Vapaus, February 23, 1921

              M kmavtMm& ja lauantaisa.
VAPAUS (UbertF)
Thi o»Iy Olgan of Finnish Worker8
iaCtmaäp. Pablisbed in Sadbnry,
Ont, erejy Wedne3dsy and Saturday.
AdTOztlMns rates 50e per ooL iseh.
Mfnimtnn cbäTge for single insertion
m . Discotmt on standing adveitise-oent.
Tbe Vapana is tiie best adver*
töms medinm among tbe Finnish
Verne in Canada,.
— Alin lunta teitailmotoksesta 75e.
— Kookmaiulmotalcsal '$ZM (mvasr
tovärssyista 50e kDltaynilisSksi). —
Kiblan&- Ja aviol. ilinot.' alin hinta
$2.00. niinenmoutosUmr (nrauten kuin
amoliittoihnotnsten-yhteydessä $2.00
kerta. — Avioeioibi. $2.00 kerta (2
bertaa $ 3 M — Syntpäibn. $2.00
kerta. — Halataan tieto» ja osoteilmo-tukset
UM kerta (8 kertaa 82.00)-
Saildsta ibnotoksista, joista ei ole so.
'»''mnfrffl. tnW mhnn Miirata mukana.
TlLAUSmmAT:
Canadassa $3.50 vassikertas $2.09
puolh;. j a $m 3 k k
Ykdyevalloissa. $5^ $2,76
puoUv.ja$I.S03U{.,lllE.7&.
Suomeen: $5^5 voo^ib. ja $2.76 6
toukaatta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, et
tulla' lähettämään, paitd aäamiesten
joilla on takaukset
Vapauden ^ t t o r i js toimites oa
Jodouin Block Eba 8 t East Ko&t*
torin ja toimitnkeeanuhelin 1033.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Oa»^
BENBY PUEO=
lomittaja
J.V.EAHBIASTO
It^enhoitaja
Resristered at tite Post Offieo De*
partmenc, Ottawa, as secood class
oacter. .
TYÖVÄEN TALOUDELLINEN JA POLimiNEN TOIMINTA
/Canadan pariiain englanninkielinen
tyo^enlehti B. C. Fedeiationist, joka
on samalla OBUm ' äänenkannattaja,
: kirjottaa yllämainitulla otsikolla täs-
'tä täi&eästa taktiikkakysymyksestä
seuraavaa. Ja kun tämä artikkeli isuu
iesti s e l v e n i kysymystä, mistä me
suom. työläJsetidn olemme riidelleet,
julkaisemme sen tässä suomennettu-jnat
On ihmeteltävää kuinka suuressa
xaSaxin työläisten mielissä ilmenee
sekaannusta '^iitä mitä ^ poliitti­nen
toiminta todella taikottaa. Mo­net
ottavat suoranaisesti sellaisen
kannan, ettei poliittinen toiminta hyö-äsi&
i n i t ^ , ja sen sijaan he asitee-raavat
sitä mitä he kutsuvat suorak­si
toiminnaksi, tai taloudellisen voi-snan
käyttämistä. Viimeisin ilmiö tas­ata
sekaamittksesta näkyy OBUm ISud^
buryn piirin puutavaratyiöläisten pe-rttslaldmuutöksessa,
joka esitys kuu-kuu
seuraavasti: "Ette) yksikään tä­män
järjestön ^sen tai virkailija saa
kuulua mihinkin poliittiseen ^rjes-to6n
ollakseen tämän järjestön
jäsenenä tai sen palveluksessa."
Oli ^ainoastaan kohtuuden mukaista sa
noa etteivät konventionin edustajat,
jot&d 'i^Uivät alistaa tämän esityk­sen
fasenlstölle, hyväksyneet sitä,
mutta kuitehkin ^ttivät että jäse­nistön
onntse päätettävä tästä kysy-jhyksestä.
(Tämä pykälä on nyt tul-
, lat hy^vSk^tyksi 808 ääne^ 62 .vas-;
taanr—Vsi^tdoi,) . , ,
lAina kun jonkun teollisuus- tai am-matti-
unipn jäsen agiteeraa nykyisen
tuotantomenetelmän munttafnista,,
niinihän harjottaapoliittista toimin­taa,
tieslMn sitä tai ei. .He toimivat
ynä^ksMa sellaisen järjestön jeninä,
' jota ei pidetä poliittisena, vissls^
määrin poliittisina t^jöinä, vaikkapa
lia figiteerälsivat sellosta menettely-tap{^£
n, jota! he kutsuvat' suoraksi
tbiniinnaksi ^t^maalla,' sen kalitta
saadakseen aikaan muutoksen yhteis-kuntaj^
jesteUnässä. Ja juuri tämän
sekaannuksen aiheuttamana työläisille
Sudburyn piirissä on nyt alistettu sei
lainen esitys poliittiseen toimintaan
suhtautumisesta äänestykselle.
Taloudellinen voima perustuu' joko
yksilön tai ryhmien kykyyn valmistaa
luonnon antimista tai raaka-aineista
sellaisiatarveHisineitä» jotka muodos­tuvat
tavaroiksi tai rikkaudeksi. Sil
loin kun työläiset käyttävät suoraa
toimintaa, kuten he sitä kPtsuvat, ja
lakkaavat työskenteleniästatyöm^U
la, he eivät käytä '/taloudellista Voi­maansa",
koska he ei\^t käytä sitä
silloin. On aivah totta, etm työläisiä
riistetään työmaalla «illoin kuin he
tuottavat rikkauksia, mi^tta se ei muo<
dosth heidän taloudellista voimaanpa.
Kuvataksemme tKtä seikkaa, ottakaam
me'esimerkiksi nykyinen tySttömyys
tilanne; Jos kerran työläisillä on ta­loudellinen
voima, se on, kyky luoda
rikkauksia, niin miksi he ovat.jöutilai
na eivätkä kykene Idomaan^ rndtatt1o<
sia? Mitenkä on ymmärrettävä että
he ovat joutilaina eivätkä kykene liank
kimaan itselleen elämän' välttämättö­myyksiä?
Mihinkä,^ orjaluokannimes
s'^^ ovat orjat piilottanet taloudellisen
voimansa juuri silloin kun he sitä tar
vitsevat ? Varmastikaan eivät he ole
sitä panneet ^ilytyshuoneeseen tai
väärib&äyttäneet sitä.
Totta asiassa on se, etlä^^yö^nanta^
jaluokkaon, valtaamalla. poliittisen
vallan,' vallannut myöskin -taktudelli-sen
valloii. Työläiset ei^t voi i&m
oUen luoda rtkkauksla paitsi .tdnoas-ta^
n silloin kun työnantajalnokka sal­lii
sen. Jä niin mnodoin,'ri^äuksien
luomisvälineitten'omistajana yhteis
kunnan valtaluokka kontrolleeräa
myöskin sitä ainoaa' taloudellista voi­maa
mikä on olemassa, ja ainoastaan
silloin Icun tyiöväenluokka valtaa po<^
liittisen vallan, se voL saavuttaa kä
siinsä myöskin taloudellis^ vallan.
JUlyjö^kin on olemassa sekaannusta
siitä, missä ja milloin työläiset käyttä
vät .poliittista >imintaa. Monet
wobbly-(iwwsläi8en) filosofian edus­tajat,
ottavat'sellaisen kannan, etta
poliittinentoiminta; alkaa J a löättyy
NeUYOstDvallan kansainvälmeii asema ja ny-kyinen
mailman tilanne
Tov, Mannerin ipuhe V. K. P:n suo­malaisten
järjestöjen äslteises-
'1 sä konferenssissa
Toveritl Voimme väittää, että
Neuvosto-Venäjän'asema on tällä het-kelä
valhvempi kuin konsanaan en­nen
olemassaolonsa aikana sekä kan
sainvälisesti että sisäisesti katsottuna.
Taloudellista rakennustyötä k9skenees
sa monipuolisessa selosti&sessä ösdtet
tiin. kuinka työläisten j ^ talonpoikain
Venäjä suunnattomista vaikeuksista
Ihuolimatta on kuiterfdn pystynyt en
simaisena, mailnuissa taloudellisesta
irappiotilastaan. nousemaan ja ensimäi
. senä kokoamaan taloudelliset, henki­set
ja moraaliset vomiansa jatkaak­seen
aloittamaansa sisäistä rakennus-
' työtä edelleen ja siten toteuttaakseen
' taistelujemme suuren päämäärän:
• kommimistisen'yhteiskunnan, Tällai­seen
.tydliön ryhtymisen mahdolliseksi
kaniininen on johtunut ennen kaikkea
siitä, että Venäjän,proletariaatti, mo
:nien'muitten äen erÖdelisten kansalli-
^ suuksien rinnalla myösldn suomenkie-
; iinen täällä' asuva proletariaatti, on jo
vallannut iiselleen meikitsevän ase­man
kansainvälisessä mittakaavassa.
Vasta ikään on annettu sotilaallisella
rintamalla kansainväliselle imperialis­mille
tat&aiseva isku; Wrangel on
, tujiolitu. Se merkitsee>itä. että kan-
} sajnväU^en imperialismi on toistai-
<;äeksi menettänyt kaikki mahdollisuu­det
aseellisesti murskata Neuvosto-
Venäjk ja siten estää sitä jatkamasta
sosialistista kehitystään ja rakennus^
työtää. j
Mutta tämä ei vielä merkitse sitä;
:ctt| Neuvosto-Venäjä kansainvälises-
^iat^stelussa kansainvälistä pääomaa
vastaan olisi saavuttanut lopullisen
voittonsa. Proletaarinen vallankumo­us
voi voittaa ainoastaan kansalnväli-
' senä. Proletaarinen vallankumous Ve-
Dlj§ll§kia vo| lopuUimti vanamtua,
.^»nimundstlnen rakesnnstyö päästä
päämäärä lujittua ja toteutua vasta
silloin, kuin proletaarinen'; valianku
mous on' kansainvälisessä mittakha-vassa
tot^tunut. Me olemme vakuu^
tetut siitä, että proletaarinen vallan­kumous
on edessä, että se tulee laajen
tumaan ja tempaamaan mukaansa Eu-ropan,
Amerikan, Aasian ja muitten
maanosien proletaariset ja puolrprofe
taariset,^ riistetyt ja sorretut.,joi&ot^
ja i siten lopullisesti tqmamm
munistisen yhteii^unnän tvdpn ja ra^
kentamisen ; koko mäilmassa. tätii
varten ovat edellytykset olemassa, Ne
ovatmnulsiinä tilassa, missä toiselta
puolen kapitalistinen mailina n3^yääii
i)n sekä toiselta puolen aiinä mfc;kityk-sessä
mikä kaikkien.mainen köyhä-listöjonkoiLla
on,sekä tuotannollisessa
että valtiollisessa elämässä.
Kun määrittelenune Neuvosto-Ve-m
i ^ asemaa mailipassa, niin meidän
täytyy tutkia ja iSästä lähimtin pe­rille
siitä tilasta ja asemasta, missä^
kapitalistinen mailma yleensä on, vas
takohdista ja-näitten syistä, mitkä
kapitalistisessa mäilmassa vallitsevat.
Samalla kuin työläisten ja tälonpoi
käin neuvostovalta ja sen taloudelli­nen
elämä on osoittanut asteettaista
nousua ylöspäin siitä kaaosmaisesta
raitiosta ja epä^jestyksestä, mihin
sen imperialistinen ja kansalaissota
ovat painaneet, samaan aä:aan teem­me
aivan läinvastaiseithavainnon ka
pitalistisesta mailmasta. Imperialis^
tisen mailmansodan jälkeen luultiin
kapitalistisen talouden heti joutuvan
sellaiseen umpikujaan, että se verrat-tain
nopeasti romahtaisi kasaan ja
särkyisi, siten aiheuttamalla nopean
kansainvälisten proletaarivoimien nou
sun kaikkialla. Vallan siten ei ole ta­pahtunut.
Päinvastoin on todettava,
että mailmansodan jälkeen useissa ka­pitalistisissa
maissa, varsinkhi Ame­rikassa
ja Englannissa jopa Saksassa­kin
huolimatta enteato-Impsrialismin
tätä vastaan harjoittama&ta mitä pe-lafnIaadtoJllliila
^ I f f i ^ ,
valitseiaisella.. EisteriaHlEet kokemuk­set
&vU ole cihtävästi-o^taneet mi
tään näille sekottajill& Pdjittinea
toiminta on mikä hyvänsä toimenpide
poUittiseo vdhia saavottamis^i, jo­ko
assestysHimn, propagfäidaa tai iräl-shevistisen
£Uoran toiminnan kautta.
Lenin itse otti. aikoinaan osaa Venä­jän
pariamenttityohon. Ja on asetta­nut
yhdeksi perustoimenpitedsi että
työläisten tulee ottaa osa?* porvarilli­sen
pariamentinidn toimintoihin, tar-kotuksella
osottaa työläisille nykyai­kaisen
valtion perusteet ja merkitys,
sekä taikotnksella heikentää nykyisen
vallassadevan l u t t o poliittista val­taa.
Ja että nykyinen valtaluokka ym
märtää poliittisen toiminnan tärkey­den
ja osaaidiyttää sitä hyväk^en,
näkyy siitä suurilukuisasta luol&aso-tavaiäden^-
p^joudesta, jotka kituvat
vaiMaila komeroissa kaikissa maissa,
seuraukjsena harjottamästaan prppa^
gandasta tysöväenluokan hyväksi.
Vaikkakhi OUver Cn>mweUUla otilnot
tamusta poliittiseen toimintaan,^ hän
hajoitti parlamentin^ ja se Inoldca jota
hän edusti, hallitsi ilman pariament-tia.
Hän kuitenkin käsitti juuri tar­kalleen
mitä poliittfaien tohnlnta mer­kitsee,
se on, että se merititsee jokais­ta
toimnpidettä mihin ryhdytään tar-kotuksella
vallata valtiovalta ja sen
kautta poliittinen ja taloudellinen vai-te.
'
•,-t(, - f
Meille on usein osotettu Suur Bri'
tannia perustuslaillisten menettely
jen kotimaana. Se on todellakin par-lamenttien
äiti, mutta ee mikä vis­sinä
aikana näyttäytyy perustuslailli
sena menettelytapana, sen on usein-khi'historia
paljastanut vvallassaoli
jäin taantumnkseiliseksi yritykseksi
pysäyttää kelhitys.
Me emme epäile kehottaessamme tä
imän maan työläisiä käyttämään jo­kaista
tilaisuutta hyväkseen käydäk­seen
poliittista t^stelua, valitsemal­la
edustajia lainlaatijakuntiin, kuu'
nallishalUntoihin ja jokaiseen lainlaa^
dinnalliseen laitokseen mftä on ole­massa.:,
Samalla me-emme kuitenkaan
ota sellaista kantaa, eitä tähän sisäl
tyisi kalkki se välttämätön toiminta
mihin työläisten on ryhdyttävä vallot-taakseen
itselleen poliittisen ja taloa
;dellisen vallan^v Aika ,yksm voi osot­taa
mitkä menettelytavat ovat välttä­mättömiä,
ja välttämättömyyttä ryh­tyä
muihhikin kuin edeUämainittnihin
toimenpiteisiin, pidetään nykyään jo
perustuslaillisena. Missä määrin' ny­kyinen
Vallassaolevf luokka ryhtyy
taanttmukselUsiin toimenpiteisiin, vse
määrää missä määriin työläisten täy­tyy
ryhtyä sellaisiin menettelytapoi-hinj
joita eivät porvarillisen demokra-^
t&n ihailijat hyväksy. Toistaiseksi
työläisillä ei ole enempi poliittista
kuin taloudellistakaan valtaa. He ei^
vät voi) käyttää sitä valtaa jota heillä
ei ole. Ja niin kauan kuin eivät työ­läiset
ole yhdistyneet poliittisella aree
nalla yhtenäisen luokkatietoisen ohjd
man ympärille, he;ovat kykenemättö­miä
hankkimaan itselleen sitä ainoaa
valtaa, joka antaa heille vapauden
käyttää enerkiaansa rikkauksien luo­misessa.
Ja ellei työläisillä ole polii{<
tista valtaa on silkkaa itsensä narraa^
mistä puhua taloudellisesta voimasta.
skn JuomisiiUneisiia nykyinen vallas-saoleva
luokka omaa taloudellisen val­taa,
ja hs ovia$ poliittisen toimässas
kautta hankkineet itselleen omlstosoi-
Imäm niihin välineisiin joilla rlMsa-oksia
loodaan ja.slten t e h n ^ työläi­sistä
orjia; e M orjilla ole ollut eikä
rolUolitoan tule olemaan mitään muu
ta valtaa boln sen mMcä hel(&} her-,
ransa heille antavat. Jaonihan var-j
ma t o ^ l ä , ettei nykyinen vallassa^ I
oleva luokka mlUmäsaa^ tole, luovut­tamaan
talondenista valtaansa ^'öläi-sille,
ennenkin nämä hävittävät valr
lassaolevan luokan poliittisen ^ l l a n ,
jolla se orjuuttaa ja riistää maihnan
työläisiä.
loudellinen elämä a&oj mukautua
muuttuneisiin oloihin; Jopa eräissä
.maissa, kuten Amerikaäsa ja osittain
Saksassakin oli joitakin aikoja sitten
havaittavissa taloudellisen elämän
virkistymistä. Mutta tätä ruusuista
aikaa ei «le kuitenkaan kestänyt kau­an.
Kapitalismin ystävien toiveet sii
tä, että kapitalismi syntyisi uutena
voimiltaan^ entistä ehompana ja elin'
voimaisenat imi^riallstisen sodan jal-
)ceen, voimme kuitenkin^yt jo havai­ta
mitä sdvimmm,tulleen petetyiksi.
Koko kapitalistisessa mäilmassa on
nyt havaittavissa jo ennemmin odote­tun
pulan ja horjunnan ilmiöt Nyt
aStavat näk^ ne merkit, jotka osoit<-
tavat, että "pohja vanhan järjestyk­sen
.horjuu"i Merkit päivanselvästl
osottavat yksinkertaisimmallekin työr^
Iäiselle, että kapitalistmen talousjär-jesteln^
ja sen ylärakeiinus, porva­rillinen
valtio eivät py<^ pitämään
yhteiskuntaa koossa eikä toimitta-maan
yhteiskunnan miljoonille ihmi­sille
jokai»i^istä toimeentuloa, eik&
viemän ihmiskuntaa ulos siitä mur­heen,
kurjuuden, onnettomuuksien se­kä
sffltomattomain vaivain ja tuskain
laaksosta, mihin sen imperialistinen
sota on vajottanut
Sodan aikana oli Eurooppa hirvittä­vässä
määiässä vedkaantunut Ameri­kalle,
joten Pohjois-Amerikan Yhdys­valtojen
imperialismia voidaan pitää
Euroopan todellisena velKaisäntänä
aina EJnglannista Suomeen asti luki­en.
Yhteensä kymmenen miljaardia
dollarin saamiset on Amerikalla Euro­pasta.
ISmä summa nykyisten euro-palaistenirahakurssien
mukaan merkit
see hirvittävää * määiSä. Yksistään
piskuinen Suomi on Amerikalle 8 mil­joonan
dollarin velassa. Ja kun mark
ka New Yorkin pörssin Mnnoittelun
mukaan vastaan suunnilleen 40—36:-
netta murtOH)3aa amerikalaisesta ra­hayksiköstä,
niin on mainittu velka-n^
ärä Suomen rahassa laskettuna
noin 300 miljoonaa marina. Samaan
aikaan kun' Europan eri maat ovat
suunnattomassa vdassb Pohjois-Ame-
Ilkalle, eamasQ aiksaa on kalÄfssa Eu­ropan
maissa tuonti-kasvanut vientiä
Yapaiiden tilaaiismaäräkatsans
EyMäya käynnissä pittdo rintamaa.
Sen jälkeen kuin yleinen mobilisolntimääräys annettiin Vapau­den
asiamiesarmeijalle on melkein kaikilla rintamaösiltalettu-val-mistautua
suureen hyökkäykseen tilaajamäärän kohottamiseksi.
El kuitenkaan jokapaikassa (de vielä läheskään täydellä todella va­rustauduttu
taisteluun. ' .
100 uutta tilausta viikon a^Da.
Voidaan kuitenkin esittää jo koko lailla suotuisia tuloksia muu
jtamien lipeitten asiamiesten toiminnasta. Niimpä yksin viime vii­kon
ajalla on tullut 100 uutta tilausta. Samällämkaa on uudistuk­sia
tulitit 40 ja 50 tilausta oh katkennut. Näin ollen oh tilajamää-rä
kohonnut;50;)aä viikon ajalla. Jos^ vain saavutuksia voitaisiin
seuraavien viikkojen ajalla hiukan vielä parantaa; niin eteenpäin
ineno olisi huomattavan suurta. Ja sitä vddaankin parantaa, esi­merkiksi
silläkin^ ettei sallita yhdenkään tiTauksen katketa, vaan
uusitaan ne ajoissa. '
^ Vapaus 3 kertaa viikossa ilmestyvä!.
Me voiinjne ihnottaa nyt vannana asiana Vapauden asiamiehille
ja heidän kauttaan lehtemme tilaajille, että Vapaus alkaa touko­kuun
alusta ilmestymään 3 kertaa viikossa. Tämä on kuten kaik­ki
käsittävät; suuri edistysaskel lehtijiikkeemme historiassa, josta
kaikki tilaajat hyötyvät. Ja tämän edistysaskeleen ottamisen ovat
tehneet,mahdolliseksi Vapauden valppaat asiamiehet, jotka ovat
toiminnallaan saaneet liiMceemme siihen asemaan, että oma paino'
ja lehden laajentaminen saatetaan nyt toteuttaa ihnan mitään vai­keuksia.
Toivomme kuitenkin, että Vapauden laajentaminen innostaisi
asianiiesarnieijäamme nyt ratista ri\;akampiinponnisteta^^^
Ien muistetaan asetti Vapauden joh^kuntaäsliettäin päämääräksi
ettei lehteä laajennettaisi ennen kuir^ tilaajamäärä on sa^tu^koho-tetuksi
3,500:taair. Nyt kuitenkin on katsottu, ettei laajennus-puuhaa
enään voida sivuutaa koska ]cerran on niin kauan luvattu
se toteuttaa. Tämä kuitenkaan ei merkitse sitä, että olisi luovut­tava
tuosta ehdosta. . Olkoon edelleenkin päämäärämme saada Va­pauden
tilaajamäärä kohotetuksi tuohon 3,500 :taan ennen toukok.
1 päivää.
Edullisin aika tilata lehti nyt
Vapauden johtokunta, S. S. Järjestön Toimeenpaneva komitea
ja Vapauden toimitsijat ovat neuvotelleet tarkoin olisiko mahdol­lista
antaa lehii entisellä tilaushmnaUa 3 kertaa viikossa. Mutta
vaikkakin omassa painossa on laskettu kustannukset melkoisesti
pienentyvän nykyisestään ja vaikkakin päämääränä on antaa leh­temme
mahdollisimman halvalla tilaajille, niin on 3 kertaa vii­kossa
ihnestyvän lehden kustannukset sentään siinä määrin kal­liimmat,
että tilaushintaa täytyy toistaiseksi 'hiukan kohottaa.
Täytyy nimittäin Mtä toimitusvouhaaj hiin myöskin t
kirjapainossak Ja ettei tarvitseisi lehteen haalia liian paljon ilmo-tuksia,
on katspttu, etteivät lehtemme tilaajat tule kikkimään
vaikka maksavat 50 senttiä enemmän Vuosikemsta kun * saavat
lehden yhtä kertaa useammin viikossa.
. Uudet tifeiushinnat
Näin ollen on asetettu uusiksi hinnoiksi $4.00 koko vuodelta,
$2.25 puolelta vuodelta ja $1.50 3 kuukaudel^. Nämä uudet tila­ushinnat
astuvat voiirjaan silloin kuin lehti laajennetaan, nimittäin
toukok. 1 päivä.r Kaikille vanhoille tilaajille annetaan lehti edel­leen
samalla hinnalla niin kauan kuin heidän tilausaikänsa kestää.
Nyt on siis aikä kiirehtiä tilfiamaan lehti itselleen ja entiset tilaa­jat
menettelevät edullisesti itselleen, jos uusivat' tilauksefisa vuo­deksi
eteenpäin.
i Kehotamme kaikkia asiamiehiämme tekemään tämän seikan
selväksi tilauksia ottaessaan.
telä-Amerikassa on vienti tuontia suu
rempi. Tämä merkitsee joka suhtees--
sa Euroopan valtioitten talcurlellista
riippuvaisuutta Amerikasta, 'tallassa
oli vuoden 1919, tuonti IJ. miljaardia
suurempi kuin vienti; Hanskassa 22
milj. Valkoisen Suomen tuonti on
monta sataa miljoonaa surempi vien­tiä.
Euroopan valtioitten velkamäärän
kasvu Amerikalle merkitsee käytän-nrissä
europalaisen ostokyvyn lasken--
tumista ja myös 'Amerikan Avyyntiha-lun,
vähentymistä. Käytännössä ovat
mainittujen seikkain seuraukset jo
nähtävissä. Europan ja myös Ameri­kan
liike- ja tuotantoelämässä on ta­pahtunut
pysähdys. Suuria tehdas­laitoksia
suljetaan., Ei ainoastaan sei
laisissa maissa kuin Puola, Unkari ja
Itävalta, jotka ovat entente-pääomah
ankarimman valvonnan alaisuudessa^
ole valtiollinen ja taloudellinen elämä
suurimmassa sekasorrossa, vaan vielä­pä
Englannissakin, jota kapitalistis­ten
mittakaavain mukaan pidetään
mahtavimpana ja vaikutusvalttusim-pana
— pohumatts^n enään ulko­naisesti
ja sisäisesti heikosta Rans­kasta
— on asiain t i a romahduksen
partaalla. Yllämainitussa ja kaikissa
muissakin Euroopan maissa on tuo­tanto
lamassa. Amerikalta ei raaka-aineita
ole ostettavissa, ^Voiaj^tS ei
niitä ole tahdottu hanläia. Viclä'1
käynnissäkin olevat tehtaat toimivat
osittaisella työvohnalla ja 3—4 päi­viä
viikossa; Tukkuliikkeitten ja pie­nempienkin
kauppiaitten varastot sei­sovat
myymättojninä. Eri valtioit­ten
rahakurssien alituisen laskeutumi
sen vaikutuksesta ja samalla kuin
palkkain todellinen määrä nimellisar­vojen
vähäisestä noususta huolimatta
on pienentynyt on työläisten todelli­nen
ostokyky siipistunut mitättömiin.
Tavaton työttömyys sitäpaitsi on nyr
kyäan havaittavissa. Työttömyys on
Englannissa nyt vallalla suuremmas­sa
määrin kuin ehkä koskaan tätä en­nen.
Muuan suomalainen sosialipet-turi
paikan päällä lecikee, että miljoo-nan
työttömän ja leivättömän tyoläi-hei<£
in perheittensä keskimäärin 3—4
kertaa suurempi henkilöluku. Rans
kassa on lokakuussa 125,000:ksi las­kettu
tyättömäin luku kasvanut viime
joulukuun puoliväliin mennessä 400,-
00!0:ksi. Saksassa laskettiin avustus­ta
saavain . työttömien luku joulu­kuussa
385,000:ksi. "Preiheit" va-kuilttaa
työttömäin todellisen luku­määrän
'3—4 kertaa suuremmaksi a-vustusta
saapain määrää. Ruotsissa
on vähintäin 20,000 ammattitaitoista
työläistä työttömänä. Ententfen k l -
ristämä Itävalta on raaka-aineitten ja
luoton puutteessa suunnattoman työt­tömyyden
pulassa. , Suomessa odote­taan
ammattijärjestön julistuksen mu-kaan
työttömyyden paisuvan suurem­maksi
kuin konsanaan ennen. Työt­tömäin
luku lasketaan Helsingissä 3,-
OCO paul&eille, joten työttömyyden
kurjuudesta yksin mainitulla paalia
osalliseksi tulee 10,000 työläistä.
Nain kautta vanhan' Euroopan mh-dään
joka paikassa työttömyyttä, sei­sovia
tehtaita, liikeromaihdnsta ja os-tokyvyttömyyttä.
Kaikkialla tapaa
maksujen laUcauttamista ja taloudel­lista
romahdusta. Työväen piireissä
vallitsee voimakasta tyytymättömyyt­tä.
Englantilaiset työläiset samoile­vat
omin voiminsa valtaamaan hal­tuunsa
kuntain huoneustojaperustaak
seen niihin omia esikuntiaan ja muita
toimaaitökaa. Hallitus . ei uskalla
käyttää suurempaa väkivaltaa näitä
Ranskan rhitamalla pääoman hyväksi
kolmen vuoden ajan kivääriä kanta­neita
työläisiä kostaan. Hätä. koko
kapitalistisessa maihnassa on ylä kas
virnaan päin. Se kurottaa kylmän
kouransa jo myöskin keskiluokkaan.
Käytettävissä olevat tilastot Keski-
Europasta todistavat, pikkuporvarisi
ton ja älymystön vajonneen entistä
synkimpään kurjuuteen. Kautta Sak­san,
Itävallan ja Unkarin kaikuu op­pineen
n.s. kaulusköyhälistön hätä­huuto
nälästä, vaatteettomuudesta, a^
gontopulasta ja muista vajanaisuuksis
ta. Näitten: asema järjestymättö-myytencä
vuoksi, «a jaän;^ v a r i k ­sen
paDdcaköyhäliston ammatillisilla
Port Arthur—Toronto—Siult Ste Marie.—Nämä kolme paik.
kakuntaa ovat kaikki Vapauden rintaman tukikohtia, puhuateem.
mesotaMeleDä.
Port Arthurin rintama-osaa *1iollaa" Ahon Taavetti aivan yk-sin,
ilman että siellä olisi edes sosialisti-osastoakaan, joka häntä
tukisi. Taavetti onkin osottanut mitä suurinta urhoollisuutta, vaik-kakin
hänen on aina täytynyt taistella^suurta ylivoimaa vastaan.
Eikä suinkaan ole hänen syynsä että tilaajamäärä Arthurissa on
huomattavasti laskenut sitten viime kesän. Tosin Arthurista on
aina talvella paljon Vapauden tilaajia talvitöissä, joten se seikka
vaikuttaneeösaltaan tilaajien luvun laskemiseen siellä. Mutta eiVä
olisi pahitteeksi, että joku toinenkin pelkäämätön ja taisteluun tot-tunut
toveri ryhtyisi Taavetin "paamariksi" tuojia rintamamme
päätukikohdassa. ^u.^ i ; i J
Toronto on järjestömme pääkaupunki, sieljähäapn myöskin
yleisesikuntamme, joten ei ainoastaan torontolaiset;itse, vaan muu-allakin
odotetaan^ että heille oikeastaan kuuhiisi^jdhtava asema Va
pauden tilaajamäärässä. Muttatorontolaiset eivät ole ainakaan
vielä tähän mennesäjnilloinkaan siihen päässeet; -Nyt siellä on
kuitenkin alettu järjestää oikein jättiläishyökkäystä. Aikovat
hyökätä yhfaikaamolemmilta sivustoilta että takaa. Sanalla sa­noen,
yleinen piiritystila on heillä mielessä. Voimakkaan hycackä-yksen
järjestäminen ei olekaan Torontossa vaikeaa, sillä onhan
siellä Järjestömme suurin ja voimakkain osasto, jonka jäsenmääiS'
likentelee nykyään 300, joten jos siellä pannaan kaikki Voimat iiik-keelle
menevät he pitkän matfeia edelle Port A r t h u^
täin eivät pbrtarthurilaisetrupe^ auttamaantoy. Ahoa asemansa
.siiojelemisessa..';:^""-',-'VV' •,• ••.^V'.-fV-^rv:- (V'VV.-....
Torohtoläisista parhaista asiamiehistämme vöitahee mainita
Toukoniemi ja Jaskari, niutta viime mainittu kuttluu juuri kuitan­neen,
jota äuurj^ pjJiottelei^^ ,j
Torontossa («ottaa, Vapauden tilaajamäärä muuten viimeisen
viikon ajalla huomattayiaiiousunmerM^
> Sault Ste Mariessa oh myösldn laaja' työväMo. V. Lehti on
siellä toiminutisuurella tarmolla ja ahkeniudeUa;.; Siellä on monia
muita asiamieMä, mutta viime .aikoina hitikanla^^^^ Soos-sa
olisi myöskin pantava oikein useampien äsiamiestien kesken voi­makas
ja hyvin järjestetty ryntäys käyntiin tämäii kevään aikana,
sillä Soo voi hyvin kilpailla Port Arthurin ja Toronton kanssa.
Creightossa oh Riihimäki yksi Vapauden parhäiEumista asia-miehistä.
Se on sellaihen Matti, että aina kun häh lähtee liikkeel
le, niin tilauksia tulee aika kimppu. Ja usein hän muistaa lähteä­kin
liikkedle: Sitä t o d i t o että tilaajamäärä on aellä aina nouse- ^
maan päin, huolimatta paikkakunnan pienestä suönialaisesta väki-luvusta.
, - :,.,V:>;iV:';V}:':;':v^'
Fort Williamissa on Emil Tiivis sangen aktiiyineh ja täsmälli­nen
asiamies, joten on toivottava, että tämäkin paikkakunta kohoo
sille paikalle joka sille oikeastaan kuuluu suurenen suomalaiseen vä-kälukuunnähden.
. ^ . ; , ,V
(^pperCliffissä on Einari Jouppi pääst^ytj verran ti­laajamäärän
laskemaan,: vaikka hyvänpuplemen asiamies on hän­kin.
Työttömyys lieoee vaikeuttanut jossain määrin asiamiehem-me
toimintaa aiffissä, mutta siellä on kuitenkin^^ työmaa,
kunhan vanhoilUsuudfen: muuri sieUäed^^
Timminsissä oh J. Mäki toiminut sangen tamipkkaasti. Tämä
toveri 'riiteli äskettäin Vapauden manatseerinÄ^ nava­kasti.
Mutta tämä riita ei kuitenkaan Vaikuttanut lamaannutta-vasti
Jaskaan, vaan on hän toiminut sitä.rivakammin.
Sointulassa on toveritar Riksmän, Vancouverissa Manner-ja
Väkevä, Intolassa Erkkilä ja NipigossaHahne, jotka kaikki ovat
parhaimpia asiamiehiäihme. Heiltä odotamme nytkin taas paljon.
Sudburyssa on toreri O. E; Johnson ottanut asiakseen panna
tulemaan Vapaus-lehden kaikille suomalaisille.
Oikeistolehtiäd^
S. S. Järjestön toimeenpanevan komitean päätöksellä on Va­pauden
liike lakannut levittämästä Raivaajaa ja Säkeniä. Sitä en­nen
jo karsittim Suomen työyäenlehtiettliataltappi^ oikeis­tolehdet.
Industrialistia emme ole milloinkaan levittäneetkään, jo­ka
edustaa oikeisto-syndikalismia ja kuuluu samaan vallankumo­uksellisen
työväenliikkeen vastustajasakkiin oikeistososialistien
kanssa. ;
Vapauden asiamiehet levittävät siis ainoastaan vasemmistoso-sialistisia
lehtiä.
Parin viikon kuluttua taas teemme yleisen rintamakatsauksen.
Toivomme siihen mennessä suuria tuloksia kaikilta rintamaosilta,
i-Punikki.
la hankkiinia pikkuetuja huonommak­si.
. . ••V;-;, •,'
Rinnan tämän kapitalistisen talou­den
rappion,' talouskoneiston pysähty­misen
ja sen romahdukseen päin ta-paSituvan
kulun kanssa on huomatta­vissa
toinen ihniö: kapitalististen val­tioitten
raha-aseman yhä huonommak
si käyminen. jHuimaayan velkaantu­misen
vaikutuksesta Amerikalle on Eu
ropan valtioitten valuutta tavatto­masti
laskenut, Italian Iira vastaa
kuudetta osaa todellisesta arvostaan;
Suomen markka 8 ennen osan. Puo-'
lan markka on laskeutunut vieläkin
huiTceammmV. Aikaisemmin 1 punnas.
ta maksettiin 44 Puolaii mk. Tammii.
1920 punta maksoi-650 Puolan mark­kaa.
Marradiuussa 1920 1 punta
maksoi 1,625 Puökn markkaa, Yk-sini
» Englannin puntakin on menet­tänyt
arvonsa. Kapitalististen val­tioitten
nienot kuitenkin kasvavat
päivä päiroltä, sillä niitten tulee tur­vata
itseään kmaalta uhkaavaa vaa­raa:
toiselta puolen toisia kapitalisti-ryhmiä
ja toiselta puolen sisällä ke-
: jittyvää riistettyjen tyytymättömyyt­tä,
vastaan; Mp6rialistisen,sodanP^
ceen aseistariisumisen sijasta ovat
kapitalistiset v^tiot päin vast<an ko­vassa
kilpailussa kohottaamajuj soti-lasmenojaan.
Tehtysi -välikyselyyn
sotilasmenojen rajoittamisesta väs-tattim
Ranskan parlamentissa halli­tuksen
taholta: "Mahdotonta". Kun
kansainliiton kokouksessa Genevessä
^kttvaltain taholta ehdotettim sot|-
lasrasltusten vähentämistä, niin No-bePpalkinnon
saanut ranskalainen
vastaa tämän mahdottomaksi, siihen
asti kunnes mailma on käynyt rauhal­lisemmaksi.
Suomenkin sotilaslahta-i^
t ohranoineen ovat lisänneet välit­tömiä
sotilasmenojaan. raiaista ta-pÄtuu
kaikkialla, vaikka tulot eivät
lähimainkaan nitä välttämättömim­piä
menoja peittämään. Puuttuva
määrä täytetään lainoilla. Tämä koi­tuu
hirvittävänä verorasituksena työ­tätekevien
niskoille. Kansahiliiton
Brysselin tdousnomi^n iKikoti:^^
. sä todettua, miten kapitalismi on uni-pitälistisen
talouden ja eri valtioitten
raha-asiain tilan, parantamiseksi ve­rojen
lisäksi tehokas keino säästäväi­syydessä.
Mutta näimäm o-,
vat^kuiterikin sellaiset, joita ei voi
panna käytäntöön ja jotka eivät vie
tuloksiinkaan. Ennestään sietämä­töntä
verotaakkaa «n mahdotonta li­sätä,
Työtätekevien j6 niinkin äärim­mäisessä
säästämisesään joutuessa
suolivyötäärt kiristämään on lisäsääs-täyäisyys
sitäkin mahdottomampaa.
Seuraus ori, että kapitalistisen talou­den,
kapitaiististeri valtioitten täytyy
mennä kiertämätöntä romahdustaaji
kohden. Keltainen viipurilainen "Ka»
san Työ" selostaessaan Brysselin neu­voston
päätöksiä ja sen käytännöllisiä ,
tuloksia on pakoitettiii toteamaan ai­noaksi
tosiasialliseksi mainitun kon-ferei
»ssintul(&seksi: 8 miljoonan mar­kan
kokousmenbt. • :
Kapitaiistist6n: maitten kasvavan
ialoiidellisen. raiq)iot^lan ohella ilme­nee
imperialismin piijrissä sisäisiä riä-tiriitbja
ja hajoämisihniöitä muuBa-kin
tavalla. Semmoisia ovat esim. eri
valtioitten siellä löytyväin kansall i-suuksien
kahnaukset toisiansa va^- .
taan sekä valtioitten väliset hankauk- ,
set. Imperialistisessa rosyosodäs! a :
voittanut valtioryhmä piirsi kuten tun­nettua,
uuden mailmankartan. Se
muodosteli joukon uusia Taltioita ^
rottamalla ja yhdistämällä eri ryhmiä
toisiinsa. Tällä tähdättiin tarkoituk­seen
muodostaa valtioyh5?miä, joi^
voittanut iihperialismi voisi käyttää
omien tarkoitusperiensä hyväksi. Täs
sä järjestelmässä on eräänä piirteenä -
tuoda välivyöhyke kapitalistisen Euro­pan
ja sosialistisen Neuvosto-Venäjän
väliUe, lohkomalla eif valtioista osia
kansallisuusvaltioitfen muodostami­sen
varjolla. Kukin vyöhykkeen <f
di saatettava ententen Shelsimniaii
valvonnan alaisuuteen.' ISten on k'"'
Jenkin saatu uusia ioiiiansa vastaaa
taistelevia valtioita ja mitä uusiin ^ '
tioihin tulee, uusia'toi.siaan vastaan
taistelevia puolueita entistä runsaam­min.
Tyyjfllinen Bellancn o^
Etelä-Slaayla, missä mjn. K r o a t i a ,