Canadan uutiset, August 9, 1923

              CANADAN UUTISET j»naai n s i l t i tuntematta omasta e-
Buoinalalnen eonomalehtl CanadeäSBO,! lemci itistä poistuneensa:--Spur-ilmestyy
Jokaisena Torstaina. Igeoiu ^ bbä'!^'
Kustantaja
Tho Canada New8 Publlahins Co.
BHck J . Korte, LiJkkeenhioltala.
Lauri Maunu. Toimittaja.
a
f r
otetaan huomioon ne suuret
rahamäärät, ' j o i t a ' tulee maahan
erikoisesti Parisiin ja Etelä-
. l a n s k a a n matkustavien mukana.
T I L A U S R I N N A T :
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 76c. 8 kuu­kaudelta
ja 2 5 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: 0S.BO
koko vuodelta Ja |2.00 puolelta vuo-d^
ta.
ILMOITUSHINNAT^
60 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistunä.
PltempiäikalBllle ilmoltuki!»
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-lö-
la nimenmuuttollmotnkset 7B sent­tiä
kerta. $2.00 kolme kertaa. Naima-
Umoltuksct $2.00 kert^ $3.00 kolme
KeT^ea. AiBloliitto- Ja klhlaus-llmol
Mkset 60c palstatuumalta-i Kuplontl
moltukset $2.50. mulstovärasylia $8.00
Syntymäilmoitukset ($1,60. AvioeroU-moitukset
$2.00. _«
Pöytäkirjat, tiUs^Mtykaet, keray»-
lu«ttelot. luento-Ilmoitukset y. m. 80
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta llmol
luksista peritään 15 senttiä riyilta
Pienlramänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset V $1.00 tuu-aialta.
Kaikki lHlqke«llealJotut kirjeet, ti­laukset
Ja - rahat ovat lähetettävät
— f Onnellisin ihminen, olkoon­pa
I iän kuningas tai taloDpoika,
m v f se, joka löytää rauhan kodis-s
a i t n . — Goethe. v
- - • J u o p p o u d e s ta kärsivät k a i k -
keö a eniten naiset. Heidän t u -
\'eq valvoa j a odottaa myöhään
y( pLiön, kunnes mies, jota he o-
V at vannoneet kunnioittavansa^
V Ehdoinkin saapuu kotiin horju-
\ fin askelin. Joskus täytyy hei-f^
län vannomisien ja kirousten
uihalla hakea mehensä pois k a -
p i i k a s t a j a katsella, kuinka lap­set
väristen vetäytyvät etääm-mi\
lle siitä kiilluuntuneesta eläi-
^me Btä, jota heidän täytyy kut­sua
isäkseen. Naiset raskaim­min
tuntevat juoppouden oman
s i i k u puolensakin keskuudessa.
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tule« Ilmoittaa
lehden konttoriin-sekft vanha että uu­si
osolbe. '
CANADAN UUTISET
(The Canada NeUs)
The Finnish New8paper in Ganada.
Puhlished every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edlf.or.
Daily New8 BIdg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
lswelcomed and read in every Finnish
home In the Dominion. It is the only
dfrect advertising medium for those
manufacturers and merchants who
wl8b to cpeate and build a profitable
and perraanent demand fo» thelr prod
ucts and naerchandise by the large and
ever RrovinK Finnish populatlon resld
Inr In Canada. Place your trial ad
vertlsement and get results;
Advertising rates 50c per inch,
Polltlcaladvs. $1.00 per lincn.
Advertisements must reach our ot-flc
« Wedne8day noon to appear on
Thnrsday'8 Issue.
Subscription I prlce lp Canada $2.50
per year,; United Stiates and other
countrles $3.50 per year "in advance.
Maanviljelystuotteiden hinnat
ja tuotteiden maastavienti.
Entered as second claas mail mat
ler, Dee. 1, 1915, at thp Post Office a
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideala and
«acred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
ob&erve Its lavvs-and Insplre others to
respect and obey ^hcm: To strlve
unceaslngly to quicken the public'8
sehse of civic duty: In ali vvays to aid
In making this country greater and
better than we found It.
Työ on luennon; lääkäri.
— Hyveellinen koti on kansal­lisen.
hyvinvoiimin peruste.
— Ihraiset palvovat kohoavaa^
eikä laskevaa auriJkoa.
— Helpompi on välttää v i r -
lieitä kuin pyrkiä täydellisyy­teen.
— Erääseen Suomen lehteen
on oiettu Canadan Uutisissn
tuonnottain ollut peruutus, jossa
muuan valkoinen suomaUimcn
peruuttiiia Port A r t h u r i n suoma
aisten bolshcvikien hänelle
myöntämän "toveriluoTon" ja
selittää tästälälitien ei olemansa
missään tekemisissä punaisten
kan.ssa tai haluavansa heidän
myötätujatoaan. Lehti kirjoit
taa:
"Näyttää silta, että edelleen
kin Amerikassa toimii joku " p u
naisten tukijakomitca", joka
kutsuu eteensä Amerikaan me­neviä
siiritolaisia ja vaatii hei­dän
hoisliievistisesta •luotettavai­suudestaan
todistuksia Suomes­t
a . " Lehti julkaisee sitt^'n täs­sä
lehdessä olleen peruutuksen
j a j a t k a a:
"Suomessa oleskeleville ja vas­ta
Amerikaan aikoville on tä­män
johdosta erikoiseen mie-leenpantava,
että Canadassa voi
jokainen rehellinen kansalainen
j u l k i s e s t i k i j i esiintyä "valkoise­na
" . J a «ttä ainoastaan bolshe-v
i k i e n " toveriluottainusta'^ saa­dakseen
tarvitsee esiintyä; p u ­naisena
bolshevikitta . jo sinrie
mennessään.
Koska alemme kuulleet, että
m. ni. eräässä E.-Pohjanmaan p i ­täjässä
ovat jotkut heikkoluoh-toiset
suojeluskuntalaisetkin a-lentuneet
hankkimaan Amerikan
matkaan'sa varten, virallisen
matkapassin lisäksi, paikkakun­tansa
bolshevikien "passin",
jossa heidät todistetaan viatto­miksi
"valkoisuudesta'- — siis
punaisiksi — olemme tahtoneet
kajota asiaan.
Tästä käy selvaksij että ei A -
inerikaan matkustavien tarvitse
lunastaa mitään meikäläisten
bolshevikien ja kommunistien
suosituskirjoja taskuunsa, jos ei
tahdo punikki olla tai siellä sik-
M tulla.^' ^ '^.QjFP
J o k u aika sitte, p i t i maanvjilje-yssihteeri
Wallace puheen, jos­sa
hän kosketteli niitä syitä, j o t -
kat ovat vaikujitaneet Amerikan
maanviljelystuotteiden hintojen
alenemiseen Jcolmen viimeisen
vuoden ajalla. Puhuessaan maan-viljelyssihteeri
lausui m. ra. seu­raavaa
:
" S u u r e l l a osalla kansastamme
näyttää olevan se luulo, että
maanviljelystuotteiden hintojen
halpuus viimeisten kolmen vuo­den
ajalla on johtunut yksin­omaan
ulosviennin vähentymisesi
tä. Tämän luulonsa harhaanjoh-tamina
ovat nämä henkilöt esit­täneet
kaikenlaisia poliittisia j a
taloudellisia toimenpiteitä lain-laadinnan
kautta, joilla muka
säätäisin m a a s t a vienti suurene­maan
j a jotka siten; johtaisivat
uudistettuun toimintaan maan­viljelyksemme
eri a l o i l l a . Tosi-pulituotantomme
ainoastaan 10,-
885,000 paäli4''''jÄ' vastoin se
aikakaudella 1905—1914 oli 12,-
950,000 paalia vuodessa.
* ' K u n puhumme tulevaisuuden
mahdollisuuksista^ maanviljelys­tuotteiden
alalla ulkomaille lä­hettämiseen
nähden, tulee- mei­dän
muistaa että sillä alalla t u l ­laan
näkemään taipumusta pai­nua'
alaspäin. Europan maanvil­j
e l y s tulee vuosi vtiodelta pa-,
rantumaan ja antamaan- pare'm-pia
tuloksia, jonka lisäksi siellä.^
taloudellinen asema yhä varmis­tuu.
Niin pian kuin normaali­set
olot Europassa palautuvat,
palaa siellä ostokin, mikäli on
kysymys maan vii jclystuotteistai
norn^aaliseen asemaansa, joka
merkitsee, että meidän tuotteit­temme
kysyntä pienenee." :
Mitä tehdään Canadan viljasa-don
ylijäämällä?
— Hullut tekevät jälkeenpäin
samoja kvspnyksiä, joita v i i^
saat ovat tehneet sitä ennen.
Ajatus on usein rohkeampi
kuin puhe.
— Jos sanotaan, että joku ih-.
minen on kiittämätön, niin se
selvittää häne^stä kaiken.
— Menettelytapa on hyvä k a i ­kissa
asioissa, mutta : järjestys
hallitsee maailmaa. ,
— Kuullut sävelet Ojvat ihania,
mutta kuuleraäjtta jääneet vielä
suloisempia.
— Ihmisen tulisi ennen kaik­kea
pitää huolta siitä, että hä­nellä
on riittävästi itsekunnioi­tusta.
— Harhaan voidaan osua joko
tähtäämällä liian korkealle tai
l i i a n alas. '
— Ihmiselle dn vaarallista a-varasta
maailmastamme löytää
j o k i n paikka, j o k a hänestä tun­tuu
suloisemmalta kuin k o t i.
— Sata miestä saattaa panna
pystyyn leirin, mutta kodin val­mistamiseen
tarvitaan nainen.—
K i i n a l . sanani.
.1,
Suomella ja Ruotsilla fluotuisin
kauppataeaus.
— K u n ' k o t i a hallitaan 'Juma­lan
sanan mukaan, n i i n enkelit^
k i n voisivat sinne jäädä, asu-],aseman. 'Erikoisesti; j o s sen oliel.'
Tunnettu amerikkalainen tilas­totieteilijä
O. P. A u s t i n on The
National City B a n k ' i n julkaise­massa
toukokuun katsauksessa e-sittänyt
mielenkiintoisen yhteen­vedon
maailmankaupan kehityk-sestä
v.v. 1920—1922. Hän tote­aa
siinä, että kaikista Europan
maista on ainoastaan Suomi v.
1922 aikana saavuttanut positii­visen
kauppatasauksen- s. o. että
uiaan viennin arvo on ylittänyt
sen tuonnin. Tuonti ilmoitetaan
nimittäin 3;953 milj. Suomen
mk:si j a v i e n t i 4,461 m i l j . mk :k-
:ii eli laskettuna vuoden ^ k e s k i ­kurssin
mukaan vastaten 83,385,-
(X)0 sekä 96,358,000 dollaria.
Ruotsi on kuitenkin Mr. A u s t i ­nin
numeroiden mukaan hyvin
lähellä täydell. tasapainoa 1,163
u i i l j . kruunun tuontineen ja
1,162 milj. kruunun ai-voisine
vienteineen eli laskettuna dolla­reissa
ylempänäolevan laskemis­perustan
mukaan vastaten 304,-
706,000 sekä 304,444,000 dollaria.
Saksa ilmoittaa tuontinsa nous­seen
6,200 milj. • kultamk :aan ja
vientinsä arvon 3,970 m i l j . kulta­mk
:aan j a Venäjä tuontinsa 250
m i l j . kultaruplaan sekä yientinsä
63 milj. kultaruf/laan. Ranskan
t u o n t i nousee 1,960 miljl doll.
vastaavaan määrään j a vienti 1,-
836 milj. dollaria vastaavaan
määrään j a näyttää siis saavutta
van \häm<mästyttävän suotuisan
asia kumminkin on se, että
maanviljelystuotteittemme ulo.s-v
i e n t i viimeisteoi kolmen vuoden
ajalla on huomattavasti suurem­pi
kuin ennen sotaa ja suurem­pi
myöskin itse sotavuosina.
'•Ottakaamme esimerkiksi vain
kahdeksan pääasiallisinta niaan-viljelystuotettamme,
nim. koor-ni,
nisu, kaura, ohra, ruis, tatta­ri,
riisi ja peruna. Keskimäärin
lähetettiin näiden lajien tuotteita
ulkomaille vuosina 1920—1922
k a i k k i a a n 142 pros. kunakin
vuonna .enemmän kuin minään
vuotena ajanjaksolla 1905-1914.
Kolmena viimeisenä vuotena lä­hetimme
me ulkomaille koornia
noin 82 prosenttia enemmän
kuin yhtenäkään vuotena ennen
sotaa mainitsemallani ajanjak­solla.
Vehnää lähetimme 140
pros. enemmän, kauroja 37 ju-os.,
ohria 116 pros., rukiita 2,016
I)ros., tattaria 1.140 pros., riisiä
2,212 pros. j a perunoita 125 pro­senttia
enemmän.
" K u n siirrymme lihantuottei-d
en • ai a He, h uo m a am m e, e 11 ä Y h-dysvalloista
lähetettiin vuosina
1905—1914 - keskimäärin, joka
vuosi. 921,000 tonnia lihatuottei­ta
ulkomaille. Vuosina 1915—
1919 kasvoi näiden tuotteiden
vienti enemmän kuin ' p u o l e l l a,
sillä keskimäärin lähetettiin sa­notulla
ajanjaksolla 2,023,lD0O
tonnia lihatuotteita joka vuosi.
Viimeisten kolmen vuoden kulu­essa
ei sodanaikuista suunna­tonta
lähetysmäärää ole voitu
saavuttaa, mutta viennin määrä
nousi siitä huolimatta joka vuosi
keskimääräisesti 1,401,000 ton­n
i i n mikä osoittaa 52 prosentin
lisääntynyttä vientimäärää; ao-dan
edellisiin vuosiin verraten.
^leidän maanviljelystuotantom-ine
on sotavuosien jälkeen ollut
huomattavasti suurempi kuin
sodan edellisten vuosien. Mitä
tulee ennen mainittuihin kah­deksaan
maanviljelyksemme pää
tuotteeseen, niin on tuotantom­me
ollut keskimäärin 16 pros.
suurempi kuin ennen sotaa.
Kooruisatomane oli vuosina 1920
—1922 keskimäärin 14 pros. suu­rempi
kuin sodan edellisinä vuo­sina,
kaurasatomme 19 pr. suu­rempi,
vehnäsatomme 17. pros.,
ruissatomme 98 pros., riisisatom­me
104 pros., perunasatomme 18
pros. suurempi; ainoastaan koor-n
i j a tattari osoittivat alentuvia
nujneroita, edellinen ,4 pros., jäl­kimäinen
15 pros. vähentymistä.
" E i k ä vain tuotanto näiden
kahdeksan päätuotteen a l a l l a o l ­lut
suurempi kuin ennen sotaa,
vaan hinnatkin olivat ..kaksi pro­senttia
korkeammat kuin vuosi­na
1905—1919. I
" E l l e i tuotanto kaiken I l i a a n -
viljelyksen alalla järjesty ky­synnän
mukaan, eivät hinnat t u ­le
vastaamaan toivotulta vaati­muksia.
Valaistaksemme tätä
seikkaa litsellerame, tulee mei­dän
vain tarkastella pumpuli-tuotantoamme
ja verrata sitä
n i i h i n elintarpeisiin, joita lähe­tämme
ulkomaille. Me olemme
paljoa riippuvaisemmassa ase­massa
pump^limarfckinoista u l ­k
o m a i l l a kuin olemme _ elintar-peittomme
lähetyksen suhteen,
«mutta siitä huolimatta ei pum­p
u l i n hinta ole alentunut. Mutta
vuosina 1920—1922 o l i k i n pum-
Jos. Canadan Lännellä tuleva­na
syksynä korjataan talteen
n i i n suuri sato, kuin useilla t a ­hoilla
ennustetaan, niin niihin
silloin saadaan vehnän ylijää­mä
? Tämä on nykyään päivän­polttava
kysymys ' sanomalehdis­tön
palstoilla ja viljanmyynti-l
i i k k e i d e n keskuudessa. Gana-dasta
ulkomaille vietäväksi l i i ­kenevä
viljaylijääinä lasketaan
400 m i l j o o n a k s i busheliksi ja
Yhdysvalloista noin 2 0 0 ] u il Joo­naksi.
Tosin näiden laskelmien
paikkansapitäväisyyttä ei vielä
ole voitu virallisesti todistaa,
mutta hintojen lasku maailman­m
a r k k i n o i l l a on omansa osoitta-m
a a n, e 11 ä ne e i vä t p ai j i) n k a a il
todellisuudesta poikkea. Jös siis
niiniä numerot ovat oikeat, mer­kitsee
se, että Canadan täytyy
löytää ulkomailla. kysyntää lä­hes
kaksi kertaa niin suurelle
viljamäärälle kuin viime vuon­na.
.Muussa tapauksessa täytyy
koko ylijäämä pitää kotnnaas-sa
aSnu vuoteen 1924 saakka^*:
j o l l o i n sato nälitävästi tulee ole­maan
.^tämänvuotista pienempi.
V a i n jättämällä se j o k s i k i n a i ­kaa
varastoon, voidaan tuhoisa
hintojen aleneminen estää, -^'-y •
Todennäkfeseft^i •on.v.Qanadalle
itselle eduksi, - jos viljalähetysten
kasaantuminen lähetysasemiin
estää meidän viemästä. ;^Ui^i^iaiL
le enemmän viljaa kuin. normaa-lioloissalj,
on tavallista. . Yhdys­v
a l t a i n . farmitoimisto (United
States P^a nn; B u r e a u) on -täysin
se lvi 1 lä t i la nte es t a j a sen ^'ä li t -
tömästä vaikutuksesta vehnän-i
i i n t o i h i n . Sanotun järjestön
presidentti on laatinut suunni^
telman, jonka mukaan m a r k k i ­noilta
pidätetään ja farmeilla
säilytetään 200 miljoonaa bushe-lia
vehnää niin kauan, kunnes
hinnat uudelleen kohoavat. Y h ­dysvaltain
kongressin hyväksy­män
uuden luottoasctuksen no­j
a l l a voitaisiin Amerikan l-arina-reille
vehnänsäilytystä varten
lainata 660 miljoonaa dollaria.
Noin 150 miljoonaa dollaria tar­vittaisiin
200 miljoonan bushelin
m a r k k i n o i l t a pidättämiseksi.
Farmarien vehnäsäiliöt voitai­siin
muodostaa hallituksen v a ­rastohuoneiksi
ja farmareille
lainata rahaa farmilla olevaa
vehnää vastaan. Samanlaisiin
toimenpiteisiin ' voitaisiin epäile­mättä
ryhtyä Ganadankin far­meilla.
lökohtaista yhteyttä pääministe­rin^'
kanssa j a jonka• p u h u j a n i t ­sensä
täytyy ennakolta tuntea.
1 puheluihin vastaa joku monista
sfthteereistä j a menettelee tiedon
antojen suhteen .harkintansa mu­kaan.
Suuren osan pääministerin var­sinaisesta:
työstä muodostaa
haastattelut, valtiolaitosten joh-tom"/
esten j a korkeiden virka-mie&'
len kanssa. Hänen täytyy
viivyttelemättä tehdä päätöksiä
tärkeistä, asioista, j o i l l a saattaa
o l l a ratkaiseva merkitys ei aino­astaan
Brittiläiselle Valtakun­nalle,
vaan samalla koko maail­malle.
J a kaikesta tästä hermo­j
a järkyttävästä työstä ei hänel­le
makseta palkkaa penniäkään!
Pääministerin toimi on nimittäin
puhtaasti kunniavirka. Hän k y l ­lä
saa vuodessa noin 25,000 doU
l a r i a , mutta se tulee hänelle val-tiorahaston
ensiniäisen lordin
toimesti^. i
a l l i t t a jos pääministerillä on
paljon työtä, on hänellä paljon
v a l t a a k i n . i\lielensä mukaan
saattaa hän j o n k u n : henkilön ko­hottaa
t a i alentaa. Hänellä on
valta antaa aatelisarvoja, täyt­tää
avoimiksi jääneet arkkipiis­pojen
j a piispojen paikat, niinit­tä
ii 1 ii.)i e 11 i 1 ä itä , u 1 lv o m a i d e n h o-veihiir
ja kuvernöörejä laajan
brittiläisen valtakunnan siirto­maihin.
J a . ennen kaikkea, vaik­ka
ihäri itse saattaa olla vain ta­vallinen
kansanmies, on hän k u^
n i nka an ra u i d en ai a m a i s te n,
pai t si k u n i n k a a 11 i s te n pr in ss i e n
lo rdi -yi i kansler in, Ca n t erl^ 11 r \'TI
ja Y o r k i n arkkipiispojen, edellä.
V i r a s t a luopuessaan ja virasto-
.sinettinsä kuninkaalle jätetty-ään
on iiän varma aatelisarvos-
I ta, jos hän itse sen haluaa.
SUOMALAISET CANA-DASSA.
U s e i n teiidään ky.symys " k u i n ­ka
monta suomalaista .on Port
'Arthurissa ? " kirjoittaa tässä
kaupungissa ilmestyvä "Nevv.s-
C i i r o n i c l e . " "Tähän kysymyk­seen
vastatessa ansaitsee- ottaa
huomioon, että Dominionissa ' a-suvan
suomalaisen väestön luku­määrä
: ilmoitetaan artikkelissa,
j o k a . on j u l k a i s t u Hancockissa i l ­mesty
vässä suomalaisessa kasva-tukscUisessa
kuukausijul kaisus-sa
*' K o t i — H o m e . " Ennen vuot-jonkunverran
säästää jokaisena
maksupäivänä. :Muutamia poik­keuksia
lukuunottamatta haluaa
jokainen lopullisesti saada hal­tuunsa
palasen maata, j a senjoh-dob^
ta on monilla seuduilla Poh-jois-
Ontariota kukoistavia suo­malaisia
asutuksia.
y ai k k a k a a n V a n h e m m a t - h e n -
kilot eivät heli)osti^ tuskin ollen­kaan
sn laannu englanninkieli­seen
: väestöön, niin nuorempi
kansakoulua käynyt sukupolvi
saavuttaa täydellisen taidon
englanninkielessä ja omaksu't
nopeasti eanadalaiset ajatukset
j a tavat. Luonteenomaista äs
kettä in sa a pu neel le suo nial a iscvl-le
on yleinen e{)äluuloisuus. Sitä
hyväksen käyttäen ovat agitaat­t
o r i t ajaneet hänen paähcinsä
k a i k e n l a i s i a petollisia oppeja;
Tästä luiliucssaan k i r j o i t t a a K t »
t i - l e l i t i : "Hän epäilee tvilleens-v
p e t e t y k s i siinä kolidon, eitä ei
ole sa a n 111 h an e Ile o ik e i i d e 11 a
k u u l u v a a osaa luodusta r i k k a u -
flc^stti, j a se [ c k c v hänen miolcnn
sä k a t k e r a k s i Hän ei tunne o-losuhteita
ja joutuu iielposti
a g i t a a t t o r i e n s a a l i i k s i . Osaamat­ta
maan kieltä lukee hän r a d i -
K a a lisiä le li t i ä ja Id rj ai 1 i su u t ta
j o t k a eivät asioita esitä oikcas-,
-sa v a l o s s a . " Lehti, ehdottaa, e i ­tä
1y()nanlajat t i l a i s i v a t ei-radi-^
k a a l i s i a lelitiä ja j a k a i s i v a t nii:^
tä ilmaiseksi kämpille, joissa
suomalaisia on työ^^^ä. .M\()S
liuomauttaa. lehtij että suonia-l
a i s t e n uskonnollineh elä mä e n s -
tctyillä seuduilla on laiminlyöty,
j a ehdottaa, että kämpille, ja. a-sut
u Ivsi 11 e. toi m i t o It a i si i n sfi a \- n a -
m i e 1 l i ä. j o t k a v o i si \: a t t e h d -A a r-:
va a m a ttoma n suu i:i a pa 1 ve 1 u ksi a
y k s i i v i i i s i l l e . m i e h i l l e ja v o i t t aa
heidän luottamuksensa.
. Parein|>aa . siii'tolaisaines1a kuiii
suomalaiset ei näille poivjoisille
.»^.eiKliiille ole saatavissa. - V' K i i i i
.suomalainen on asettunut maata
viljehmiään ja käynyt kä>siksi
maankamaraan, niin hän , v a r ­masi
i keskit tää ajatuksensa ja
t a h d o n v o i m a n s a työhön Hän u -
nohtaa vihansa olevia olnja va:s-taan
j a ponnistaa" k a i k k e n s a : saa­dakseen
luonnon • va H o i t e l u k s i :
Hän m u o k k a a erämaan v i l j e l y s -
i n a i k s i . niin valtameren vtallä
puolen kuin kotimaassaankin,
missä v i l j a pellot n a p a p i i r i n .poli-j
o i s p u o l e l l a ovat'todistuksena hä^
nen kysvyxtään ja v o i n r a s t a a n . ''
Nytyiiien kurssimme rahaläl»
' tyksiUe S U O M E EN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-e«oituk
sia" (shekkejä) markoissa yllE
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa Vf>
täviä mstktistajien shekkejä d j -
lareissa, jotka Suomessa lunas v -
taan siellä voimassa-olevan dol^^
rin kurpsin jälkeen.
Ijähety."^kulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summjllo
alle $20.du; sitä suuremmilta sufl-miltä
mitään kuluja ei p e r i t i
Lähety.skulut sähköteitse on
$3.56 k u i k i l t a suramilta.
Kaikki lähetykset ; osoitetaan
postin .kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va^
taanottajan ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat y l i . . . . . . $ 3 . 0 0 0 , 0 0 0 . 0 0.
K i r j o i t t a k a a cuomcksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Raskas työ ilman palkkaa.
M a a l l i k o n on vaikea käsittää,
miten paljon huolta j a ankaraa
työskentelyä vaaditaan Brittiläi­sen
Valtakunnan ylimmältä joh­t
a j a l t a Englannin pääminis­teriltä.
Parlamentin istuntokauden a i ­kana
saapuu päivittäin noin
kymmenentuhatta kirjettä pää­ministerin
viralliseen asuntoon
Dovvning-kadulle., V a i k k a k i n y k ­sityissihteerit
käsittelevät niistä
suurimman osan, j ä ä k u i t e n k in
(huomattavan suuri määrä, joi­hin
pääministerin on kiinnitet­tävä
henkilökohtaista huomio­taan.
Kirjeiden lisäksi saapuu
lukuisasti sähkö- j a kaapelisano.
mia maailman k a i k i l t a ääriltä j a
luonnollisesti myös puhelinkut-suja
aivan lakkaamatta. ^Mutta
itsensä pääministerin tarvitsee
harvoin ottaa kuulotorvea kä­teensä,
ellei puhelinkutsun yhte­ydessä
anneta erikoista sala­merkkiä,
joka tarkoittaa henki-l
a 1890 oli Ca nadassa suomalai­sia
noin 10,000, .Nykyään ibnoi-tetaan
heidän lukumääränsä
21,491 :ksi, johon malidollisesti
voidaan lisätä muutamia .satoja
sitten vuoden 1921; jolloin vii­meinen
väcnlasku toimitettiin.
E n i t e n on .suomalaisia Ontarios-
.sa, 12,835, ja toiseksi B r i t i s h Co-lumbiassa,
.3,112. Port A r t h u r in
j a Kenoran äänestyspiirissä' on
suomalaisia 3,739 ja Fort W iK
l i a m - K a i n y River piirissä 2,212.
aluissa losissa Pohjois-Ontariota
on heitit seuraavat määrät: West
Algoman piiirssä 1,412; East A I -
goiuassa 1,570; Nipissingissä L -
190 ja Teraiskamingissa 1,397.
Yhteensä Pohjois-Ontariossa 11,-
536 ja jälellä olevassa o.sassa
maakuntaa 1,299. Port Arthu­rin
kaupungissa asuvan suoma­laisen
väestön määrä ilmoitetaan
1,566 :ksi ja Fort AVilliamissa
660:ksi.*) '^^i
Syynä . siihen, että niin paljon
tätä uutteraa väkeä on asettu­nut
asumaan tähän osaan Domi-nionia,
on se, että täällä ilmas­tolliset
suhteet vastaavat lähin­nä
Suomea j a myöskin, että tääl-
M saatavissa samanlaisia
maita kuin Suomessa. :\lyöskin
Poh jois-Ontarion kaivokset tar­joavat
suomalaisille heidän ha­luamaansa
inielityötä. Suurin o-sa
Ganadaan tulleista miehistä
j a naisista on peräisin Suomen
maaseudulta, jossa he ovat tot­tuneet
,kovaan työhön. .Tässä
maassa ottavat he sitten vastaan
mitä työtä vain tarjolla on, o l ­koonpa
se miten raskasta tahan­sa.
Ja v a i k k a he yleensä elävät
hyvin, .koettavat he,kuitenkin
Rahan painatus Saksasa.
Sak'^an setelipainot ovat heinä­k
u u n kolmannela v i i k o l l a valmis­taneet
. t r i l j o o n a n markkaa päi­vässä
siten k a r t u t t a e n liikkeessä
olevaa setelistöä 333,0()00,0f)(),000
m a r k a l l a .
Venäläisten perättömiä tietoja
Suomen sotalaivaston
' lisäämisestä.
. Moskovan Jsvestijan viime k e -
säk. 19 p : i i numerossa kir.ioit-taa
Pantsliertschantski miten
Vcmijäii punaisen ja Itämoren
l a i v a s t o n l i i k e h t i m i n e n j a h a r -
j o i t u k s e t ovat ;herattäneet r e u -
na\ aitioissa j a S u o m e s s a - i e v f n -
tomuutta j a m i t e n tätä levotto­m
u u t t a ou ^käytetty propakan-dan
s h a r j o i t t a m i s e e n laivaston l i - -
.säa|misen jniolesta sekä . m a i n i t ­see
tämän yhtyedessä, että hä­nen
tlet.ojensa i i i i i k a a n on Suomi
odottamat ta .laivastomaäraraho-j
en li} \aksymi^stä r y h t y n y t neu­vot
telemaan englantilaisen toi­minimen
Thorny(.'roPtin kanssa
30 . moottoritorpeedonhävittäjän
hankkimisesta.
A s i a n t u n t e v a l t a taholta, saa­dun
ilmoituksen mukaan eivät
v i r a l l i k e t p i i r i t tiedä mitään k i r -
j o i t n k s ess a m a i n i 11 u j e n ^ 30 m o o t -
t o r i a l u k s e n hankkimisesta.
1 ' • M
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiipinta.
-) On otettava huomioon, et­tä
tässä julkaistut " v i r a l l i s e t"
tiedot eivä|b todellisuudessa lähi-mainkaan
pidä paikkaansa. Suo­malaisten
l u k u Ganadassa laske­taan
vähintäin 50,000 :ksi. Port
Arthurissa on suomalaisia aina­k
i n kaksi ker|aa niin paljon
k u i r i ylläolevassa ilmoitetaan,
samoin Fort .'Vyilliamissa.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka-päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNiUkN
SUOMEN MAPiKKAA CANADAN DOLLARISTA;
Kaikki lähetykset osoitetaan postia kautta, Jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c flummiUo $40.00 asti, 50c summillo $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läheitaessann© rahoja tuleo yastaanottajaai ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hynn tar­kasti.
1
POBT APTH^R. ONT., CANAD4. 3
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^