelin suunta tulee nyt aset­tamaan
puPlueen puheenjohtajan ja
sihteerin sekä enemmistön puolue­hallintoon
ja maaedustajistoon, mut­ta
tullaan paikkoja varaamaan myös
ijoillekln toisen suunnan edustajille.
Usäksi tulee Tranmaelin suunta
määräämään päätoimittajan «Sosi-alidemokratenille.
»
Noriftin tySväenpuoIae tnnnuBtaa In-ternationalon
paatSkiet.
Kristiania 28-2. — Kongr^sin
»stumiossa tänään toi TranmaeT ryh­mänpä
nimessä esiin, että ryhmä.hy­väksyi
Internationalen kolmannen
,ja neljännen kongressin päätökset,
samalla kun pahuja korosti, että
puolue suhtautJoisi löjaaliaesti I n -
ternationaldta saaporvib mäfirSyk-i\
m ja kehoitutaän. Ehdotti myös,
että kongressi lausuisi puoluekiistan
llikvidoiduksu Shdotus liyvpsyttiin
yksimielisesti v
Samoin paöitebtiin jksimieGsesti
jättää Buliafinin 27 pnä esittämä
päätöslauselma )toimitiasvaliokmnnan
käsiteltäväkBi.
Erityinen iranitea, jonka toistava­na
oli ollut aiTkakauslöiti «"Moi Da-
(gin> kysymykBen iäBittely, • jätti
lausuntonsa. Ole Lian ehdotti, et^
tä selvitys jätettäisiin keskashail-linnoUe
eBitykstn kera että totki^
muksen tralos osoitti. öikeikrä ne
syytölcset, j o l k .äikakan^eliden joh­toa
vastaan ola tehty.. läanijB
dotus hyväksjfcfiin 92 äänellä 80
vastaan.
Muiden kysymisten ohella käsit­teli
kongressi tänään kysymystä
puolueen »uhtautumisesta pakkovä-litystuomlo^
in ijökii^issa. Kon­gressi
päätti tässä kysymyksem
lausua, että puolueen on vastustet­tava
tätä .samoin koin muita :^rityfc-siä
lakko-oikeuden rajoittamiseksi,
mutta jos syntyisi sellainen tilanne,
että ammattiyhdistykset pitäisTvät
Välttämälömänä tilapäisesti suos­tua
välitystuomilakiin, niin valtuu­tettiin
maahallinto yhdessä Interna­tionalen
karissa sopimaan siitä mi­ten
puolue tulisi menettelemään
Toveri Nuortevan toi­minta
Venäjällä
Toveritar Ella Reeve Bloor, Min­neapolisini
Minn. ammattiunioiden
keskuskomiteaa edustaja Punaisen
Taloudellisen Internationalen toises­sa
^maailmankongressissa, kirjoittaa
Workerissa tunnetun suom^aisen
toveri Santeri Nuortevan toiminnas­ta
Venäjällä ja Karjalassa seuraa­vaa:
•
Niistä monista kokouksista, joita
Moskovassa pidettiin meidän olles­sa
sielläi ei mikään ollut sen tärke­ämpi
kuin koko Venäjän valistusko-misarien
pitämä vaiistusasiain kon­ferenssi.
Ja yhtenä kunnioitettavim»
pana edustajana oli meidän vanha
ystävämme Santeri Nuorteva, Neu­vosto-
Karjalan vaiistusasiain komi-sari.
Jos joillakin vääriä tietoja saa­neella
toverilla on sellainen käsitys,
että Nuortevan nimittäminen Karja­laan
on luonteeltaan karkotus, niin
on niiden heitettävä hiiteen sellaiset
käsitykset heti. Ollessaan Mosko­vassa
oli hän ehkä kaikkein touhua­vin
mies. Valistusdepartementin toi­meenpaneva
komitea kyseli alituises­ti
häneltä neuvoja ja hänen kokcr
niuksiaan ulkomaalaisissa asioissa
pidettiin niin suuressa arvossa, että
hänet nimitettiin jälleen englanti-lais-
amerikalaisen osaston päällikök­si
ulkoasiain dopartcmonttiin.
Hän ei hakenut tätä tointa, sillä
työskentely koulujen rakentamiseksi
ja uudenaikaisen koulujärjestelmän
aikaansaamiseksi Karjalan kansalle
näytti hänestä tärkeimmältä tehtä­vältä,
minkä hän saattaa tehdä.
Mutta lopuksi lupasi hän palata ta­kaisin
Moskovaan järjestettyääri asi­ansa
kuntoon Karjalassa. Hän tuli
usein tapaamaan meitä juttelemaan
menneistä ajoista ja innostusta he­rättävistä
uusista ajoista. Hän on
.sama mies, uuttera j a lojaalinen
toveri, joka rakastaa elämää j a mu­siikkia.
Eräänä iltana tapasin hänet
eräässä monista kauniista pppcrois-ta
ystävänsä Martin Andersoh Nc-xön
ja Kuusisen nuoren tyttären
kanssa (Kuusmen oli Kommunisti­sen
Internationalen toimeenpanevien
komitean BihtceTi)v
'Hän i i loistavalla tuulella, kuten
taTallista ja toi Nexön aitioon, mis­sä
me olimme. Juuri kun olin pa­lannut
hotelliin, tapasin minä heidät
ktjytäväliä iylin täynnä paketteja.
He nauroivat kuin poikaset.
«Antakaa meidän tulla sisään ja
valmistaa hiukan kahvia meille, äi-tb,
liuusrvat he. Tämä oli yksi niis­tä
imonista ka'fivikekkerei8tä, 'joita
rae yhdessä pidimme.
Puolueen uloita.
Hyväksyttiin uusi ohjelma puolu
eelle ja päätettiin muuttaa «Social
demokratenin» nimi «Arbeidierbla-detiksi
» huhtikuun 1 pstä lähtien
tänä vuonna.
Samaten käsiteltiin joukko orga
nisatoorisia kysymyksiä sekä sään­tömuutoksia.
Päätettiin mm. hajoit­taa
naisliitto erityisenä, järjestönä
ja sen sijaan puoluf-hallintoon aset­taa
naissihteeristö.
Myöhemmin toimitetut vaalin tu­lokset
osoittivat, että puheenjohta­jaksi
oli valittu enemmistön ehdo­kas
Oskar Torp 98 äänellä, vähem­mistön
ehdokkaan Stöstadin saades­sa
80 ääntä, varapuheenjohtajaksi
pt-ofessori Bull 94 äänellä vähem­mistön
ehdokkaan saamaa 79 ääntä
vastaan. Sihteeriksi valittiin enem­mistön
el^okag Gerhardsen 90 ää­nellä
vähemmistön ehdokkaan, Fu-rubottenin,
saamaa 88 ääntä vas­taan.
Pää-äänenkannattajan toiriiitta-jaksi
valittiin Tranmael, »Schefli
sai 7.5 ääntä. Naisosaston sihtee­riksi
valittiin yksimelisesti Tina
Thorleifsen.
Seitsemän ranskalaista
junamiestä surmaan-tunut
Ruhrissa
Berliini, — Seitsemän ranskalais­ta
junamiestä sai surmansa tavara­junan
suistuessa pois radalta lähellä
Bochuniia, kertoo tänne saapunut,
tieto.
Hänen oli mentävä Pietariin j ri
me arvelimme hänen paTarineen ta­kasin
2ot<jalaan. Vallankumouksen
viidennen vuosijuhlan sunren juhla­viikon
aikana seisoimme erääiiä päi­vänä
punaisen armeijan katselmusta
varben pystytetyn suuren jalustan
juurella Talvipalatsin edustalla Pie­tarissa.
Kun eräs sievästi harjoi­tettu
ryknaentti kulki ohi, kantaen
suurta punaista lippua, mikä sinä
aamuna piti annettaman suurelle so­takoululle,
näytti komentava ken­raali,
jonka oVfitiilxl, toimittaa luo­vutus,
meistä hyvin tutulta. Äkkiä
äännähti joku: «Tuossa on Nuorte­va!
—- ja tavallisten kiihkeiden
amerikalaisten tavoin aloimme me
tervehtää hurraahuudoilla ja huutaa
ja jotkut meistä ryntäsivät csii:!
tarttuakseen hän^tä kädestä, Slten^
raikkaat toverit, voitte huomata, että
meidän toverimme syyttömäksi j u -
jlstaminen on täydellinen. Mutta
hänen kohoamisensa maineeseen, el
ole muuttanut häntä. Hän on yksin­kertainen
ja uskollinen kuten en­nenkin.
Pietarin juhlien jälkeen hän pa­lasi
Karjalaan vaimoineen valmista­maan
siirtymistä Moskovaan hoita­maan
jälleen ulkoasiain osastoa.
Siellä Neuv.-Kafjalan president­ti
hyvin sairaana ja asiat sellaisella
kannalla, että hänen oli mahdotonta
jättää tätä taistelevaa *pientä «uut­ta
» tasavaltaa, .
Kuriirin matkassa lähetti hän mi­nulle
kiireellisen tiedonannon, jossa
hän pyysi minua saapumaan Karja­laan
katsonraan heitä kaikkia, koska
hän ei voinut palata Moskovaan,
Tätä minä en voinut tehdä, suureksi
mielipahakseni, raulfatiekustannus-ten
takia, mutta minä tiedän täs­mälleen
miten paljon hänellä on
hommaa kaikkine uudelleenraken-nusprobleemeineen,
mUkä ovat niin
painostavat tuossa pohjolan maassa.
Mutta se on varmaa, että Nubrteva
tulee suunnittelemaan ja työskente­lemään
Karjalan lasten valistami­seksi
ja että hänen mielenkiintonsa
ja toiveensa maailmanvallankumo­uksesta
ovat voimakkaammat kuin
koskaan ennen, sillä Nuorteva ym­märtää
pat^ramin kuin useimmat to­verit
internationalismin todellisen
merkityksen ja hänen elämänsä on
yhtä jatkuvaa ilmaisua rakkaudesta
ja uskollisuudesta tuota suurta asiaa
'kohtaan. ,
Neuv^stooKarjalasla'
Karjalan' Tpimlstra tledoosntoja
Olemme juuri saaneet lähetykseo
Neuvosto-Karjalan viimeisen n^ii»
vostokongressin pöytäkirjoja. Pöy
täkirja on kaksiosainen. Ensimäif^
nen osa: Kolmannen Yleiskarjalai«:
sen Työläisten, Talonpoikien j a Ptt-.
na-armeijalaisten neuvostojen 'edus­tajakokouksen
pöytäkirja, si^täS
selostuksen kokouksen menosta ko*.
kouspäiväjärjestyksessä, käsittäen-
38 suurikokoista sivua. Toinen osa,
käsittäen satakunta sivaa, sisältää
kaikki eri virastojen, ym. selostuk -
set ja alustukset sekä suuren mää­rän
tilastoja ja tilastotaulukkoji» •
eri elämän aloilta.
Tämä pöytäkirja puhe-y.m. selos- ,
tuksineen antaa selvän kuvan ny­kyisestä
.Karjalasta, sen vaikeuksis­ta,
tulevaisuudensuunnitelmista jne.
Pöytäkirjaa on vain rajotettu mää­rä.
Sen hinta pn $2.00.
Myös olemme "saaneet kirjasen
«Karjalan Työkansa Kommuonini;
toimeenpanevan komitean Pakollisia
määräyksiä v:Ita 1022.» Tämä kir­ja
sisältää kaikki hallinnolliset mää­räykset
viinie vuoden ajalta. Kä­sittää
40 sivua., Sen hinta on 75
senttiä. ' • v
Kumpaakin kirjaa on vain rajo­tettu
määrä, joten kehotamme Kar­jalan
asioita harrastavia lähettä-.
mään tilauksensa heti liittämällä''
maksun mukaan. Tilatkaa 'osot
teellä: Karelian Bureau, 110 W
40 st„ Room 206, Novir York City.
Intian kumoiiksellisteD
( Teritnomiot
Votoumut Enslaonin työvaenpuola-eon
Iceskukieen.
Intian kommunistipuolueen puo­lesta
on Englannin työväcnpuolu-'
een toimeenpanevalle keskuskomi­tealle
osoitettu seuraava avoin kir­j
e : .
Arvoisat herrat! 228 talonpojas­ta,
jotka vangittiin kapinan johdos­ta
Chauri Chauran kylässä, tullenee
172 tuomituksi kuolemaan. Tapaus
on' yleisesti tunnettu. Tyytymät-:
tömyys köyhäin talonpoikoin kes-kuudCBsa
yhdistyneissä maakunnis­sa
sai sellaisen laajuuden, että
omistavia vastaan puhkesi ilmi \^
pina vuosien 1920—1921 väliseni
talvena. Mutta vaikka Englannin
hallituksen oli pakko olla suojelevia
naan talonpoikia ja antaa heidän
vaatimuksineen laillisuuden muotoa-toimitti
se kuitenkin paikalle heti--
kohta aseistettuja joukkoja, ktin:
oli ^ ksymyksessä omistavain «henki
ja omaisuus.» Täten oli tflloftp**
jilla, paitsi omistavia, myös valtio­valta
vastassaan, seikka, joka oli
omiaan päästämään heidät omista- :
vain uskottelemasta «hyväntahtoi­suudesta.
» 'Näiden molempien voi- ;
main yhtyminen johti Chauri Chau­ran
kuuluisiin tapahtumiin, joista ;
poliisit kantavat kaiken vastuun. '
Täällä puhjennut kapina leVisl pinn
naapuripiireihln, mutta tukahutefc-tiin
«e pian raa'alla väkivallalla. K a ­pinaliikkeessä
sai kuitenkin 22 san- /.
tarmia surmansa, mutta imperiali».
tinen «oikeus» vaikenee täysin siitä,
että poliisit itse provosoivat veri­löylyn
hyökkäämällä rauhallisten
mielenosotttajien kimppuun,
172 talonpoikaa tullaan hirttä­mään,
koska he nälän j a meneh-dyksen
uhkaamina pyrkivät toteut- "
tamaan niitä jaloja periaatteita, jot- f
ka ovat elähyttäneet kunniakkaita ;
vallankumouksellisia talonpoikia
Englannissa ja muissa Europan
maissa. Heidät tullaan täten kidut­tamaan
kuoliaaksi «lain» ja «järjes­tyksen
» sekä <hyvän> hallituksen n i ­messä,
koska ovat nousseet nylky-reistä
kaikkein sietämättömimpia
vastaan j a mielineet taistella oike­uksiensa
puolesta. Brittiläinen hal­litus,
jolla on suurin tukensa omis­tavissa,
mielii tietysti puolustaa «oi­keuttaan
» eikä varo käyttämästä'"
julmimpiakaan keinoja.
Intian miljoonain työtätekeväia v
nimessä, «Oikeudellisuuden» nimc?<!ii,
johon te näytätte luottavan (var­sinkin
kun on kysymyksessä «vai-notut
» sosialivallankumoukselHset),
käännymme me teidän puoleenne
Intian talonpojille annettujen tuo­mioiden
peruuttamiseksi. Brittiläi­sen
Labour Partyn on siinä tapauk­sessa,
ettei .parlamenttaarinen toi­minta
riittäisi, noustava tarmokkaa­seen
protestiin lakkojen ja mielen-,
osoitusten kautta. Muussa tapauk-
^ s a olette te suuresti ylistämienne
«vapauden ja demokratian» suurim­pia
pettureita. Lisäksi kehoitamme ;
rae Englannin proletariaatti.'' i!o-
'mäah enää tunnustamatta joh.o::n-
*e, ellette te niitä tarraokkaimrain
(House imperialistisia kuolemantuo-
.{l^ioita vastaEfn. i
mmmm
/